Bongasin Tickle Your Fancy -blogista Julia Toivolan alulle laittaman blogihaasteen rehellisistä arkisista kuulumisista. Mun mielestä idea oli tosi kiva, vaikka oma blogini tietysti muutenkin on arkisempi kuin ulkomaanmatkojen ja ammattikuvaajien upeiden otosten täyttämät blogit. Arkisuus on mun juttu ja tykkään siitä omassa blogissani, vaikka rakastan kyllä itse katsoa niitä upeita matkoja ja inspiroivia täydellisen kauniita kuviakin. Viime aikoina täällä on näkynyt juhlia ja ja Tukholman reissua, nähtävyyksiä ja asuja, vaaleja ja mielipiteitä. Paljon kaikkea ihanaa, mutta ajattelin, että olisi ehkä hauskaa kertoa pitkästä aikaa, mitä mulle kuuluu. Mitä mulle itselleni kuuluu juuri nyt, mitä päässä liikkuu juuri nyt, miltä musta tuntuu juuri nyt. Ja niin mä aion tehdä.

Mitä oikeasti kuuluu?

No ihan oikeasti, olen hoitanut kotona sisällä kaksi päivää kuumeista ja räkäistä taaperoa ja ollaan peruttu kaikki pääsiäisen suunnitelmat perjantain jälkeen. Mun paidassa on räkää, mulla on likainen tukka enkä ole meikannut kahteen päivään. Taapero on ymmärrettävästi ollut tosi tarvitseva ja me ollaan yritetty hoitaa häntä parhaamme mukaan, samalla kun ollaan järjestetty pääsiäismunajahtia sisällä isommille (johon taaperokin ehdottomasti halusi osallistua kuumeesta huolimatta). Ei olla grillattu, ei lähdetty ystävän synttärijuhliin Turkuun, eikä olla nautittu ihanasta auringosta ulkona. No isommat onneksi ovat olleet terveenä ja he ovat olleet aamusta iltaan ulkona molempina päivinä. Mutta me aikuiset ollaan kökötetty 2-vuotiaan kanssa sisätiloissa ja koitettu saada häntä viihtymään kurjasta olosta huolimatta. Ei ihan se pääsiäinen jota suunniteltiin, mutta ei onneksi mitään sen pahempaakaan. Joskus käy näin ja sille ei voi mitään.

Tänään sain kuitenkin tartuttua projektiin, joka mun on pitänyt aloittaa viimeiset 1,5 vuotta. Aina on vaan pitänyt ja pitänyt ja pitänyt, enkä ole saanut aikaiseksi. Kyseessä on asia, jota en koskaan ennen ole tehnyt, joten ensimmäisen askeleen ottaminen on tuntunut pelottavalta. Tänään kuitenkin olin jumissa sohvalla taaperon nukkuessa päikkäreitä mun kyljessä kiinni (enkä saanut liikkua) ja mä vihdoin sain aikaiseksi aloittaa. Siitä mulla on ihan älyttömän hyvä mieli. Se ei ollutkaan niin vaikeaa kuin luulin. Oikeastaan se oli tosi helppoa. Nyt täytyy vaan jatkaa samaan malliin.

Eli mitä mulle oikeasti kuuluu? Hyvää, ihan älyttömän hyvää. Jos suurin ongelma tällä hetkellä on yhden lapsen flunssa niin aika hyvin pyyhkii. On tosi kiitollinen olo, että kaikki on näin hyvin juuri nyt.

Mitä tapahtuu työrintamalla?

Kävin aiemmin tällä viikolla haastattelemassa seuraavaa ihanaa erilaista perhettä ja myös siitä mulle jäi älyttömän hyvä mieli. Tämä postaussarja on mun oma henkilökohtainen suosikki kaikesta, mitä olen tänne vuosien varrella kirjoittanut. Ihan mieletöntä saada tehdä sitä lisää pienen tauon jälkeen. Seuraava osa ilmestyy viikon kuluttua sunnuntaina!

Musta tuntuu edelleen, että olen ihan täynnä intoa ja inspiraatiota kirjoittamisen suhteen ja se on tosi ihana tunne. Se tekee työnteon tosi helpoksi. Ei ole sellaista tyhjän paperin syndroomaa, päin vastoin. Voisin naputella vaikka 24 tuntia putkeen, eikä silti loppuisi sanottava kesken. Mulla on juuri niin, että kun pääsen alkuun, ei jutusta ole tulla loppua.

Olen ollut parissa tosi mielenkiintoisessa tapaamisessa viime aikoina ja tulevien kuukausien aikana on tapahtumassa mulle itselleni tosi isoja ja mielenkiintoisia juttuja. En malta odottaa, että pääsen kertomaan niistä lisää. Oikeastaan tämän tekstin kirjoittaminen oli mulle itsellenikin hyvä herätys. Pohdiskelin aiemmin nimittäin tänään, että junnaankohan mä liian paikallaan tai jotain. Vasta nyt tässä kirjoittaessa tajusin, että moni asia joita on pitkään suunniteltu ja kehitelty on vihdoin pian tapahtumassa.

Töiden suhteen siis todella hyvä fiilis, niitä riittää ja intoa riittää itsellä. Tällä hetkellä työt ja vapaa-aika tuntuu olevan tosi hyvässä balanssissa, vaikka aina sitä työtä löytyisi tehtäväksi enemmän kuin on aikaa.

Parisuhde / perhe /ystävät?

Oton kanssa menee loistavasti. Meidän yhteiset työpäivät on parasta ikinä. Toisaalta nyt, kun yhteistä aikaa on vihdoinkin tarpeeksi, tuntuu myös helpommalta ottaa välillä omaa aikaa. Sekin on ihan parasta. Mulla on tulossa myös ihania juttuja ystävien kanssa tässä lähiaikoina, joita en malttaisi odottaa! Lasten kanssa menee hienosti myös tätä pientä flunssaa lukuunottamatta. Päivä päivältä sitä vaan hämmästelee, miten isoja lapset ovat jo, kaikki kolme. Vaikka pienimmäinen onkin vielä pieni, on hänenkin kanssaan elämä nykyään jo ihan erilaista kuin vaikkapa puoli vuotta sitten. Varsinkin nyt kun on lämmintä, eikä tarvitse enää miljoonia vaatekerroksia ulos, on kaikki helpompaa. Hän laittaa itse kengät jalkaan ja hatun päähän. Isompia ei juuri kotona näe ellei varta vasten tee jotain yhdessä, kun he ovat kaiken liikenevän ajan kavereiden kanssa ulkona.

Matkat?

Meillä on loppuvuodesta tulossa yksi reissu koko perheen kesken, mutta sitä ennen olisi tarkoitus tehdä joku vähän pienempi reissu joko kahdestaan Oton kanssa tai sitten yhdessä koko perhe. Lisäksi reissataan varmasti Ouluun ainakin pari kertaa lähikuukausina.

Harrastukset/Hyvinvointi?

Olen pitänyt kiinni siitä, että olen liikkunut ainakin 3 kertaa viikossa koko kevään. Se on mulle itselleni tosi iso juttu, että en ole repsahtanut, vaan olen pitänyt kiinni tästä tahdista. Olen yhdistellyt kävelyä, juoksua, joogaa, pilatesta ja kehonpainotreeniä. Ja tietty pitänyt hikisiä diskoja kotona lasten kanssa, ne on parasta treeniä.

Inspiroi eniten/vähiten?

Eniten mua inspiroi vahvat naiset, jotka sanovat ajatuksensa rohkeasti ääneen, ihana kevätaurinko joka mahdollistaa kivojen vaatteiden käytön, te mahtavat tyypit, joiden kanssa ollaan käyty ihan mielettömiä keskusteluita ja ajatuksenvaihtoja viime aikoina, sekä meidän lapset, joiden into ja ilo on parasta koko maailmassa. Vähiten inspiroi ehdottomuus, tahallinen ilkeys somessa ja pirujen maalaaminen seinille. Toivo, kannustus ja yhdessä tekemisen meininki on kultaa.

Tällä hetkellä syön/katson/luen?

Syön tällä hetkellä tosi usein Food Market Herkun valmista kukkakaali shaker-salaattia lounaalla. Olen siihen aivan ihastunut, yhdellä viikolla söin sitä neljällä eri lounaalla. Apua! Arkiruuaksi laitetaan tällä hetkellä aika usein Härkis Currya, parsaa eri muodoissa ja kalaa.

Katson tietenkin Game Of Thronesia maanantaisin ja muina päivinä me katsotaan Netflixistä Dynastiaa, joka on ehkä loistavin saippuasarja ikinä. Niin hyvin tehty. Tarjoaa täydellisessä suhteessa ihan älyttömiä juonenkäänteitä, draamaa, voittoja suosikkihahmoille ja nopeaa etenemistä. Aina kun jakso loppuu niin tekisi mieli aloittaa uusi. Vaikka kyseessä on saippuasarja, se on vähän erilainen kuin joku Kauniit ja Rohkeat tai Salkkarit. Ja siis mulle se kertoo paljon sarjan tasosta, että Ottokin on koukussa tähän. Mä itse kun voin tuijotella vähän hömpempiäkin sarjoja, mutta Otto on hieman vaativampi sarjojen katsoja. Sitä ennen katsottiin Sex Education ja Workin’ moms.

Seuraavaksi aiotaan aloittaa After Life. Mä luen edelleen tällä hetkellä Suvi Ratisen Matkaystävää, joka on musta hirveän symppis ja kiinnostava. Sen jälkeen lukulistalla on seuraavaksi Camilla Läckbergin Kultahäkki ja vihdoin myös Michelle Obaman Minun tarinani. Kirjoille pitäisi oikeasti varata enemmän aikaa taas, mutta viime aikoina olen käyttänyt kaiken liikenevän ajan joko kirjoittamiseen tai sarjoihin. Pitäisi ottaa itselleni joku lukuhaaste nyt, koska mulla on niin monta kiinnostavaa kirjaa odottamassa lukemista!

Mitä odotan?

Odotan niitä työjuttuja, joista aiemmassa kohdassa mainitsin ja joista olen hurjan innoissani. Lisäksi odotan kaikkia sovittuja treffejä ystävien ja sukulaisten kanssa.

Olipa kivaa pitkästä aikaa puhua ihan vaan siitä, mitä mun päässä liikkuu just nyt. Ja nyt mä haluaisin kuulla mitä teille kuuluu just nyt! Mitä te syötte, luette ja katsotte? Mikä inspiroi teitä just nyt? Mitä odotatte? 

Me aloitettiin pääsiäisloma eilen käymällä vihdoinkin tsekkaamassa Heurekan Jättimäiset Dinosaurukset -näyttely. Ollaan jo monta viikkoa oltu menossa vähän isommalla porukalla, mutta aina treffit on siirtynyt jostain syystä. Nyt oli kuitenkin hyvä hetki mennä ja kävi ilmi, että oli ihan hyvä, että odotettiin vähän aikaa ennen kuin mentiin. Näyttelyyn on ollut pitkiä jonoja ja tungosta, mutta eilen sitä ainakin pääsi katsomaan ihan rauhassa. Paljon oli ihmisiä, mutta yhtään ei jouduttu jonottamaan onneksi. Oli siis tosi hyvä päivä mennä.

Me oltiin koko porukka dinosauruksista aivan innoissaan ja lapsista oli varsinkin mahtavaa, kun ne liikkuivat ja olivat niin isoja ja ”aidon” näköisiä. Pisimpään viihdyttiin varmaan karvaisen velociraptorin luona ihmettelemässä, tai siis höyheniä ne olivat eivätkä karvoja. Mutta näyttivät mun silmään ihan karvoilta! Oli niin mielenkiintoista lukea enemmän dinoista ja oli hauskaa, kun näyttelyssä tuli muka yö ja ukkonen ja vesisade ja kaikki tuntui lapsista tosi jännittävältä. Meillä kukaan ei onneksi kuitenkaan pelännyt, vaikka näyttely vaikuttava olikin.

Dinonäyttelyn jälkeen me kierrettiin se Heurekan perus näyttely, jossa ollaan käyty aiemminkin. Se on aina hauska ja ihanaa kun lapset saavat siitä joka kerta vähän enemmän ja enemmän irti kun kasvavat. Itsellekin se on mielenkiintoinen yhä edelleen, vaikka jo lapsuudesta asti nähnyt suurimman osan jutuista.

Heurekassa oli tällä hetkellä meneillään myös aivonäyttely, joka oli musta melkeinpä kaikkein mielenkiintoisin. Siellä napattiin narikasta sellaiset aivot mukaan, joihin kerättiin erilaisia värejä eri pisteiltä. Aivonäyttelyssä pääsi todellakin käyttämään aivoja ja aivojen eri osia. Siellä oli yhtenä juttuna myös epäonnenpyörä, jossa kerrottiin siitä, kuinka moni sairastuu aivoverenkierron häiriöihin ja miksi niihin sairastutaan. Se oli mulle tosi mielenkiintoinen, kun aihe kuitenkin koskettaa tosi läheltä. Lapsista oli myös mielenkiintoista, kun oli yksinkertaisesti selitetty sitä mitä heidän mummulle on tapahtunut ja miksi.

Käytiin tanssimassa tiputanssia ja flossaamassa, soitettiin pianolla Let It Be:tä ja kasattiin palikoista neliötä. Näyttelyssä oli aivopieruja (!!) ja vaikka mitä muuta hauskaa. Koko aivonäyttely oli täynnä aivovitsejä, jotka ainakin mut saivat nauramaan. Mutta mä nauran yleensä juuri kaikkein huonoimmille vitseille eniten, niin siitä ei ehkä kannata vielä tehdä päätelmiä. Meillä kesti paljon pidempi aika aivonäyttelyssä kuin dinonäyttelyssä, mitä en etukäteen osannut odottaa. Kokonaisuudessaan me oltiin Heurekassa varmaan n. kolmisen tuntia, joka vierähti aivan yhdessä hujauksessa.

Liput Heurekaan maksoivat aikuisilta 22 euroa ja lapsilta (6-15v) 15 euroa (meidän perheeltä 74€). Heurekassa ei ollut mitään perhelipputarjouksia. Kun vertaa tuota hintaa vaikka museolippujen hintoihin  ja siihen, että alle 18-vuotiaat pääsevät museoihin yleensä ilmaiseksi, niin aika arvokkaat on liput. Tai siihen, että Korkeasaareenkin pääsee esim. kimppalipulla 5-henkinen perhe huomattavasti edullisemmin. Mä koin, että saatiin kyllä rahalle vastinetta, koska näyttelyt oli tosi huikeita. Mutta tietty useammalla perheellä olisi mahdollisuus päästä näkemään Heurekan upeat jutut, jos siellä tarjottaisiin just vaikka sitä kimppa- tai perhelippumahdollisuutta, kuten monissa muissa paikoissa tehdään.

Ilman muuta pitää miettiä myös mistä kaikesta se lipun hinta koostuu. Dinosaurukset tai muut näyttelyt ei varmasti ihan ilmaiseksi ole sinne ilmestyneet ja Heurekassa on paljon henkilökuntaa paikalla neuvomassa ja kertomassa ja järjestämässä erilaisia tilaisuuksia. Mutta kumpi toisi enemmän lipputuloja, perhelippumahdollisuus, jolloin ehkä useampi perhe lähtisi paikalle, vai kalliimmat liput? Varmasti sitä on tarkkaan mietitty ja laskettu kun  niitä hintoja on päätetty, ihan kaikissa kohteissa, oli perhelippua tai ei. Heureka nyt oli ainakin aika täynnä porukkaa eilenkin, eli siellä hinnat taitavat olla suurimman osan mielestä ihan kohdallaan.

Mitä mieltä te olette Suomen eri nähtävyyksien hintatasosta? Missä paikoissa on hinnat kohdillaan ja koetteko, että jossain paikassa lippu ei tarjoa tarpeeksi vastinetta hinnalleen? Mitä mieltä olette esim. Lintsin tän kesän hinnoista (ranneke 42€ & yksittäinen laitelippu 9€)? Toivoisitteko muuten jotain listausta tai koottuja kokemuksia ja vinkkejä eri perhekohteista Suomessa? 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Oral-B:n kanssa.

Hampaiden pesu on yksi niitä arjen peruspilareita, joka toistuu kaksi kertaa päivässä, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen. Välillä se voi tuntua tylsältä, ärsyttävältä ja hankalalta. Mutta sillä on tosi suuri merkitys. Meillä on kolme lasta, eli me vanhemmat harjataan lasten hampaita yhteensä 12 minuuttia päivässä, joka ikinen päivä. Siitä kertyy aika monta minuuttia vuoden aikana, ja siksi on tärkeää, että se aika on meille kaikille mahdollisimman mukavaa.

Mulle suuhygienia on aivan älyttömän tärkeä juttu, jonka haluan opettaa lapsilleni oikein alusta asti. Haluan, että he oppivat puhdistamaan hampaiden kaikki pinnat ja oppivat heti alusta sen, että hampaita harjataan se kaksi minuuttia, eikä yhtään vähempää. Mulle itselleni on ollut pitkän harjoittelun tulos, että maltan oikeasti harjata hampaita ne kokonaiset kaksi minuuttia putkeen. Mun lapsuudessa kun ei ollut mitään ajastimia tai täriseviä hammasharjoja, jotka kertovat, kun on harjannut tarpeeksi pitkään. Kaksi minuuttia tuntui musta alkuun tosi pitkältä ajalta, suorastaan ikuisuudelta. Kaksi minuuttia kuitenkin on se aika, jota hammaslääkärit suosittelevat.

Miten hampaiden pesusta sitten saa hauskempaa ja mielenkiintoisempaa sekä lapsille että aikuisille? Meidän keino on jo vuosien ajan ollut Oral-B:n Stages Power Kids Disney-sähköhammasharjat ja Oral-B Disney MagicTimer -sovellus. Minä sain ensimmäisen Oral-B -sähköhammasharjani vuonna 2013, ja siitä asti olen itse käyttänyt ainoastaan sähköhammasharjaa. Meidän lapset saivat omat Oral-B Stages -sähköhammasharjat silloin, kun täyttivät kolme vuotta ja saivat alkaa käyttämään sähköhammasharjaa. Ollaan siis taaperoa lukuunottamatta pesty sähköhammasharjalla hampaita jo pieni ikuisuus. Se näkyy hampaissa: lapsille (tai meille vanhemmille) ei ole koskaan ollut mitään huomautettavaa lasten hammastarkastuksissa. Ja se kahden minuutin hammaspesu on meidän lapsille yhtä normijuttu kuin vaikkapa koko yön läpi nukkuminen tai aamupalan syöminen.

Ladattavat Oral-B Stages Power Kids Disney lasten hammasharjat puhdistavat lasten hampaat tehokkaasti, sillä ne liikkuvat värähdellen ja pyörien. Lukuisat tutkimukset todistavat, että pyörivällä harjaspäällä varustetut sähköhammasharjat puhdistavat hampaat tehokkaammin, kuin manuaaliset hammasharjat tai vain värähtelevät sähköhammasharjat. Oral-B Stages -hammasharjoissa on lasten suulle suunniteltu pieni, pyöreä pää ja ikenille hellävaraiset, erittäin pehmeät harjakset. Hammasharja värähtelee aina 30 sekunnin välein ja lopulta 2 min kohdalla, jolloin lapsi tietää, että on harjattu tarpeeksi pitkään. Hammasharjoja saa niin Frozen-, Prinsessat- kuin Spiderman -aiheisinakin. Meidän lapsilla on Frozen -hammasharjat, joita myös meidän hiljattain Frozenista innostunut taapero ihailee aina hammaspesun yhteydessä. Hänen oma sähköhammasharjansa odottaa vielä avamaattomana 3-vuotispäivää, sillä sitä nuoremmille sähköhammasharjaa ei suositella ollenkaan.

Tutustuttiin Oral-B:n Disney MagicTimer -sovellukseen samaan aikaan, kun lapset saivat ekat omat sähköhammasharjansa. Sen saa ladattua älylaitteille ilmaiseksi ja se toimii yhdessä kaikkien Oral-B Stages Disney -sähköhammasharjojen kanssa. Kun sovelluksen on ladannut, tarvitsee vain  skannata hammasharja omalla laitteella ja hammasharjan hahmo herää sovelluksessa henkiin. Disney MagicTimerissa on salaisia kuvia, jotka paljastuvat sitä mukaa, kun hampaita pestään tarpeeksi pitkään. Lapset voivat ansaita sovelluksessa ansiomerkkejä ja palkintoja, mitä enemmän he harjaavat sovellusta käyttäen. Se siis auttaa edistämään terveellisiä hammashoitotapoja. Sovelluksessa on myös kalenteri, joka seuraa edistymistä. Tutkimuksen mukaan 90% lapsista harjaa hampaitaan pidempään MagicTimer -sovelluksen avulla. 

Meidän perheessä aikuiset pesevät lasten hampaat, mutta lapset saavat aikuisen pesun jälkeen pestä hampaita myös itse aina halutessaan. Koululaisen kanssa voidaan jossain vaiheessa alkaa jo harjoittelemaan sitä, että hän pesee hampaat kokonaan itse ja aikuinen tarkistaa lopputuloksen, mutta ei ihan vielä. Toistaiseksi he ovat olleet tyytyväisiä aikuisen pesun ja MagicTimer -sovelluksen yhdistelmään. Molemmilta isoilta tyypeiltä lähtee hampaita ja tilalle kasvaa rautahampaita, joista he ovat ylpeitä. Halutaan pitää hyvää huolta niin maito- kuin rautahampaistakin, jotta lapsilla on terve suu myös aikuisena.

Tärkeintä hampaiden hoidossa on esimerkin voima. Se ei siis onnistuisi, että pitää vaan lasten hampaista huolta, mutta unohtaa omat. On tärkeää, että myös me aikuiset pidämme hyvää huolta suuhygieniasta ja näytämme, että pesemme hampaita säännöllisesti ja tehokkaasti ne hammaslääkäreiden suosittelemat kaksi minuuttia. Käytämme myös hammaslankaa ja suuvettä.

Oral-B Stages Power Kids Disney -hammasharjan akku kestää täyteen ladattuna jopa 8 päivää ja se on myös edullinen. Meidän lapset ovat käyttäneet samoja sähköhammasharjojen runkoja jo monen vuoden ajan, joten ne ovat myös pitkäikäisiä. Oral-B Stages -hammasharjoihin on saatavilla myös vaihto-harjaspäitä (koska harjaspäätä tulee vaihtaa säännöllisesti) sekä saman sarjan hammastahna, jossa on ainakin meidän tyyppien mielestä hyvä maku.

Toivon ja uskon, että kun lapset ovat tottuneet pienestä asti harjaamaan sähköhammasharjalla riittävän pitkän ajan, he ylläpitävät tätä tapaa myös aikuisena. Kerran, kun unohdin itse sähköhammasharjan kotiin reissulta ja jouduin ostamaan manuaalisen reissun ajaksi, hampaat tuntuivat koko ajan ällöltä ja likaiselta, vaikka harjasin pidempään kuin kaksi minuuttia. En osaisi enää kuvitella palaavani manuaalisen hammasharjan käyttäjäksi, kun tiedän miten suuri ero siinä pelkässä puhtauden tunteessa on itselläni sähköhammasharjalla harjatessa.

Oral-B Stages Power Kids -sähköhammasharjoja myydään mm. Clas Ohlsonilla, joten kannattaa suunnata sinne hammasharjaostoksille, mikäli sähköhammasharjat vielä puuttuvat.

Minkä ikäisen lapsen olette antaneet harjata hampaat itse? Oletteko itse joutuneet opettelemaan 2 minuutin harjausta niinkuin minä, vai tuliko se luonnostaan omasta lapsuudesta asti? 

Mä kävin tänään haastattelemassa seuraavaa ihanaa erilaista perhettä, enkä voisi olla enempää innoissani siitä, että pääsen pian jakamaan heidän tarinan! Mä olin niin kaivannut tätä jo, koska tämä on mulle itselleni oikeasti siistein projekti jota olen ikinä saanut tehdä. Puin aamulla päälleni saman asun, jota olen oikeastaan käyttänyt melkein jokaisena tarpeeksi lämpimänä päivänä. Saman asun, joka mulla oli myös keskimmäisen synttäreillä sunnuntaina farkkutakkia lukuunottamatta. Haastattelun lisäksi olin tänään lounastapahtumassa Allas Seapoolilla, joten mulla piti olla siistit vaatteet.

Viime kesänä Rodokselta ostetut raidalliset culottes-housut ovat olleet yksi niistä vaatekappaleista, joita eniten kaipasin talven aikana. Näitä en osannut talvella käyttää, vaikka varmasti olisivat toimineet maihareiden ja sukkahousujen kanssa ihan hyvin. Mutta ei vaan tuntunut mulle sopivalta. Nyt kun mittari näyttää viittätoista ainakin jossain vaiheessa päivää, voi nämä hyvin jo pukea jalkaan. Nämä on varmasti mukavimmat ja rennoimmat ”siistit” housut jotka mä omistan. Mistään ei kiristä eikä purista ja tuntuvat hyvältä jalassa. Ainoa harmitus on, että näistä purkautuu joku kangas pyllystä ihan keskeltä (langannousu tms?), olen varmaan istunut jossain puutarhatuolissa tai jossain missä on ollut terävä kohta, joka on napannut kankaasta kiinni. Se purkautuma ei vielä ole paha, eli sille voisi varmaan tehdä jotain? Jos haluatte antaa vinkkejä, että mitä, niin saa jakaa!

Toppi on River Islandista ja Otto toi sen mulle tuliaiseksi Mall of Scandinaviasta työreissulla kolme vuotta sitten. Se on yksi mun luottotopeista, kun se on niin simppeli ja mukava päällä. Se toimii ihan super hyvin näiden housujen ja kaikkien muidenkin vaatekappaleiden kanssa. Rakastan näin keväällä ja kesällä v-aukkoisten yläosien, ruskettuneen dekolteen ja kultaisten korujen yhdistelmää. Ja siihen mun vaatekaappi taitaa yläosien osalta perustua tänäkin kesänä. Jos en osaa käyttää culottes-housuja talvella, niin en kyllä osaa oikein toppejakaan, en edes paksuun neuleeseen yhdistettynä. Mutta näin ilmojen lämmetessä on ollut ihanaa kaivaa kaikki vanhat lempparit kaapeista, tuntuu, että mulla on paljon enemmän valinnanvaraa nyt aamuisin kun otin kaikki topitkin esille taas.

Vaaleanpunainen farkkurotsi on mun superlemppari! Se on niin ihanan herkullisen värinen ja rento. Toimii hyvin melkein minkä kanssa tahansa, enkä malta odottaa, että saan yhdistää sen kesämekkoon ja paljaisiin sääriin. Ehkä musta tulee farkkurotsimimmi tänä kesänä nahkarotsimimmin lisäksi, ainakin nyt tuntuu siltä. Ja farkku hengittää n. tuhat kertaa paremmin kuin tekonahka, heh.

Takki Gina Tricot  | Toppi River Island | Housut Stradivarius | Kengät Vans | Aurinkolasit Ray Ban | Kaulakoru Gina Tricot | Laukku Gucci |

Tuntuu, että aurinko ja lämpö antaa niin paljon lisää mahdollisuuksia pukeutumiseen, että olen nyt aivan innoissani aamuisin miettimässä asuja mun vaatekaapilla. Ainoa, mihin kesä tuo omat haasteensa on asuje kuvaus, koska kirkas aurinko. Mutta toisaalta, kesä tuo mukanaan upeat pitkät illat ja auringonlaskut. Ja eiköhän siihen kirkkaaseen aurinkoonkin taas totu pian ja muista ne tutut kikat, miten kuvat saa toimimaan silloinkin kun aurinko on korkeimmillaan ja varjot terävimmillään.

Tälle viikolle on luvattu jo niin upeaa säätä, että me haluttiin vihdoinkin laittaa piha kesäkuntoon. Oltiin aloiteltu jo aiemmin siivoamalla pihaa ja laittamalla paviljonki kankaineen jo valmiiksi. Nyt laitettiin kaikki loputkin jutut kuntoon ja päätettiin pihan järjestyksestä. Meillä oli viime kesänä pihalla aurinkovuode sekä neljän hengen ruokailuryhmä, mutta nyt todettiin, että tarvitaan paremmin istumatilaa kun taaperolle ei tarvitse enää raahata tripp trappia joka kerta ulos. Tehtiin siis niin, että vietiin aurinkovuode parvekkeelle, jonne aurinko paistaa upeasti ja jossa ei myöskään tuule. Siellä auringon palvominen onnistuu vähän vähemmän helteisenäkin päivänä paremmin kuin pihalla. Näin saatiin terassille lisää tilaa muille kalusteille.

Tuotiin parvekkeelta alas meidän monta vuotta vanhat kaverilta ostetut parvekekalusteet, joiden sohvasta tuli hyvä sohva ruokailuryhmän yhteyteen ja nojatuolit laitettiin sitten muuten vaan hengailutilaksi aurinkoon. Sohva on juuri saman korkuinen kuin meidän ruokailuryhmän tuolit ja se on onneksi aika siro. Meistä se oli hyvä lisä. Nyt sohvalle voi istuttaa vaikka kolme lasta, jolloin aikuisille jää sitten vielä neljä tuolia. Ja ympärillehän mahtuu myös jakkaroita oikein hyvin vielä lisä-istuintilaksi.

Terassilla on edelleen samat 2016 ostetut ulkokäyttöön soveltuvat matot, jotka meillä oli käytössä jo vanhalla parvekkeella. Ne tuovat ihanasti lämpöä isolle terassille ja ovat musta vaan ihan älyttömän kauniit. Sopivan ajattomat, jotta miellyttävät varmasti silmää ihan niin kauan kuin vaan kestävät. Paviljonki me ostettiin pihalle heti ekana kesänä täällä, eli 2017. Se on hyvin palvellut jo kaksi kesää (ja pitkää syksyä) ja nyt lähtee kolmas kesä. Kaikki kankaat on konepestäviä, joten paviljonki on helppo myös puhdistaa tarpeen tullen. Meistä se on ollut aivan ihana tuossa pihalla. Helteisenä päivänä tarjoaa suojaa kuumimmalta paahteelta ja viileämpinä päivinä toimii tuulen suojana sopivasti. Näin rivarissa asuessa paviljonki tarjoaa myös rauhaa, mikäli sellaista välillä kaipaa.

Koristeltiin paviljonki samoilla aurinkokennovaloilla, jotka myös ostettiin sen kanssa samaan aikaan silloin pari vuotta sitten. Vielä näyttivät toimivan kaikki aurinkokennot niin pikkulyhdyissä kuin pallovaloissakin. Mahtavaa, että toimivat näin hyvin kaikki ja toivottavasti kestävät vielä monen monta kesää.

Lapsille on pihalla edelleen hiekkalaatikko. Oltiin mietitty, että siitä voisi vaikka luopua jo tänä kesänä, mutta ei me kyllä luovuta. Taapero viihtyy hiekkalaatikolla edelleen aivan valtavan hyvin ja isommatkin pitävät siinä välillä jätskikiskaa ja rakentelevat linnoja. Näissä kuvissa hiekkis on täynnä leluja, mutta usein se on täynnä lapsia. Lapset ja lelut siellä kuin sillit suolassa. Yleensä lapset leikkivät lähiympäristössä eivätkä vain omalla pihalla, joten siksi pihalla ei niin paljoa ole heille omia juttuja enää. Mutta me jätettiin pihalle myös avointa tilaa, jotta siihen saa hellepäivinä kahluualtaan tai toisena päivänä teltan tai majan. Ainakin viime kesänä kahluuallas pihalla oli totaalinen hitti.

Meillä on tällä hetkellä terassilla kasveina vaan kolme timantti-tuijaa, mutta jotain muitakin kasveja sinne on tarkoitus varmaan laittaa. Saa nähdä miten ne kestävät meidän meininkiä ja reissuja kesällä. Saa ehdottaa helppohoitoisia kasveja pihalle, jotka olisivat kauniita myös. Me ollaan aika surkeita kasvien kanssa ja siksi ollaan näitä tuijia valittu, kun ne kestävät ilman sen suurempaa panostustakin aika hyvin. Mutta jotkut kukatkin olisivat ihania!

Me tilattiin tänään ruuaksi pizzaa ja syötiin jo pizzat pihalla, kun lämpömittari näytti 15 astetta ja auringossa tuntui paljon lämpimämmältäkin, eikä paviljongin alla tosiaan tuullut ollenkaan. Oli aivan ihanaa syödä ulkona, siis ihan parasta! Puihin on alkanut tulla jo pieniä silmuja ja lapset löysivät ensimmäisiä voikukan lehtiäkin jo. Kevät on ihan täysillä vauhdissa ja kohta saadaan toivottavasti nauttia vehreästä ympäristöstä ja ihanasta auringon lämmöstä.

Odotan jo innolla, että päästään grillaamaan ekan kerran. Ehkä jo pääsiäisenä, jos sääennusteet pitävät paikkansa? Tänäänkin olisi hyvin voinut jo grillailla, mutta tällä kertaa siivous vei voiton. Nyt kun piha on siisti on kiva grillaillakin ja herkutella puhtaan pöydän ääressä.

Joko te olette laittaneet parvekkeet tai terassit kesäkuntoon? Mitkä on teidän lemppari terassikasveja? Joko olette grillanneet tälle keväälle?