Mä lupasin että kuvaan videolle miten meidän tulevat isosiskot reagoivat vauvan sukupuoleen ja näin myös tein. Tarkoituksena oli käydä ostamassa helium ilmapalloja piilotettavaksi pahvilaatikon sisään, jotta ne pomppaisivat ulos kun tytöt avaavat sen, mutta ilman autoa en päässytkään eilen ajoissa niitä hakemaan ennenkuin hain tytöt päiväkodista ja yllärin piti olla jo valmiina. Päädyin sitten ostamaan led-valaistuja pinkkejä palloja, jotka nekin onneksi aiheuttivat lapsille valtavasti hupia vielä yövaloinakin. Nyt ne ovat tosin sammuneet. Mutta hei, sen pidemmittä puheitta, katsokaa ihmeessä mitä meidän naperot olivat sukupuoli-uutisesta mieltä!

Tämä ilmapalloidea oli ehkä itselleni selkeämpi kuin lapsille, he eivät nimittäin heti tajunneet edes että vauva on tyttö vain siksi että ilmapallot ovat pinkkejä, hah! Eli ainakin joku on mennyt kasvatuksessa oikein kun he eivät ole sitä mieltä että on olemassa tyttöjen ja poikien värejä erikseen. Mutta kyllä he sitten hiffasivat lopulta ja taisivat olla tyytyväisiä pikkusiskouutisesta. Pienille ehkä kuitenkin vauva konkretisoituu enemmän sitten kun hän ihan oikeasti syntyy, nyt taisivat pahvilaatikko ja ilmapallot olla ne kaikista jännittävimmät asiat, mikä on ihan fine.

Tänään he kertoivat heti päiväkodissa kummatkin että heille tulee pikkusisko, että hetken tuumimisen jälkeen uutinen taisi kuitenkin olla ihan innostava juttu. Aika ihanaa näyttää sitten aikanaan meidän kuopuksellekin miten isosiskot ovat reagoineet uutiseen hänestä ja hänen sukupuolestaan, nämä videot ovat meille ihan hurjan tärkeitä muistoja.

En meinaa vieläkään uskoa todeksi että kohta meillä on täällä ihana tyttökolmikko, terveisiä vaan onnellisuuskuplasta ja ihanaa tiistai-iltaa kaikille <3

Tänään oli se päivä jota on odotettu niin hurjan pitkään, rakenneultra. Aikaisin aamulla silmät sikkaralla ajeltiin kohti Naisten klinikkaa ja mua jännitti aivan mielettömän paljon, niin taisi jännittää Ottoakin. Onneksi automatkalla meidän vauva potki mua taas ihan urakalla, aivan kuin vakuuttaakseen että ”älä äiti jännitä, mulla on kaikki ihan hyvin!”. Ihan ensimmäisenä katsottiin meidän tyypin rakenteita ja hän esitteli niin hienosti selkärankaa ja kasvojaan ja taitojaan ja heilui aivan hulluna. Jälleen ultrannut kätilö totesi että tämä tyyppi on harvinaisen eloisa tapaus. Vauva kerkesi siinä vajaan puolen tunnin ultrauksen aikana vaihtamaan asentoa ainakin miljoona kertaa, imi peukaloa, rapsutti niskaansa, vilkutti ja ennenkaikkea potki ihan hurjasti. Oli taas hauska katsoa niitä liikkeitä ruudulta yhtäaikaa kun itse tunsi ne, tuli sellainen jotenkin paljon läheisempi olo vielä vauvan kanssa kun näki siitä ruudulta miltä hän liikkuessaan näyttää.

Oli niin onnellinen fiilis siitä että kaikki on hyvin, tapitettiin vain ruutua silmä kovana. Meidän ihana vauva. Lopuksi uskaltauduttiin tietenkin myös kysymään sukupuolta, siinä vaiheessa kun kaikki muu oli jo käyty läpi ja tiedettiin että kaikki on hyvin. Ja kyllä hän sen hienosti sieltä näyttikin. Siinä vaiheessa kun sanoin kysymyksen ääneen, mä jotenkin tiesin jo. Mulla oli ihan varma tunne, vaikka en itse ultrakuvia niin hyvin tulkitsekaan. Siinä kohtaa se vaisto vain tuli.

”Kyllä tämä näyttäis nyt siltä että teille on tulossa pieni tyttö”. Kätilö näytti meille ihan selvästi sitten ruudulta mistä hän näki sukupuolen ja kyllä se tosiaan ihan vahvasti tytöltä näytti sitten kun joku kertoi miten kuvaa pitää tulkita. Tyttö. Meille tulee kolmas pieni ihana tyttö <3

Miettikää mikä mieletön tyttökopla meillä on pian täällä, kolme ihanaa prinsessaa, kaikki omanlaisiaan mahtavia tyyppejä. Mä en voi sanoin kuvailla miten onnellinen olen pienestä tytöstä. Tottakai olisi toisaalta hauskaa että saisi kokea pojankin vanhemmuuden, mutta uskon myös että meillä vanhempina on tytölle ihan yhtä lailla paljon annettavaa. Ja nimenomaan niinpäin, mitä meillä on annettavaa lapselle. Lapsi ei ole mikään juttu millä yrittäisin täyttää jotain aukkoa elämässäni, vaan lapsi on ihan mieletön lahja jollaisena häntä tulee kohdella, ja miettiä miten itse voi tehdä hänen elämästään parasta mahdollista. Se että me ollaan niin onnekkaita että saadaan kolmas terve lapsi on ihan uskomatonta, ja mä olen satavarma siitä että tämä pieni neiti ottaa oman paikkansa meidän porukasta samantien.

By the way, me keksittiin vauvalle jo nimi, vaikka vielä aamulla ei ollut edes minkäänlaista ideaa kummankaan sukupuolen nimistä, paitsi että jos hän olisi ollut poika, olisi nimeen tullut mukaan Oton toinen nimi. Mutta tosiaan muuta ei tiedetty. Nyt tiedämme, ja se nimi on ihan täydellinen. Enkä malta odottaa että päästään kutsumaan tyyppiä sillä nimellä.

Mä kuvasin videolle meidän tyttöjen reaktion uutiseen, sellainen video siis luvassa mahdollisimman pian! Nyt kun mä kirjoitan tätä, meidän vauva potkii taas ihan hulluna. Ihan kuin hänellä olisi joku kuudes aisti joka tietää kun hänestä puhutaan tai häntä ajatellaan. Hassu pieni tyttönen <3

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille, terveisin onnensa kukkuloilla oleva kohta kolmen tytön äiti. <3

Yhteistyössä ASUS. Mä sain kunnian olla yksi ASUSin Brand Ambassadoreista, eli tulen tänä syksynä ja ensi keväänä tutustumaan ASUSin tuotteisiin ja saamaan koulutusta bloggaamiseen ja ennenkaikkea blogin kasvattamiseen ja kehittämiseen entisestään. Brand Ambassadorin pesti kiinnosti mua kovasti, sillä ASUSin tuotteet ovat mulle entuudestaan tuttuja, ja musta se yhdistelmä että pääsen sekä testaamaan bloggaajille parhaiten sopivia uutuuskoneita ja oppimaan uutta bloggaamisesta kuulosti vaan yksinkertaisesti niin hyvältä että oli pakko lähteä mukaan.

ASUS järjestää syksyn mittaan neljä workshopia, joissa käydään läpi blogin kehittämistä erilaisin keinoin. Workshopien teemoina ovat mm. blogin kävijämäärien kasvattaminen SEO:n avulla, Googleanalytiikan hyödyntäminen bloggaamisessa sekä suunnitelmallinen sisällön luominen. Niissä opitaan myös pieniä niksejä joiden avulla voi olla tehokkaampi koneen käyttäjänä ja saada omista työvälineistään enemmän irti. Tällä viikolla meillä olikin jo ensimmäinen workshop ASUSin kanssa, ja sitä oli vetämässä digitaalisen markkinoinnin ammattilainen Aki Ovaska. Tässä ekassa workshopissa sain hyviä muistutuksia siitä, että kaikki ne keinot joita käytin aiemmassa työssäni tuottajana kannattaisi ottaa käyttöön myös henkilökohtaisessa blogissani. Eli tervetuloa vaan taas excel-sisältökalenteri, idealistat ja muut tärkeät luomisprosessin välineet käyttöön.

Se on jännää että kun on vain itse itselleen vastuussa, sitä usein lipsuu järjestelmällisyydessä. Vaikka sillekin on ihan tärkeä syy miksi firmoissa asioille on tietyt prosessit ja suunnittelutavat, se on vaan yksinkertaisesti tehokkaampaa niin. Eli nyt olen jo skarpannut paljon tässä suunnitelmallisuudessa, vaikka aina mulla on omat epämääräiset To Do -listani olleetkin myös henkilökohtaisen blogin kanssa. Tällä hetkellä löytyy pari excel-taulukkoa, ja heti on jotenkin paljon enemmän sellainen fiilis että olen tilanteen tasalla. Myöskään hyvät postausideat eivät unohdu kun ne kirjoittaa heti ylös.

Käytiin läpi myös Google Analyticsia, mikä on mulla on jo vuosia ollutkin melkeinpä päivittäisessä käytössä. Nyt sain vinkkejä siihen miten voin tehdä itselleni räätälöityjä viikkoraportteja, ja kuinka voin helpommin suunnitella kiinnostavaa sisältöä sen perusteella mitä GA kertoo mulle esimerkiksi kuluneen kuukauden postauksista. Google Analyticsia kannattaa ehdottomasti seurata, sillä mikään muu alusta ei kerro kävijöiden oikeaa määrää kuin se. Sieltä saa myös paljon korvaamattoman arvokasta tietoa siitä mistä blogin vierailijat tykkäävät ja mistä eivät, ihan ilman kommentteja ja tykkäyksiäkin.

Mulla on ollut Brand Ambassadorina nyt testilainassa ASUSin makea Zenbook Flip UX360 -läppäri, josta olen tykännyt tosi paljon. Zenbook Flipiä voi siis käyttää sekä läppärinä että ihan vaan tablettina, kun kääntää näppiksen kokonaan ympäri piiloon ja käyttää vain kosketusnäyttöä. Ekalla kerralla se tuntui tosi pelottavalta, olin ihan varma että hajotan koneen. Mutta niin vaan se onnistui! Zenbook on unelman kevyt, mikä sopii hyvin varsinkin nyt kun en saa kantaa mitään kovin raskaita juttuja että supistukset eivät ylly pahemmaksi. Koneessa riittää hyvin tehoja blogin vaatimiin juttuihin kuten usean ohjelman yhtäaikaiseen pyörittämiseen, photariin ja lightroomiin.

Nopea SSD-kiintolevy on ainakin mulle tärkeä, en voi sietää sitä jos joutuu kauheasti odottelemaan tiedostoja siirrellessä tai tallentaessa. Koneessa on myös 8 gigaa keskusmuistia mikä riittää hyvin blogitarpeisiin, ja kone on hiljainen sekä pysyy viileänä. Eli nyt kun en aina jaksa työskennellä työpöydän ääressä vaan pötköttelen lepäämässä sohvalla, on kivaa että kone ei mölyä ja kuumene sylissä kauheasti, vaan on ihanan hiljainen niinkuin pitääkin. Akkukesto on jopa 10 tuntia, eli ei tarvitse myöskään olla piuhoissa kiinni vaan läppärin käyttö on helppoa ja täysin langatonta mikäli muistaa aina välillä ladatakin. Koneesta löytyy lisätietoa ja tarkempia speksejä ASUSin sivuilta, käykää ihmeessä tutustumassa lisää jos uuden läppärin hankinta on juuri nyt tai tulevaisuudessa ajankohtaista.

ASUS on avannut uuden The Next Level Of Blogging – blogin Indiedaysin sivuille, mistä löytyy mm. näitä workshopeissakin käsiteltäviä aiheita ja paljon paljon hyödyllisiä vinkkejä kaikille jotka haluavat kasvattaa ja kehittää blogiaan. Workshopeihin voi hakea mukaan myös tämän saman ASUS -blogin kautta, kannattaa aivan ehdottomasti osallistua sillä niissä on todella hyviä vinkkejä ja neuvoja tarjolla, sellaisia joista monet yritykset ovat valmiita maksamaan sievoisia summia. Lokakuun workshop on maanantaina 24.10 ja marraskuun workshop maanantaina 28.11. Workshopien tarkemmat ajankohdat ja aiheet tarkentuvat myöhemmin, ja niihin voi tosiaan hakea mukaan kampanjablogin kautta.

Yhteistyössä ASUS.

Mikä teitä erityisesti kiinnostaa bloggaamisen taustajutuissa? Mihin te kaipaisitte vinkkejä eniten bloggaamisessa tai blogin kehittämisessä? Miten te kehitätte omaa blogianne?

Nyt on teidän vuoro arvailla että kumpaa sukupuolta meidän tuleva pikkuinen on! Iik vähän jännää. Tähän alkuun pohjustan tätä kertomalla vähän omia fiiliksiä ja kertomalla muutaman leikkimielisen sukupuolitestin tuloksia, niiden ja mahan muodon perusteella on hyvä arvailla. Mähän voin vaikka laskea teidän arvauksista sitten prosentin että kumpaa veikattiin enemmän! Katsotaan osutteko te oikeaan, ja osuvatko (tälläkin kertaa hyvin ristiriitaiset) testit oikeaan.

Mun omien raskausoireiden perusteella mä veikkaisin tyttöä, kaikki oireet on nimittäin olleet melko samanlaisia kuin kahdessa aiemmassakin raskaudessa, ehkä vähän voimakkaampia vaan, mutta niin olivat viimeksikin voimakkaampia kuin ekalla kerralla. Sen sijaan unissa ja omissa ajatuksissa vauva on tuntunut enemmän pojalta, en tiedä miksi. Joskus puheessakin on tullut vahingossa ensin kutsuttua vauvaa pikkuveljeksi vaikka mitään käsitystä sukupuolesta ei vielä ole, ihan yhtä hyvin hän voi olla pikkusiskokin. Mä olen ostanut vauvalle oistaiseksi vain neutraaleja vaatteita (vaikka jotkut ovat keltaisen, mustan ja valkoisen päätelleetkin olevan pojan värejä), koska en tosiaan uskalla omiin tuntemuksiini, kumpiinkaan niistä, luottaa vielä yhtään. Edellisellä kerrallakin mulla oli poikaolo mutta tyttö meille tuli, senkään takia en luota olemattomaan vaistooni.

Kiinalaisen syntymäkalenterin mukaan meille on tulossa tyttö, sillä vauva on saanut alkunsa toukokuussa kun olin 24-vuotias. Aiemmissa raskauksissa kiinalainen syntymäkalenteri on veikannut kummallakin kerralla poikaa ja me ollaan saatu vain tyttöjä. VAU-sivun testin mukaan odotamme suuremmalla todennäköisyydellä poikaa. Sormustestin (jota en ennen ole tehnytkään) mukaan meille on tulossa poika, sillä naruun ripustettu vihkisormukseni pyöri ympyrää mahan yläpuolella.

Takana on ihana perjantai lasten ja ystävän ja Oton kanssa. Ootteko huomanneet miten syksy on ihan yhtäkkiä hiipinyt katukuvaan? Vielä viime viikolla muistan kun sanoin kaverille puhelimessa että joo ei täällä vielä lehtiä ole tippunut ja kadun pitkästä puurivistöstä vain yksi puu kellersi vähän. Yhtäkkiä vaan kuitenkin mielettömät oranssin, punaisen ja keltaisen sävyt ovat vallanneet maiseman ja kaikkialla on ihan mahtavan kaunista. Syyskuun tyttönä mä olen ehdottomasti syksyihminen, vaikka kyllä mulla alkaa pikkuhiljaa hiipimään vähän joulufiiliksetkin jo pintaan. Syytän hormoneja, kun kerrankin saa.

Tehtiin tänään lasten kanssa pipari-karpalorockyroadia, tällä kertaa siis joulu hiipii meidän kotiin jo syyskuun viimeisenä päivänä. Joulutortuista olen haaveillut viikon, ja aloinpa vähän kaipaamaan glögiäkin kun tuossa maistelin valmista rockyroadia muutaman palan. Ai kamala, pakko vähän himmailla vielä, Oton puolesta mulla on lupa joulufiilistelyille marraskuussa. Siis marraskuussa, sinne on vielä kuukausi! Miten mä kestän sinne asti.

Kuvattiin tänään Marian kanssa uutta Coffee Talk -videota ja meillä oli superhauskaa, nyt vaan pieni editointiprosessi ensi viikolla edessä kun me höpöteltiin varmaan tunti kun asiaa kertyi niin paljon. Hyvässä seurassa juttu luistaa välillä vähän liikaakin, ja lähtee rönsyilemään ihan joka suuntaan. Mutta se ei haittaa, enköhän mä saa hyvän pätkän valmiiksi.

Aamulla meillä oli hauskaa tyttöjen kanssa kolmestaan täällä, siivottiin keittiön kaappia ja katseltiin tyttöjen ja mun vanhoja piirustuksia ja maalauksia. Jostain välistä mun käteen osui myös mun CV jostain kuuden vuoden takaa  ja jotenkin mua niin nauratti kun luin sitä. Miten eri elämäntilanteessa mä olin 19-vuotiaana, miten mä nyt näin sen oman CV:ni tavallaan ulkopuolisen silmin. Olihan se huolella tehty mutta ei kovin vakuuttava. Pitkälle on tultu siitä.

Zeldan asu: Takki Ellos* / Paita Cubus / Farkut ZARA / Kengät ZARA 

Tiaran asu: Takki Ellos* / Paita ZARA / Farkut ZARA / Kengät ZARA / *saatu blogin kautta

Perus rento perjantai rennolla meiningillä, hyvää ruokaa ja nyt aletaan Oton ja vinhasti heiluvan mahapallon kanssa katsomaan Netflixistä Sherlock Holmesin vikaa osaa joka meillä on vielä katsomatta.

Ihanaa viikonloppua ja syyskuun vikaa päivää kaikille <3