Farkkuminissä ja tennareissa & etsinnässä uusi kevättakki

06.04.2018

Näin eilen pitkästä aikaa kaveriani Katria, johon olen tutustunut blogin kautta, ja napattiin samalla asukuvia, kun käytiin lounaalla Citycenterin Fafa’sissa. Asukuvatreffit tuttujen bloggaajien kanssa on jotain mihin pitäisi ryhtyä useammin, mutta talvella se ainakin itsellä aina ”jää”. On helpompaa vaan ajaa Oton kanssa suoraan autolla kivalle kuvauspaikalle, kun pääsee sitten heti autoon lämmittelemään kuvien nappaamisen jälkeen. Onneksi ulkona lumet sulavat kovaa vauhtia, ja kohta asukuvien ottaminen on taas paljon helpompaa, kun päälle ei tarvitse vetää untuvamakuupussia joka kerta kun astuu ovesta ulos. Sitten ehkä tulee enemmänkin sovittua asukuvaustreffejä, kun ei tarvitse miettiä äkkiä autoon pujahtamista.

Kuvat: Katri Määttänen Edit: Meitsi

Untuvamakuupussista puheenollen, mulle taitaa kyllä tulla sitä aika kova ikävä, kun sen pakkaan pian muiden talvikamppeiden kanssa kesäksi varastoon. Se on ollut niin ihanan lämmin, rento ja kaikkiin asuihin sopiva. Sen alle on voinut pukea oikeasti vaikka yökkärit kauppareissulle ilman että kukaan huomaa, kun se on niin pitkä. Se on ollut sellainen ihana turvavaate, jonka kanssa ei voi mennä pieleen. Ja nyt se pitäisi hyvästellä kesän ajaksi, ja miettiä tilalle joku toinen takki.

Mun monta vuotta sitten blogin kautta saatu tekonahkatakki vetelee viimeisiään. Olisinpa jo silloin osannut kiinnittää huomiota paremmin laatuun määrän sijaan, ja sijoittanut klassikkoon.  Sillon kuitenkin iloitsin vaan siitä että sain kivannäköisen takin. Vaikka takki ei ollut mikään megalaadukas, olen kuitenkin käyttänyt sitä nelisen vuotta, joten ehkä se on kuitenkin palvellut ihan hyvin alkuperäänsä nähden. Seuraavan tekonahka (tai ekonahka) -takin toivon kestävän tytöille saakka, jahka raaskin luopua siitä edes vanhuksena, mä kun aion olla myös badass mummeli. Mutta ehkä sitten perinnönjaossa joku sen saa mun jälkeen.

Kuvat: Katri Määttänen / Edit: Meitsi

Jos siis teillä on vinkkejä ihanista ja laadukkaista biker-(eko/teko)nahkatakeista (jos löytyisi mahdollisimman eettinen ja ekologinen vaihtoehto), niin vinkatkaa ihmeessä. Unelmien vaatekaappia rakentaessa haluan tehdä parempia valintoja. Esimerkiksi nyt kun olen ostamassa uutta takkia, voin tehdä sen päätöksen että en juokse ketjuliikkeeseen ja osta ekaa kivaa trendikästä muovitakkia, vaan punnitsen ostopäätöstä tarkkaan, ja satsaan laadukkaaseen takkiin, jota voin käyttää hyvällä omallatunnolla vuodesta toiseen. Olen miettinyt koko talven, että keväällä satsaan kunnon bikertakkiin, koska se on yksi monikäyttöisimpiä vaatteita mitä löytyy, ainakin itselleni. 15-vuotiaasta asti olen käyttänyt nahkatakkia, ja tiedän että sille tulee aina olemaan paikka mun unelmien vaatekaapissa.

Tämän asun farkkuminihame on löytö Oulun reissulta, ja kauluspaita taas PR-toimistolta pelastettu mallikappale, kun se oli jo ”vanhaa mallistoa” ja lähdössä eteenpäin. Molemmat on ihan mun lemppareita. Farkkumini on sellainen klassikko, jonka kanssa voi pukea melkein mitä vaan, ja se on täydellinen lisä vaatekaappiin. Odotan niin paljon kesää, että saan pukea sen paljaiden säärien ja tennareiden kanssa!

Takki Adidas | Paita Gina Tricot | Hame Gina Tricot | Kengät Vans | Laukku Rebecca Minkoff | Vyö Gucci | Laukkukoru Coach

Kuvat: Katri Määttänen / Edit: Meitsi

Tämä on varmaan viimeinen asu ennen ensi talvea takissa, yhyy! Mutta ehkä seuraavassa asussa pääsen jo esittelemään uutta takkilöytöä? Ainakin toivon niin. Olisi ihanaa löytää sellainen hyvän mielen kevättakki, niin kuin tämä takki on ollut talvella, ja tulee varmasti olemaan monena tulevaisuuden talvena myös.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!


Kun tänään lähden (ekalle yöreissulle kuopuksen syntymän jälkeen)

23.03.2018

Sain muutama viikko sitten kutsun Tallinnan muotiviikoille. Reissu olisi ollut alunperin jopa neljän päivän mittainen, ja ensin ajattelin että suuresta kunniasta huolimatta, en mitenkään pysty sille osallistumaan. Mua jäi kuitenkin niin paljon kiinnostamaan ihan huikean hieno mahdollisuus päästä tutustumaan Etelä-naapurin muotiviikkoon (ja ylipäätään muotiviikkoon ihan eka kertaa), että päätin kysäistä jos reissu onnistuisi typistää yhden yön reissuksi niin että matkustan perjantaina, ja tulen jo lauantaina takaisin. Se onneksi sopi, ja niinhän siinä sitten kävi että tänään mä otan lautalla suunnan kohti Tallinnaa, ja olen ekan kerran yötä pois sitten kuopuksen syntymän.

KÄÄK! Kuinka innoissaan ja kauhuissaan voi ihminen olla! Kauhuissaan en ole mistään muusta kuin siitä, miten kestän erossa mun palleroisista 36 tuntia! Innoissaan olen kaikesta muusta. Tiedän paremmin kuin hyvin, että jokainen meidän mukuloista pärjää isänsä kanssa ihan yhtä hyvin kuin munkin kanssa, mutta tämä mun oma henkinen napanuora vaan ei ole vielä katkennut. Tiedän, että kuopus menee aina muutenkin nukkumaan Oton kanssa, ja että hän nukkuu koko yön, eikä kaipaa mua aamullakaan jos herää isin kanssa. Tiedän että heille tulee hauska perjantai ilta isi-tyylillä, ja he nauttivat varmasti. Tiedän, että kaikki menee hyvin. On vaan niin raastava ajatus lähteä kokonaan toiseen maahan, vaikka ei Tallinna Tamperetta kauempana olekaan.

Olen kuitenkin ihan uskomattoman innoissani tulevasta illasta ja lauantaipäivästä, ja siitä että lauantaina saan aamulla nukkua pitkään hotellisängyssä, ja mennä ihan aikuisten kesken ihanalle hotelliaamiaiselle. Se jos mikä on luksusta! Parasta on se että reissulle lähtee mukaan Emilia, ja olen varma siitä että meille tulee tyttöjen kesken ihan huippuhauska reissu!

Eroahdistuksen lisäksi olen potenut kyllä pahimman luokan vaatekriisiä, sillä en ole koskaan ennen ollut muotiviikoilla. Voin kuitenkin kuvitella että kahden suomalaisbloggaajan lisäksi siellä on koko Viron tyylikkäimmät tyypit, joten olen kovasti koittanut miettiä mitä voisin laittaa päälle että sovin teemaan. Ehkä mä vielä keksin! Pitää vähän tutustua virolaisiin blogeihin tässä matkalla, ja uskon että tulen tapaamaan tosi kivoja ihmisiä. Ihan mahtavaa päästä tutustumaan naapurimaan blogi- ja muotiskeneen.

Verkostoituminen on kyllä oman alani tärkeimpiä juttuja, sillä tämäkin hieno mahdollisuus tarjoutui minulle ihan vaan siksi, että tutustuin pari vuotta sitten HDW Little Marketissa ihanaan Meriliniin, joka on virolaisen Mimi Disain -lastenvaatemerkin perustaja. Merilin halusi kutsua mut tutustumaan Viron muotiviikkoihin, ja erityisesti ensimmäistä kertaa järjestettävään muotiviikkojen Lasten päivään, eli lauantaihin. Samalla pääsen tsekkaamaan kuitenkin myös vaikka mitä kuumia aikuisten merkkejä. En valehtele ollenkaan jos sanon että tämä on yksi mun unelmien täyttymyksistä. Kannattaa aina olla mukava kaikille kenet tapaa, ja avata oma suu jos joku kiinnostaa. Ei ikinä tiedä mitä huikeita ovia edessä avautuukaan, kun muistaa vaan olla kunnioittava ja kiva kaikille kenet kohtaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille toivottelee innostunut Iina matkatunnelmissa! Täältä tullaan Tallinn Fashion Week!


Kukkamekossa ja farkuissa

17.03.2018

Jo jonkin aikaa silmiin on pompannut Pinterestissä, lehdissä ja Instagramissa usein kauniita dress over jeans -yhdistelmiä. Aluksi piti makustella trendiä ja ensin ajattelin, että ei se taida olla yhtään mua varten. Tykkään kuitenkin hulluna kukkamekoista, ja rakastan kireitä pillifarkkuja – ei kai niiden yhdistelmäkään voisi kovin outo olla?  Jonkin aikaa makusteltuani aloin miettimään että miksikäs ei, tuohan voisi sopia munkin päälle. Varsinkin jos vähän muokkaisin esim. muotiviikoilla kuvattujen megafashionistojen lookia vähän rennommaksi, pukemalla itse mekon ja farkkujen kaveriksi tennarit överikorkojen sijaan.

Olin etsimässä itselleni sopivaa mekkoa serkkuni rippijuhliin, kun törmäsin BikBokissa täydelliseen kukkamekkoon, joka on edestä napitettava. Ei siis rippijuhliin täydelliseen, vaan täydelliseen farkkujen kanssa puettavaan mekkoon. Nappien kanssa farkut vilkkuvat mekon välistä, ja mekko on ikään kuin eräänlainen höyhenenkevyt jakku. Toki sitä voi käyttää hyvin ilmankin farkkuja, kun pukee läpikuultavan mekon alle vaikka mustan kireän toppimekon. Ihanan monikäyttöinen, keväinen ja pirteä vaate. Ensin sovitin mekkoa, ja se istui super kivasti. Ihastuin siihen ihan heti.

Kaupassa kävin läpi kaikkia mun vaatteita, minkä kanssa mekko voisi sopia. Keksin heti useita yhdistelmiä, nilkkamittaiset siniset farkut, mustat tiukat jeggingssit tai ihan vaan leggingssit, musta trikoinen lyhyt toppimekko alle tai kesällä esim. farkkushortsit alle. Mä pohdiskelin vaikka kuinka pitkään sovituskopissa, ja tulin lopulta siihen tulokseen, että kyllä, tämä mekko on loistava lisä mun vaatekaappiin. En ole ostanut tänä keväänä itselleni mitään vaatteita ennen tätä mekkoa, joten päätin että kyllä, minä ostan sen.

Mekko on aivan ihana ja siitä tuli niin super keväinen fiilis, vaikka täällä Oulussa kevät tuntuukin olevan vielä ikuisuuden päässä, ainakin jos näitä tätini pihan metrisiä lumikinoksia katsoo. Uskaltauduin pukemaan sen farkkujen ja tennareiden kanssa päälleni pappani 80v-synttäri-illalliselle, kun mentiin suoraan parkkihalliin ja ravintolaan, enkä ulkoillut vaatteet päällä. Asukuvat napattiin ennen illallista Oulun CoffeeHousen kauniissa ”eteisessä” johon on tehty ihana pieni oleskelunurkkaus.

Mekko BikBok | Vyö Gucci | Farkut Gina Tricot | Laukku Rebecca Minkoff | Laukkukoru Coach | Donitsi Gina Tricot

Mekon kaveriksi puin tosiaankin siniset nilkkamittaiset farkut, lempparivyön, mustan perustopin alle, sekä tennarit. Näin mä aion liihotella keväämmällä, ehkä vielä puen nahkarotsin tähän päälle niin en palellu. Mulle tulee tästä ihanat bohovibat ja tämä on ehkä mun uusi lemppari-asu. Lupasin alkukeväästä, että yritän pukeutua jännittävämmin ja enemmän juuri sillä tavalla kuin itse haluan, yhtään miettimättä sitä mitä joku muu asustani ajattelee. Se on kyllä toiminut hyvin, ja musta tuntuu että olen uskaltanut pukeutua rohkeammin kuin ennen. Toki arkena on monesti helppo turvautua farkkuihin ja neuleeseen tai lempparicollegeen, mutta uskon että mitä lähempänä kesä on, sitä jännittävämmin uskallan pukeutua.


Rohkeutta olla minä

26.01.2018

Helsinkiin tuli mielettömän kaunis ja upea talvi. Ja nyt se jo lähti pois. Onneksi ehdittiin nauttia siitä pulkkamäessä, ja napata myös edes yhdet asukuvat talvimaisemissa, ennen kuin vesisade pyyhki kaiken pois.

Kuvattiin asukuvat Hakaniemessä kauniin talvisena ja tyynenä päivänä, jolloin pakkasta ei ollut yhtään. Vetäisin päälleni jotain vähän erilaista kuin yleensä, midimittaisen hameen ja karkkipinkin neuleen. Mä olen ollut ihan farkkutyttö synnytyksestä asti, varmaan kun raskausaikana skarppeja farkkuja ehti tulla niin kova ikävä. Farkut on kivoja, mutta joskus on kivaa vaihtelun vuoksi käyttää myös hametta. Pukeutujana haluan myös välillä vähän haastaa itseäni, ja pukeutua niin kuin HALUAN pukeutua, eikä niinkuin uskallan pukeutua.

Ihailen kaikkia rohkeita pukeutujia, sellaisia kuin Rihanna tai naapurimaamme blogikuningatar Kenza. Silti liian usein pelkään näyttäväni pöntöltä niissä ei-niin-tavallisissa vaatteissa (eli siis suunnilleen kaikissa muissa kuin farkuissa ja neuleessa/collegessa). Sovitan usein kotona ties mitä jännittäviä yhdistelmiä, mun Pinterest-kansiot on täynnä upeita ja erilaisia persoonallisia inspiraatio-asukuvia ja kaapista löytyy myös jännempiä vaatteita. Silti mua jännittää aina ihan hulluna laittaa jotain perus-univormustani poikkeavaa päälle. Ihan turhaan, koska eihän sillä ole mitään väliä jos näytän jonkun mielestä ihan dilleltä. Tärkeintähän on että mä tykkään itse mun vaatteista, ja tiedostan myös, että suurinta osaa maailman ihmisistä ei voisi vähempää kiinnostaa mitä juuri minä päälleni laitan. Silti se epävarma fiilis kumpuaa jostain.

Sitä on niin helppo opettaa lapsille, että he näyttävät upealta ja he voivat olla juuri sellaisia kuin itse haluavat, koska mä uskon siihen ihan täysillä. Ja näen, että he uskovat myös. Heidän edessä on helppoa itsekin olla itsevarma, en koskaan kriiseile ääneen vaatteista tai ulkonäöstä, etten vain tartuta höpsöjä ajatusmalleja heihin. Selkeästi opit on menneet perille, koska eivät hekään koskaan kriiseile vaatteistaan tai ulkonäöstään, vaan kehuvat itseään ja toisiaan.

Mutta kuka opettaisi mulle, että voin itse olla juuri sellainen kuin olen? Kuka hiljentäisi sen äänen joka sanoo, että ”sä et voi laittaa glitterhametta karkkipinkin neuleen kanssa tavallisena torstaina päälle koska saatat näyttää tyhmältä”.  No, eihän sitä  ääntä kukaan muu hiljennä, kuin minä itse. Minä olen se, jonka täytyy tajuta, että vaikka näyttäisinkin jonkun mielestä hölmöltä, niin mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Joku nauraisi? Joku saisi hyvän mielen koska näyttää itse paremmalta? Joku sanoisi ”näytät hölmöltä”? Ja miitä väliä sillä olisi jos niin tapahtuisi? Ei mitään. Ne on vain vaatteet.

Mä haluan että mun pukeutuminen vastaa mun mieltymyksiä, eikä sitä minkä oletan miellyttävän toisia. Jonkun mielestä voi kuulostaa tyhmältä, että jännitän neuleen ja hameen pukemista, niin se kieltämättä itsestänikin kuulostaa nyt kun olen kirjoittanut tämän tekstin. Mutta ei tässä olekaan kyse pelkästä yhdestä asusta, vaan ihan koko vaatekaapista, itsetunnosta ja itsevarmuudesta. Rohkeudesta olla minä.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Hame Gina Tricot / Vyö Gucci / Laukku Coach / Kengät Zara / Korvakorut H&M /

ASUHAASTE

Tämän asun ja postauksen myötä haastan itseni asuhaasteeseen: tämän vuoden aikana haluan pukeutua rohkeammin ja enemmän itseni näköisesti. Siispä lupaan, että vain joka toinen asu jonka jaan täällä, saa olla perus farkut & neule/college -asu. Ja joka toisen asun pitää olla jotain muuta, jotain jännittävää, jotain hauskaa, jotain sellaista josta mulle tulee hyvä fiilis. Ihan vaan koska se riittää, että mä itse tykkään mun asusta, vaikka se kaikkien muiden mielestä olisi jotain ihan muuta kuin hieno.

Noin, booom, siinä se on! Eli jos yritän seuraavankin asun jälkeen jakaa täällä farkkuja ja collegea niin tulkaahan sanomaan SOOSOO. Ja hei, jos tunnistit itsesi tästä kuvauksesta, niin haasta ihmeessä itsesi mukaan myös! Jokaisella on oikeus pukeutua just niin kuin haluaa.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3


Pakkaspäivän neuleasu & perjantain kuulumiset

19.01.2018

Tällä viikolla on satanut aivan ihanan paljon lunta vihdoin myös tänne Helsinkiin, kun niin pitkään ollaan kaivattu sitä. Lumi piristää maisemaa heti aivan uskomattoman paljon! Nämä kuvat on kuitenkin napattu viime viikonloppuna, ennen kuin yhtään hiutaletta oli vielä satanut maahan, ja kun pakkanen ilman lunta tuntui luissa ja ytimissä.

Niin kuin kerroinkin, me käytiin vauva- ja perhekuvauksessa viime viikonloppuna, ja tämä asu mulla oli siis siellä päällä. Me haluttiin mätsätä koko perhe, ja mietittiin edellisenä päivänä asuvaihtoehtoja. Ei laitettu samaa väriä/samanlaisia vaatteita kaikille, mutta koitettiin vähän värikoordinoida niin että meidän vaatteet eivät ainakaan riitelisi keskenään.

Otolla oli päällä viiininpunainen kauluspaita ja keskisiniset farkut, ja mä valkkasin sitten tuollaisen babypinkin neuleen itselleni, melko saman sinisten farkkujen kaveriksi. Vaaleanpunainen ja viininpunainen sopivat kivasti yhteen ainakin meidän mielestä. Lapsilla oli tarkoitus olla alunperin myös vaaleanpunaista, viininpunaista ja denimiä, mutta lopulta heillä olikin kaikilla sellaiset hempeät mekot, yhdellä vaaleanpunainen ja kahdella luonnonvalkoiset. Uskon että nekin toimivat kyllä meidän asujen kanssa ihan kivasti yhteen.

Perhekuvausten vaatteisiin löytyy tosi paljon kivoja ideoita esim. Pinterestistä, kun laittaa sinne vaan että ”family photo outfits”. Siellä on tosi simppeleitä havainnekuvia siitä, mitkä värit toimivat hyvin keskenään, kun haluaa värikoordinoida asut koko perheelle. Mä oon kyllä ihan koukussa Pinterestiin, ollut jo monta vuotta. Sieltä löytyy ihan kaikkea mitä vaan kuvitella saattaa, ja luulen että käytän sitä enemmän kuin Googlea. Ainoa huono puoli on se että sieltä inspiroituu vähän liikaakin ja tulee välillä aloitettua esim. kaiken maailman DIY-projekteja sitten, jotka jäävätkin kesken tai eivät onnistukaan mun taidoilla. Mutta silti, se saa mut innostumaan uudelleen ja uudelleen.

Tänään alkoi viikonloppu, ja sen kunniaksi lapset pääsivät lelukauppaan ostamaan omilla joululahjarahoillaan kineettistä hiekkaa, kun olivat sitä pitkään jo halunneet ostaa. He tekivät niin fiksusti että ostivat puoliksi ison pakkauksen, niin kummallekin jäi vielä vähän taskurahaa jäljelle ja saivat enemmän, kuin mitä olisivat saaneet jos toinen olisi vaan ostanut. Hiekalla oli tosi hauskaa leikkiä, mä vilautin meidän touhuja insta storynkin puolella. Hiekka oli paljon vähemmän sotkuista kun oletin, ja olisin voinut itsekin muovailla hiekkajuttuja vaikka aamuun asti kun se oli niin chilliä. Ehkä tässä koneen kiinni laitettuani hipsin vielä vähän hiekkamuovailemaan ja teen tytöille yllätyksen aamuksi hiekkalaatikkoon.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Farkut Gina Tricot / Kengät Zara / Laukku Coach

Aivan ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos mielettömän ihanista viesteistä ja kommenteista joita olette tällä viikolla laittaneet! Mä yritän purkaa viesti- ja kommenttisumaa viikonlopun aikana ja vastailla niihin kaikkiin mihin en vielä ole vastannut. Ootte kyllä parhaita <3