Mun synttärilahja vilahti itse synttäripostauksessa jo, mutta se on mulle itselleni sen verran merkittävä juttu, että halusin kirjoittaa siitä aivan oman postauksensa. Mä sain syntymäpäivälahjaksi Gucci GG Marmont small matelassé shoulder bagin, eli Guccin mustan olkalaukun, jota olen himoinnut ja ihastellut jo pitkään. Ekan kerran haaveilin laukusta raskausaikana vuonna 2016, ja sen jälkeen olen tasaiseen tahtiin sitä käynyt ihastelemassa Guccin sivuilla.

Keväällä olin jo päättänyt, että ostan sen itselleni kesällä sen kunniaksi, että työrintamalla on mennyt niin hyvin. Sitten kuitenkin jänistin, ja ajattelin, että enhän nyt voi käyttää itseeni niin paljon rahaa, vaikka se oli taloudellisesti mahdollista. Se vaan tuntui liian kreisiltä ja itsekkäältä, vaikka en ajatellut niin kenenkään muun, kuin itseni kohdalla laukkuostoksista.

Kesän aikana mun entinen luottolaukkuni, Rebecca Minkoffin Mini Love, alkoi vedellä viimeisiään. Se kyllä toimi edelleen muuten hyvin, mutta metalliosista alkoi irrota väriä mun vaatteisiin. Se oli palvellut hyvin päivittäisessä käytössä kolmen ja puolen vuoden ajan, mutta silloin se ei enää kestänyt. Mä olin vähän pettynyt siihen, että laadukkaaksi mieltämäni laukku ei kestänyt kolmea ja puolta vuotta pidempään käyttöä. Se ei ollut rikki tai muuten kulunut, mutta metalliosat kuluivat käytössä niin, että alkoivat päästää väriä. Eihän sellaista laukkua voi käyttää. Kun mä ostan laukun, mä toivon sen olevan ikuinen.

Mä ostan laukkuja todella harvoin, pientä käsilaukkua en ollut ostanut tuon Rebecca Minkoffin Mini Loven jälkeen ollenkaan, ja ison käsilaukun olen viimeksi ostanut vuonna 2014. Kun siitä Mini Lovesta tuli käyttökelvoton, olin hetken aikaa ihan pihalla, että mitä ihmettä mä teen. Himoitsin edelleen Guccin laukkua, mutta se tuntui edelleen niin suurelta ostokselta vain minua varten. Toisaalta en tiedä miksi – se maksoi suunnilleen saman verran kun meidän sohva, ja se tulee olemaan yhtä kovassa käytössä kuin meidän sohva on päivittäin. Se on mulle tarpeellinen, mieluisa ja se on eettisesti ja kestävien periaatteiden mukaisesti Italiassa käsin valmistettu. Silti se tuntui niin isolta jutulta, koska se ei ollut perheelle tai lapsille, vaan minulle.

Onneksi Otto päätti mun puolesta, ja tilasi sen mulle syntymäpäivälahjaksi, kun itse vaan jahkailin. Ja kun mä sain sen käsiini, mä innostuin kuin pieni lapsi. En ole varmaan koskaan käynyt ihastelemassa nettisivuilla ja Pinterestissä jotain asiaa niin usein, kuin tätä laukkua viimeisen parin vuoden aikana. Ja vihdoinkin se on mun.

En usko, että olisin ikinä tilannut tätä laukkua itselleni, jos ei Otto olisi tilannut sitä. Olisin varmaan tyytynyt johonkin toiseen, joka olisi ollut puolet edullisempi ja ihan kiva, mutta ei välttämättä yhtä kestävä ja laadukas. Tai sitten olisi ollut ihan yhtä kestävä ja laadukas. Mutta se ei kuitenkaan olisi ollut just se laukku, jonka halusin. Tämä laukku tulee olemaan mulla jatkuvassa kovassa käytössä, ja aion huoltaa sitä hyvin. Se on klassinen ”camera bag” -malli, joka kestää aikaa. Se näyttää hyvältä siis myös 15 vuoden päästä ja 50 vuoden päästä, jos vain pidän siitä hyvää huolta. Ja aion todellakin pitää.

Nyt kun mulla on se, en enää epäröi sen hintaa. Se oli todellakin kannattava hankinta. Mä rakastan sitä laukkua, ja se vastaa täysin kaikkia mun tarpeita. Olen iloinen, että laukku on tuplasti isompi kuin mun entinen pikkulaukku, sillä sinne mahtuu hyvin kaikki mun päivittäiset tärkeät tavarat. Se on vaan yksinkertaisesti juuri perfect mun tarpeisiin. Nämä kuvat on otettu silloin, kun mä oikeasti sain laukun käsiini ekaa kertaa, ja olin ihan super iloinen. Joillekin tällaiset laukut on ihan arkipäivää ja niitä on useampia, ja toiset eivät ikinä käyttäisi näin paljon rahaa yhteenkään laukkuun, tai edes sohvaan. Jokaisella on omat mieltymyksensä ja mahdollisuutensa, ja saa ollakin. Mä olen edelleen aivan hykerryttävän iloinen juuri tästä laukusta.

Ja Otto on maailman ihanin, kun hän teki tämän päätöksen mun puolesta. Kiitos Otolle ihanasta synttärilahjasta <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sokoksen kanssa.

Pääsin syksyn kunniaksi tutkailemaan kamppiksen merkeissä Sokoksen pukeutumisvalikoimaa, ja valitsin sieltä kuvauslainaan kolme eri asua, jotka mun mielestä sopivat syksyyn. Sokoksella on monipuolinen valikoima merkkejä ja katumuotia, ja mulle iski osastolla kierrellessä ihan jäätävä valinnan vaikeus. Olisin voinut kuvata vaikka kymmenen asua, mutta sain sitten lemppareita karsittua näihin kolmeen. Sellainen pieni probleema tässä iski, että mun teki mieli ostaa itselleni kaikki mitä lainasin. Hauskinta oli se, että kun en ollut ostamassa mitään omaan kaappiini, uskalsin testata kaikkea sellaista, minkä normaalisti jättäisin ehkä vain rekkiin roikkumaan ”liian jännittävänä”. Ja löysinkin ehkä ihan uusia puolia omasta tyylistäni.

Sokoksen pukeutumisvalikoimassa on paljon tuttuja merkkejä, kuten Levi’s, Adidas Originals, Marimekko, Filippa K. ja Tiger of Sweden. Valikoimassa on juuri nyt paljon syksyn uutuuksia, ja  myös uusia merkkejä. Sokoksen pukeutumisosastolla on paljon myyjiä, jotka ovat valmiita auttamaan ja neuvomaan, mikäli apua tarvitsee. Toisaalta, siellä saa myös kierrellä ihan rauhassa ja katsella ja tutustua itse, jos tykkää enemmän tehdä niin. Me suomalaiset joskus säikähdetään palvelualttiutta, ja parasta onkin se, jos henkilökunta osaa lukea asiakasta, ja katsoa kuuluuko hän enemmän siihen tyyppiin, joka haluaa olla rauhassa, vai siihen, joka kaipaa opastusta ja neuvoja.

Ihan ekaksi mä törmäsin pukeutumisosastolle kävellessäni Adidaksen valikoimaan, ja sitä tutkiessa vierähti tovi. Lopulta valitsin ekaksi asuksi mielettömän siistit kukkakuvioiset leggingssit ja takin, sekä vyölaukun. Otolla on ollut vyölaukku jo meidän Kreikan reissusta asti, mutta tämä taisi olla mun eka kerta lapsuuden jälkeen, kun kokeilin tätä uudelleen muotiin tullutta asustetta. Adidas Originalsin nahkainen vyölaukku on niin siisti, simppeli ja en voi uskoa että sanon näin vyölaukusta, mutta myös tyylikäs. Tässsä asussa voisin hyvin lähteä lenkille, lasten kanssa ulos tai ihan mihin vaan. Sporttinen katumuoti on best! Tämä on varmasti yksi rohkeimmista asuista, joita olen koskaan sovittanut päälleni, ja mä tykkäsin siitä aivan super paljon!

Tokaksi mietin sellaista vähän enemmän töihin sopivaa asua, joka oikein huokuisi syksyä ja syksyn värejä. Mulle tänä syksynä ne tärkeimmät (ja aina mun huomion kiinnittävät) värit on olleet sinapin keltainen ja ruosteen oranssi. Ja tietenkin niitä päätyi sitten myös tähän asuun. Valitsin Soyaconseptin sinapin keltaisen t-paidan, Noisy Mayn mustat rennot housut valkoisilla raidoilla, sekä upean YASin ruosteen oranssin neuleen, joka mun mielestä kruunaa koko asun. Asustin tämän vielä Tommy Hilfigerin simppelillä mustalla pikkulaukulla, joka sopi siihen mielestäni tosi kivasti.

Viimeinen asu oli hyvin simppeli, niin kuin mun tyyli on usein muutenkin: farkut ja t-paita. Mutta ei mitkä tahansa farkut, vaan Leviksen 501-klassikot ihan törkeän siisteillä logoraidoilla, sekä saman merkin klassikko t-paita, joka löytyy meillä esikoisen ja kuopuksen kaapista, mutta ei multa itseltäni (vielä). Ensin yritin miettiä jotain monimutkaisempaa asua, mutta kun teemana oli itsensä löytäminen, mä pohdin, että mikä olisikaan enemmän mun näköinen asu kuin juuri tämä simppeli yhdistelmä. No ei mikään! Farkuissa ja t-paidassa tunsin olon rennoksi omaksi itsekseni.

Mä rakastan testailla asuja, jotka voivat olla täysin erilaisia keskenään. Vähän niin kuin nämäkin kolme asua. Olen aina ollut sellainen, että en pysty keskittymään vain yhteen tiettyyn tyyliin, koska rakastan niin paljon kokeilla uutta. Joskus ajattelin, että se oli ongelma. Että mulla ei ollut tyyliä, koska en näyttänyt aina tietynlaiselta. Mutta fakta on se, että jos käytät vaatteita, sinulla on oma tyyli. Ja tämä on just se mun tyyli, ja saan olla siitä ihan fiiliksissä ja ylpeä, vaikka se ei jonkun toisen silmää miellyttäisikään. Ei mun tarvitse keskittyä johonkin yhteen asiaan, vaan mä olen kokonaisuus, ja niin on myös mun tyyli.

Tämän postauksen kuvaaminen ja asujen suunnittelu oli ihana tyylileikki mulle, ja tämän jälkeen aion olla vieläkin rohkeampi pukeutuja! Askel askeleelta sitä uskaltaa olla ja löytää enemmän itsensä. Kiitos Sokokselle tästä kokemuksesta mun puolesta. Mä suosittelen ehdottomasti tutustumaan Sokoksen vaatevalikoimaan tänä syksynä, sieltä voi löytää vaikka mitä ihanaa.

Mikä asuista oli sun suosikki?

Nyt on toivotun jatko-osan vuoro, eli tänään kurkistetaan meidän viisivuotiaan vaatekaappiin.

Kun esikoisella ja keskimmäisellä on ikäeroa vain 1,5 vuotta, on sanomattakin selvää, että keskimmäisen käyttöön tulee huomattavan suuri osa esikoisen vanhoista vaatteista. Vaikka tytöillä on kymmenisen senttiä pituuseroa, monet vaatteista ovat kuitenkin käytössä yhtäaikaa molemmilla. Tässäkin postauksessa esitellyistä vaatteista iso osa eksyy viikottain myös esikoisen päälle, ja esikoisen vaatekaappipostauksen kamppeista suuri osa on joko nyt tai tulevaisuudessa keskimmäisen päällä.

Mä itse innostuin lastenvaatteista enemmän ja aloin löytää ekologisia ja laadukkaita lastenvaatteita juuri keskimmäisen odotusaikana vuonna 2013. Sieltä asti on edelleen vaatteita tallessa, jotka ovat nyt päässeet meidän kuopuksen käyttöön. Keskimmäisen vaatekaappi ei koskaan luultavasti tule olemaan ihan niin selkeä kokonaisuus kuin esikoisella ja kuopuksella on. Se johtuu siitä, että se on yhdistelmä hänen itse kaupasta valitsemiaan vaatteita, sekä isosiskon vanhoja vaatteita. Siitä on ainakin mun itseni vaikeampaa rakentaa sellaista täysin yhteen soljuvaa kokonaisuutta. Vaatteita tulee niin paljon isosiskolta, mutta viisivuotiaalla on täysi oikeus myös ilmaista itse omaa tyyliään itse kaupasta valitsemillaan vaatteilla. Siksi hänellä on lapsista kaikkein eniten vaatteita, kun se on sellainen iloinen sekoitus uutta ja vanhaa.

Vaatteet ja tyyli ovat sellainen mun ja viisivuotiaan yhteinen kiinnostuksen kohde, ja se on tosi ihanaa. Ei voi kuin ihailla sitä, miten rohkeasti lapset toteuttavat itseään ja omaa tyyliään. Toivon, että mikään ei koskaan horjuta sitä itsevarmuutta, jolla he itseään vaatteilla ilmaisevat. Mutta mennäänkö sen pidemmittä puheitta siihen vaatekaapin sisältöön? Tässäpä tulee, yhdessä viisivuotiaan kanssa kuvattu ja järjestelty vaatekaapin sisältö, jonka jaan hänen luvallaan.

*Postauksen kuvissa näkyvissä myös joitakin blogin kautta vuosien varrella saatuja vaatteita.

Kuten huomaatte, hänen kaappinsa on paljon täydempi kuin sisarusten. Ylä- ja alaosat eivät mahtuneet edes samaan kuvaan. Kaappi ei ole sellainen minimalistinen kokonaisuus, jonka kaikki osat toimivat yhteen, vaan se on iloinen sekamelska. Mutta toisaalta, on siellä paljon sellaisiakin elementtejä, jotka ovat tuttuja siskojen kaapeista: paljon tummia ja yksivärisiä alaosia, joita on helppo yhdistellä räikeämpiin yläosiin, sekä niitä räikeämpiä yläosia. Mukavaa, toimivaa, laadukasta. Paljon eettistä & ekologista tuotantoa, paljon isosiskon vanhaa, paljon itse valittua.

Huppareita on kuusi kappaletta, joista neljä pidemmän mallisia ns. mekkoja. Viisivuotias tykkää tosi paljon käyttää huppareita niin kotona kuin päivähoidossakin, ja ne ovat tosi kovassa käytössä. Hupparit ovat käteviä varsinkin näillä keleillä, kun takki on vielä liikaa.

Colleget ovat ihan ympärivuotisia lemppareita, koska ne menevät hyvin myös takin alla kylmemmillä säillä. Niitä onkin kertynyt iso liuta viisivuotiaalle, koska ne kuuluvat myös isosiskon suosikkeihin. Mun ehdottomia lemppareita on ehdottomasti tuo Vimman Ilta Verannalla -kuosinen vaaleanpunainen Ylva-collegemekko, jonka ostin kesällä. Toinen suosikki on tuo ihan mahtava Mini Rodinin vihannespaita, jonka keskimmäinen itse valitsi viime keväänä, ja ostin sen hänelle.

Paitoja hänellä on paljon, ja ne nyt ovat tietenkin arkivaatekaapin perusta. Käytössä ovat nii pitkähihaiset kuin lyhythihaisetkin. Teepat menevät hyvin viileämmillä säilläkin, kun yhdistää ne paksumpaan päällyspaitaan. Mun ehdottomat lempparit on leopardikuvioinen Someday Soonin t-paita, viisivuotiaan lemppari tietysti Marcus & Martinus T-paita.

Mekot & hameet ovat viisivuotiaan suurimpia lemppareita, ja ne ovat käytössä niin kotona kuin hoidossakin yhtä lailla. Toki mekot on kätevämpiä kuin hameet (mun mielestä), ja aina jos hän pukee hoitoon hameen, pakkaan mukaan myös housut, jotta ulos lähtiessä on helpompi pukea. Mini Rodinin pupumekko vuodelta 2016 on ihan lemppari, se on niin kaunis! Ja rakastan myös kuopuksen valitsemaa tekonahkahametta, joka ostettiin meidän kahdenkeskisellä shoppailureissulla Oulussa kesällä. Myös vaaleanpunaiset Lindexin culottes-housut on ihanat, voisin ottaa itselleni samanlaiset. Hänen oma suosikkinsa on ehdottomasti yksisarvishame, joka on usein päällä.

Farkut ovat viisivuotiaan lemppareita, mutta ne ovat käytössä lähinnä kotona, tai päiväkodissa lämpimämpien kelien ”ulkohousuina”. Mun ehdottomia lempparihousuja on Gugguun trikoopantsit, eli nuo kolmet ylläolevat. Niissä on tosi hyvä istuvuus, ja ne yhdistävät housujen ja leggingssien parhaat puolet. Oranssit on ostettu jo pari vuotta sitten esikoiselle, vaaleanpunaiset vuosi sitten ja mustat viime keväänä. Kaikki on edelleen tosi hyväkuntoisia, tosin vähän ruttuisia.

Collegehousuja, verkkareita ja sporttitrikoita on hyvä olla harrastuksia, jumppatunteja ja pihaleikkejä varten. Urheilutrikoita on kolmet, mutta kahdet oli pesussa tätä kuvatessa.

Leggingssejä löytyy sekä tummia yksivärisiä, että vaaleita kuviollisia. Vaaleita kuviollisia yhdistetään yksivärisiin yläosiin, ja tummia alaosia värikkäisiin yläosiin. Näistäkin monet on olleet käytössä pian kolme vuotta putkeen, ja edelleen ovat mun mielestä siistejä, ja voi säästää vielä kuopukselle keskimmäisen käytön jälkeen.

Välikauden ulkovaatteista suurin osa on vielä kaapissa, sillä täällä Helsingissä on ihan näihin päiviin asti ollut 19 astetta lämmintä. Esimerkiksi kuorihousut on vielä kaivamatta esille. Sellaiset kuitenkin löytyy, ja sitten on kuoritakkia ja bombertakkia. Lämpimämmälle addun verkkatakki niin kuin siskoillakin.

Asusteissa sama juttu, että kaikki hanskat ja villaiset asusteet on vielä säilössä kesän jäljiltä. Mun lemppari on tuo ihana kultainen glitterlippis, joka ostettiin viime vuonna Tukholmasta. Siitä viisivee tykkää itsekin, ja käyttää ahkerasti.

Kenkiä löytyy syksyksi useammat. Minna Parikan Glitter-puput on jo parhaat päivänsä nähneet, mutta viisvee rakastaa niitä. Lisäksi on vilkkuvat Led-valokengät, Vansin tarra-Old Skoolit sekä kumpparit. Gore-texit on vielä ostettava sykyksi päivähoitoon, sitten on hyvä setti kasassa.

Viisivuotiaan vaatekaapissa on kyllä paljon sellaisiakin vaatteita, joita itse voisin käyttää. Tiedän myös, että suurin osa näistä ihanuuksista jää säästöön kuopukselle. Viisivuotiaan vaatevarastoon ei tarvitse ostaa mitään, paitsi ne Gore-texit. Ne tuppaavat meillä menemään merkistä riippumatta päivähoidossa/koulussa sellaiseen kuntoon, että eivät kierrä eteenpäin enää. Se on vähän harmillista, mutta pidän toivoa yllä, että joskus löytyy vielä useamman lapsen (ja joka sään) kestävät ulkoilukengät. Tänä vuonna ajateltiin testata kovasti kehutut Reiman Wetterit & Patterit, kun Vikingit, Superfitit ja Eccot on jo gore-texeista kokeiltu.

Millaisia vaatekaappeja teidän päiväkoti-ikäisillä on? Kierrätättekö paljon vaatteita isommilta sisaruksilta pienemmille?

Käytiin viime sunnuntaina brunssilla yhdessä Oton perheen kanssa Eiran Sandrossa, ja oli muuten super herkkua ruokaa! Puin ravintolaan päälleni tämän hetken ehdottoman lemppariasuni, enkä vähiten siksi, että se on niin mukava ja jättää tilaa herkkuövereillekin. Hame ei nimittäin purista mahalaukun kohdalta = B E S T !

Mä harvoin pukeudun ihan kokonaan mustaan, vaikka musta helpoin pukeutumisväri onkin. Tällä kertaa päälle eksyi kuitenkin ihan kertakaikkisen kokonaan musta asu, ja se toimi tosi kivasti, eikä ollut mielestäni synkkä ollenkaan. Yläosaksi valitsin Kenzon collegen – paidan, joka on ollut super kovassa käytössä siitä asti kun sen vuosi sitten sain Otolta syntymäpäivälahjaksi. Olen pessyt sitä kerran viikkoon melkein vuoden ajan, ja se on edelleen aivan kuin uusi. Ei yhtään kulumaa, ei yhtäkään nukkaantunutta kohtaa. Vain laadukas college, jonka puen joka kerta mielelläni päälle. Se on todellakin yksi mun luottovaatteista ja niistä vaatekaapin kulmakivistä.

Alaosaksi valitsin Zaran mustan A-linjaisen hameen. Hameessa on korkea vyötärö, enkä ennen ollut yhdistänyt sitä collegen kanssa, mutta kun kerran kokeilin, yhdistelmästä tuli mun suosikki. Jotenkin se on mukavan rento ja kiva, ja oikeasti tosi hyvä juuri brunssille tai muualle syömään. Mulle on tosi tärkeää, että vaatteessa on hyvä olla eikä se purista. Ja fakta on se, että brunssin jälkeen mulla ainakin alkaisi housun nappi kiristämään. Siksi ihan suosiolla mieluummin tämä rento ja mukava yhdistelmä.

Ostin muutama viikko sitten itselleni uudet syyskengät. Ne eivät olleet ihan sitä, mitä alunperin kesällä syksyn ostoksista ajattelin, mutta pohdittuani ostopäätöstä pitkän aikaa, mä päätin ostaa ne. Kengät löytyivät Zarasta, kun oltiin katsomassa Otolle vaatteita. Ne jäivät kummittelemaan mun mieleen, ja vaikka olin alunperin ajatellut ostavani täysin klassikkomalliset mustat nilkkurit, mä päädyin kuitenkin näihin. En osaa selittää miksi muuten kuin, että ihastuin niihin vaan iha liikaa. Aika näyttää oliko päätös huono vai ei, mutta ainakin toistaiseksi olen näihin aivan rakastunut. Uskon, että ne tulevat olemaan kovassa käytössä.

Aion huoltaa kenkiäni hyvin, jotta ne pysyvät hyvänä käytössä mahdollisimman pitkään. Kenkiä saa hoito-ohjeen mukaan suihkuttaa suojasuihkeella, sekä hoitaa värittömällä vahalla. Lisäksi niitä voi harjata pehmeällä kenkäharjalla, tai pyyhkiä kovalla sienellä. Vaatteiden ja asusteiden oikeanlainen huolto on ihan ehdottoman tärkeää, kun haluaa saada ne kestämään mahdollisimman pitkään. Joskus teininä ei osannut ajatellakaan oikean vaatehuollon tärkeyttä, mutta nykyään meiltä löytyy kaikki ympäristöystävälliset vahat, ihmesienet, suojasuihkeet ja muut tökötit kenkien huoltamiseen. Haluan huolehtia jokaisesta ostoksestani hyvin, jotta voin käyttää niitä mahdollisimman pitkään, ehkä ikuisesti. Yhdet mun kestävimmät kengät on yllättäen olleet Zaran tekonahkanilkkurit, jotka ostin hintaan 19,90 3,5 vuotta sitten. Ne ovat kestäneet kaikki säänvaihtelut, jalkojen turpoamiset raskaana ja niin loskan, lumen kuin kurankin. Ja edelleen puhtaaksi pyyhkäistynä näyttävät kuin uudelta. Toivotaan että nämä uudet kengät kestäisivät yhtä hyvin.

Ovathan maiharitkin tietysti klassikkomalliset kengät, vaikka näissä nyt vähän ekstra-blingiä onkin. Maiharit eivät koskaan mene pois muodista, vaan ovat aina käyttökelpoiset jalkineet. Näissä on tosi hyvät ja tukevat pohjat vahvoilla kuvioinneilla, ja uskon että nämä ovat hyvät myös talven liukkailla keleillä juuri siksi.

College Kenzo | Hame ZARA | Kengät ZARA | Laukku & Other Stories | Laukkukoru Coach 

Mitäs ootte muuten mieltä, jos tekisin sellaisen ”sama vaate x3” -postauksen, eli vaikka kolme eri asua samasta vaatteesta? Mua on jo pitkään innostanut tehdä sellainen, koska tykkään siitä, että yhdistellään samaa vaatekappaletta eri asuihin, ja näin luodaan ihan erilaisia lookeja. Jos tykkäätte ideasta, niin huikatkaa ihmeessä hep!

Ensimmäinen arkiviikko on paketissa, selvittiin! Ja hieno viikko tästä tulikin. Ekaluokkalaisella on alkanut koulu hienosti, keskimmäisen dagikseen paluu sujui mainiosti (ja tänään on ollut jo eka vapaapäiväkin), ja kuopus on oppinut tällä viikolla vaikka ja mitä. Esikoinen jatkoi tällä viikolla sirkuskouluharrastustaan, ja viikonloppuna on keskimmäisen vuoro temppuilla Taitoliikuntakeskuksen temppuradalla.

Nämä postauksen kuvat napattiin sillä aikaa, kun koululainen oli sirkustunnillaan. Suvilahden skeittipuisto oli suljettuna vielä Flown jäljiltä skeittaajilta, paikalla oli betoniporsaat skeittausta estämässä. Meille käppäilijöille se oli kuitenkin aivan oiva kiipeily- ja kuvauspaikka, ja lapset leikkivät ja juoksivat siellä ihan innoissaan. Keskimmäinen myös pyysi, että pääsee puistoon harjoittelemaan skeittausta. Sitä hän tosin varmaan joutuu odottelemaan vielä, koska yleensä puisto taitaa olla täynnä vähän vanhoja skeittailijoita, ja on se vähän pelottavakin vielä 5-vuotiaalle aloittelijaskeittaajalle. Ehkä sitten teini-iässä?

Sitä jotenkin kerkesi unohtaa kesän aikana, miten nopeasti nämä arkiviikot kuluvat. Kesällä yhden viikon aikana ehtii tehdä niin hurjan paljon eri asioita, että ne viikot tuntuvat pidemmiltä. Arki ja tarkat rutiinit saavat viikon taas tuntumaan yhdeltä pieneltä hujaukselta. Vastahan me jännättiin sitä ekaa koulupäivää, ja nyt niitä on takana NELJÄ! Ottokin on saanut jo syyslukukauden kurssit suunniteltua, ja tavattua opinto-ohjaajan. Syksyn sävelet näyttävät oikein selvältä ja hyvältä.

Ainoa viikon murheenkryyni on se mun mitä ilmeisimmin ainakin hiusmurtunut varvas. MITEN voi olla, että lapset on hypänneet sen päälle ainakin kaksi kertaa, kun yleensä kukaan ei astu mun varpaille ikinä? Olen teipannut sen kiinni kaverivarpaisiin, ja se tuntui jo paaaljon paremmalta, mutta nämä yllättävät iskut eilen ja tänään on saaneet sen taas kipeytymään. Näytin varvasta samalla kun käytiin kuopuksen neuvolalääkärissä, ja lääkäri vahvisti sen minkä itsekin tiesin: ei sille voi mitään tehdä muuta kuin teipata. Mutta ai että osaa olla rasittava pikkuvaiva, ja varsinkin tämä varpaan huono onni. Pitäisi varmaan pitää jotain Oton ikivanhoja turvakenkiä jalassa kotonakin, hah!

Samisteltiin kuopuksen kanssa ruosteen oranssilla värillä! Mä oon aivan hullaantunut tähän väriin tänä sykynä, ja kuopuksen kaapista sitä löytyykin useasta eri vaatekappaleesta. Löysin myös itselleni ihanan Gina Tricotin The good project-malliston ruosteenoranssin better cotton initiative -sertifioidusta puuvillasta valmistetun trikoopaidan, joka tarttui mukaan. Mulla on ainoastaan yksi pitkähihainen trikoopaita tämän lisäksi jos ei imetysvaatteita lasketa, joten tälle oli todellinen tarve. Paita on vähän lyhyempää mallia, joten se sopii ihanasti kaikkien korkeavyötäröisten alaosien kanssa rennommissa asuissa.

Kuopuksella oli yksi mun hänen kaapin tän syksyn lemppareista, eli Bobo Chosesin ihana automekko! Se on niin kertakaikkisen suloinen. Jalassa myös uudet kengät, kun jalka oli kasvanut kesän ja sandaalikauden aikana peräti kahden koon verran. Niken Air Huarachet ostettiin JD Sportsista Itiksestä, ja ne on i-ha-nat!

MUN ASU | Paita Gina Tricot | Vyö Gucci | Hame Gina Tricot | Laukku &Other Stories | Aurinkolasit Monki | Kengät H&M | Kello Daniel Wellington (saatu blogin kautta) |

KUOPUKSEN ASU | Mekko Bobo Choses | Lippis Kappahl | Sukkahousut Bogi | Kengät Nike |

Viikonlopun ohjelmassa on sokeriserkun synttäreitä, sekä harrastusta. Mä itse aion ottaa varpaani kanssa iisisti ja liikkua mahdollisimman vähän, jotta tämä pahin kipu taas hellittää. Nyt meillä on jääkaapissa odottamassa tapas-lajitelma, kolme eri herkuttelujuustoa ja lajitelma juustohilloja, ja kunhan isotkin tytöt ovat nukahtaneet, niin me pidetään juusto- ja leffailta.

Ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos hurjasti ihanista kommenteista ja viesteistä, joita ootte viikon aikana laittaneet <3