Joulukalenteri 2015 luukku 23

23.12.2015

 

Toisiksi viimeistä viedään! En voi melkein uskoa että huomenna on jo jouluaatto, tuntuuko teistäkin että jälleen kerran joulu tuli kuin varkain ja nämä 23 päivää ovat menneet nopeammin kuin normaalisti edes yksi viikko? Huomennakin on vielä luvassa ylläriluukku, viimeinen 24:s luukku, mutta nyt on vuorossa sitä mistä me alunperin aloitettiinkin: Lapset selittävät joulun pt. 2! Tällä kertaa he pääsivät vastaamaan vähän abstraktimpiin kysymyksiin ja vastaukset olivatkin sen mukaisia. Ensimmäisen osan löydät TÄÄLTÄ.

Mikä on joulun sanoma?

T: Se että löytää joulukuusen tai tontun tai lakin.

Z: öööö sukka.

Miksi joulua juhlitaan?

T: Koska jouluna ollaan yhdessä.

Z: Shikshi. Muwwa on mekko.

Mitä jouluna kuuluu tehdä?

T: No olla nätisti ja syödä jouluruokaa ja avata lahjoja.

Z: Öö että kowistewwaan jouwukuuseh.

Mitä sinä haluaisit tehdä jouluna jos saisit tehdä mitä vaan?

T: Leikkiä yhdessä jotain joululeikkejä.

Z: Minä hawuun weikkiä minioneiwwa.

Mikä on paras jouluelokuva?

T: Joulupukki ja noitarumpu.

Z: Öö fwouteeen.

Mikä on lempijouluruokasi?

T: Noooo mun lempijouluruoka on avokadopasta.

Z: Pipawi.

Mikä on joululoman tarkoitus?

T: Chillata ja leikkiä ulkona ja pulkkailla ja tehdä lumienkeleitä ja lumiukkoja ja lumikoiran ja lumisotaa.

Z: Ööö. Uiminen.

Miten joulupukki pääsee käymään jos ei ole lunta?

T: No höpsö, se tietty laittaa lahjat reppuun ja ratsastaa sillä porolla.

Z: No sekin voi mennä uimaan.

Musta olis hei tosi kivaa kuulla teiltä mitä olette tykänneet tämän vuoden joulukalenterista? Ruusuja, risuja? Liikaa vai liian vähän arvontoja?  Mitä voisin tehdä toisella tavalla ensi vuoden joulukalenterissa?


Joulukalenteri 2015 luukku 22

22.12.2015

Rakastan antaa lahjoja, ja rakastan kivoja jouluisia ideoita. Siksi olen päättänyt ottaa meille uuden jouluperinteen käyttöön, jonka bongasin Pinterestistä, ja joka on kotoisin Yhdysvalloista: Christmas Eve Box nimittäin. Tämä boksihan kuuluu antaa siis jouluaattoiltana, koska sielläpäin lahjat avataan joulupäivän aamuna. Boksi sisältää yleensä kivaa jouluista tekemistä lapselle, kuten vaikka joululeffan ja jouluisen sadun, jouluisen värityskirjan ja -kynät sekä pyjaman ja jotain pieniä, usein itsetehtyjä, jouluherkkuja. Sellainen jouluaattoillan selviytymispakkaus.

Meillä tämä lahja kuuluu kuitenkin jouluaattoaamuun, koska ei me nyt hitsi vieköön aleta vielä aatonaattona lahjoja jakelemaan, ja joulua juhlitaan päivää aiemmin kuin valtameren toisella puolella. Aattona aamulla avattava yksi paketti on meidän perheen perinne jo aiemmilta vuosilta, eli aamulla saa avata yhden pienen lahjan. Me muunnetaan siis tästä vuodesta alkaen tuo aamun yksi paketti tällaiseksi kivaksi joulupakkaukseksi. En ehkä ole ihan yhtä mahtipontinen kuin USA:n äidit tässä paketin sisällössä, mutta pääpointti mun mielestä on ilahduttaa ja piristää jollain pienellä kivalla aattoaamuna.

Meidän tyttöjen aattoaamun paketeista löytyy:

  1. Ihana paita/mekko jouluaatoksi
  2. Jouluinen pinni hiuksiin
  3. Ainekset vaahtokarkkikaakaoon lasipurkissa
  4. Jouluiset satukirjat

Mikä olisikaan ihanampi tapa aloittaa jouluaattoaamu, kuin pukeutua ihanaan uuteen jouluasuun, laittaa söpö juhlapinni hiuksiin, keittää yhdessä äidin kanssa kaakaot ja lukea sen jälkeen kivoja jouluisia satuja? Mun mielestä tämä on niin ihana ja söpö idea että haluan tehdä sen joka joulu! Tuo Mauri Kunnaksen soiva laulukirja on varmasti kiva kun sen avulla lapset voivat itsekin opetella joululauluja, ja Tatu ja Patu on niin lasten kuin mun ja Otonkin suosikkeja. En malta odottaa että päästään lukemaan ja laulamaan! Ihanat kimaltelevat vaatteet on Zarasta, ja pinnit H&M:ltä. Vaahtokarkkikaakaon ohje löytyy edellispäivän joulukalenteriluukusta, TÄÄLTÄ.

Aiotteko tehdä aattoaamun paketteja, tai onko teillä sellaista perinnettä että avataan jo aamulla yksi paketti?


Joulukalenteri 2015 luukku 21

21.12.2015

 

Jos jollakulla on kiva viimehetken lahjaidea hakusessa, niin täältä pesee yksi! Mä en ole koskaan tehnyt ennen näitä ”something in a jar” -lahjoja mutta nyt päätin kokeilla. Ne ovat aina vaikuttaneet tosi ihanalta idealta, enkä edes tiedä miksen ennen ole testannut! Tässä postauksessa siis ohje vaahtokarkki-kanelikaakaoon lasipurkissa. Toisinsanoen tämän voi antaa lahjaksi, ja purkin aineksiin pitää lisätä vain maito ja halutessa kermavaahto. Ohje on tosi iisi ja nopea ja siitä tulee ainakin musta tosi söpön näköinen! Yksi pieni lasipurkillinen riittää kahteen kupilliseen kaakaota.

Vaahtokarkkikaakao lasipurkissa

1,5rkl tummaa kaakaojauhetta

1,5rkl ruokosokeria

1,5tl kanelia (tai kanelitanko)

0,5tl suolaa

1rkl minisuklaanappeja

kourallinen minivaahtokarkkeja

pilttipurkki + silkkinauhaa

Laita pohjalle kaakaojauho. Sen päälle ruokosokeri, kaneli ja suola. Lisää minisuklaanapit ja vaahtokarkit, sulje lasipurkki tiiviistija koristele nauhalla. Voit liittää mukaan pienen lappusen, jossa lukee, että aineksiin on lisättävä 5dl maitoa, ja lämmitettävä koko setti vaahtokarkkeja lukuunottamatta kattilassa kiehumispisteeseen asti. Sen jälkeen annoksen voi koristella kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Aikuiseen versioon voi kanteen solmia narulla vielä pienen likööripullon joka sopii tällaiseen suklaiseen juomaan. HUOM! Kanelitanko sopii paremmin jos ohjeen tekee vaikka kolminkertaisena ja käyttää isompaa purkkia jonne tanko mahtuu. Näihin pieniin purkkeihin käytin jauhettua kanelia.

Me maistettiin tätä vaahtiskaakaota jo ja oli ihan super super ylihyvää! Ihan mahtava päivän piristys, tällaista kun saisi nauttia joka aamu niin olisi aika luksusta, joskaan ei kovin terveellistä.

Millaisia lasipurkki-diy-lahjoja te olette tehneet?


Viimeinen adventti

20.12.2015

Moikka! Huhhuh mikä viikonloppu etten sano! Perjantaina hoidettiin viimeiset jouluostokset Oton kanssa, kun Oton ihana täti tuli katsomaan meidän tyttöjä siksi aikaa. Saatiin melkein kaikki tehtyä onneksi, ja illalla ajeltiin keskustasta rättipoikkipuhkiväsyneinä kotiin. Eilen oli ihan mielettömän ihana sää päivällä, oli mahtavaa nähdä aurinkoakin pitkästä aikaa, vaikka tänään taas satoi. Pääsin eka kertaa ulkoiluttamaan mun uusia Ray Banin Clubmastereitakin kun arska vihdoin näyttäytyi.

Takki H&M / T-Paita Gina Tricot / Hame H&M / Aurinkolasit Ray Ban / Sukat H&M / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kaulakoru Marc by Marc Jacobs

Iltapäivällä tehtiin vielä joulun ruokaostokset, ja illalla olikin meidän esikoisen ensimmäinen tanssiesitys jonne hän onneksi pääsi vaikka alkuun näytti siltä että ei mitenkään voisi mennä kun oli niin kovasti kipeä.

Tanssiesitys sujui mahtavan hienosti ja vaikka katsomo oli loppuunmyyty ja paikalla satoja ihmisiä ei meidän pikkusintti jännittänyt ollenkaan. Hän veti aivan täysillä sekä kenraaliharjoituksen että esityksen, ja vielä yhteisen lopputanssin joka oli Antti Tuiskun Keinutaan. Kuvasin kaikki tanssit videolle joten kuvia mulla ei itse tansseista ole vaan nämä ovat kaikki esitysten välistä!

Olipa kyllä ihanaa olla katsomassa tanssinäytöstä, viimeksi olen ollut tanssikoulun näytöksessä silloin kun vielä itse tanssin 16-vuotiaana. Muistan kuinka ihanan kutkuttavan jännittävää se oli ja samaa ihanaa jännitystä oli aistittavissa meidänkin pikkuneidissä.

Kuopuskin jaksoi katsoa kaikki esitykset hienosti ja huudahteli välillä että ”Hyvä Tipa hyvä Tipa!”.  Ai että, oon kyllä niin ylpeä meidän tytöistä. Tiara tanssi ihan superhienosti! Ehkä ensi keväänä me Oton kanssa paimennetaan backstagella jo molempia neitejä, jos kuopuskin aloittaa tanssin niinkuin hän itse on ainakin kovasti suunnitellut.

Eilisilta ja osa yöstä vietettiin eilen paketoiden Oton kanssa, mutta ei saatu kaikkea valmiiksi. Pitäisi vielä jatkaa tänään jos vain jaksetaan! Tänään me jouduttiin sitten uudelleen lääkäriin kun Tipalla tuli korvat kipeäksi, ja korvatulehdushan siellä oli flunssan jälkitautina. Tosi inhottavaa! Mutta onneksi ei sentään mitään sen pahempaa, toivottavasti lääke puree nopeasti ja päästään nauttimaan joulusta terveenä koko perhe.

Jouluun on enää neljä yötä, ja joulukalenteria jäljellä enää neljä luukkua! Huomenna on ainakin luvassa tosi herkullinen luukku, sen voin kertoa. Pysykää siis kuulolla! Hyvää yötä ihanat <3


Joulukalenteri 2015 luukku 19

19.12.2015

The joulupukki. Joulupukki herättää keskustelua aina näin joulun lähestyessä lapsiperheissä. Tuleeko se pukki vai ei, ostetaanko pukki vai alkaako pukiksi joku tuttu. Vai onko koko suuri huijaus joulupukista ihan väärin, ja pitäisi unohtaa kokonaan? Tämän päivän joulukalenteriluukussa ajattelin valottaa omia ajatuksiani.

Kuten tiedätte, mä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja ilakoin lähestyvästä joulusta jo elokuussa. Näin on ollut mun lapsuudesta asti. Kun mä itse olin pieni, tuli jouluna aina joulupukki käymään. Mulle joulupukki kuuluu jouluun, ja viime vuonna kun päätimme viettää joulua ilman pukkia, oli mulla huono omatunto ja paha mieli. Vaikka lapset ilahtuivat myös pukin jättämistä kirjeistä ja lahjasäkeistä, ei se vaan tuntunut samalta. Uskon että tähän vaikuttaa pitkälti se että suurimmassa osassa viettämistäni jouluaatoista on pukki ollut mukana.

Muistan kun olin n. 8-vuotias, ja tajusin että  joulupukkia ei oikeasti olekaan olemassa. Tajusin sen siitä, kun pukki kätteli sisään tullessaan pappaani ja esittäytyi että ”Erkki….Joulupukki”. En tajunnut sitä siinä tilanteessa, mutta kuulin jälkeenpäin aikuisten naureskelevan tälle tilanteelle ja sain vahvistuksen sille ajatukselle että ei pukkia olekaan. Ei se tullut mulle mitenkään järkytyksenä, oikeastaan olin jo jonkin aikaa aavistellutkin jotain sellaista, kyllä 8-vuotias hiffaa enemmän kuin aikuiset uskovatkaan. En silti ajatellut että mua on huijattu kaikki ne vuodet, päinvastoin.

Vielä senkin jälkeen kun tiesin ettei pukki ole totta, tai ainakaan pukki ei jaa yhdessä yössä lahjoja kaikille maailman lapsille, tuntuivat ne joulut spesiaalimmilta joissa pukki kävi jakamassa lahjat. Onhan se toki ihan kivaa saada muutenkin lahjoja, jakaa niitä yksitellen vaikka kuusen alta, mutta se ei tunnu kuitenkaan ihan samalta. Joulupukkia saa odottaa niin innostuneesti ja siihen liittyy sellainen pieni jännitys vielä isompanakin.

Mä haluan tarjota sen jännityksen myös lapsille. Meidän lapset eivät ole sieltä arimmasta päästä, eivätkä he ole koskaan pelänneet joulupukkia vaan nimenomaan sillä tavalla positiivisen innostuneesti vähän jänskänneet. Siksi mä uskon että pukki on heillekin kiva ja tärkeä juttu, ja siksi meille tänä vuonna ja varmasti vielä monena jouluna tulee pukki.

Vaikka tiedän että ei sitä oikeaa pukkia ole olemassa, niin kyllä se parrakas punaisiin pukeutunut mies tuo silti pientä taianomaisuutta jouluun vielä näin aikuisenakin. Ehkä lapsellista tuntea näin mutta niin se vain on!

Tuleeko teille joulupukkia kylään tänä jouluna? Milloin tajusitte ettei joulupukkia ole olemassa? Miltä se tuntui?