Puhelin eskarilaiselle – oliko päätös oikea?

04.04.2018

Me ostettiin viime heinäkuussa meidän silloiselle tulevalle eskarilaiselle, nykyiselle eskarin vikoja viikkoja käyvälle kuusivuotiaalle oma älypuhelin. Ostos jakoi reippaasti mielipiteitä, ja kirjoitinkin silloin kattavat perustelut, miksi meidän mielestä hankinta oli kannattava, ja miksi haluttiin tehdä se jo vuotta ennen koulun alkua. Perustelut löytyvät Oma puhelin eskarilaiselle, miksi? -postauksesta.

Nyt on tullut aika katsoa kulunutta yhdeksää kuukautta taaksepäin. Oliko ostos hyvä juttu? Kannattiko hommata puhelin eskarilaiselle, vai onko sen kanssa mennyt ihan överiksi? Mitä eskarilainen tekee älypuhelimella? Olisiko ollut fiksumpaa odottaa ekaluokkaan ennen puhelimen hankintaa? Näitä ajatuksia pohdin tässä postauksessa.

Puhelimeen käytetty aika

Ihan ekaksi täytyy sanoa, että olen jopa yllättynyt siitä, kuinka vähälle käytölle puhelin on jäänyt. Sovittiin heti alkuun selkeät säännöt puhelimen käytöstä, ja aiottiin pitää niistä tiukasti kiinni. Maksimissaan 1h käyttöä päivässä arkisin ja 2h viikonloppuisin, paitsi pitkillä automatkoilla tai kipeänä. Asennettiin puhelimeen rajoitukset F-Secure SAFE perhesäännöt -palvelun avulla, jotta käytön rajoittaminen ja valvominen sujuu helposti etänä, lasta sen enempää vaivaamatta tai hänen puhelimeensa koskematta. Perhesäännöt ollaan koettu tosi hyväksi, sen sijaan nämä aikarajoitukset on oikeastaan ollut ihan turhia. Puolet ajasta lapsi ei edes muista omistavansa puhelinta, ja siitä on usein akku loppu, koska hän ei muista ladata sitä ilman erillistä huomautusta.

Me ei olla kertaakaan jouduttu vääntämään puhelimen käytöstä, vaan niinä harvoina kertoina kun se 1h on tullut täyteen, hän on reippaasti laittanut puhelimen pois ihan itse. Pitkillä automatkoilla hän on ollut tyytyväinen, kun on saanut käyttää omaa puhelinta, ja niillä se onkin ollut kaikkein kovimmassa käytössä.

Mitä eskarilainen tekee puhelimella?

Arjessa hän muistaa puhelimen hyvin vaihtelevasti, välillä voi mennä viikko että siitä on akku loppu koko ajan, eikä hän edes muista mihin on sen jättänyt. Joskus taas hän viestittelee ja soittelee videopuheluita ystäviensä kanssa Whatsappissa, kuvaa puhelimellaan videoita itsestään ja siskoistaan, tai pelailee. Youtube on estetty puhelimesta meillä kokonaan, mutta Yle Areenaa hän katselee mielellään. Sieltä hänen erityinen suosikkinsa on Hajbo, ja Hajbon klipit, jotka on vähän samanlaisia kuin YouTubesta voisi katsoa, kaikkia DIY-juttuja, stop motion -videoita yms.

Kun hän lähtee kaverille kylään, puhelin lähtee mukaan. Joskus on käynyt niin, että hän ei ole muistanut vastata puhelimeen kun me ollaan soitettu, että pitää tulla kotiin (jos on samassa pihassa asuvalla kaverilla), tai kun ollaan soitettu, että ollaan tulossa hakemaan. Välillä hän myös ei ole kuullut sitä, ja moneen kertaan saatiin kerrata kuinka siihen puhelimeen nyt vastattiinkaan, kun joku soittaa ihan tavallisen puhelun. Näitä asioita on ollut hyvä harjoitella kaikessa rauhassa koko vuosi, koska ekaluokan alkaessa tulee muutenkin niin paljon uutta asiaa, että on hyvä että edes puhelimen käyttö on hallussa jo ennalta. Harjoittelun ei ole tarvinnut olla liian intensiivistä, kun on ollut runsaasti aikaa.

Leikkitreffien sopiminen on helpompaa

Leikkitreffien sopiminen eskarikavereiden kanssa on helpottunut huomattavasti sen myötä kun useammat lapset ovat saaneet puhelimia. Lapset ovat tavanneet enemmän kavereita kuin ennen, koska kyläilyiden sopiminen ei ole enää vanhempien vastuulla. Lapset sopivat niistä itse ja vanhemmat vain kuskaavat, mikä on helppo ratkaisu kaikille.

Aikuisilla usein menee se treffien sopiminen hankalaksi ja ei vaan saa aikaiseksi, mutta sen jälkeen kun lapset on itse alkaneet sopimaan, on leikkitreffien määrä lisääntynyt huomattavasti (eikä siitä ole ollut juurikaan vaivaa meille vanhemmille). Ja hienosti lapset muistavat aina kysyä vanhemmilta, että onhan ok, ennen kuin sopivat mitään.

Kannattiko ostaa oma puhelin eskarilaiselle?

Kannattiko päätös ostaa puhelin eskarilaiselle? Ehdottomasti. Olen iloinen siitä, että varattiin tarpeeksi aikaa puhelimen käytön harjoittelulle. Pikkuhiljaa se puhelimeen vastaaminen on alkanut luonnistumaan paremmin, ja soittaminen ei enää jännitä. Vielä harjoitellaan sitä, että puhelimen muistaisi ladata oma-aloitteisesti, jotta siinä olisi aina tarvittaessa akkua. Harjoitellaan myös sitä, kuinka siitä puhelimesta pidetään huolta kotona ja kavereilla, eikä niin, että se unohtuu jonnekin Barbien kenkälaatikkoon viikoksi.

Omien valintojen perusteleminen

Nämä on tietysti ihan lapsi- ja perhekohtaisia juttuja. Joku toinen muistaa puhelimen ja siihen vastaamisen varmasti heti, ja huolehtii siitä tunnollisesti ensimmäisestä päivästä alkaen. Jonkun kanssa saa tapella pelaamisesta ja videoista, eikä puhelinta saisi kädestä pois yhtään.  Meidän kokemus on ollut positiivinen, ja ratkaisu on osoittautunut todella hyväksi. Ehjänä puhelin on pysynyt loistavasti, siihen ei ole tullut naarmun naarmua tämän 9kk aikana.

Kesällä jotkut kommentoijat ihmettelivät, miksi perustelin tai ”selittelin” valintaamme muille ihmisille. Mun mielestä perusteleminen on hyödyllistä, koska kertomalla omista ajatuksistaan voi saada jonkun toisen ymmärtämään omasta poikkeavaa ratkaisua paremmin. Siksi perustelen mielelläni meidän ajatuksia ja valintoja täällä blogissa, varsinkin tällaisissa isommissa, mielipiteitä jakavissa asioissa ja ratkaisuissa. Ehkä joku saa uuden näkökulman aiheeseen, kun lukee syitä valinnan takana? Mä pystyn seisomaan 100% meidän tekemien ratkaisujen takana, ja punnitsen tällaisia isompia juttuja todella tarkkaan. Siksi perusteleminen on mulle myös helppoa ja miellyttävää.

Pakko tähän loppuun vielä sanoa, että tämä eskarivuosi on mennyt niin hullun nopeasti että en pysty käsittämään! Vastahan me ostettiin kesälomalaiselle se oma puhelin, ja hän otti ensimmäisen selfien. Nyt hänellä on jäljellä enää muutama kerta eskarin uimakoulua, ja päättärimekkoakin on alettu jo katselemaan. Apua!


Varaslähtö kesään lumimyräkän keskellä

03.04.2018

Pääsiäisloman aikana me otettiin lasten kanssa oikein asiaksi suunnitella tämän kesän lomareissua. Koska reissuun lähtee koko perhe, saa koko perhe myös osallistua matkakohteen valintaan, aktiviteettien suunnitteluun ja hotellien arvioimiseen. On tärkeää että koko porukka viihtyy yhtä hyvin, ja halutaan ottaa lasten mielipide huomioon mahdollisimman hyvin. Lapset osaavat suunnittelussa keskittyä niihin heille olennaisimpiin seikkoihin: liukumäkien hurjuuteen, leikkikentän laitteisiin, uima-altaiden varustetasoon ja siihen löytyykö paikalta lasten disco.

Me ei olla vielä päätetty lopullista kohdetta, sillä näin lähellä kesää se määräytyy sen perusteella, koska päästään lähtemään lomalle. Niin monet kohteet on jo kokonaan täynnä, ja varsinkin kun meitä on viisi, niin lopullinen matkakohde määräytyy nimenomaan sitten ajankohdan perusteella. Etelään ollaan kuitenkin lähdössä, ja varmaan viikoksi. Kunhan Oton lomat on lyöty lukkoon niin päästään vihdoin ostamaan reissu. Meidän piti silloin viime syksynä lähteä ennen Oton vanhempainvapaan päättymistä lämpimään, mutta silloin suunniteltuun reissuajankohtaan oltiinkin Oulussa viettämässä mun mummun kanssa hänen viimeisiä hetkiään, sekä hautajaisissa. Sitten Otto palasikin heti töihin, ja reissu siirtyi kesään.

Lapsillakin reissukuume tuntuu olevan kova, ja voin kertoa että tänä talvena on melkein parin vuoden takaista Mallorcan matkaa muisteltu harva se päivä lasten toimesta. Ensin he olivat sitä mieltä että samaan paikkaan on päästävä uudestaan, mutta kun kerrottiin että maailmalta löytyy muitakin kohteita joissa on esimerkiksi a) vesiliukumäkiä, b) leikkikenttä ja c) lasten disco, niin he olivat oikein avoimia ihan kaikille kohteille, onneksi! Me nimittäin halutaan kokea joku ihan uusi ja jännä paikka lasten kanssa.

Varaslähtönä kesään tein lapsille kesäiset ”drinkit” Disney On Ice -mukeihin (kahta eri mehua sekaisin), ja sitten tehtiin Ananaksesta Herra Ananas aurinkolaseilla (joka oli maailman paras läppä), otettiin pikkusiskon maailmankartta esiin ja alettiin höpöttelemään eri paikoista kaikessa rauhassa. Oli ihan mahtavaa kuunnella lasten ajatuksia, ja kirjoitin niitä vähän ylöskin lasten luvalla tänne blogiin, kun ne olivat niin loistavia.

Mikä olisi hyvä matkakohde?

”Berliini, koska sieltä saa legopassin kuulemma.”

”Havaiji koska siellä on hiekkaranta mistä mä voisin ettii leppäkerttuja.”

”Kiina, koska mä tykkään kiinalaisesta ruuasta.”

Mikä on matkustamisessa parasta?

”Parasta on se et me mennään lentokentälle TAKSILLA, koska taksit on kivoja.”

”Päästäänkö me joskus vielä lentokoneeseen?”

”Onneksi meillä on hälytysjärjestelmä kun lähdetään reissuun.”

Mitä haluaisitte nähdä matkalla?

”Mä haluisin Italiaan, koska siellä on kuulemma kaikkein kauneimmat maisemat.”

”Italia on sellanen kieli mitä mä haluisin ehkä oppii puhumaan, ehkä ne vois siel opettaa meitä puhumaan italiaa.”

”Ainakaan me ei voida mennä Egyptiin, koska siel on tosi kuivaa.”

”Mä oisin halunnu nähdä intiaaneja, mut onks ne kuollut sukupuuttoon? 

”No ei oo!”

”Ai voisinko mä vielä nähdä niitä? Mä haluaisin nähdä kun ne on löytänyt sen kiven.”

”Ja sit mä en tiiä miten pääsee pyramidiin, nii mä haluisin mennä kattomaan.”

”No ovesta pääsee.”

”Entäs jos se ei aukee?”

”Ainaki Kreikkaan me voitais lähtee. Mä haluun maistaa kreikkalaista jugurttii.”

”Ehkä ne hotellit on tosi hienoja siel Kreikassa.”

”Sit mä haluisin matkata Norjaan, koska siel voi nähdä Marcuksen ja Martinuksen.”

”Mut ne ei asu koko Norjassa, vaan Oslossa, joka on Norjan pääkaupunki varmaan. Eli Oslo on Norjan…. Äiti mikä on viktigaste?

“Tärkein”

”Nii, Oslo on Norjan tärkein kaupunki, koska se on pääkaupunki.”

”Mä haluisin nähä niiinku… Mä haluisin ainakin nähdä maan mis on aina kesä. Ei Mallorca, vaan joku muu mis on aina kesä.”

Lasten toiveiden perusteella lähdetään johonkin Välimeren maahan, mahdollisesti Italiaan tai Kreikkaan, tai ehkä Kyprokselle. Heti kun reissun tarkkaa ajankohta selviää, niin päästään valkkaamaan kohde. Aika ihania vaihtoehtoja näyttää olevan kyllä edelleen tarjolla, vaikka näin viime tipassa ollaankin, ja vaikka meitä on viisi. Onneksi näin.

Nyt kun kuopus on vielä näin pieni, pidän tärkeimpänä sitä että kohde on meille helppo pienen lapsen kanssa. Sitten kun hänkin kasvaa vielä vuoden tai pari, voidaan hyvin lähteä kaupunkireissuille, tai jonnekin missä ei välttämättä olekaan niitä lasten discoja ja liukumäkiä, vaan jotain paljon jännittävämpää. Mukavuudenhalu ajaa toistaiseksi seikkailunhalun ylitse meidän perheessä, mutta vielä koittaa seikkailujenkin aika. Ehdottomasti haluan näyttää lapsille maailmasta paljon muutakin kuin ne värikkäimmät vesiliukumäet, ja niiden reissujen vuoro on sitten kun se tuntuu ajatuksena hyvältä meistä kaikista.

Lapset ovat innoissaan mukana valkkaamassa parasta reissukohdetta, ja meistä on ihanaa ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Ja melkein en malttaisi odottaa itse reissua, kun tiedän jo valmiiksi miten innoissaan lapset tulevat olemaan. Siitä tulee ihan mieletöntä nähdä se ilo ja onni. Ei haitannut ollenkaan katsella ulkona pauhaavaa lumimyräkkää, kun täällä sisällä on näin lämpimän aurinkoinen meininki ihanien rakkaiden kanssa.


Lasten lempparivälipalat – terveelliset & hauskat Muutit

02.04.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Muutin kanssa.

Meidän perheelle on tärkeää, että arjessa syödään terveellisesti ja monipuolisesti, vaikka joskus käytettäisiinkin nopeita ja helppoja ratkaisuja. Suosin aterioilla aina vaihtoehtoja, joissa on mahdollisimman vähän lisättyä suolaa, ja mieluiten ei ollenkaan lisättyä sokeria. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia syödään vähintään suositusten verran päivässä, mutta joskus niiden nauttimiseen tarvitaan vähän apukeinoja. Joskus päivän aikataulu on tiukka, ja esimerkiksi harrastukseen mukaan on kätevää napata joku valmis välipala itse pilkottujen hedelmien sijaan.

Valmis välipala saa helposti päähän negatiivisia ajatuksia, tulee mieleen jotkut ”välipalakeksit” jotka ovat täynnä sokeria, tai myslipatukat tai muut sellaiset. Onneksi nykyään kaupat ovat kuitenkin pullollaan ihan oikeasti terveellisiä valmiita välipaloja, kuten valmiita hedelmäsmoothieita. Me tutustuttiin lasten kanssa Muutin ihastuttaviiin eläinhahmolla koristeltuihin smoothieihin ekan kerran melkein heti kun ne olivat tulleet kauppojen hyllylle viime vuonna. Kuopukselle puuroa ostaessa isommat tytöt bongasivat jännittävät eläinhahmot lastenruokahyllystä, ja kysyivät, saisivatko he sellaiset. No tietenkin saivat! Molemmat valitsivat suosikkihahmonsa, ja tykästyivät Muuteihin samantien. Mullakaan ei ollut valittamista, Muutihan on ihan mahtava välipalavaihtoehto.

Muuteissa on 100% hedelmiä ja marjoja ilman keinotekoisia väri-, aromi- tai säilöntäaineita. Muuteja on saatavilla kahta eri sarjaa, Luomu Muutit joita on kolmea eri makua, sekä Arktiset Muutit joissa korostuvat Pohjoisen maut. Yksi luomu Muuteista on Voimamuuti. Se on ainoa lisättyä (riisi)proteiinia sisältävä lasten välipala, joka sopii etenkin aktiivisesti harrastavan lapsen elämään loistavasti. Kaikki Muutit ovat gluteenittomia ja laktoosittomia, eivätkä sisällä kananmunaa tai maitoproteiinia. Lisätietoa Muuteista löytyy Muutin nettisivuilta.

Muutin pakkauksissa seikkailevat ihanat eläimet. Luomu Apina Muutissa on banaania ja mustikkaa, Luomu Leijona Voima Muutissa on banaania, persikkaa, mangoa ja riisiproteiinia, Luomu Fantti Muutissa on päärynää ja vadelmaa, ja Arktisessa Poro Muutissa on päärynää ja karpaloa. Muutit erottuvat muista pussismoothieista iloisilla pakkauksilla, jotka ovat lasten mieleen.

Meidän lempparivälipaloja Muutit on nimenomaan harrastuksiin lähtiessä, pitkillä automatkoilla Ouluun ja silloin jos pitää mennä joskus vaikka päiväkodin tai eskarin jälkeen vielä ruokakauppaan. Autossa Muutit on käteviä, koska ne on niin siistejä. Pakkauksen saa takaisin kiinni sitten kun se on tyhjä, niin smoothiet eivät leviä mihinkään. Taaperolle nappaan aina Muutit mukaan kun lähdetään jonnekin pidemmälle, sillä se on varma keino saada 1v iloiseksi metrossa, jos alkaa kyllästyttämään kesken matkan. Muutia on kiva myös puristaa pussista vaikka maustamattoman jugurtin ja itsetehdyn granolan joukkoon, tai puuron sekaan taaperolle.

Kyselin meidän pikkutyypeiltä, mitä mieltä he ovat Muuteista, ja mitkä on heidän lempparimaut.

”Nammmmmmm” kommentoi taapero painokkaasti.

”Poro Muuti on kivoin koska se maistuu kivalta. Mulla tulee siitä kesä mieleen”

”Mun mielestä toi Voima Muuti on kivoin koska siitä saa varmaan paljon voimaa siitä Voima Muutista”

”Autossa voi vaikka syödä Muutia, kunhan ei sotke”

”Sitä voi syödä myös ruokapöydän ääressä”

”Jos menee lenkille nii voi ottaa Muutia mukaan. Tai jos vaik pyöräillessä tulee nälkä”

”Ja voi syödä myös omassa huoneessa samalla kun siivoaa.”

Kannattaa muuten ottaa Muutin Facebook-sivu seurantaan, sillä sieltä löytyy kisoja ja hauskoja lapsille sopivia reseptejä, joissa Muuteja voi hyödyntää. Parhaat Muuti-valikoimat löytyvät hyvin varustelluista K-marketeista.

ARVONTA: VOITA PERHELIPPU LAPSIMESSUILLE ARVO n. 36€!

Missä teillä nautitaan Muutia, tai onko Muuti sinulle entuudestaan tuttu lastenruokahyllystä? Kommentoi postaukseen ja voita perhelippu Lapsimessuille tai Muuti-tuotepaketti. Osallistumisaikaa 9.4. klo 22.00 asti. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonnan pääpalkintona on perhelippu Helsingin Messukeskuksessa 20.-22.4. järjestettäville Lapsimessuille (arvo noin 36€). Perhelippu sisältää sisäänpääsyn maksimissaan kahdelle aikuiselle ja max. kolmelle lapselle (4-15v). Pääpalkinnon lisäksi arvotaan arvotaan 5 Muuti-tuotepakettia (arvo noin 20€) perheen pienemmille. Tässä kisassa on siis kuusi onnekasta voittajaa, kannattaa osallistua! Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea arvontaan!


Kevättunnelmissa – ihana Pääsiäinen

01.04.2018

Me ollaan otettu rennosti koko pääsiäinen, ulkoiltu ja leikitty ja touhuiltu yhdessä koko perhe. Nämä päivät on olleet tosi ihania ja voimaannuttavia. Ollaan suunniteltu kesälomareissua yhdessä lasten kanssa (tästä myöhemmin lisää!), ja nauraa rätkätetty täällä yhdessä. Vuokrattiin eilen Heinähattu & Vilttitossu ja Rubensin veljekset -elokuva, joka oli myös aika nauruhermoja kutkutteleva. Iltapäivällä käytiin ensin harjoittelemassa pyöräilyä lasten kanssa, ja sitten hengailtiin vielä omalla pihalla. Ensimmäistä kertaa tälle keväälle auringon lämpö tuntui oikeasti kuumana mustassa takissa ja kasvoilla. Ihana fiilis!

Ainoa mikä mua on harmittanut tässä päivien aikana, on keskiviikkona alkanut mystinen jäätävän kova kurkkukipu, ilman mitään muita oireita. Olen ollut flunssassa viimeksi lokakuussa, ja antibioottikuurinkin olen syönyt viimeksi yli 2,5 vuotta sitten. Olen saanut nauttia terveenä olemisesta niin pitkään, että ihan hämmästyttää. Harmillisesti nyt tämä kurkkukipu tuli kuitenkin heti vatsataudin perään, mutta kai se vastustuskyky sitten laski sen takia hetkellisesti, ja pöpö pääsi iskemään.

Oli pakko taipua tämän hirveän kivun alla ja lähteä lääkäriin, kun ei särkylääkekään enää auttanut edes hetkeksi niin, että olisi pystynyt syömään tai nukkumaan. Onneksi menin, sillä multa paljastui angiina. Nyt on antibiootit ja paremmat särkylääkkeet, ja toivottavasti niiden  ja levon avulla tämä talttuu nopeasti.  Onneksi ei ole ollut kuumetta tai mitään muuta, niin olo on kurkkukipua lukuunottamatta hyvä. Toivotaan että tämä nyt tästä helpottaa pian, ja saa taas nukuttua kunnolla ja syötyä.

Tänään käytiin Oton perheen luona syömässä ja hengailemassa, ja meillä oli aivan ihana päivä Kauniaisissa. Lapset harjoittelivat taas pyöräilyä, ja herkuteltiin blineillä, pääsiäislampaalla ja muilla upeilla herkuilla. Oli ihana päästä valmiiseen pöytään syömään, vaikka syöminen mulle vähän kivuliasta olikin. Olisin voinut syödä suussasulavaa lammasta ja blinejä vaikka sata annosta, mutta nieleminen on niin kivuliasta että oli pakko tyytyä pieniin annoksiin.

Onneksi on vielä huominen päivä yhdessä ennen kuin koittaa arkeen paluu. Lääkäri kehotti mua lepäämään antibioottikuurin ajan, ettei angiinasta tule ikäviä jälkitauteja. Niin aion ehdottomasti tehdä, vaikka se hassulta tuntuukin, kun olo on tosiaan kurkkukipua lukuunottamatta täysin normaali. Mutta sentään on koko perhe täällä seurana, ja huomenna iskee Helsinkiin lehtien mukaan sellainen lumi-inferno, että ei taida muutenkaan olla ulos asiaa. Taisi mennä ihan harakoille eilinen terassin lapioiminen lumesta, jos sitä huomenna tulee kerran triplasti lisää. Mutta ei se mitään, se oli hauskaa!

Toivottavasti tekin olette nauttineet ihanasta Pääsiäisestä siellä ruutujen toisella puolella <3


Pääsiäisloma, sinua on odotettu!

29.03.2018

Tänään Otolla oli jo lyhyempi työpäivä, ja huomenna hänellä alkaa neljän päivän vapaa, JES! Voin kertoa että viime viikonlopun sairastelun vuoksi tämä viikko on ollut mulla tavallista hektisempi, kun suuri työmäärä on pitänyt pakata vähän vielä normaaliakin vähempiin työtunteihin. Mutta jotenkin sitä on selvitty tänne asti. Viikko on ollut hektisyydestään huolimatta ihan mielettömän antoisa, mutta näin loppupuolella alkaa vaan olla vähän sellainen kaikkensa antanut fiilis. Ihanaa, että Otolla on muutama päivä vapaata, ja tytöt ovat kotona ja saadaan olla kaikki yhdessä.

Meillä ei ole mitään sen kummempia lomasuunnitelmia, muuta kuin että mennään syömään pääsiäislammasta Oton perheen luokse. Muuten varmaan vain ulkoillaan, rentoudutaan, järjestetään vähän pääsiäismunajahtia ja leivotaan kinderkakkua. Tämä on ensimmäinen vuosi ikinä, kun meillä ei ole pajunkissoja tai rairuohoja ollenkaan. Rairuohot olisi saatu varmasti dagiksesta ja eskarista, mutta lapset ovat olleet koko viikon kotona. Pajunkissat taas piti hakea ja koristella viime viikonloppuna, mutta vatsataudin vuoksi sekin jäi kokonaan. Onneksi lapset eivät ole olleet kuitenkaan harmissaan, he odottavat vaan pääsiäismunajahtia, ja sitä että me tehdään heille aarrekartta ja he saavat etsiä piilotetut yllätysmunat.

Mä odotan eniten vaan rentoa yhdessäoloa, ja ehkä toiseksi eniten kinderkakun leipomista, tai oikeastaan syömistä. En ole herkutellut sitten Oulun reissun, joten ihana päästä vähän herkuttelemaan kinderkakulla. Ulkona alkaa vihdoin tuntua keväiseltä, ja lumetkin on vähän sulaneet jo. Ehkä korkataan lasten kanssa pyöräilykausi tänä viikonloppuna, ja käydään vähän vetämässä lenkkiä tässä lähellä. Tänä vuonna meidän ihan-kohta-5v saa myös ekan polkupyöränsä potkupyörän jälkeen. Jännä nähdä oppiiko hänkin parissa päivässä polkemaan ilman apurattaita niinkuin esikoinen pari vuotta sitten, kun he ovat molemmat opetelleet tasapainon potkupyörillä. Mutta ei meillä kiire ole opettelun kanssa, ihan mennään siinä tahdissa kuin lasta itseään kiinnostaa.

Tänään pidettiin tyttöjen kanssa vähän torstaidiscoa, mistä laitoinkin videoita Insta storiesiin (@iinalaura). Käykää sieltä kurkkimassa meidän meiningit! Ihanaa pääsiäislomaa kaikille, ja kiitos ihan hurjasti kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. On ollut ihanaa lukea teidän tarinoita ja muistoja, ja tullut pitkin päivää sellainen lämmin ja ihana fiilis teidän sanoista. Mulla on kyllä ehdottomasti kaikkein parhaat lukijat <3