Moikka! Pitkästä aikaa on vuorossa katsaus mun puhelimen sisältöön ja siihen arkeen järjestelmäkameralla otettujen kuvien takana. Mä rakastan tehdä näitä puhelinräpsypostauksia, mutta lopetin niiden tekemisen viime vuonna kun mun vanha puhelin oli niin rikki että yksinkertainen toiminta kuten puhelinkuvien siirtäminen google driveen vei niin paljon aikaa ja hermoja ettei se enää kannattanut. Olin sitten jotenkin unohtanut koko homman vaikka mulla on ollut uusi puhelin jo pitkään käytössä, kun aivot on tällaista imetyshattaraa.

Tänään kuitenkin muistin että hei, mullahan on ”uusi” puhelin, että se ei varmaan ole ihan yhtä hankalaa, ja kappas ei ollutkaan. Tässä siis luvassa katsaus meidän arkeen kesäkuun alusta. Hirveästi tulee napattua kyllä kuvia puhelimella joka päivä, ja Novan synnyttyä se on vaan lisääntynyt entisestään kun haluaa tallentaa mahdollisimman paljon ihania juttuja.

1. Aikainen aamu, isi ja tytär lähestulkoon yhtä pirteänä siinä heräilevät. 2. Ihana hassuli, neiti taisi tuijotella isosiskojen touhuja kun on noin mielenkiintoista. 3. Ikeareissu, Nova oli ensimmäistä kertaa hereillä Ikeassa ja ihmetteli kovin. 4. Aamupalaa säesti ihanasti Novan höpöttelyt.

1. Lelukaupassa ihmeteltiin jättikeiloja, nuokin voisi olla aika hauskat omalle pihalle. 2. Syötiin jättipulla kolmeen pekkaan Kaisan Cafessa Tapiolassa. 3. Nova nukkui 3,5h päiväunet pipo silmillä 4. Pikkuneiti kahvilassa, ihana tuima ilme hänellä

1. Iloinen vauveli leikkii kun muut syö 2. Oton tekemää herkkuhampparia halloumijuustolla. 3. Monet meidän aamut näyttää tältä, kun ihanat muruset höpöttelevät toisilleen. 4. Jotain niin harvinaista että oli pakko ikuistaa: tutti puoliksi suussa!!! 😀

1. Novan herkkuhetki, masu täyteen maitoa. 2. Vietiin hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita, kenkiä ja leluja Hopen kesäkeräykseen itikseen viime viikolla. 3. Working mom: kun vauveli haluaa illalla nukkua sylissä, voi hyvin tehdä töitä kun on apuna tarjotinpöytä. Toimii! 4. Minun rakas muruli, pitää ruuasta kiinni ettei se karkaa.

1. Iloinen höpöttelykaveri. 2. Koko konkkaronkka aamupalalla, aina kun nähdään niin isit paistaa munia ja kokkaa kunnon runsaan aamiaisen kaikille. 3. Kuvanmuokkausworkshopissa, ihan superhyödyllinen ja mielenkiintoinen koulutus. 4. Tyytyväinen vauveli oli pärjännyt hienosti isin kanssa kaksi tuntia kun mä olin koulutuksessa.

1. Pehmokirahvi on paras ja lempparein lelu. 2. Nova kummitädin leikitettävänä, ilon kiljahdukset raikasivat. 3. Esikoinen halusi ottaa mummulle kuvan hävittyään Monopolypelissä, ja hän halusi kertoa mummulle että ”Ei haittaa jos häviää kun on näin ihana äiti.” Meinasi vähän siinä sydän sulaa kun siinä naputtelin äidilleni viestiä. 4. Viimeinen kuva tältä aamulta, mun parhaat pallerot<3

Sellaista arkea meillä! Tänään luvassa sateesta huolimatta ihana päivä, lounasta kaverin kanssa ja illalla vielä toinen koulutus!

Ihanaa päivää kaikille <3

Saatiin eilen vieraita Turusta, ja parhaillaan kun tätä kirjoitan niin mukulat leikkivät yhdessä pihalla ja me aikuiset hörpitään aamukahvia. Nova vetelee sikeitä, ensimmäiset aamupäikkärit hänellä jo menossa. Me vietettiin eilen grilli-iltaa ja tehtiin ihan mieletön satsi herkullista grilliruokaa. Onneksi säätkin paranivat ainakin hetkeksi ja pihalla tarkeni sortseissa ja kesämekoissa ihan vallan mainiosti. Kun hengailee porukalla omalla pihalla, grillistä leijailee ihana ruuan tuoksu, ja lapset nauravat ja juoksevat onnessaan, niin siinä on kyllä kesäfiilistä parhaimmillaan.

Muutama viikko sitten me oltiin Turussa, ja nyt turkulaiset meillä. Niin kivaa kun voi vierailla puolin ja toisin. Meidän lapset on ihan parhaita ystäviä keskenään ja heillä on niin hauskaa yhdessä, ja meillä aikuisilla tietysti myös. Parasta että on löytynyt ystäväperhe jossa on samanikäiset lapset ja meillä kaikilla natsaa hyvin yhteen. On myös mahtavaa kun meillä on muutenkin samanlainen elämäntilanne: molemmissa perheissä äiti on ammatiltaan bloggaaja. Kaikki meistä tietävät mitä se bloggaaminen esimerkiksi vaatii, eikä kukaan ihmettele jos aamulla raapustaa postausta ”vaikka on vieraita”.

Katsottiin eilen leffaa aikuisten kesken, tai no Otto ja Emilia katsoivat, sillä mä nukahdin ensimmäisten viiden minuutin aikana sohvalle ja Topiaskin jo ennen puoliväliä lattialle. Mutta tänä aamuna me oltiinkin Topiaksen kanssa ekana hereillä, ja nuo kaksi kukkujaa nukkuivat pidempään. Mä olen tehnyt töitä tässä samalla kun lapset ovat katselleet aamupiirrettyjä, ja olen saanut paljon hommia tehtyä. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman paljon töitä ennen kuin ensi viikolla lähdetään Ouluun hengailemaan, jotta siellä ehdin itsekin lomailla muutaman päivän ennen kuin tartun takaisin sorvin ääreen.

Mulla on tällä viikolla vielä kaksi blogiin liittyvää koulutusta joista olen aivan innoissani. Ensimmäinen on tänään illalla, ja huomenna toinen. Olen menossa kumpaankin koulutukseen kahdeksi tunniksi ihan yksin ja jännittää vähän koska en ole ollut niin pitkään Novasta erossa vielä kertaakaan. Tiedän kyllä että Novalla sujuu hienosti ja hän saattaa vaikka nukkua koko sen ajan kun olen poissa, mutta olen varmaan itse ihan hukassa kun ei ole sitä pikkupötköä kainalossa vaan olenkin yksin. No, onneksi on tosi mielenkiintoista tekemistä ja ihan huikeaa päästä oppimaan uutta alan huipuilta.

Tällä viikolla on tulossa vielä vaikka mitä kivaa blogin puolelle, ja teiltä on tullut myös aika kivoja postaustoiveita viimeaikoina. Mä pyrin toteuttamaan niitä mahdollisimman pian, ja tällä ja ensi viikolla onkin tulossa jo ensimmäiset. Muistutuksena vaan että aina saa toivoa postauksia jos joku asia kiinnostaa, mä tykkään toteuttaa teidän toiveita, koska usein tulee silloin mieleen sellaisia aiheita mitkä olisi muuten saattaneet jäädä kokonaan miettimättä. Eli toivokaa rohkeasti vaan!

Ihanaa päivää kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Dronningholmin kanssa.

Me haluttiin Oton kanssa yllättää päiväkotiuransa päättänyt esikoinen, ja leivottiin hänelle eskarilaisen oma kakku Dronningholmin uusia Täyttiksiä hyödyntäen. Täyttis on täysin uudenlainen leivontatäyte, jota voi käyttää kakkuihin, piirakoihin tai vaikka kääretorttuun. Täyttistä voi käyttää sellaisenaan, uunissa paistettuna (esim. piirakassa) tai sekoittaa vaikkapa kermavaahtoon, rahkaan tai tuorejuustoon. Täyttistä löytyy kolmea eri makua, ja tässä meidän eskarilaisen kääriskakussa hyödynnettiin raikasta Dronningholm Täyttis sitruunatäytettä. Muut makuvaihtoehdot ovat täyteläinen Dronningholm Täyttis mustikkatäyte ja lempeä Dronningholm vadelmatäyte.

En ollut koskaan aikaisemmin valmistanut itse kääretorttua (ajatella, en edes köksäntunneilla aikoinaan!) ja se oli mulle siis aivan uusi juttu. Mutta yllättävän helppoahan tuo kääretortun valmistaminen oli, ja vieläpä sen muuntaminen kakuksi. Reseptissä on monta vaihetta mutta kaikki onnistuu ihan helposti vaikka viekin aavistuksen verran aikaa. Meidän perhe rakastui tähän raikkaaseen kakkuun ja tästä voi tulla meidän tän kesän hitti, sillä kirpeys ja raikkaus sopivat niin ihanasti kesään.

ESKARILAISEN SITRUS-KÄÄRISKAKKU

Aktiivinen valmistusaika n. 1,5h + 3h jääkaapissa

Kääretorttupohja:

4 munaa
2dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täytteeksi Käärikseen: 

2 purkkia  Dronningholm Täyttis Sitruunatäyte (jos haluat kakusta aavistuksen vähemmän kirpsakkaa, sekoita yksi purkki sitruunatäytettä ja 200g vaniljatuorejuustoa keskenään)

Kakun täyte:

4 liivatelehteä
3dl vispikermaa
1 limen raastettu kuori ja mehu
300g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl maitoa
2dl sokeria

Koristeeksi:

2dl vispikermaa
kourallinen mansikoita viipaloituna
marenkeja

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään, ja sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon. Kaada leivinpaperin päälle uunipellille ja paista uunissa 200 asteessa keskitasolla n. 8 minuuttia. Kaada kypsä pohja heti sokeroidun leivinpaperin päälle ja irroita toinen paperi varovaisesti. Levitä Dronningholm Täyttis sitruunatäyte jäähtyneelle käärispohjalle, ja rullaa kääröksi. Jätä käärö odottelemaan, ja vuoraa iso pyöreä kulho tuorekelmulla. Leikkaa käärö noin sentin paksuisiksi paloiksi, ja painele ne kelmutettuun kulhoon pohjaksi ja reunoiksi.

Valmista täyte. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa kerma. Pese lime, raasta kuori ja purista mehu. Vatkaa keskenään sekaisin tuorejuusto, kuoriraaste, maito ja sokeri. Liota puristetut liivatelehdet kiehuvaan limemehuun, ja kaada ohuena nauhana muiden aineiden sekaan hyvin sekoittaen. Kaada täyte kääretorttukulhoon ja peitä kakku kelmulla. Nosta jääkaappiin hyytymään väh. kolmeksi tunniksi.

Koristele kakku vatkatulla kermalla, mansikoilla ja marengeilla, tai haluamillasi herkuilla ja tarjoile kylmän ja raikkaan mehun kanssa. NAM!

LUKIJAKILPAILU: Mikä on sun lemppari kääretortturesepti jota tuunaisit Täyttiksellä? Jaa oma ideasi ja osallistut Dronningholm Täyttis -tuotepaketin arvontaan! Kisan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. 

Yhteistyössä Dronningholm.

Herkullista päivää kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Hasbron kanssa.

Meidän tytöillä on suuri rikkaus olla toinen toistensa parhaita ystäviä. Vaikka kummallakin on omat parhaat ystävät päiväkodista ja perhetuttujen lapsista, he ovat myös keskenään erottamattomia. Pieni ikäero on varmasti osasyy siihen miksi he ovat kuin paita ja peppu, aina olleet ja toivottavasti tulevat aina olemaan. Vaikka sisarusten kesken välillä on kinastelua, niinkuin kuuluukin, he ovat myös ihan hurjan läheisiä ja ihania toisilleen. He leikkivät, katsovat elokuvia, piirtävät ja ihan vaan juttelevat yhdessä. He ovat niin läheisiä, että vaikka he saivat uudesta kodista omat huoneet, he halusivat itse muuttaa takaisin samaan huoneeseen nukkumaan ja tehdä toisesta lastenhuoneesta yhteisen leikkihuoneen.

Ystävyys on tärkeä osa elämää, joka jokaisen pitäisi päästä kokemaan. Se tunne kun tutustuu uuteen ihmiseen jonka kanssa synkkaa, se alku kun haluaa viettää toisen kanssa kokoajan aikaa, ja se kuinka ystävyys kehittyy niin läheiseksi että toiselle voi soittaa vaikka keskellä yötä. Mun omat parhaat ystävät on sellaisia, joiden kanssa juttu jatkuu aina siitä mihin se on jäänyt edellisellä kerralla, vaikka joskus ei kiireiden takia ehtisi kovin usein näkemään. Sellainen ystävyys on arvokasta, ja on tärkeää tietää että elämässä on ihmisiä joihin voi turvautua.

Mitä on ystävyys? kysyin meidän tytöiltä ja tällaiset vastaukset sain:

Tiara: ”Että rakastaa toista, leikkii yhdessä, ja auttaa toisia silloin kun ne tarvii apua.”

Zelda: ”Että rakastaa toisia ja leikkii toisten kanssa ja vielä pelaa yhdessä.”

Selkeästi molemmille on mennyt perille ystävyyden tarkoitus. Äitinä mun tehtävä on opettaa lapsille kuinka ollaan kivoja kavereita, miten kohdellaan toisia ja miten leikitään yhdessä toiset huomioon ottaen. Näitä taitoja tulee parhaiten harjoiteltua kun leikkii yhdessä lasten kanssa, ja juttelee siinä samalla. Mä tykkään hurjasti mennä mukaan lasten juttuihin, istua lattialla heidän kanssaan ja osallistua leikkiin ihan tasavertaisena leikkijänä.

Kun menee itse lasten tasolle, saa kuulla mitä heidän päässään oikeasti liikkuu ja pääsee mukaan heidän juttuihin ihan eri tavalla. Lapset osaavat hienosti leikkiä keskenäänkin eivätkä enää tässä iässä varsinaisesti ”tarvitse” aikuista olemaan leikissä läsnä jatkuvasti, mutta yritän silti osallistua leikkiin aina välillä, koska se on kivaa ja koska tiedän että lapset tykkäävät siitä. Leikin lomassa on helppoa käydä läpi myös päivän tapahtumia ja kuulumisia.

Isomman sisaruksensa vanavedessä keskimmäisemmekin on oppinut leikkimään juonellisia leikkejä jo aika pienenä. Ensimmäisiä ”isojen tyttöjen” leluja joita hän sai käteensä, olivat juurikin My Little Ponyt. Kun mua pyydettiin mukaan tähän kampanjaan, tiesin että en voi sanoa ei: meidän tytöt ovat niin kovia My Little Pony -faneja että tämä oli varmaan meille sopivin kamppis ikinä. Meillä on valtava kokoelma erilaisia My Little Pony -leluja, pehmoja, kirjoja, vaatteita ja asusteita. Tytöt ovat opetelleet ponikirjasta kaikkien ponien luonteet ja söpöysmerkit ulkoa, ja heidän lempiohjelmiaan ovat My Little Ponyt ja Equestria Girlsit. Esikoisen lemppari poneista on Rainbow Dash, ja keskimmäisen Pinkie Pie.

Oli hauskaa huomata miten uusissa My Little Ponyissa on edelleen ihan samoja teemoja, kuin omissa My Little Pony -leluissani aikanaan: Minullakin oli My Little Ponyjen muotinäytöslava, jonka perin 80-luvulla syntyneeltä tädiltäni. Nyt tytöillä on uusi Rarity Fashion Show -lelu, jossa toiminnallinen lava vaihtaa ponilta asuakin yksinkertaisen nerokkaalla mekanismilla. Meillä on oma ensimmäisen sukupolven My Little Pony -muotinäytöslavani edelleen tallessa, ja tytöt leikkivät yhtä innoissaan molemmilla. My Little Pony -leikit ovat helppoja aikuisellekin, kun saa tehdä poneille kampauksia ja auttaa rakentamaan Ponyvilleä.

Minulla itselläni oli vähintäänkin yhtä suuri ponikokoelma kuin meidän tytöillä nykyään, ja poneilla oli aina hauskaa leikkiä niin ulkona kuin sisälläkin. Mä olen antanut tyttöjen viedä My Little Ponyt terassille mukaan leikkeihin, ja kunhan laitetaan uima-allas pystyyn, he saavat ottaa ne sinnekin mukaan. Onpa meillä poneja suihkuleluinakin, niiltä on ihana pestä tukkaa.

My Little Ponyjen ystävyysteema on tärkeä kaiken ikäisille lapsille, ja ponit ovat kestäviä leluja sillä niillä voi leikkiä jo pienikin lapsi ja niistä riittää iloa vielä alakouluiässäkin hienosti, leikit vain kehittyvät ja kasvavat lasten mukana. Tällaiset aikaa kestävät lelut ovat parhaita, sillä ne säilyvät vielä seuraavallekin sukupolvelle, niinkuin mun tädin vanhat lelut ovat säilyneet mulle ja meidän lapsille.

Yhteistyössä Hasbro.

Leikitäänkö teillä My Little Ponyilla?

Meidän lähipiirissä ei tänä vuonna ollut valmistujaisia, ja niinpä tämä olikin meidän perheelle aivan tavallinen lauantai. Haluan kuitenkin onnitella ihan superpaljon kaikkia jotka tänään päättivät peruskoulunsa tai valmistuivat ammattiin tai ylioppilaaksi. Hieno saavutus!

Me nukuttiin aamulla pitkään koko perhe, ja jatkettiin eilenkin mainittua siivousprojektia sitten meidän makuuhuoneessa Novan aamupäikkäreiden ajan. Huh! Nyt on meidän aikuistenkin kaikki vaatteet käyty läpi ja jaettu neljään kasaan: kierrätykseen, lahjoitettavaksi, myyntiin ja säästettäväksi. Aika paljon tyhjemmältä näyttää nyt kaapeissa, mikä on ihana. Paljon helpompi löytää ne kivat vaatteet jotka näyttävät hyvälle, kun päälle ei vyöry ensin kolmea hyllyllistä vaatteita, jotka olivat ”ihan ok ehkä joskus ennen raskautta”.

Aamupäivän siivoilujen jälkeen me pakattiin kimpsut ja kampsut ja otettiin nokka kohti keskustaa ja Töölönlahtea, sillä Töölönlahden rannalta löytyy huikea kaikille ilmainen kiipeilypuisto joka meillä oli vielä testaamatta. Olen lukenut siitä jo monta kertaa ja tänään törmäsin Elsan postaukseen puistosta ja päätin että nyt kyllä mennään! Ja oli kyllä ihan mahtava puisto, meillä oli niin hauskaa kun kiipeiltiin ja riehuttiin siellä. Tiara ja Otto kiipeilivät vaikka kuinka korkealle ja me otettiin Zeldan kanssa vähän iisimmin.

Tuosta tulee kyllä ehdottomasti tämän kesän hitti, kansalaispuistossa kun viihtyy helposti vaikka koko päivän kun siellä on hyvin tilaa piknikkeillä ja käydä kävelyllä ja mennä vaikka suppailemaan (mitä en vieläkään ole kokeillut, pitäisköhän viimein tänä kesänä??).

Puisto sopii tosi hyvin just vähän isommille lapsille jotka uskaltavat jo kiipeillä ja touhuta enemmän, ihan pienille siellä ei ollut oikein mitään eikä tarvinnutkaan meidän puolesta. Myös aikuisten kuntoiluun puisto on ihan huikea, vähän erilaista treeniä saa kun juoksee temppurataa läpi ja roikkuu tangoissa ja köysissä. Puistossa oli paljon ihmisiä mutta silti hyvin tilaa kaikille eikä tarvinnut jonotella mihinkään. Suosittelen ehdottomasti piipahtamaan jos ette ole vielä käyneet!

Puistoreissun jälkeen tytöt jäivät vielä pihalle leikkimään ja puhaltamaan saippuakuplia ja me tehtiin pitkästä aikaa kermaista tomaattipastaa ruuaksi. Oli ihana syödä pastaa pitkästä aikaa, jotenkin sitä aina kesällä unohtaa pastan olemassaolon ja tulee syötyä vaan enemmän kaikkea perunaa ja bataattia/salaattia.

Nyt tytöt nukkuvat kaikki kolme, ja me aloitellaan Oton kanssa loppuillan House of Cards -maratoni. Voi kyllä, meillä on enää 30. päivä ilmestyneen viitoskauden viimeiset kolme jaksoa jäljellä ja ne katotaan tänään! Ihan parasta kun ei ole iltaisin kiire nukkumaan kun aamullakaan ei ole kiire herätä, niin ollaan voitu joka ilta katsoa näitä uusia jaksoja Netflixistä siihen asti että mä oon nukahtanut. Eli jonnekin puoleen yöhön max, hahah. Kaukana on ne ajat kun jaksoi valvoa puolta yötä pidempään ongelmitta.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3