Tämä viikko ollaan tehty kotona kunnon kevätsiivousta ja käyty läpi kaikki ne tavarat mitä ei jaksettu käydä mun supisteluiden takia muuton yhteydessä läpi viime syksynä. Ja voi pojat että sitä tavaraa on riittänytkin. Lastenhuoneiden vuoro oli kätevästi alkuviikosta kun tytöt olivat vielä päiväkodissa. Miten sitä aina kertyykin kaikkea sellaista, mikä lapsista tuntuu sen hetken ajan maailman tärkeimmältä, esim. mäkki- ja kindermunalelut ja satunnaiset vessapaperirullakaukoputket, ja sitten ne sen hetken jälkeen unohtuu ikiajoiksi, mutta huone täyttyy niistä. Nyt huoneeseen jäi vain ne tärkeimmät, oikeasti ostetut ja lahjaksi saadut lelut, kirjat ja askartelutarvikkeet, ja nyt huoneissa mahtuu olemaan ja on helppo löytää haluamansa tavarat.

Samalla käytiin kaapit läpi ja tehtiin vaate- ja kenkäinventaario. Paljon lähti vaatetta kirppikselle ja tietty osa säästettiin myös Novalle, mutta otettiin kuitenkin pois kaapista pyörimästä. Mä säästän Novalle vaan ne kaikista suurimmat lempparit, koska siihen on kuitenkin monta vuotta että tänhetkiset vaatteet on Novalle sopivia, ja mullakin maku muuttuu ja kehittyy kokoajan. Syksyllä varmaankin sitten Lastentorilla myyn vaatteita pois, ja mahdollisesti myös Ipanaisessa.

Me lähdettiin muokkaamaan huoneita siivouksen jälkeen vähän paremmin tyttöjen ikään sopivaksi. Kumpikin on jo kasvanut ohi taaperoiden puisista tuoleista ja matalasta pöydästä, ja oli aika laittaa leikkihuoneeseen ihan kunnon työpöytä. Meiltä löytyi sopiva pöytälevy jo valmiiksi. Molemmille on tarkoitus ostaa vielä ergonomiset kunnon työtuolit joissa on hyvä istua ja joiden korkeutta saa muokattua, mutta näin ensihätään laitettiin pari ylimääräistä pinnatuolia pöydän ääreen.

Leikkihuoneessa on nyt pöydän lisäksi vielä tyttöjen korkea laatikosto joka on täynnä pikkulegoja ja ylemmissä laatikoissa on muita leluja joilla he leikkivät vähän harvemmin. Lisäksi siellä on kaksi Fabelabin lelusäkkiä joissa on pehmoleluja ja nukkeja. Vaatekaapin alimmilla hyllyillä on sitten vielä kaksi isoa korillista duploja. Leikkihuoneeseen on tulossa vielä sellainen levitettävä sohvasänky jossain vaiheessa, niin leikkihuone toimii tällöin hyvin myös vierashuoneena, ja sänky muuntuu myöhemmin sitten Tiaran sängyksi kun hän saa oman huoneen ja Nova muuttaa Zeldan kanssa samaan huoneeseen. Tai näin ainakin on suunnitelmissa tällä hetkellä, mutta suunnitelmat saattavat toki muuttua.

Nukkumahuoneeseen ostettiin uusi kirjahylly, koska tytöt kantavat niin paljon kirjoja yläkertaan ja ne ovat aina olleet ihan hujanhajan siellä. Alunperin pidin ne alakerrassa, koska luetaan paljon yhdessä, mutta nyt jätettiin sitten alakertaan vaan yksi kirjakori jossa on aina vaihtuva valikoima luettavaa saatavilla, ja loput kirjat ovat tuossa kirjahyllyssä. Alakerrassa meillä on kirjakorin lisäksi kaikki lautapelit ja palapelit, ja lisää askartelutarvikkeita, koska ne on sellaisia juttuja mitä me tykätään tehdä yhdessä koko perhe usein.

Lisäksi nukkumahuoneessa on matala säilytyslaatikosto joka on täynnä barbeja ja niiden kamppeita, sekä poneja. Me ajateltiin että on hyvä ratkaisu pitää legot ja barbit/ponit eri huoneessa, koska silloin ne eivät ehkä sekoitu yhdeksi sekasotkukasaksi vaan ne on helpompi kerätä leikkien jälkeen. Saa nähdä miten tämä toimii käytännössä.

*Osa sisustusesineistä on saatu blogin kautta. 

Tytöt ovat ainakin itse nyt tosi tyytyväisiä näihin uusiin järjestyksiin huoneissa, ja niin ollaan mekin. Vaikka olen iloinen että tytöillä on nyt kivat huoneet missä olla, niin toivon kovasti että tänä kesänä olisi niin ihanat säät että he eivät kovin paljoa kerkeäisi niissä edes viettää aikaa.

Aurinkoista ja ihanaa viikonloppua kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sandviksin kanssa.

Nova täyttää ensi viikolla neljä kuukautta, ja hän on nykyään jo paljon enemmän hereillä ja aktiivinen. Mä oon alusta asti lukenut pienen iltalorun neidille, mutta nyt viime viikkojen aikana hän on alkanut kiinnostumaan kirjoista. Hän on oppinut tarttumaan esineisiin ja liikuttamaan niitä, ja se on myös auttanut kirjoista kiinnostumisessa. Kirjoja on kiva rapisuttaa, laittaa suuhun, ja paiskoa menemään.

Olen myös huomannut Novan kanssa, miten kirjojen lukeminen rauhoittaa häntä jos hänellä on sattunut olemaan vaikka harmitus. Autossa meillä on myös aina pehmokirja mukana, se on iso ja tarjoaa tekemistä hereillä olevalle vauvalle pidemmänkin matkan ajaksi. Kirja myös pysyy hyvin vauvan sylissä ja käsissä, joten se ei tipu eikä sitä joudu nostelemaan. Me luetaan päiväsaikaankin paljon yhdessä, ja hän on tosi kiinnostunut kirjoista.

Kaikkien lasteni kanssa olen aloittanut lukemisen tosi varhain, jo parin kuukauden iässä, ja olen lukemisen tärkeydestä kirjoittanut aiemminkin blogissani. Esikoisen kanssa liityin Vaukirjaan jo raskausaikana, ja sieltä sai aina sopivaa luettavaa kuhunkin ikäkauteen. Koin myös todella hyödyllisiksi Vau-kirjakerhon pakettien mukana tulleet vanhempien oppaat joista sai vinkkejä leikkeihin, lukemiseen ja esimerkiksi nukkumiseen.

Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa ja ilmaisukykyä, ja myös vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta. Vauvan äidinkieli alkaa kehittyä jo ennen kuin vauva oppii puhumaan itse, ja lukeminen on siinä tärkeässä roolissa. Etenkin myös meidän kaksikielisessä perheessä on tärkeää että vauvalle luetaan paljon ja hänelle sanoitetaan arkipäiväisiä asioita, molemmilla kielillä. Kaksikielisten lasten kielenkehitys voi olla hitaampaa kuin yksikielisten, joten me halutaan tukea kielten oppimista kaikin mahdollisin keinoin. Ainakin toistaiseksi se on toiminut, lapsemme ovat oppineet puhumaan vallan mainiosti ja monipuolisesti, esikoinen jopa poikkeuksellisen aikaisin ja toinenkin ihan normaalivauhdissa.

Mä itse rakastan kirjoja ja lukemista ja se on aina näkynyt meidän vanhemmuudessa myös, lukeminen on varmasti se mitä eniten yhdessä tehdään lasten kanssa, ihan joka päivä. Toki me touhutaan paljon muutenkin ja leikitään ja liikutaan, mutta lukeminen on sellainen mukavan rauhallinen yhteinen puuha, ja vähintään iltasatu luetaan poikkeuksetta joka ikinen päivä. Novalle oma, ja isommille sitten omat pidemmät satunsa.

Sandviksin kirjakerhojen idea on se, että niistä löytyy aina ikään sopivaa ja mielenkiintoista luettavaa ihan teini-ikään asti.

Vau-kirja on 0-6 -vuotiaille suunnattu kirjakerho, joka kasvaa lapsen mukana. Kirjapaketit on räätälöity lasten iän mukaan, jotta varmistetaan että lapselle voidaan lukea aina oman ikätasonsa mukaisesti. Novan ikäisten kirjat sisältävät kaikkea ihanaa näperreltävää ja rapisteltavaa, loruja esimerkiksi peilejä.  Taaperoille on jo tarinoita, värejä ja muotoja ja numeroita ja kurkistusluukkuja, ja isommille sitten pidempiä tarinoita. Vau-kirjaan voi liittyä jo raskausaikana. Vau-kirjan paketista Novan ehdottomat suosikit on Pus Pus -kirja jossa on paljon vauvojen naamoja sekä peili, ja rapiseva Arvaa kuka? joka meiltä löytyy nyt kaksin kappalein, sillä se meillä oli tallessa myös Tiaran vanhoista vau-kerhon vauvakirjoista. Siitä etenkin rapiseva ankkasivu on Novan lemppari rutisteltava, ja tämä meillä kulkee aina autossakin mukana.

Disney-kirjakerhossa lapsi saa paketissa aina yhden isomman Disney-kirjan, jossa on klassikkosatu tai elokuvista tuttuja tarinoita, yhden pienemmän Disney-kirjan jossa seikkailevat Ankkalinnan hahmot ja Mikki, sekä yhden Disney-lelun joita ei saa missään muualla. Klassikkosaduista löytyy mm. uudet Vaiana ja Doria etsimässä.

Twinsy on alakouluikäisille tai jo lukemaan oppineille suunnattu, ja kirjat ovat sellaisia että lapsi mielellään lukee niitä itsekseenkin. Niissä on mukaansatempaavia tarinoita ja aiheet ovat juuri sellaisia jotka ainakin itseäni kiinnostivat alakouluiässä. Twinsylla on myös oma appi, jossa satua voi samaan aikaan kunnella kun itse selaa kirjaa, mikä auttaa hienosti jos opettelee vasta lukemista.

LUKIJATARJOUS: 

Normaalisti Vau-kirjakerhoihin liityttäessä pitää maksaa tutustumispaketista pelkät postikulut 4,90 — 6,90 €, mutta Sandviks tarjoaa kaikille lukijoilleni nyt myös postituksen. TÄMÄN linkin kautta kirjakerhoon liittyjä voi valita kuudesta eri vaihtoehdosta (neljä Vaukirjan vaihtoehtoa, kaksi Disney-kerhon) mieleisensä tutustumispaketin, lapsen iän tai mieltymysten mukaan. Tarjous on voimassa 31.7. asti.

Tutustumispaketista saa hyvän käsityksen siitä mitä kerhon paketit pitävät sisällään, joten jos lapsi tykkää siitä, kannattaa jäsenyyttä ehdottomasti jatkaa. Vaukirjan jäsenyys on vaivaton, eikä se velvoita mihinkään. Ei minimiostoihin eikä vähimmäiskestoon. Jäsenyyttä voi hallita eli perua paketin / irtisanoa tai laittaa jäsenyyden tauolle / tarkastella omia laskutustietoja / antaa palautetta  kerhon netin salasanasuojattujen jäsenen omien sivujen kautta, tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun sähköpostitse tai puhelimitse. Kerhon jäsenenä saa kotiin kannettuna kirjapaketin noin kerran kuussa (tai useammin / harvemmin, jos niin haluaa).  Hinnat ovat edullisia: paketit maksavat aina alle pari kymppiä (14,95 – 19,80 €) plus postikulut 3,95 — 6,90. Kaikki kirjat ovat ehdottoman turvallisia ja myrkyttömiä, joten niitä voi vauva huoletta vaikkapa maistella, niinkuin meidän Novakin kovin mielellään tekee.

Suosittelen ehdottomasti tutustumaan Vaukirjaan, mulla on siitä omakohtaista kokemusta monen vuoden ajalta ja meillä kirjat ovat ehdoton hitti. Lisää meidän perheen lukemiskokemuksia löytyy ”Lukeminen” -tägin alta runsaasti.

Yhteistyössä Sandviks.

Ihanaa päivää kaikille!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä JYMYn kanssa.

Pidempään blogiani lukeneet tietävät varmasti, että meidän perheessä tykätään jäätelöstä. Jäätelö on luultavasti meillä eniten syöty herkku, ja näin kesän korvalla sen kulutus lisääntyy entisestään. Meillä herkuttelee jäätelöllä niin lapset kuin aikuisetkin, ja tämä jäätelörakkaus taitaa tulla meillä jo ihan geeniperintönä: lähestulkoon aina kun käydään Oton perheen luona kylässä, saadaan jälkkäriksi jäätelöä. Koska se on hyvää, helppoa, raikasta ja kaikki tykkäävät siitä. Jäätelöön ei voi kyllästyä, ja sitä löytyy aina pakkasesta.

JYMY jäätelöön tutustuin ensimmäistä kertaa juurikin Oton perheen luona, sillä yksi JYMYn perustajista on Oton perhetuttuja. Minulla onkin ollut kunnia tavata persoona tämän herkullisen jäätelöbrändin takana, ja kuulla ihan ilman välikäsiä huikeat tarinat uusien makujen synnystä, ja kommellukset siitä kuinka on metsästetty puhtaita luomusitruunoita Italiasta. Vaikka varmasti ilman tätä yhteyttäkin pitäisin JYMYn jäätelöistä, voitte varmaan arvata että nykyisin ostan kaupasta useimmin juuri JYMYä. Tuntuu hyvältä ostaa tuttua merkkiä jonka luomujäätelöiden tietää omakohtaisesti olevan valmistettu suurella sydämellä Suomessa, puhtaista ja kaikkein laadukkaimmista raaka-aineista.

JYMYn valikoimaan kuuluu sekä onnellisten lehmien maidosta valmistettuja kermajäätelöitä, että kaksi vegaanista uutuusmakua, JYMY Minttusuklaa ja JYMY Kaksi marjaa, jotka ovat kaurapohjaisia ja yhteistyössä vegaanien kanssa kehitettyjä. JYMYjäätelöiden maito tulee todellakin onnellisilta lehmiltä, he nimittäin saavat käyskennellä avaralla niityllä vapaasti tai valoisassa pihatossa, herkuttelevat itse tuotetulla luomuruualla ja käyvät lypsyllä silloin kun heistä siltä tuntuu. Jäätelöt valmistetaan Aurassa, vain muutaman kilometrin päässä luomutilalta, josta maito toimitetaan jäätelötehtaalle aina tuoreena ja vastalypsettynä. Jäätelö valmistetaan aina käsityönä.

Meillä kotona jäätelö sopii herkuksi tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta ekstrasuuren nautinnon siitä saa kun varastaa aikuisten kesken pienen oman herkkuhetken illalla lasten nukahdettua. Kaikessa hiljaisuudessa on ihana avata purkillinen jäätelöä, nostaa jalat ylös ja jutella hetki tai katsella vaikka Netflixiä samalla kun lusikoi herkkua suoraan purkista. Sellainen pieni aikuisten salainen jäätelöhetki.

Kaikki JYMY-jäätelöt ovat puhtaita single-makuja joita voi yhdistellä mielin määrin oman makunsa mukaan. Mun mielestä kiva yhdistelmä tulee esimerkiksi eri marjajäätelöistä – mansikasta, puolukasta ja mustikasta. Otto rakastaa Lakritsi-JYMYä, ja nyt tämän kamppiksen myötä hän ihastui myös sitruunaan. Lakritsista ja sitruunasta saa myös aika näyttävän kontrastin, ja herkullisen yhdistelmän vaikka kuumaan hellepäivään. Tai miltä kuulostaisi raikas raparperi-vanilja -yhdistelmä?

 Yksittäin mä tykkään herkutella erityisesti Suklaa- ja Cafe Latte -JYMYillä. Se fiilis kun istahtaa pitkän päivän jälkeen alas ja avaa purkillisen täyteläisen kermaista Cafe Latte -jäätelöä, ai että. Kaikki JYMYt maistuvat hyvin sekä yksin että yhdessä, vaikka mulla omat lempparini onkin. Rakastan sitä miten jokaiseen jäätelöön on aivan selvästi saatu vangittua juuri se maku mikä sen kuuluukin olla. Raparperi maistuu ihan oikealta aidolta raparperilta, ja vaniljajäätelöstä huokuu täyteläinen Madagaskarin luomuvanilja.

Ollaan maisteltu kaikki JYMY-maut läpi ja ei ollut kyllä yhtäkään josta ei oltaisi tykätty. Ja täytyy sanoa että myöskin nämä vegaaniset uutuusmaut menivät tällaiselle sekaanille ihan täydestä. Jos en tietäisi niin en ollenkaan arvaisi että kyseessä on kaurapohjainen vegaanijäätelö. Kiitos siis vegaaneille joiden kanssa yhdessä JYMY on jätskimaut kehittänyt: olette todellakin onnistuneet!

Suomalaisethan kuluttavat koko maailmassa eniten jäätelöä per asukas, ja sen kyllä huomaa myös jäätelön laadussa. Puhdas väri- ja lisäaineeton suomalainen JYMY luomujäätelö maistuu raikkaalta ja ihanalta, ja sitä kelpaa hyvin tarjota hienommillekin vieraille. Suosittelen muuten maistamaan JYMY Mänty -jäätelöä, se on Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty uutuusmaku joka varmasti jakaa mielipiteitä. Mä tykkäsin kovasti, se on tosi erilainen ja jännittävä maku.

Muun mielestä on loistavaa että Suomesta löytyy tällainen kaikkia omia arvojani vastaava sympaattinen pieni jäätelötehdas, joka sen lisäksi että tekee kaiken eettisesti, tuottaa vieläpä maailman parasta jätskiä. GO JYMY!

LUKIJAKILPAILU: Millaisen jäätelöannoksen sä yhdistelisit JYMY-jäätelöistä? Vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl 30 €:n arvoista lahjakorttia, joilla voi ostaa JYMY-jäätelöä. Jaa oma vastauksesi kommenttikenttikenttään ja muista jättää sähköpostiosoitteesi, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta päättyy 4.6.2017 klo 22.00. Onnea arvontaan kaikille! Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. 

Yhteistyössä JYMY.

Tykkäättekö te herkutella jäätelöllä? Mikä JYMY-mauista kuulosti teistä parhaalta, tai onko teillä joku oma JYMY-suosikki?

Nyt kun piha on grillin ja aikuisten oleskelualueen osalta valmis, on aika kiinnittää huomio siihen mitä me keksitään lapsille sinne. Olen kysellyt lapsilta toiveita ja koittanut itsekin miettiä mikä on realistista mahduttaa meidän terassille, mikä ei häiritse naapureita ja mistä riittäisi iloa koko kesän ajan. Meidän terassilla ei tosiaan ole nurmialuetta ollenkaan, vaan koko terassi on sitä puista terassilautaa.

Vaikka tilaa on paljon, mitään tramppaa tuohon ei siis voi laittaa koska siitähän lähtisi ihan jäätävä meteli kun tramppa kolisisi terassilautoja vasten siinä pomppiessa. Vai lähtisikö? En ole testannut mutta siis mun järki sanoo että varmaan lähtisi? Jos jollakin on tramppa puisella terassilla niin saa kertoa kokemuksia, koska se olisi mun lemppariratkaisu mutta olen vaan automaattisesti siis ajatellut että se on sula mahdottomuus.

1. Intex pomppulinna – Lekmer 2. Smoby liukumäki – Lekmer 3. Woodlii verkkokeinu – Jollyroom 4. Intex lastenallas – Jollyroom 5. Intex perheallas – Toys’R’Us 6. Leikkipöytä – Lekmer

Se mitä trampan sijaan olen tuohon miettinyt, on minikokoinen pomppulinna. Ainakin lapset rakastavat pomppulinnoja, ja siitä ei varmaan tulisi niin kova meteli, että naapureita häiritsee? Siinähän ei ole mitään metalliosia joista mekkalaa kuuluu, toisin kuin trampassa. Mutta tietty pomppulinna ei ole yhtä monipuolinen kuin trampoliini, eikä siinä voi pomppia yhtä korkealle. Onko se tarpeellinen, viihtyisivätkö lapset siinä koko kesän vai olisiko se vain hetken hupi? En tiedä. Kertokaa te viisaammat, onko pomppulinna ollut hitti vai huti?

Puhallettava uima-allas on aivan ehdoton, ja me hankitaan luultavasti sellainen malli mihin aikuisetkin mahtuvat kuumana kesäpäivänä pulahtamaan, ainakin vuorotellen. Eli ”perheallas”. Lapsia varten se hankitaan, mutta toki olisi hauskaa siellä itsekin lillua. Mä katselin että sellaisen peitteen uima-altaaseen, ja puhdistussettejä saa edullisesti, joten isonkin altaan uskaltaa täyttää täyteen ja antaa olla peitteen kanssa niin että aina välillä puhdistelee. Ei nyt tietenkään koko kesää samoilla vesillä, mutta ei myöskään tarvitse tyhjentää ja täyttää joka kerta erikseen.

Uima-altaalle kaveriksi ajateltiin liukumäkeä, sillä useampana kesänä ollaan huomattu miten paljon iloa ihan pienikin liukumäki yhdistettynä tällaiseen puhallettavaan altaaseen tuo lapsille. Viimeksi pari viikkoa sitten kaverin lapsen synttäreillä lapset porukalla laskivat liukumäkeä pitkin veteen, kesän ekana lämpimänä päivänä.  Joten sellainen yhdistelmä varmaan tulee meillekin, koska tiedän sen olevan ehdoton hitti.

Näiden lisäksi olen miettinyt sitten varsinaisia leluja terassille. Telttoja meiltä löytyy kaksin kappalein, sekä paljon bObleseja, hiekkaleluja, pyörät ja potkulaudat, katuliituja, tarrapalloa yms. Mutta mites sitten sellainen hiekka/vesi-pöytä? Tiedättekö sellaisia mitä ainakin mun lapsuudessa 90-luvulla oli päiväkodeissa. Sellaisia jonka voi täyttää hiekalla tai vedellä ja sitten leikkiä muovileluilla siinä. Mä tykkäsin niistä tosi paljon silloin mutta tykkäisivätköhän lapset vieläkin? Lisäksi jonkinlainen keinu olisi varmaan hauska, mutta mikä olisi paras? Ihan perus keinu vai sellainen pyöreä iso keinu niinkuin tässä kuvassa? Vauvakeinu me laitetaan sitten kun Nova on tarpeeksi iso, eli joskus syksyllä vasta.

Nyt otetaan vastaan siis kaikki vinkit terassille lasten viihtyvyyden takaamiseksi. Millaisia ratkaisuja teillä on, mikä on toiminut, mikä ei?

Olen löytänyt itseni tässä viime viikkoina myhäilemästä tyytyväisenä, kuinka Novalle on alkanut muodostua oma päivärytminsä. Mitään tarkkaa rytmiä meillä ei kellonaikojen osalta ole, mutta kuitenkin hänen nukahtamisensa, nälkänsä, ja vaipan täyttymiset alkavat olla jossain määrin ennustettavissa sen perusteella milloin aamulla heräillään. Alusta asti hänellä on onneksi ollut selkeä rytmi yön osalta, hän on aina nukahtanut suunnilleen siinä 21-22 aikaan ja herännyt 8-10 maissa aamulla (välissä ne 2-5 syöttöä aamuviiden jälkeen).

Päivät olivat vielä muutama viikko sitten vähän rytmittömiä, ja hänellä oli paljon pieniä unipätkiä yksien pidempien unien lisäksi, ja vastaavasti myös paljon lyhyitä hereilläolojaksoja ja rinnalla oloa useammin, mutta lyhyemmän aikaa. Nyt viime aikoina tähän on tullut muutos, ja päivällä hän nukkuu yleensä kolmet tai neljät päiväunet, ja muuten on hereillä. Tissillä hän käy yösyöntien lisäksi aamulla heti herättyä, ennen jokaisia päiväunia, ja tietenkin illalla ennen yöunille nukahtamista. Yleensä myös kerran-pari ihan muuten vain. Yhteensä n. 9-11 kertaa vuorokaudessa, eli varmaan aika keskivertomäärän kun suositus on 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Me ollaan perheenä sellaisia aika spontaaneja, ja meidän arkeen kuuluu paljon touhua ja erilaisia päiviä. Joskus ollaan koko päivä kotona, toisinaan kuljetaan paikasta toiseen koko toimistoaika, ja välillä me lähdetään vaikka kavereille yökylään toiseen kaupunkiin. Siksi me ei koskaan olla noudatettu mitään ihan kellontarkkoja rytmejä, vaan enemmänkin sellaista tiettyä järjestystä missä asiat tapahtuvat. Joustava ja suurpiirteinen päivärytmi rutiineineen mahdollistaa kaiken hauskan tekemisen, kun ei tarvitse olla aina tiettyyn aikaan esimerkiksi kotona päiväunilla, vaan ne voi nukkua vaunuissa, kaverin luona tai kaukalossa.

Vastaavasti lapset ovat vauvasta asti tottuneet olemaan mukana joka paikassa, ja elämään juuri meidän perheelle sopivassa rytmissä. Silloin kun he ovat nukkuneet päiväunia, niitä on nukuttu sujuvasti niin kotona kuin kaupungillakin, ja myös yökyläily ja matkustus on onnistunut kun sitä on harrastettu pienestä asti. Ehkä meillä on tarpeeksi samanhenkisiä kavereita/sukulaisia, kun yökylässä ja matkoilla nukkuminen on aina onnistunut kivuttomasti ja melko samaan tyyliin kuin kotosallakin, siis heräämättä ja itsekseen nukahtaen (isommilla lapsilla). Toki näillä isommilla nyt yleensä nukahtamisvaiheessa kuuluu enemmän tai vähemmän kikattelua ja höpöttelyä kavereiden luona, mutta se heille suotakoon. Yökyläilyyn kuuluu pienet kikattelut ja höpöttelyt, sehän on yökylässä parasta kun voi vähän valvoa ja nauraa höpsöille jutuille.

Vauvan kanssa kyllä helpottaa kun nyt pystyy jo vähän arvioimaan että miten vaikkapa seuraavat pari tuntia sujuvat ja milloin vauvalla luultavasti on nälkä. Näin pystyy välttämään melko helposti yllärinälän joka iskee kesken kauppareissun, ja muut vastaavat tapahtumat, joita helposti saattaa pikkuvauvavaiheessa käydä kun joskus pikkuvauvat ovat niin ennalta-arvaamattomia. Sen lisäksi että kyse on varmasti myös vauvan kasvusta ja oman rytminsä löytämisestä, musta tuntuu että alan uudelleen löytää itsevarmuuteni pikkuvauvan äitinä.

Uskokaa mua, vielä kolmannenkin lapsen kanssa voi olla tosi epävarma omista taidoistaan, ainakin minä olin. Vaikka esimerkiksi vaipanvaihdot menivät melkeinpä ulkomuistista vastasyntyneenkin kanssa, ja imetyskin sujui helposti, mä jännitin silti kaikkea kauheasti. Kirjoittelinkin siitä täällä jo aiemmin, kuinka mua pelotti lähteä vaikkapa yksin vauvan kanssa julkisiin liikennevälineisiin tai yksin kaupungille. Nyt ei pelota enää yhtään, tai jännitä, ja tiedän kyllä että meillä menee ihan hyvin vaikka mentäisiin mihin kahdestaan. Ihanan helpottavaa kun ollaan molemmat kasvettu, Nova isommaksi vauveliksi ja minä hänen äidiksi.

Nyt kun Novalla alkaa olla jo enemmän päivärytmiä, mäkin uskallan olla jo hetken pois hänen luotaan. Tähän mennessä olen ollut Novan luota pois yhden kerran, kun menin mun tädin kanssa käymään mun mummolassa silloin kun oltiin Oulussa koko perhe. Siellä oli silloin muistisairauden vuoksi tilanne päällä ja piti lähteä käymään nopeasti, niin en ehtinyt alkaa pakkaamaan vauvaa ja kaikkia tarvikkeita, vaan hän jäi Oton huomaan. Reissu kesti vajaan tunnin ja Novalla sujui hienosti. Seuraava kerta koittaa ehkä jo parin viikon päästä, kun ilmoitin itseni kuvankäsittelyworkshopiin joka kestää kaksi tuntia. Jos pääsen mukaan, Nova saa olla sen aikaa Oton ja tyttöjen kanssa, ja sekin varmasti sujuu hyvin.

Jotenkin tuntuu ihan hurjalta että kohta meidän pikkuinen kuopuskin on jo neljä kuukautta, vaikka ihanaa hänen kasvuaan onkin seurata. Ja on ilo huomata että vauva on kehittänyt oman muun perheen rytmiin sopivan rytminsä itse, kun hänelle on antanut aikaa ja mahdollisuuksia siihen. Rutiineja ollaan toistettu alusta alkaen samalla tavalla, jotta vauvalle on muodostunut käsitystä siitä mitä milloinkin tehdään. Iltatoimet tehdään aina samalla tavalla, ja aamutoimet myös.

Mä ymmärrän kyllä hyvin heitäkin jotka suosivat kelloon sidottuja rytmejä. Kyllähän päivät on helpompi toteuttaa esimerkiksi isomman lapsikatraan kanssa, kun on tarkka rytmi jota kaikki noudattavat, ja tämä sopii varmasti parhaiten silloin kun meininki ei muutenkaan ole niin spontaania vaan on enemmän samoja, säännöllisiä juttuja. Ja esimerkiksi päiväkodissa tarkka päivärytmi on ihan ehdoton että asiat saadaan sujumaan. Mun oma luonne ja meidän perheen meininki vaan on vähän rennompi, eikä tehdä joka päivä samoja juttuja samoihin kellonaikoihin. Siksi koen helpompana ratkaisuna meille sen että kellonajat vaihtelevat mutta järjestys pysyy samana ja aikavälit suunnilleen samanlaisina esimerkiksi ruokailuissa. Se mahdollistaa sen, että voidaan lähteä toisena päivänä parin tunnin ajomatkan päähän reissuun klo 8 aamulla, ja toisena päivänä nukkua kymmeneen asti koko perhe, ja nauttia kummastakin ihan yhtä paljon.

Millaisia päivärytmejä teiltä löytyy? Tykkäättekö päivä kerrallaan -meiningistä vai onko kellontarkka päivärytmi enemmän teidän juttu?