Ajeltiin Helatorstaina Turkuun Emilian ja Topiaksen luokse pariksi yöksi. Meidän edellisestä Turun reissusta oli vierähtänyt jo tovi, ja oli ihana päästä sinne viettämään aikaa porukalla. Meidän lapset tykkäävät leikkiä yhdessä ja samoin myös Otto ja Topias ovat hyviä ystäviä keskenään, niin on aina ihan mahtavaa nähdä ja hengailla. En ole täällä blogissa kirjoittanutkaan (instassa olen vilauttanut) että sain mahtavan kunnian olla Emilian kaasona Emilian ja Topiaksen häissä, jotka ovat ensi kesänä. Tähän reissuun liittyikin myös kaason velvollisuuksia, kun suunnattiin sovittelemaan hääpukuja Emilialle.

Palasi ihan mieleen omat hääpuvun sovitusmuistot ja se hetki kun löysin oman täydellisen pukuni. Oi niitä aikoja. Vitsailinkin puoliksi tosissani että seitsemän vuoden päästä kun 10v-hääpäivä koittaa niin me uusitaan Oton kanssa vihkivalat. En tiedä onko se ajankohta oikeasti ”jo” 10v hääpäivä mutta ollaan kuitenkin monesti puhuttu että olisi mahtavaa sitten joskus tulevaisuudessa tällainen tilaisuus järkätä ja juhlistaa uudestaan ystävien kesken ja niin että meidän lapsetkin ovat jo isompia ja muistavat juhlasta jotain. Mutta joo, ei ehkä aivan ajankohtaista nyt.

Torstaipäivänä käytiin Emilian, Novan ja muiden kaasojen kanssa lounaalla Turun keskustassa, ja sen jälkeen me suunnattiin Oton, Topiaksen ja isompien lasten kanssa Kupittaalle Seikkikseen eli seikkailupuistoon (apua korjatkaa turkulaiset jos meni termit väärin). Siellä lapset juoksivat ja touhusivat hulluna. Nova nukkui hyvät päiväunet ja oli ihana seurata kun lapset olivat niin innoissaan. Illalla Topias ja Otto laittoivat meille ruokaa ja katsottiin telkkaria ja vaan chillattiin porukalla. Parasta.

Perjantaina me suunnattiin tosiaan pariin hääpukuliikkeeseen ja upea tuleva morsian sovitteli ihania hääpukuja ja me toimittiin Novan kanssa makutuomareina. Löytyi kyllä useampikin mielettömän kaunis puku, oli ihanaa päästä hiplaamaan mielettömiä pitsejä ja tyllejä ja kirjailuja.

Mulle on tosi suuri kunnia saada olla kaasona, ihan mahtavaa päästä konkreettisesti auttamaan toisten tärkeässä päivässä ja luomaan niitä unohtumattomia hetkiä. Ja tietty järkkäämään polttareita, niistäkin tulee varmana ihan superhauskat!

Hääpukusovittelun jälkeen mentiin poikien ja lasten kanssa Myllyyn ja sen jälkeen vielä Turun keskustaan Hello! American Dineriin syömään. Istuttiin siellä hyvä tovi ja oli kyllä hyvät burgerit ja bataattiranskalaiset. Illalla katsottiin porukalla leffoja, ja mulle iski hirveä flunssa jolta luulin jo säästyneeni. Otto oli alkuviikosta flunssassa ja ajattelin jo että säästyin siltä kun se ei iskenyt mulle vielä silloinkaan kun Otto jo oli parantunut. Mutta ei, tuli se sitten mullekin.

Tänään lähdettiin aamulla kotiin ja mä olen kuluttanut päivää nenäliinojen seurassa. Onneksi Otollakin kesti flunssa vain pari hassua päivää niin toivottavasti mullakin menee nopeasti ohi. Jouduttiin perumaan viikonlopun muut kivat suunnitelmat nyt tämän flunssan takia, mutta onneksi kesä on vasta alkamassa ja meillä on paljon aikaa tehdä vaikka mitä kivaa. Nyt otetaan iisisti loppuviikonloppu, ja ensi viikolla alkaakin sitten esikoisen elämän viimeinen päiväkotiviikko ja sen jälkeen kesäloma! Ihan parasta!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Adlibriksen kanssa.

Bloggaajana mulla tulee otettua ihan hullu määrä kuvia joka viikko, parhaimmillaan kuvaan satoja kuvia päivässä. Usein kuvat kuitenkin unohtuvat kovalevyn syövereihin, ja muistoja tulee selattua lähinnä silloin kun FB muistuttaa niistä. Monet ihanan arkiset, mutta ihanat kuvat myöskin jäävät muiden kuvien varjoon, ja unohdan ne kokonaan. Se on harmi. Muutama viikko sitten sain kuitenkin itselleni Adlibriksestä Fujifilm INSTAX Mini 70 -polaroidkameran, ja se on ollut hurjan kovassa käytössä siitä asti.

Miksi Polaroid-kamera digiaikakaudella? Koska digikuvia saa otettua miljoona, niissä voi hakea aina sitä täydellistä hetkeä ja tunnelmaa. Polaroid-kuvat ovat rehellisiä, ihan kuin omassa lapsuudessani. Niitä otetaan yksi kerrallaan, ja ne näyttävät juuri siltä kuin se hetki oikeasti näytti. Heti tulostuvat kuvat ovat täynnä tunnelmaa ja aitoa meininkiä, ja ne ovat myös yksi tämän hetken trendikkäimpiä sisustuselementtejä esimerkiksi teräsristikkoon ripustettuina.

Fujifilm INSTAX Mini 70 -kamera on kevyt ja ihan syötävän söpö polaroidkamera, jossa on kätevä rannehihna ja LCD-näyttö josta näkee jäljellä olevien kuvien määrän. Kameraa on helppo käyttää ja olenkin antanut myös lasten kuvata sillä paloja arjesta. Vaikka kamera on koko perheen lemppari, ollaan myös keksitty mahtava käyttötarkoitus sille: tallennetaan sillä Oton vanhempainvapaa hauskoiksi arkisiksi muistoiksi. Otto kuvaa paljon kuvia mun blogiin, mutta niihin on aina tarkat ohjeet ja vaatimukset. Instaxilla kuvatessa hän saa ottaa juuri sellaisia kuvia omasta arjestaan kuin haluaa.

Fujifilmin INSTAX Mini 70 -kameroita saa kuudessa eri värissä, miltä kuulostaisi esimerkiksi suloisen pinkki kamera? Mä tykkään tästä kamerasta ihan hulluna, ja se saa kyllä ehdottomasti tulla mukaan kaikille meidän kesän reissuille. Fujifilmin instant color film ‘instax mini’ on edullista, ja yhdessä paketissa tulee kaksi kymmenen kuvan filmiä. Näin digiaikakaudella 20 kuvaa kuulostaa ihan hurjan vähältä, mutta siihen saa kuulkaa mahtumaan vaikka mitä mielettömiä hetkiä, kuten kuvista näkyy. Adlibrikseltä saa myös kameroiden ja filmien lisäksi albumeita jotka on tehty juuri näille kuville, niin ne saa helposti sinne selattavaksi jos ei halua ripustaa niitä sisustuselementiksi esille.

Adlibris on varmasti kaikille tunnettu paremmin netin laajimman valikoiman omaavana kirjakauppana, mutta siellä on ihan hurjan paljon kaikkea muutakin. Sieltä löytyvät parhaiden kirjalahjojen lisäksi myös muut lahjat kevään juhliin. INSTAX -kamerahan on ihan huikea lahja vaikka hääparille – sen avulla häämatka tallentuu ihaniin paperisiin kuviin, tai ylioppilaalle jolla on edessä elämänsä kesä.

Sain valita itselleni kaksi kirjaa tämän huikean kameran kaveriksi, ja nappasin itselleni Nasty Gal -verkkokaupan perustajan Sophia Amoruson kirjoittaman Nasty Galaxyn, sekä Jenni Petäsen ja  Lettikirjan joka on ollut meillä tyttöjen suuri lemppari. Suosittelen kumpaakin: Nasty Galaxy on inspiroivaa luettavaa ja sisältää uskomattoman kauniita ja mahtavia kuvia. Lettikirjasta taas saa kaikki juhla- ja arkikampaukset opeteltua helposti, terveisin Iina joka oppi tekemään kalanruotoletin kahdessa minuutissa kirjan avulla, vaikka ei aiemmin ole koskaan hiffannut sen tekniikkaa edes opetusvideoilta.

ALEKOODI:

Saan jakaa teille mahtavan 10% alekoodin Adlibriksen verkkokauppaan, jolla saatte hankittua lahjat muille tai ihan vaikka itsellenne vielä edullisemmin. Kampanjakoodilla BUTIMHU10, saat 10% alennusta koko valikoimasta. Tarjous on voimassa 30.6.2017 saakka.

Yhteistyössä Adlibris. 

Ihanaa päivää kaikille!

Kirjoitinkin viikonloppuna että mun kesävaatevalikoimani huutaa tyhjyyttään, sillä vartalo on nyt aivan erilainen kuin viime kesänä. Viime kesänä piilottelin kasvavaa mahaa – tänä kesänä vaatteissa pitää pystyä imettämään ja tarvitsen kokoa isompia pöksyjä levinneelle lantiolle. Suunnattiin Oton kanssa kesäostoksille yhtenä iltana kun tytöt olivat isoisänsä luona kyläilemässä, ja mä löysin vaikka mitä kivaa. Toivottavasti säät suosivat nyt kunnolla koko kesän ja pääsen pitämään mahdollisimman paljon mun kaikkia kivoja uusia juttuja.

Kesävaatteiden pitää olla mukavia ja keveitä, mutta tosiaan myös sellaisia että kaula-aukko venyy tai avautuu niin että imetys on mahdollista. Ja housujen on pakko olla mukavia, en kestä yhtään jos housut puristaa liikaa kun sitten tulee vaan maha kipeäksi. Kuvissa näkyvät uudet armeijanvihreät shortsit ovat samaa mallia kuin mulla Zeldan synttäreillä olleet housut, eli paperbag-vyötäröllä varustetut ja ilmavan kevyet. Mun ihan lempparimalli! Löysin ne valkoiset housut BikBokista, ja myös nämä shortsit ovat sieltä eli ne ovat tismalleen samaa mallia mutta vain lyhyillä lahkeilla. Ihan mahtavat helteisiin kesäpäiviin, ja lämpimän jakun kanssa vähän viileämpiinkin päiviin.

Mä oon ihan fiiliksissä näistä mun uusista hiuksista, ja päätin nyt sittenkin ainakin hetken aikaa pysytellä ihan tässä perus vaaleassa. Jotenkin se tuntuu niin freesiltä ja omalta kaikkien muiden mahdollisten värien jälkeen, ja sen kanssa on niin helppo pukeutua. Rakastan myös kokeilla erilaisia huulipunia kun vaalean tukan kanssa tuntuu sopivan kaikki, eikä mikään näytä liian överiltä. Näissä kuvissa tosin on nyt aika maltillista, NYXin Soft Mattea sävyssä Stockholm.

Käytiin nappaamassa nämä kuvat siellä japanilaisessa puutarhassa Roihuvuoressa, sillä siellä oli muutenkin tosi kaunista, kuin vain kirsikkapuiden osalta. Siitä taitaa tulla mun vakkari asukuvauspaikka, sillä siellä on useampia erilaisia kivoja taustoja, ja se on sopivan suojaisa paikka missä ei tuule yhtään. Tuuli ei ole nimittäin yhtään kiva silloin kun kuvataan asuja. Mulla on jotenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kuvien suhteen ihan ”oma” olo. Näissä kuvissa on m-i-n-ä, ja niistä tuli ilman yrittämistä ja säätöä juuri sellaisia kuin toivoinkin, jotenkin helposti. En tiedä onko se tämä kesä, oikeat vaatteet vai hiukset vai olenko vaan saanut jonkun auringonpistoksen, mutta nyt musta tuntuu vihdoin että näytän kuvissa siltä miltä olen halunnutkin näyttää.

Takki Shein (saatu) / Paita Zara / Shortsit BikBok / Kengät Flattered (saatu) / Laukku Marc Jacobs / Korvakorut H&M

Tästä tulee ehkä mun lempiasu, vaikka oli noi muutkin ostokset ihan kivoja! Pitää esitellä niitä tässä kesän mittaan. Mutta mitäs te sanotte, näyttääkö tämä asu ”multa” ja sopiiko se mulle?

Ihanaa päivää kaikille <3

Jo raskausaikana meidän tytöt olivat vahvasti mukana pienen pikkusiskonsa odotuksessa. Joka päivä he kyselivät vauvasta ja miten vauva voi ja kävivät paijaamassa mahaa ja kokeilemassa potkuja. Tiesin että he tulevat olemaan maailman ihanimpia isosiskoja uudelle tulokkaalle, mutta en tietenkään voinut etukäteen aavistaakaan miten uskomattoman ihana suhde vauvalle ja isosisaruksille kehittyisikään. Aikaa meidän Novan syntymästä on kulunut vasta kolme kuukautta, mutta ihan alusta asti hän on tuntunut siltä kuin olisi aina ollut osa meidän perhettä.

Raskausaikana ehkä meidän keskimmäinen huomioi enemmän mahaa ja kyseli enemmän kysymyksiä, mikä toki saattoi liittyä ikäänkin. Vauvajutut kiinnostivat hurjan paljon. Esikoinen oli silloin ehkä vähän pidättyväisempi eikä ihan niin paljoa kiinnittänyt asiaan huomiota kuin keskimmäinen, vaikka molemmat innoissaan olivatkin. Jotenkin silloin oletin että näin jatkuisi myös sitten kun Nova syntyy.

Mutta vauvan synnyttyä onkin ollut vähän toisinpäin. Molemmat toki huomioivat Novaa ja leikittävät ja halivat ja pusivat ja haluavat pitää sylissä, mutta 1,5 vuotta vanhempi esikoinen on se joka vielä enemmän haluaa auttaa vauvan hoidossa.

Hän heti ensimmäisenä aamulla herättyään haluaa vauvan syliin ja auttaa aina vaipanvaihdossa. Automatkoilla hän on se joka jututtaa Novaa takapenkillä ettei vauvelilla mene hermo jos sattuu olemaan hereillä, ja sillä aikaa kun mä laitan pyykkejä kuivumaan, esikoinen lukee vauvalle kuvakirjaa. Hän osaa pukea vauvalle sukat, ja muistaa ulkoa kaikki lempparilorut ja laulut joilla hän viihdyttää pikkutyyppiä.

Musta on ihana seurata tätä sisarussuhteen kehittymistä ihan aitiopaikalta. Etukäteen mietin että millainenkohan sisarussuhteesta muodostuu esikoisen ja kuopuksen välille, kun ikäeroa on viisi ja puoli vuotta ja he ovat vielä pitkään aivan eri elämänvaiheissa. Mulle itselleni ainoana lapsena sisaruus muutenkin on edelleen uusi asia siinä mielessä, että olen saanut seurata läheltä vasta meidän esikoisen ja keskimmäisen kasvamista tiiviiksi parivaljakoksi.

Ennen Novaa mulla on ollut kokemusta vain 1,5v:n ikäerosta hyvine ja huonoine puolineen. Jännitin kuitenkin ihan turhaan. Tuleehan reilummalla ikäerolla sisarussuhteesta erilainen kuin meidän tiiviillä tehokaksikolla, mutta se ei missään nimessä ole huono asia – erilainen vain.

Näin lyhyen ajan jälkeen en tietenkään voi tietää miten tulee olemaan tulevaisuudessa. Ehkä viiden vuoden päästä esiteiniä esikoista ärsyttää viisivuotias pikkusisko, joka tulee kutsumatta huoneeseen kun kaverit on kylässä. Tai sitten hän rakastaa viedä pikkusiskonsa ulos leikkimään, ja opettaa häntä lukemaan. Tai ehkä molempia?

Eihän sitä vielä voi tietää. Mutta juuri nyt on aivan ihana seurata kuinka isosisko saa pikkusiskon heti nauramaan, ja kuinka pikkusisko tarraa kiinni isomman kaulaan ja painaa päänsä tämän rintaa vasten. On myös ihanaa seurata miten ylpeä isosisko on vauvan uusista taidoista ja kasvamisesta.

Keskimmäisellä ja kuopuksella on aivan oma sisarussuhteensa, joka kehittyy kokoajan. Siitä pitää tehdä ihan oma postauksensa kunhan saan heistäkin napattua yhtä ihanat kuvat <3

Ihanaa helatorstaita kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä LV:n kanssa. LV Haastoi minut pohtimaan meidän perheen kosmetiikan ja tuoksujen käyttöfilosofiaa, ja tässä tuleekin aimo annos minun ajatuksiani.

Ennen kun musta tuli äiti, mä olin hajuvesien suurkuluttaja. No en siinä mielessä suurkuluttaja että niillä liikaa olisin lätrännyt, mutta multa kuitenkin löytyi useita eri hajuvesiä joita käytin päivittäin. Ensimmäisen raskauden myötä hajuvedet kuitenkin jäivät pois, raskauspahoinvoinnissani en nimittäin voinut sietää yhtäkään hajuvesistäni, vaan ne saivat heti aikaan huonoa oloa. Sen jälkeen kun olin yhdeksän kuukautta ilman hajuvettä, mä en enää osannut palata tuoksujen käyttäjäksi. Nyt en ole edes omistanut hajuvettä yli kuuteen vuoteen enkä usko että enää koskaan tulen sellaista ostamaankaan.

Jokaisen raskauden myötä hajuherkkyyteni paheni aavistuksen, ja kolmannen raskauden alussa en pystynyt käyttämään melkeinpä mitään hajustettua kosmetiikkaa kun kaikki tuoksut omalla iholla aiheuttivat pahoinvointia. Raskauden edetessä saatoin palata taas käyttämään lempi suihkusaippuaani, eikä hajustettu hiuslakka enää ällöttänyt, mutta luulen että jokaisen raskauden myötä mun kosmetiikkarepertuaarista on tippunut hajustettua kosmetiikkaa jonkin verran pois. Muiden tuoksut ei ole koskaan mua haitanneet, mutta omalla iholla olen tarkka siitä mitä nykyisin käytän.

Otsikko, ”vain lempituoksuja”, tiivistää nykyisen kosmetiikkafilosofiani hyvin: käytän mielelläni muutamaa harkittua tuoksuvaa tuotetta, mutta monessa perustuotteessa suosin hajusteetonta. Näin mun iholle ja hiuksiin ei muodostu tuoksusekamelskaa, vaan haistan hennosti ne omat lempparini: mantelin tuoksuisen suihkusaippuan iholla, ja laadukkaat hiustenhoitotuotteet hiuksissa, joissa kaikissa on sama tuoksu. Kun tuoksuja ei ole liikaa, voi keskittyä nauttimaan niistä omista lemppareista täysillä. Mulle riittää ”hajuvedeksi” nykyään oikein hyvin se hento mantelinen tuoksu iholla, enempää en tarvitse.

LV Haastoi minut myös laskemaan montaako hajustettua tuotetta käytän iholleni päivittäin, ja laskin että arkipäivänä mun iholle päätyi yhteensä 10 eri hajustettua tuotetta: suihkusaippua, käsisaippua, deodorantti, shampoo, hoitoaine, lämpösuoja, kuivashampoo, hiuslakka, meikkivoide ja kasvovoide. Kasvojenpuhdistukseen käytän hajusteettomia tuotteita, ja myöskin käytän hajusteetonta kosteusvoidetta käsille (ja muulle iholle), koska mulla on tosi kuivat ja herkät kädet joita monet käsivoiteet kirvelevät. Meikeistä suurin osa on mulla hajusteettomia ja puuterimaisia, ja ainoastaan meikkivoiteessa on kevyt tuoksu.

Vaihdoin kasvojenhoitotuotteet jo jokin aika sitten hajusteettomiin, ja mun iho on voinut todella hyvin sen jälkeen. Sain LV:n tuotteita testiin, ja tykästyin todella paljon LV:n maitomaiseen miselliveteen, joka kosteuttaa ja puhdistaa todella hellävaraisesti sekä silmämeikin että muut meikit iholta.

Misellivesi on ihana, koska sitä ei tarvitse huuhdella pois iholta. Mä nimittäin usein illalla nukahdan sohvalle vielä meikit naamalla, ja sitten joudun puhdistamaan ne vielä ennen nukkumaanmenoa. Aikaisemmin usein heräsin kunnolla kun pesin naamaa, mutta nyt kun voin vaan pötkötellä pyyhkimässä misellivedellä, saan vielä sängyssäkin unen päästä kiinni. LV:n kasvojenhoitotuotesarjaan kuuluu myös ihana hellävarainen kuorintavoide, puhdistusgeeli ja kasvovesi joita käytän aamuisin, sekä kasvovoide ja hoitavampi yövoide. Kaikki LV:n kasvotuotteet valmistetaan Suomessa.

Esikoisella on tosi kuivat kädet niinkuin mullakin, ja me ollaan käytetty nyt kummatkin reilun viikon ajan LV:n Perusvoide plussaa käsille, ja kuivat läikät on hävinneet lähes kokonaan. Mulla ihan halkeilee välillä iho sormiväleistä, etenkin talvella, ja tarvitsen käsille todella hyvin kosteuttavaa voidetta.

Lapsille olen käyttänyt vauvasta asti hajusteettomia tuotteita, ja vasta nyt vähän isompana he ovat saaneet joskus kaupasta piirroshahmojen kuvilla varustettua kylpyvaahtoa, tai ”ihanan tuoksuisen” huulirasvan kun ovat itse osanneet pyytää. Varsinaiseen ihon- ja hiustenhoitoon käytämme kuitenkin lapsilla edelleen hajusteettomia tuotteita. Meidän vauva ei oikeastaan vielä tarvitsekaan mitään kosmetiikkaa vaan vesipesu riittää kun iho on hyvässä kunnossa. Aavistuksen lisääntyneen kuolaamisen myötä ollaan nyt käytetty satunnaisesti hajusteetonta pesuainetta kaulan iholle. Hajusteeton pesuaine ei onneksi vie pois sitä ihanaa vauvan tuoksua, joka meidänkin pikkumurulla vielä on.

LV:n valikoimasta löytyy kattavasti tuotteita niin aikuisille kuin lapsillekin, ja niiden avulla on helppoa kokeilla miltä tuntuu vaihtaa tuotteita tuoksuttomiin. Kaikki LV:n tuotteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa, ja niille on myönnetty Allergiatunnus. Kaikki tuotteet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia, ja ne on kehitetty herkälle iholle. Siksi ne ovat myös erityisen kosteuttavia.

En usko että tulen koskaan siirtymään ihan kokonaan hajusteettomaan kosmetiikkaan, ellei mulle puhkea allergiaa, mutta mä koen tämän nykyisen linjani tosi hyvänä. Varsinkin kun imettäessä vietän paljon aikaa vauvan kanssa iho vasten ihoa, koen hyväksi sen että mun kroppa ei ole täynnä erilaisia tuoksuja. En halua kieltää itseltäni lempituoksujani, enkä lakata kokeilemasta uusia ihania tuotteita joissa tuoksuja on, mutta on hyvä tiedostaa tuoksujen ja kemikaalien määrä ja vähentää sieltä mistä itselle on sopivinta.

LUKIJAKILPAILU: Voita LV tuotepaketti! Kuinka montaa hajustettua tuotetta sinä käytät päivittäin? Vastaa ja voita 8-12€ arvoinen LV-tuotepaketti. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Arvonta-aikaa on torstaihin 1.6. klo 22.00 asti. Onnea arvontaan!

Yhteistyössä LV.

Ihanaa päivää kaikille!