Kahdenkeskinen viikonloppu Oton kanssa oli mahtava. Vaikka heräsin aamulla jo ennen kahdeksaa kumpanakin päivänä (kuten etukäteen vähän ounastelinkin), olo on levännyt ja oli kivaa aloittaa loma näin. Perjantai sujui noutoruuan, leffan ja Oton kainalossa köllöttelyn voimin. Me katsottiin Pitch Perfect 2 joka oli ihan täydellinen hömppäleffa täynnä pönttöjä juttuja ja hyvää fiilistä. Oli niin outoa olla kahdestaan kotona, se että ”aikuisten” leffaakin pystyi alkaa katsomaan jo aikaisin illalla eikä tarvinnut odotella että lapset menevät nukkumaan. Mäkin pysyin kerrankin hereillä ihan leffan loppuun asti mitä ei tapahdu useinkaan silloin kun leffan laittaa vasta ysiltä pyörimään.

Lauantainakin heräsin jo ennen kasia, ja luin vaan lehtiä ja söin rauhassa aamupalaa. Menin Oton viereen nukkumaan vielä uudestaan joskus kymmenen jälkeen ja nukuttiin vielä yhdessä reilu tunti. Oli hassua nukkua päikkärit, niitäkään ei kovin usein tule otettua. Viimeksi ehkä joskus sillon kun Zelda oli vauva. Ei pidetty mitään kiirettä, vähän siivoiltiin ja pakkailtiin kaikessa rauhassa. Illalla me käytiin pitkästä aikaa Vapianossa syömässä, ja sen jälkeen mentiin vielä ystävän läksiäisjuhliin piipahtamaan ennen kuin ajettiin autolla kotiin nukkumaan ajoissa.

Vapianossa oli uutta kanttarelli-pekoni-sokeriherne-pastaa joka oli ihan superduperhyvää. Ei olla käyty tosiaan tuolla Helsingin Vapianossa varmaan kolmeen vuoteen, mutta oli ilo huomata että edelleen sieltä sai hyvää ja herkullista pastaa. Pitäisi joskus varmaan testata risotot ja pizzatkin. Siellä on sopivan rento meininki ja musta se on vaan ihanaa että ruoka valmistetaan siinä silmien edessä.

Oli parasta ottaa vain rennosti ja jutella ja olla tekemättä mitään. Siihen jäi vähän koukkuun, ja blogitaukokin venähti hieman aiottua pidemmäksi. Eilen me tosiaan ajeltiin tänne Ouluun ja oltiin iltapäivällä perillä. Koko matkan me höpötettiin ja laulettiin ja huudatettiin radiota vähän turhan kovalla. Puolimatkassa vaihdettiin radio Novalle ja sieltä tuli vaikka mitä helmiä, kuten Celine Dionin My Heart Will Go On jota hoilattiin täysillä yhdessä. Ja hihiteltiin sille miten vanhoja meistä on tullut, aina teininä ärsytti kun vanhemmat halusi kuunnella Novaa vaikka itse olisi halunnut NRJ:n tai Kiss FM:n ja nyt me oltiin itse ihan fiiliksissä jostain ikuisuuden vanhoista hiteistä. Taidetaan kuunnella Novaa jatkossakin.

Täällä meitä odottivat reippaat ja iloiset tytöt jotka halusivat heti näyttää miten polskuttelivat uima-altaassa mun serkkujen kanssa. Nyt ollaan ehditty jo käydä moikkaamassa mun mummua ja pappaa ja tytöt ovat leikkineet ulkona tuntikausia mun serkut seuranaan. Täällä sielu lepää ja on niin hyvä meininki. Kohta aletaan laittamaan uusia pottuja ja sipulivoikastiketta, NAMI! Mä yritän vähän aktivoitua ja kirjoitella nyt enemmän  kun on saanut tämän alkulomahuuman eletyksi, täältä Oulusta riittää höpinää ja me voitaisiin vaikkapa jakaa parhaat Ouluvinkit lapsiperheelle kunhan ollaan keretty kokeilemaan kaikkea kivaa. Ainakin meinattiin käydä Angry Birds -puistossa, Vauhtipuistossa ja torilla. Saa kertoa oululaiset teidän parhaita lapsiperheen Ouluvinkkejä, tai jos on joku pariskuntavinkki niin vinkatkaa ihmeessä siitäkin. Täällä lapsilla on niin paljon kavereita että me päästään vaikka treffeillekin jos halutaan, mitä luksusta!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille <3

Moikka tyypit! Mä kirjoittelen tätä tuhiseva Armas kainalossani hyvällä fiiliksellä. Viikonloppu on ollut ihana, ja vaikka tänään on satanut niin meillä on ollut kiva päivä. Aamulla ajeltiin Oton kanssa Vantaan Ikean parkkipaikalle kirppikselle. Kirppislöytöjä ei tehty, mutta bongattiin sieltä Lapsellista-blogin Anna ja jäätiin suustamme kiinni vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Olipa ihana törmätä ja vaihtaa kuulumisia.

Kotiin tultuamme me leipaistiin lasten kanssa raparperipiirakkaa, ja mahat täynnä piirakkaa lähdettiin ulos kun sade sopivasti taukosi. Oli kyllä niin hyvää, enkä ole edes koskaan aiemmin tehnyt raparperipiirakkaa. Tytöt saivat pyöräillä ja esitellä mummulleenkin miten mahtavasti jo menevät eteenpäin. He olivat niin polleana kun saivat näyttää että osasivat. Oli ihana olla raikkaassa sadeilmassa, ja ihasteltiin aamulla ajellessakin miten ihanan vehreää joka paikassa on sateen jäljiltä. Kyllä vain Suomen kesä on kaunis vaikka lyhyt onkin.

Ulkoilun jälkeen syötiin vielä perinteistä sunnuntaikesäruokaa eli grillattua lihaa, uusia perunoita ja voikastiketta. Kaveriksi kokeiltiin Pieces of miracles -blogista bongattua grilliananas-mansikka-halloumisalaattia rucolalla ja Balsamicolla. Oli kyllä herkkua sekin! Mun äiti osti eilen tytöille pinkkiä hiusliitua glitteristä ja pakkohan sitä oli kokeilla kun tytöt innostuivat. Tosi hauska ja helppo käyttää, eikä tarttunut vaatteisiinkaan. Meidän neideiltä lähti liitu ihan harjaamalla pois, vaikka kävivät kyllä vielä saunassakin illalla. Pitää laittaa seuraavan kerran vaikka naamiaisiin tytöille mahtavat pastellitukat.

Pian alkaa Islanti-Ranska -peli, ja vaikka mä en tähän mennessä ole katsonut vielä yhtäkään kokonaista jalkapallomatsia koko elämäni aikana, ajattelin vilkuilla ainakin sivusilmällä tuota peliä. Siis Islannin joukkueen tarinassa on jotain niin symppistä ja mahtavaa että ei voi kuin ihailla. Se miten he näyttävät että ei tarvitse olla mikään megaluokan tähtijoukkue, vaan voi olla pieni ja tuntematon ja silti tulla ja voittaa ja lyödä kaikki ällikällä. Juuri tuollaista asennetta pitäisi löytyä maailmasta enemmänkin, uskoa itseensä ja osaamiseensa. Go Islanti!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille <3

Vihdoinkin aurinko on palannut Helsinkiin ja eilen saatiin nauttia jo aika ihanasta säästä. Me tehtiin metsäretki Uutelaan ja fiilisteltiin upeaa maalaistunnelmaa ihan täällä Helsingissä. Tytöt juoksivat metsäpolulla aivan innoissaan ja käveltiinkin eilen useampi kilometri yhdessä. Rattaat ovat seisoneet pari kuukautta jo parvekkeella, kun ei niille enää ole käyttöä,  sillä nuorempikin jaksaa ja haluaa nykyään mieluummin kävellä tai juosta joka paikkaan. Se on ihanaa ja avaa ihan uusia mahdollisuuksia mihin kaikkialle voi mennä, nyt päästään kiertämään pienimmät ja kivisimmätkin metsäpolut.

Metsäretken jälkeen käytiin aivan täyteen tupatussa Kahvila Kampelassa hakemassa kahvia, ja suunnattiin sitten vielä leikkipuistoon ennen kuin tultiin kotiin grillaamaan. Grillaaminen on kyllä maailman helpointa ja stressittömintä ruuanlaittoa, senkun vain odottelee että ruoka valmistuu ja välillä vähän kääntää. Samalla voi hengailla ulkona ja vaikka makoilla vaan sohvalla, ja nauttia ihanasta tuoksusta joka lupailee herkkuateriaa. Tai niin me eilen tehtiin Oton kanssa, pötköteltiin partsilla ja odotettiin että ruoka valmistuu ja höpöteltiin niitä näitä. Me grillattiin eilen perus tuorejuusto-herkkusieniä, maissia, pihvejä sekä tosi herkkuja vihannesnyyttejä.

Vihannesnyytit grillissä (4 annosta)

2 isoa paprikaa

100g kirsikka- tai miniluumutomaatteja

Kevätsipulia tai punasipulia

1/2 kesäkurpitsa

Yrttejä oman maun mukaan

100g fetajuustoa

suolaa & pippuria

Pilko vihannekset reilun kokoisiksi paloiksi, paitsi tomaatit kannattaa jättää kokonaisiksi niin ne säilyvät mehukkaana. Laita vihannekset neljään folioneliöön, lisää päälle fetajuusto, yrtit ja reilusti mausteita. Grillaa n. 10min ja tarjoile haluamiesi grilliherkkujen kanssa. Nami!

Tänäänkin paistaa aurinko siihen malliin että voisi suunnata uimarannalle nyt heti aamupäivästä jo, niin pääsee heittämään talviturkin täällä Suomessakin. Lapset tuolla jo valkkaavat mukaan otettavia uimaleluja Oton kanssa, eli kyllä kai sitä täytyy itsekin alkaa ahtautumaan bikineihin ja pakkaamaan välipalakassia mukaan. Mä olen varma että tästä tulee ihana ja rento sunnuntai, tämä juhannus on ollut kyllä ihan niin just sitä mitä meidän perhe tähän väliin kaipasi. Rentoa yhdessäoloa ilman mitään pakollista tekemistä.

Ihanaa sunnuntaita kaikille <3

Mä olen opetellut ihan uudenlaista ruuanlaittoa nyt esikoisen uuden ruokavalion myötä, ja yhtä itsetehtyä herkkuakin ollaan jo keretty testaamaan eli vegaanista (maidotonta) ja gluteenitonta suklaakakkua! Ja arvatkaa mitä, sitä oli sekä superhelppoa tehdä että superherkkua syödä. Tämä on sellainen herkku joka kelpaa aika monelle eri ruokavaliolle, tosin soija-allergiselle pitäisi käyttää kaurakermaa soijakerman sijaan, ja tietty koristeitakin voi vaihdella sen mukaan mille kukin on allerginen. Kakku on maidottomuuden, vegaaniuden ja gluteenittomuuden lisäksi myös munaton ja pähkinätön.

Kakku toimii niinkuin hyydytetyt kakut yleensäkin, mutta siihen ei tule yhtään liivatetta tai mitään muutakaan, vaan kovettuessaan uudelleen sulatettu suklaa pitää täytteen muodossaan. Mä käytin kakussa makeutuksena ruokosokeria, mutta senhän voisi hyvin korvata esimerkiksi agavesiirapilla tai vaikka intiaanisokerilla.

Vegaaninen ja gluteeniton suklaakakku n. 20cm irtopohjavuokaan

4,5dl soijavispiä tai kauravispiä

300g tummaa maidotonta suklaata

2rkl tummaa kaakaojauhetta

2rkl ruokosokeria

150g gluteenittomia digestivekeksejä

75g maidotonta leivontamargariinia

koristeeksi marjoja tai hedelmiä oman maun mukaan

Murskaa keksit ja sulata margariini. Sekoita margariini ja keksimuru keskenään, ja painelen leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle. Vatkaa kerma ja sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Sekoita vispin joukkoon sulatettu suklaa, kaakaojauhe ja ruokosokeri. Kaada täyte vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa 3-5h. Tarjoile marjojen tai hedelmien tai molempien kanssa. NAM!

Mä en ole koskaan hirveästi maistanut mitään -ttomia herkkuja ennen, koska ei ole ollut tarvetta. Mutta tätä voin todellakin suositella, maistui ihan normijälkkärille, mikään maku ei ollut liian voimakas mutta makua riitti tosi hyvin. Tuli ehkä vähän mieleen suklaajätski, mutta sitten sai vielä herkullista keksipohjaa ja mansikoit kaveriksi. Myös lapsille teki hyvin kauppansa. Tästä vaikka helppo herkku juhliin joihin on tulossa erikoisruokavalioisia vieraita.

Mukavaa iltaa kaikille <3

Sain töistä uuden koneen itselleni, elämäni ensimmäisen MacBookin, ja parin päivän testailun jälkeen alan pesunkestävänä PC-tyttönä päästä tästä jo vähän jyvälle. Onhan tämä aika lystikäs vehje, ja monessa asiassa toimii paremmin kuin Windows. Sitten on taas niitä pinttyneitä tapoja jotka tuntuvat niin paljon yksinkertaisemmilta, kuin nämä Macin versiot, kuten oikeaklikkaus vs. klikkaus kahdella sormella yhtäaikaa. No, kaksi päivää on lyhyt aika, mulla menee varmasti viikkoja että olen tämän kanssa ihan kotonani. Mutta hyvään alkuun olen päässyt, ja töissä olen päässyt käyttämään photariakin pitkästä aikaa kun nyt on kone joka sitä jaksaa pyörittää kunnolla. Töissä työkaverit, kaikki Macin onnellisia omistajia, ovat hihitelleet ensin mun PC:lle viimeisen vuoden, ja nyt viimeiset kaksi päivää mun kysymyksille kun olen yrittänyt opetella käyttämään konetta. Onneksi hyväntahtoisesti, hahah. Mutta kyllä mä vielä opin!

Mun vanha kone oli jo vähän hyytynyt mun tehokäytöstä, laitoin sen niin koville että se ei jaksanut oikein mitään. Kivaa kun on tällainen uusi kaveri nyt, niin esimerkiksi postauksen kirjoittaminen ja jakaminen eri kanaviin sujuu huomattavasti nopeammin, kuten myös kuvien editoiminen ilman turhaa hidastelua.

Lasten kanssa ollaan tehty lastenhuoneen kesäsiivousta ja järjestelty kaikkea. Vietiin osa leluista kellariin, sellaiset joilla ei hetkeen ole leikitty. Molemmat neidit saivat valita viisi lelua joista halusivat jo luopua ja molemmat keksivät ihan innoissaan, kuopus tosin tarjosi vähän kaikkea, sellaisiakin leluja jotka on vasta ostettu, ja sitten taas tarrasi yhtäkkiä pupuun jonka olemassaoloa ei ole muistanut puoleen vuoteen. Mutta aika hyvään tasapainoon me päästiin, eikä kumpikaan ole ainakaan tähän mennessä kaipaillut yhtään lelua, tuolla jo tuhisevat omissa sängyissään tyytyväisinä.

Otto lähtee taas huomenna Ruotsiin muutamaksi päiväksi ja me jäädään tänne kolmestaan tyttöjen kanssa. Mulla on vielä kaksi työpäivää jäljellä, mutta torstai-iltana töiden jälkeen ajattelin yllättää tytöt pyjamabileillä. Käydään kolmestaan ostamassa jotain pyjamabile-extra-super-megaherkkuja, kuten jätskiä ja mansikoita ja sokeriherneitä, sitten valkataan Netflixistä joku kiva leffa ja möllötetään sohvalla. Ja nukutaan kolmestaan sohvalla, tai no varmaan kymmenestään, jos noiden neitokaisten pehmolelutkin lasketaan mukaan. Tulee ahdas yö, mutta varmasti aika hauska myös. Ja jos musta alkaa tuntumaan että tila loppuu kesken, niin hiippailen yön hämärissä omaan sänkyyn, ja kömmin aamulla takaisin ennenkuin nuo höppänät heräävät. Mä kun olen tällainen aikainen lintu ja he pieniä unikekoja.

Tyttöjen reput on pakattuna, vaatteet valittuna aamuksi, oma laukku pakattu ja vaatteet valittu, ja kaikki muutenkin valmiina aamua varten. Huomenna ei ehkä ole yhtä mieletön aamupala kuin näissä kuvissa viime sunnuntaina, mutta onneksi tuolla on vielä mansikanjämät ripoteltavaksi myslin ja mantelimaidon joukkoon. Kesä ja tuoreet herkulliset marjat tuovat juuri sitä ihanaa pientä luksusta arkeen, mitä juuri nyt kaipaakin.

Nyt mä nautin vielä illasta Oton kanssa ennenkuin hän lentää Länsinaapuriin ja käytän huomisillan aivan varmasti työntekoon Netflixin sijaan. Ihanaa tiistai-iltaa ja haleja kaikille <3