Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Fazer Leipomot Oy kanssa ja toimin Fazer Puikulat -brändilähettiläänä.

Käytiin pari viikkoa sitten Särkänniemessä päiväreissulla lasten kanssa ja tällä kertaa me tehtiin eväät matkalle itse. Lähdettiin reissuun jo aamulla aikaisin ja haukattiin vaan pikkuaamupalat kotona. Mukaan pakattiin itse tehtyjä eväsleipiä, niinkuin mun ja Oton lapsuudessa, ja matkalla pysähdyttiin levähdyspaikalle syömään. Oltiin romanttisesti ajateltu etukäteen, että levähdyspaikalla varmasti on pöytä ja penkit (niinkuin meidän lapsuudessa aina oli), mutta sellaista levähdyspaikkaa tuntui olevan hankala löytää. Lopulta me luovutettiin niiden etsinnän suhteen, kun Otto muisti, että takakontissa on pari taittojakkaraa, jotka hän oli ottanut lapsuudenkodistaan keväällä mukaan ja unohtanut sinne.

Niinpä me katettiin eväät minikokoisille jakkaroille, mikä oli lapsista aivan hillittömän hauskaa. Selkeästi paljon jännittävämpi ratkaisu, kuin ne puiset penkit ja pöytä olisivat olleet. Siitä yhdestä mainosjakkarasta meinasi jo vähän tulla kisailua, että kuka siinä saa istua, mutta otettiin lopulta kahden minuutin vuoroissa, niin jokainen sai istahtaa siinä sopivan tovin.

Ylläolevassa kuvassa näette ”Leipäkippiksen”. Leipäkippis.

Tein eväät aamulla valmiiksi kylmälaukkuun muutaman kylmäkallen kera, ihanan näppärää ja nostalgista. Hyvin pysyivät viileänä parin tunnin ajomatkan, vaikka ulkona oli lämmintä 32 astetta. Autossa nyt ei onneksi ollut ihan yhtä kuumaa ilmastoinnin ansiosta, mutta kuitenkin.

Tein meille evääksi Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura leivästä ”hamppareita”. Väliin margariinia, juustoa, kurkkua ja tomaattia sekä Otolle tietenkin pikkelssiä, jota pitää aina olla. Usein tykkään paahtaa aamupalaleivät, mutta nyt ei tietenkään näitä eväsleipiä paahdettu, kun ne pakattiin mukaan eikä niitä olisi voinut syödä lämpimänä. Tulipa taas muistettua se, miten älyttömän herkullisia nuo Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura-leivät ovat ihan sellaisenaankin (eikä aina paahdettuna, kuten mä usein syön mun leivät), kun mukana on suomalaisen kauran lisäksi sitä haudutettua kaurapuuroa. Sen vaan maistaa niin selvästi ja rakastan leipien pehmeää rakennetta.

Meidän lapset tykkäävät tästä Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaurasta kaikkein eniten ja hakevat sitä aina itse kaupassa kärryyn. He erottavat salamannopeasti keltaraidallisen pussin muiden joukosta. Vieläkin me kaipaillaan tosin niitä isompia pusseja kauppoihin, toivottavasti niitä pian tulisi! Varsinkin, kun Puikula Pehmeämpi 100Kaura pysyy myös pehmeänä, vaikka hengailisi pussissa useammankin päivän, eli ei tosiaankaan haittaisi ostaa isompaa kappalemäärää kerralla. Koostumus tai maku ei kärsi.

Me ostetaan aina monta pussia Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kauraa kerralla ja ne ovat vielä parasta ennen-päivänäkin ihanan pehmoisia ja tuoreen tuntuisia. Mutta vähemmän pakkausjätettä tulisi, kun näitäkin saisi esim. 9 kappaleen pusseissa, kuten muita lemppari-Puikuloita. Tiedän, ettei olla ainoita, jotka isompia Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -pusseja kaipaavat, tästä on tullut instassakin monen monta viestiä teiltä!

Siinä kun me seisoskeltiin pellon reunassa syömässä eväsleipiä, tuntui jotenkin niin ihanalta. Kaikki lapsuuden kesämuistot tulvahtivat kerralla mieleen, oli niin nostalgista vaan muistella niitä kesiä, kun mummun ja papan kanssa ajettiin kesäisin ja pysähdyttiin aina levähdyspaikoille syömään mummun tekemiä eväsleipiä. Mun mummu oli innokas pysähtyjä ja pysähdyttiin kuulkaaa tunnin ajomatkallakin monesti levähdyspaikalle syömään evästä. Välillä huomattiin, että levähdyspaikan vieressä kasvoi mustikoita tai metsämansikoita ja mummulla oli aina joku rasia takakontissa, johon kerättiin niitä sitten mukaan. Mä haluan ehdottomasti tarjota näitä samoja kesämuistoja myös meidän lapsille. Sitä samaa kiireetöntä fiilistä, että ei ole aina hirveä hoppu vaan päästä perille, vaan voi pysähtyä nauttimaan siitä matkastakin ja tehdä jo siitä ihanan kesämuiston, eikä pelkkää siirtymää.

Onneksi meidän lapset olivat ihan yhtä vastaanottavaisia tälle idealle kuin minäkin lapsena. Pitää ehdottomasti tehdä lisää pikkureissuja ja pikkueväsretkiä. Monesti tulee ajateltua liian monimutkaisesti, että pitäisi vääntää joku upea instagram-ystävällinen piknik jos kerran eväsretkelle lähtee. Mutta lasten mielestä se eväsretki itsessään on se juttu ja ihan vaan niiden tavallisten herkullisten leipien syöminen on siisti homma! Lapset ovat paljon armollisempia kuin me aikuiset, pitäisi ottaa heistä mallia.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Floran kanssa.

Otto täytti eilen 29 vuotta ja me pidettiin Oton kunniaksi lasten kanssa lettukestit. Meidän koko perhe rakastaa lettuja ja letuthan on varsin monipuolinen tarjottava. Etenkin näin kesällä letut on ihan best, koska niiden kanssa voi nauttia kesän ihanimmista tuoreista marjoista. Koska me juhlittiin synttäreitä, me päätettiin lasten kanssa tehdä letuista Otolle synttärikakku. Se oli hurjan hauskaa! Tehtiin kakku alusta loppuun asti yhdessä ja yllätettiin synttärisankari herkullisella Lettukakku-aamiaisella.

Lettukakku voi kuulostaa epäterveelliseltä, mutta koska mä en itse ole mikään lettutaikinamestari, päätin tehdä letut siitä taikinasta, jonka parhaiten tunnen: banaanilettutaikinasta. Näin saatiin myös vähennettyä rutkasti lisätyn sokerin määrää tinkimättä herkullisesta mausta.

Mä paistoin letut meidän huikaisevan hyvällä lettupannulla, jossa on tarttumaton pinnoite. Käytin paistamiseen juoksevaa Flora Culinessea, jossa on runsaasti hyvää pehmeää rasvaa. Flora Culinesse on mun mielestä paljon parempi vaihtoehto paistamiseen kuin esimerkiksi voi, sillä maidottomassa Flora Culinessessa on paljon vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja sillä on huomattavasti pienempi hiilijalanjälki. Paistaessa myös käryää ja palaa vähemmän, ainakin mun kokemuksella.

Lettukakun välissä me tarjoiltiin raikkaita tuoreita mansikoita, pensasmustikoita ja vadelmia sekä tietenkin Flora Vanillasta ja tuorejuustosta vatkattua vaahtoa. Lettukakku koristeltiin Flora Vispistä tehdyllä kermavaahdolla sekä tuoreilla marjoilla ja syötävillä kukilla. Kasvipohjaisissa Flora Ruoka -tuoteperheen kermoissa on 30% vähemmän tyydyttynyttä rasvaa, kuin vastaavissa täysin maidosta tehdyissä kermoissa. Siksi nekin olivat ihan hyvä vaihtoehto banaanilettujen rinnalle ja kakun kehtasi hyvin tarjoilla aamiaiseksi koko perheelle. Mikäli kakusta haluaa vielä aavistuksen makeamman, eikä tarjoile sitä aamupalaksi, voi väliin laittaa vielä esimerkiksi Daim-murua.

Flora Vispi- ja Flora Vanilla -kermoissa, kuten muissakin Flora -tuoteperheen kermoissa, on nyt myös uudet uudelleensuljettavat pakkaukset, jotka vähentävät ruokahävikkiä. Niiden ansiosta kermat säilyvät avattuna jääkaapissa jopa 5 vuorokautta, eli tämänkin lettukakun voi tehdä vaikka puolikkaalla ohjeella ja uuden satsin myöhemmin. Molemmista tulee kaunis ja kestävä vaahto, mikä sopii mainiosti tällaiselle ei niin kokeneelle leipojalle.

Ihanan raikas ja näyttävä kokonaisuus pienellä vaivalla. Lasten mielestä parasta oli ehdottomasti se, miten monta kerrosta lettukakkuun sai tehdä! Lettukakun voi hyvin tehdä myös isoista letuista perinteisellä lettutaikinalla, mutta banaaniletuista mä en itse saa tehtyä muita kuin pikkulettuja ilman, että ne hajoavat. Siksi meidän kakku tehtiin pikkuletuista. Parasta lettukakussa on se, että ei ole niin turhan tarkkaa. Siitä tulee joka tapauksessa herkullista, ulkonäöllä ei niin väliä. Marjoilla, kukilla ja Flora Vispi-vaahdolla saa pelastettua paljon.

Banaanilettu-kakku 6 henkilölle

6 banaania

12 munaa

1tl vanilja-aromia

Flora Culinessea paistamiseen

1prk Flora Vanillaa

200g vaniljatuorejuustoa

1prk Flora Vispiä

2tl sokeria

250g tuoreita suomalaisia mansikoita

200g tuoreita suomalaisia vadelmia

200g tuoreita suomalaisia pensasmustikoita

(syötäviä kukkia esim. orvokkia tai ruiskaunokkia)

Muussaa banaanit sauvasekoittimella ja lisää joukkoon 12 munaa sekä vanilja-aromi. Sekoita hyvin. Paista letut kuumalla pannulla Flora Culinessessa. Voit paistaa aina kaksi lettua vierekkäin, niin paistaminen on puolet nopeampaa.

Letun voi kääntää sitten, kun koko yläpinta on hyytynyt edes suunnilleen. Varo polttamasta lettuja, lämpöä voi pienentää parin ekan letun jälkeen. Sopivan kokoinen lettu on n. 10-15cm halkaisijaltaan. Mitä pienempi lettu, sitä helpompi se on kääntää ja saada pysymään kasassa. 

Vatkaa Flora Vanilla vaahdoksi ja sekoita vatkatun Vanillan joukkoon 200g vaniljatuorejuustoa. Pese marjat hyvin. Annostele lettukerrosten väliin vaniljaista vaahtoa, sekä marjoja. Tee niin monta kerrosta kuin haluat ja voit asetella useita lettupinoja vierekkäin yhdeksi ”kakuksi”. Vispaa lopuksi jääkaappikylmä Flora Vispi vaahdoksi ja mausta ripauksella sokeria. Koristele kakku rennosti kermavaahdolla (tai pursottamalla) ja tuoreilla marjoilla, sekä syötävillä kukilla.

Tämä lettukakku on ihan älyttömän helppo tehdä, vaikka ison lettusatsin paistaminen vie tietysti aikaa jos ei ole useamman letun pannua, niinkuin meillä ei ole. Mutta muuten tämä on tosi simppeliä ja onnistuu myös yhdessä lasten kanssa ihan loistavasti. Rennolla meiningillä vaan, niin tulee paras mahdollinen lopputulos.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Saarioisen kanssa.

Mä pyrin optimoimaan mun työajan aina kun teen töitä. Sillä tavalla saan työ- ja vapaa-ajan balanssin pidettyä arjessa, ja näin kesälläkin pidettyä ”lomaa” vaikka tekisin joka päivä myös töitä. Koska mun työ on luonteeltaan sellaista, että vapaa-aika usein sekoittuu siihen ja sekin voi olla työtä, on loman ja työn yhdistäminen helppoa. Niin olen tehnyt joka kesä. Toki kerran vuodessa pyrin pitämään myös yhden ihan täyden lomaviikon, jolloin tietokone ei avaudu kertaakaan. Mutta muuten työ on osa mun kesää ja se tuntuu ihan luontevalta. Ei ole sellaista fiilistä, että ”pakko päästä lomalle en kestä enää”. Olen tosi onnekas siinä, että saan tehdä juuri sitä työtä, jota haluan ja täysin omilla ehdoillani.

Työajan optimoiminen näkyy hyvin siinä, että pyrin ottamaan usein kesällä esim. sellaisia 6h työspurtteja. Jos esim. aloitan työt tietokoneella aikaisin aamulla heti kun herään vaikka klo 7.00, syön aamiaisen ja juon kahvin samalla kun teen hommia ja syön lounaan vasemmalla kädellä samalla kun teen hommia, voin klo 13 alkaen pitää loppupäivän vapaata lasten ja Oton kanssa.

Silloin meillä on vielä koko ihana ja lämmin kesäpäivä jäljellä yhdessä. Lapset nukkuvat kesäaamuina meillä jopa ysiin tai kymppiin, joten pystyn olemaan ”lomalla” reippaasti suurimman osan heidän päivästään heräämällä itse ajoissa. Välillä teen pidemmän esim. 10h työpäivän, ja voin sitten pitää yhden tai kaksi melkein kokonaista vapaapäivää, ja tehdä vaan illalla pari tuntia lasten mentyä nukkumaan. Toki välillä jännemmillä kesäreissuilla ja muilla myös kuvaan, mutta suurimmaksi osaksi olen kuitenkin vapaalla. Ja jos mennään ihan vaan leikkipuistoon tai rannalle niin yleensä kamera jää kotiin ja heittäydyn täysillä vapaalle.

Parasta on se, kun voi itse päättää aikatauluista. Esim. silloin kun on joku super hellepäivä, voi jo aamulla päättää, että tänään pidän vapaapäivän ja nautin. Ja vastaavasti koleat sadepäivät voi hyödyntää työnteossa tekemällä enemmän hyvän päivän varalle. Olen tottunut arjessa siihen, että mulla on kolme kokonaista työpäivää (ne päivät kun lapset ovat yleensä hoidossa) ja sitten loput työtunnit ripottelen neljälle päivälle vaihtelevasti. Siksi kesälläkään ei tunnu vaikealta sijoittaa työtunteja sinne kesäpäivien (tai -öiden) keskelle. Otan hetken sieltä ja toisen täältä. Avainsana työtunneissa mulle on tehokkuus ja iso osa sitä on tehokas lounas.

Tehokas lounas tarkoittaa sitä, että en käytä aikaa kokkailuun enkä istahda rauhassa alas lukemaan kirjaa tai selaamaan puhelinta. Syön siinä työnteon lomassa. Mulla on aikaa sitten päivän muilla aterioilla istua ja nautiskella rauhassa ja harrastaa sosiaalista syömistä, mutta lounaalla haluan saada töitä tehtyä samalla. Siksi sen pitää olla jotain nopeaa ja helppoa syötävää, jonka saa hyvin kauhottua suuhun samalla kun naputtelee. Yksi herkullinen, nopea ja terveellinen lounasvaihtoehto, jonka usein nappaan kaupasta mukaan, on Saarioisen Eväs Power Bowlit.

Saarioinen Eväs Power Bowl on nimensä mukaisesti kulhoruoka. Mun  suosikki on Saarioinen Eväs Power Bowl Cheddar, jossa on harissatahnalla maustettua kvinoaa ja kikherneitä, cheddarjuustosa, pikkelöityä punakaalia ja tuoretta lehtikaalia. Lisäksi mukana on maissia, kurpitsansiemeniä sekä mangovinegrettiä. Vinegretti tuo ihanaa raikasta makua salaattiin ja on ihanan kevyt kastikevaihtoehto. Toisena Saarioinen Eväs Power Bowl -makuna on kana.

Molemmissa vaihtoehdoissa on runsaasti papuja, jyviä, siemeniä ja kikherneitä sekä proteiinia ja kasviksia. Kulhot sisältävät runsaasti kuitua (esim. yhdessä Cheddar -annoksessa 5,2g) ja proteiinia ( esim. yhdessä Cheddar -annoksessa 16,1g). Pakkauksessa tulee mukana myös kertakäyttöiset ruokailuvälineet, joten ateria on helppo ottaa mukaan myös silloin, kun ei tee töitä kotona. 

Mä rakastan lehtikaalia ja papuja ja juustot on mun suurta herkkua. Siksi Saarioinen Eväs Power Bowl Cheddar uppoaa heti just mun makunystyröille ja on yksi mun vakkarilounaista silloin, kun syön työn lomassa. Toki tämä on hyvä vaihtoehto koko perheellekin ja mieluusti tätä syö rauhassakin, eikä vain siinä työnteon keskellä. Kesällä ei aina jaksa käyttää aikaa siihen, että kokkaisi erikseen lounasta, vaikka olisi vapaallakin. Silloin terveellinen valmis salaattiateria on ihan loistava lounas!

Kesällä helppous ja nopeus korostuu vielä normiarkeakin enemmän, ihan kaikessa. Se on suurta luksusta, että pystyy yhdistämään lomailua ja työtä omilla ehdoilla. On ihanaa voida kokea olevansa lähes lomalla, vaikka kuitenkin tekee työtä.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Keijun kanssa.

Kuinka moni muistaa kun jaoin syksyllä piirakkareseptin ihanalla Keiju paahdetut siemenet -levitteellä tehtynä? Nyt Keijun rouskuvien ja vegaanisten levitteiden sarjaan on tullut uusi mahtava tulokas: Keiju Rouhitut Pähkinät! Siinä on cashew-pähkinää ja maapähkinää, jotka ovat molemmat hyvien rasvojen ja ja proteiinin lähteitä. Levitteestä 7,2% on pähkinää ja lisäksi 4,8% herkullisia paahdettuja auringonkukan siemeniä. Gluteeniton ja vegaaninen Suomessa valmistettu levite sopii monenlaiseen ruokavalioon loistavasti. Keiju Rouhitut Pähkinät valmistetaan Raisiossa Suomen ainoassa margariinitehtaassa.

Mä rakastan Keiju uutuuslevitteen rouskuvaa suutuntumaa ja pähkinät tulevat siinä esiin kaikilla tavoin! Levite tuoksuu ihanan pähkinäiseltä, pähkinät tulevat esiin ulkonäössä, maku on täyteläisen pähkinäinen ja pähkinät rouskuvat hampaissa. Aamuisin mä en aina jaksa keksiä mitään kovin ihmeellisiä leivänpäällisiä tai kikkailla gourmet-leipiä, ja silloin rouskuvan pähkinäinen levite on varsinkin aika ihana vaihtoehto. Se saa muuten ”tylsät” aamupalaleivät maistumaan herkulliselta ja pähkinöiden hyvät rasvat ovat myös hyvä lisä aamupalalle.

Vaikka levite sopii loistavasti sellaisenaan leivän tai vaikka riisikakun päälle, se sopii loistavasti myös leivontaan ja ruuanlaittoon, mutta paistorasvaksi sitä ei suositella alhaisen rasvapitoisuuden (50%) vuoksi. Muuten levite sopii mahtavasti ihan jokapäiväiseen käyttöön ja koko perheelle. Keiju Rouhitut Pähkinät -levitteellä on myös sydänmerkki alhaisen tyydyttyneen rasvan määrän sekä pienen suolapitoisuuden vuoksi.

Nyt kun meidän lapset juuri jäivät kesälomalle, he toivoivat vähän jotain ekstrahyvää aamupalaa. Mietittiin yhdessä mikä voisi olla sellaista, ja päädyttiin banaani-pähkinä-aamupalamuffineihin. Alkuperäinen resepti löytyi yhdestä meidän vanhasta reseptikirjasta, mutta muokattiin sitä hieman terveellisemmäksi ainesosien osalta ja se onnistui silti tosi hyvin. Tästä tuli nyt meidän lasten uusi aamupalahitti!

Vegaaniset banaani-pähkinä-muffinit aamupalalle

2,5dl vehnäjauhoja

2,5dl kaurahiutaleita

1 tl ruokasoodaa

1tl leivinjauhetta

0,5dl perunajauhoa tai maissitärkkelystä

1tl kanelia (ceylonin kanelia)

(ripaus suolaa)

2 kypsää banaania

60g Keiju rouhitut pähkinät -levitettä

4rkl maapähkinävoita

0,5dl vaahterasiirappia (korjattu myöhemmin, ei-vegaanit voivat käyttää myös hunajaa)

1,5dl maustamatonta kaura- tai soijajugua

0,5dl kaura- tai manteli- tai soijamaitoa

1tl vanilja-aromia.

Valmistusohje: Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kuivat ainesosat keskenään kulhossa. Muussaa banaanit toisessa kulhossa ja lisää joukkoon Keiju rouhitut pähkinät -levite, maapähkinävoi, hunaja, kaurajugurtti, kauramaito ja vanilja-aromi. Sekoita kaikki ainekset keskenään kuivien ainesten kulhossa. Jaa taikina tasaisesti 12 muffinivuokaan. Paista uunin keskitasolla 15 minuuttia. Nauti!

Keiju Rouhitut Pähkinät -levitteen pyöreä rasia näyttää vähän joltain tuorejuustorasialta, mutta se löytyy kaupassa margariinihyllystä ja on todellakin vegaaninen. Mun mielestä on ihan mahtavaa, että levitevalikoima monipuolistuu koko ajan ja juuri esim. siemenien ja pähkinöiden osuutta on helppo lisätä ruokavaliossa simppelillä tavalla.

ARVONTA: VOITA LEFFALIPUT!

Mihin sinä käyttäisit Keiju Rouhitut Pähkinät -levitettä? Jaa vastauksesi postauksen kommenttiboksissa ja voit voittaa 2kpl leffalippuja! Osallistumisaikaa on 9.6.2019 klo 23.59 asti ja arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Onnea arvontaan kaikille!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Juustoportin kanssa.

Kuten tiedätte, me ei olla vegaaneja tai edes kasvissyöjiä. Me ollaan sekaaneja, jotka pyrkivät syömään suunnilleen WWF:n uusien ruokasuositusten mukaan. En tiedä tulenko koskaan muuttumaan kasvissyöjäksi tai vegaaniksi, mutta sen tiedän, että olen kulkenut pitkän matkan siitä liha- ja maitotuotepainotteisesta ruokavaliosta siihen mitä mun ruokavalio nyt kasvispainotteisena mutta kaiken edelleen sallivana on. Muutos tapahtuu pikkuhiljaa jatkuvasti. Tänä kesänä esimerkiksi me, grilliruuan (ja aiemmin myös pekonin) super-rakastajat, emme ole grillanneet vielä kertaakaan punaista lihaa, vaikka grilli on kuumana ollutkin moneen otteeseen. Halutessamme meillä on se mahdollisuus, koska ei olla tehty mitään valintaa, että ei koskaan enää osteta punaista lihaa. Mutta ei vaan olla tehty niin.

Pyritään tekemään niitä pieniä hyviä valintoja aina kun mahdollista ja yksi niistä paremmista valinnoista on jo pitkään ollut Juustoportin Vapaan lehmän maito. Esimerkiksi mun IG Storyja seuraavat tai jotain meidän aamupalapostauksia joskus lukeneet ovat aivan varmasti törmänneet Vapaan lehmän maitoon tai Vapaan lehmän laktoosittomaan maitojuomaan meidän aamupalapöydässä joskus viime vuosien aikana.

Me ei olla maidon suurkuluttajia, sitä menee 1-2 purkkia viikossa yhteensä. Se johtuu varmasti eniten siitä, että meillä on Oton kanssa molemmilla ollut laktoosi-intoleranssi lapsena, eikä koskaan opittu juomaan maitoa esim. ruokajuomana, koska hyla-maito oli ysärillä pahaa. Lapset kuitenkin juovat välillä maitoa ja käyttävät sitä granolan kanssa. Välillä se on käytössä myös leivonnassa tai ruuanlaitossa. Siksi ollaan ajateltu, että maito on yksi helppo ostosten osa-alue, jossa meillä on mahdollisuus valita parempi vaihtoehto.  Se syy miksi olen alunperin alkanut ostamaan meille juuri Vapaan lehmän maitoa on ne vapaat lehmät.

Juustoportin vapaan lehmän maitotiloilla tuotetaan ensimmäisenä Euroopassa 100% edistyneen tason Welfare Quality®– maitoa. Se tarkoittaa esimerkiksi että:

•  Lehmät saavat ulkoilla halutessaan vuoden ympäri. Lehmät pitävät vapaaehtoisesta ulkoilusta. Sopivalla säällä on kiva ulkoilla, kun taas helteisellä tai myrskyisellä säällä ne viihtyvät pihaton suojassa.
• Vapaan lehmän tilojen hoitajat ovat sitoutuneita eläinten parempaan kohteluun ja siihen järjestettyyn koulutukseen. 
• Eläimillä ei ole pitkittynyttä nälkää tai janoa, ei vammoja, ei sairauksia, ei toimenpiteistä johtuvaa kipua, niillä on mukava lepopaikka ja helppo liikkua ja eläimen ja ihmisen välinen suhde on hyvä.
• Juustoportti maksaa markkinajohtajaa parempaa hintaa maidontuottajilleen. Näin on tapahtunut jo parinkymmenen vuoden ajan.
• Maito on 100% GMO-vapaata.
• Maito on 100% läheltä kerättyä.

Maito aiheuttaa paljon keskustelua Suomessakin tällä hetkellä esim. somessa,  mutta Suomi on kuitenkin maidonkulutuksen kärkimaa ja maitoa tullaan varmasti kuluttamaan Suomessa vielä vuosikausia. Vaikka keskustelu maidosta käy kuumana, suurin osa ihmisistä ostaa maitoa ihan niinkuin ennenkin. Siksi tarvitaan myös uusia innovaatioita. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat hitaasti, eikä meillä ole varaa odottaa sitä muutosta 30 vuotta. Konkreettisia tekoja ja ilmastoystävällisempää maitoa tarvitaan jo aiemmin.

Eettiset syyt sekä tuottajaystävällisyys ovat jo itsessään tehneet Vapaan lehmän maidosta sen maidon, jota olen ostanut kotiin mieluummin kuin muita maitoja. Viikko sitten sain kuitenkin vielä yhden tärkeän syyn puhua Vapaan lehmän maidon puolesta. Se on hiilineutraalius. Kyllä, luit oikein.

Juustoportin vapaan lehmän maito ja laktoosittomat maitojuomat on nyt myös hiilineutraalia. Ja se on iso juttu.

”Miten lehmän maito voi muka olla hiilineutraalia?” ajattelin, kun kuulin tuon lauseen ensimmäisen kerran. Eihän meidän kahvissa käyttämä kauramaitokaan ole hiilineutraalia. Juustoportin, Luonnonvarakeskuksen Kirsi Usvan ja päästöhyvitysyhtiö Nordic Offsetin Antti Asunmaan presentaatiot kuunneltuani olin kuitenkin vakuuttunut. Maito voi ihan todella olla hiilineutraalia.

Luonnonvarakeskus eli Luke on laskenut Juustoportin koko tuotantoketjun hiilijalanjäljen rehukasvien viljelystä valmiiseen tuotteeseen asti.  Alustavien tulosten perusteella Juustoportin Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjälki on 0,6–1,2 CO 2-ekv välillä. Juustoportin meijerien toiminta on alustavien tulosten mukaan jo valmiiksi keskivertoa ympäristöystävällisempää, sillä maailmanlaajuisesti maidon hiilijalanjälki on 2,5 CO2-ekv.

Juustoportti hyvittää laskelmien perusteella saadun Vapaan lehmän maitojen ja maitojuomien hiilijalanjäljen Nordic Offsetin kautta Gold Standard-sertifioitujen (päästökompensaatioalan tiukimmin valvottu laatusertifikaatti) projektien avulla Ugandassa ja Etiopiassa. Projekteissa päästöt kompensoidaan investoimalla energiatehokkaampiin kotitalouskeittimiin ja metsien istutukseen. Energiatehokkaat keittimet vähentävät polttopuiden tarvetta ja siten metsien hakkuita ja uusi metsä sitoo hiilidioksidia ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

Projektit tehdään YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti paikallisen väestön hyvinvointi huomioonottaen. Ilmastohyödyn lisäksi projektit lisäävät työpaikkoja, tehostavat ajankäyttöä, saavat aikaan säästöjä ja vähentävät saastuneesta sisäilmasta aiheutuvia haittoja.

Hiilineutraalius ei kuitenkaan ole pelkkää päästöjen kompensointia, vaan myös aktiivista päästöjen vähennystä eläinten hyvinvointi ja tuottajahinnat huomioiden, jokaisessa tuotannon vaiheessa.

100 % Vapaan lehmän maidon tuotantoon käytetystä sähköstä on tuuli-, vesi- ja aurinkotuottoista ja 90 % meijerin lämpöenergiasta bioenergiaa. Kaikki maitotilat sijaitsevat lähellä meijeriä, jotta logistiikka on mahdollisimman tehokasta. Juustoportin pakkausratkaisut vähentävät hävikkiä: esimerkiksi jugurtteihin on tulossa hävikkiä vähentävät taitokset, jolloin purkki on helpompaa puristaa täysin tyhjäksi.  Maitotuotteissa on myös jopa 3 viikon päiväykset.

Juustoportti jatkaa omaa kehitystyötään, jotta maidon hiilijalanjälki saadaan entistä pienemmäksi. Esimerkiksi viljelyä kehittämällä voidaan saada aikaan hiilinieluja. Jokaiselle Vapaan lehmän maitotilalle lasketaan oma hiilijalanjälki ja tuottaja voi sitten verrata sitä Juustoportin muiden tilojen keskiarvoon. Sitten voi toimia pienentääkseen oman tilansa hiilijalanjälkeä.

Mun mielestä on aika hienoa, että kuluttaja voi nyt valita yhdessä maitopurkissa eläinten, tuottajien ja myös ympäristön hyvinvoinnin. Toivottavasti yhä useampi myös valitsee sen. Ja toivottavasti myös muut tuottajat ottaisivat mallia Juustoportin hienosta esimerkistä, Juustoportti on todellinen edelläkävijä maidon tuotannossa koko Euroopalle. 

Millä perusteella sinä valitset kaupassa maidon, jota ostat kotiin? Montako purkkia teillä kuluu maitoa viikossa?