Mun resepti arkiruokakassiin?

03.09.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa.

Olen tehnyt pitkään yhteistyötä ruokakassipalvelu Sannan ruokakassin kanssa, ja olen saanut ilokseni samalla seurata palvelun kehitystä sen alkumetreiltä saakka siihen mitä se nyt tänä päivänä on. Sannan ruokakassi on palvelu, joka tarjoaa monia erilaisia ruokakasseja erilaisille ihmisille, ja toimittaa siis reseptit ja raaka-aineet suoraan kotiovelle. Me ollaan testattu niin perhekassia, hedelmäkassia kuin uusinta vegekassiakin, ja tykätty kaikista ihan todella paljon. Tarjolla on vaihtoehtoja isoille perheille ja pienille perheille.

Olen ollut tyytyväinen pitkään yhteistyöhön, ja oikeasti kokenut ruokakassipalvelun mahtavana arjen helpottajana esimerkiksi loppuraskaudessa, ja pikkuvauva-aikana. Lisää meidän kokemuksia Sannan ruokakassista löytyy blogista Sannan ruokakassi -tagin alta.

Nyt mulla on kuitenkin täysin uudenlainen mahdollisuus osallistua Sannan ruokakassin kehittämiseen, nimittäin mikäli saan tarpeeksi ääniä teiltä, mun kehittämä arkiruokaresepti ja sen toteuttamiseen tarvittavat tuotteet pääsevät mukaan Sannan ruokakassiin yhdessä muiden bloggaajien arkiruokareseptien kanssa!

Kun mua kysyttiin tähän kamppikseen, mä lähdin heti miettimään mikä on meidän perheen luotto-arkiruoka joka maistuu ihan koko perheelle. Ruoka joka on terveellinen ja vieläpä kaunis, eikä välttämättä se tavanomaisin lapsiperheen arkiruoka. Mikä on resepti jonka haluaisin jakaa kaikille, ja josta olen vähän ylpeäkin. Sitten se välähti: se on meidän aasialaistyyppinen uunilohi riisillä ja kaalisalaatilla. Se on sellainen ruoka josta ei jää jämiä jääkaappiin vaikka tekisin kolminkertaisen annoksen, se on niin hyvää että jatketaan vaan sen syömistä niin kauan, että se loppuu. Tämä on se kuuluisa kalaruoka, jota miehenikin syö vaikka ei muuten ole niin kalan ystävä.

Reseptin toteuttaminen on helppoa ja nopeaa Sannan ruokakassin arkiruokafilosofian mukaisesti, ja siihen kuuluu laadukkaita ja tuoreita raaka-aineita. Lohesta saa helposti miedomman tai tulisemman mausteiden määrää muuttamalla, oman tai lasten maun mukaan. Meidän lapset ovat tottuneita mausteiseen ruokaan, ja tykkäävät myös chilistä ja valkosipulista, joten tämä on ihan heidän herkkuaan. Reseptiä en vielä paljasta, mutta jos olette vakuuttuneita siitä, että tämä resepti ansaitsisi paikan Sannan ruokakassissa (ja haluatte voittaa ilmaisen Sannan ruokakassin, lukekaa postauksen alaosasta ohjeet!

Sannan ruokakassilla on muuten nyt viikkojen 35-37 ajan uusille tilaajille ruokakassit 50% alennuksessa! Normaalisti  neljän hengen perhekassi viidelle päivälle  on 95 €, (normaalisti ensimmäistä kertaa tilaaville 79€). Kassi sisältää raaka-aineet ja reseptit neljään illalliseen, joista  yhdestä riittää kahdelle päivälle. Valittavana on myös kolme illallista sisältävä kassi, gluteeniton perhekassi, pikakassi ja vegekassi. Lisää infoa vaihtoehdoista ja niiden hinnoista löydät Sannan ruokakassin sivuilta. Jos tilaa Sannan ruokakassin nyt tämän linkin kautta, saa lahjaksi kaupan päälle vielä Microplane-raastimen.

LUKIJAKILPAILU: Aasialaistyyppinen uunilohi riisillä ja kaalisalaatilla Sannan ruokakassiin, ja sinulle kassi ilmaiseksi? Kommentoi postaukseen, ansaitseeko mun resepti paikan ruokakassista, ja perustelut miksi sen tulisi päästä mukaan. Eniten kommentteja saaneet reseptit pääsevät mukaan Sannan ruokakassiin marraskuussa. HUOM! Palvelu toimii pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla (Esim. Tuusula ja Nurmijärvi), Tampereella, Turussa, Lahdessa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Sannan ruokakassin –sivuilta voi tarkistaa toimitetaanko palvelua omalle postinumeroalueelle. Kommentoineiden kesken arvotaan yksi Sannan ruokakassi (perhekassi).

Toivottavasti mun resepti-idea on teidän mieleen, sillä musta olisi _niiiiin_siistiä_ päästä mukaan Sannan ruokakassiin, ja tietää että monessa kodissa herkutellaan mun keksimällä reseptillä, se olisi suuri kunnia.

Huikeaa päivää kaikille <3


Salainen kikatushetki

30.08.2017

Tänä kesänä olen huomannut että meidän isommat tytöt alkavat oikeasti olla aika isoja, heillä on hurjasti fiksuja ajatuksia, hyviä läppiä ja paljon kysymyksiä. Tänä kesänä ollaan myös lanseerattu ihan uusi juttu ihan lasten itsensä toimesta, sellainen, josta mä vähän salaa olin haaveillutkin silloin kun tytöt olivat vielä pieniä.

Se tapahtui ihan sattumalta yhtenä iltana, kun olin kolmestaan tyttöjen kanssa kotona Oton ollessa jossain reissussa. Me päädyttiin istuskelemaan tyttöjen nukkumahuoneen lattialle tyynyjen päälle, puhelimesta pauhasi Marcus & Martinus, ja yhtäkkiä alettiin jakamaan salaisuuksia. Kysyin muutaman ”oikean” kysymyksen ihan vahingossa, ja yhtäkkiä sitä asiaa rupesi vaan pulppuamaan hulluna, söpöjen kikatusten säestämänä. Puhuttiin ihastumisesta, rakkaudesta ja salaisuuksista. Supatettiin ja kiherrettiin. Kyllä, 4- ja melkein 6-vuotiaiden kanssa. Nuorena se on aloitettava.

Jaoin tyttöjen kanssa muistoja omasta lapsuudestani. Kuinka eskarissa olin valtavan ihastunut yhteen toiseen eskarilaiseen (yhdessä kahden kaverini kanssa), jonka laatikkoon vietiin sydämen muotoisia lappuja joissa luki jotain ”oot söpö t. salainen ihailija”. Tytöt nauraa kihersivät, ”äitiiiii eihän noin voi tehdä!”. Ja samalla he kertoivat omista jutuistaan, ja mä kyselin lisää.

Tämä on jotain sellaista mistä mä unelmoin, kun sain kuulla että musta tulee äiti. Että meidän lapset haluavat ihan itse jakaa ne tärkeimmät ja salaisimmat asiat mulle ja jutella mun kanssa. He luottavat muhun ja avautuvat mulle, ja tietävät että mulle voi kertoa ihan mitä tahansa, ja mikä tärkeintä: haluavat kertoa mulle omia asioitaan. Mä tiedän että he ovat vielä pieniä, ja tässä iässä äiti vielä onkin useimmilla se luottotyyppi jonka kanssa voi puhua kaikesta, niinkuin kuuluukin. Mutta kovasti toivon, että meillä säilyy tämä keskusteluyhteys läpi elämän, myös teini-iässä. Toivon että he kokevat aina, että mulle voi tulla juttelemaan, mä en hermostu enkä naura, enkä tuomitse.

Mulla on ollut oman äidin kanssa aina sellaiset välit, että olen voinut kertoa ihan mitä tahansa pelkäämättä että hän tuomitsee. Silloin kun olin teini, mun äiti oli yksi niitä harvoja joille mun kaveritkin uskalsivat puhua totta kaikesta. Mä toivon että voin itse olla samanlainen vanhempi läpi mun lasten elämän. Että kenenkään ei koskaan tarvitse pelätä mua, ja mun kanssa on mukavaa jutella, ja mä olen luottamuksen arvoinen. Olisi kauheaa jos oma lapsi sanoisi että ei voi puhua oman äidin kanssa jostain oikeasti tärkeästä asiasta.

Vaikka 4- ja 5-vuotiaat on pieniä, heillä on jo paljon omia ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia joista heillä on tarve puhua, niin kavereiden kuin luotettavan aikuisenkin kanssa. Mä haluan aina olla sellainen vanhempi, jolla on aikaa kuunnella mitä lapsilla on sanottavaa, ja oikeasti keskittyä siihen mitä he kertovat. Jos mä olen meidän lasten mielestä sen arvoinen että he kertovat mulle suurimmat salaisuudet, niin todellakin mun täytyy silloin käyttäytyä sen mukaan. Eikä se ole pahitteeksi, että kertoo joskus omiakin harmittomia salaisuuksiaan lapsille, sillä he ovat aika hyviä pitämään salaisuuksia. Heille tulee hyvä mieli kun he tietävät että äitikin lähetti rakkauskirjeitä eskarissa, ja äiti vielä kertoo siitä luottamuksella.

Siitä meidän salaisesta kikatushetkestä tulikin tyttöjen mielestä niin kiva juttu, että nyt he haluavat viettää sellaisia melkein joka ilta. Olen myös huomannut että aina heillä ei ole edes mielen päällä mitään kovin suurta. Se ajatus siitä äidin huomiosta ja yhteisestä hetkestä lattialla kikatellen on vaan niin houkutteleva, että he vaan siksi kysyvät että ”jutellaanko äiti taas ja kuunnellaan musiikkia ja laitetaan ovi kiinni?”. Ja jutellaanhan me. Tai sitten ollaan ihan hiljaa, kunnellaan musiikkia, ja välillä vaan kikatellaan.

Niin tai näin, meidän tytöt on ihan parhaita, ja mä toivon että saan viettää näitä hetkiä hamaan tulevaisuuteen asti heidän kanssaan <3

Vietetäänkö teillä salaisia kikatushetkiä?


Oton asukuvat x10

29.08.2017

Aina kun me kuvataan mun asuja, mä testaan kameran asetuksia ottamalla Otosta ”asukuvan”. Niistä tulee yleensä aika… mielenkiintoisia kuvia, joille nauretaan jälkeenpäin. Otto lupasi että saan jakaa tätä naurunpyrskähdyksiä aiheuttavaa kuvamateriaalia myös teille, joten sen pidemmittä puheitta: Nauttikaa!

1.”Onks mun pakko oikeesti herätä jo, en jaksa vielä. Missä mun energiajuoma?”

2. ”Emoboy -90”

3. ”Tietäisitpä vaan mitä mä ajattelen tästä touhusta.”

4. ”Tälleen esitellään rasvoja”

5. ”Katon tälleen huolestuneesti alaspäin niin näytän dramaattiselta.”

6. ”Nautin kovasti tästä metsässä seisomisesta ja tämän kasvin esittelystä.”

7. ”Puristan tätä takkia niin ehkä se menee kiinni.”

8. ”Coolness.”

9. ”Ja vielä piti lähteä kuvaamaan, vaikka olin jo ihan valmis katsomaan Netflixiä ja syömään sipsejä.”

10. ”Mikäs perkele mua kutittaa täällä niskassa. Oulu ja hyttyset.”

Kiitos Otolle että sain jakaa nämä kuvat teille. Ja ihan vakavasti ottaen, saan olla kyllä aika hemmetin kiitollinen Otolle siitä missä blogi tänä päivänä seisoo. Ilman Oton tukea, apua ja ymmärrystä, mä en olisi ollut tänään tasan vuoden ajan yrittäjä. Vuosien aikana Otto on joustanut omista jutuistaan, tehnyt niska limassa töitä, valokuvannut ja auttanut mua kaikessa missä ikinä olen vaan apua tarvinnut blogin kanssa. Hän on antanut mulle aikaa, luottanut mun taitoihin ja unelmiin, ja seisonut mun rinnalla.

Ilman Ottoa ei olisi tätä blogia, enkä mä olisi se ihminen joka nyt olen. Ja yhdessä me ollaan tämä matka kuljettu. Se että kirjoitan ja kuvaan on vain pieni osa tästä blogista, toinen puoli tulee siitä elämästä jota me tässä yhdessä eletään. Ja niistä arvoista ja ajatuksista jotka yhdessä jaetaan. Otto mahdollisti aikanaan sen, että mä sain toteuttaa omaa unelmaani samalla kun olin lasten kanssa kotona. Ja nyt on mun vuoro, mä saan elää mun unelmaa, ja samalla Otto on saanut olla kotona ja miettiä omia unelmiaan ja mitä haluaa tehdä niiden eteen. Me tuetaan ja ymmärretään toisiamme kaikessa, ja pusketaan toisiamme eteenpäin niin kauan kun meissä henki pihisee.

Kiitos Otto, sä oot paras <3


Farkkutilanteen päivitys raskauden jälkeen

26.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa.

Kolmannen lapsen synnytyksen jälkeen mun vaatekaappi kaipasi kipeästi päivitystä. Vartalo tuntui ja näytti erilaiselta, tyyli oli jonkin verran erilainen kuin ennen raskautta, ja raskausajan vaatteet eivät enää houkutelleet. Pikkuhiljaa olen päivittänyt kaappiani tarpeellisilla jutuilla, ja yrittänyt rakentaa sellaista kaappia joka kestää aikaa ja trendien vaihteluita. Farkkuja en kuitenkaan ollut vielä ostanut, lähinnä siksi, että farkut on sellainen vaatekappale jonka tulee istua kuin hanska, ja ennen kuntoprojektini aloittamista vartaloni ei ollut siinä kunnossa, mihin ajattelin jäädä seuraavien vuosien ajaksi, enkä halunnut ostaa mitään väliaikaisratkaisuja.

Kuukausi treenejä takana, ja olen jo paljon lähempänä omaa hyvän olon vartaloani. Vieläkin on tekemistä, ja varmasti vartalo vielä muuttuu, mutta lähinnä koostumukseltaan. Painoa en yritä tiputtaa, ja uskon että mun koko on nyt suunnilleen se missä tulen pysymään, sillä vaatekoko on sama kuin ennen raskautta. Siksi innostuinkin valitsemaan itselleni farkkuja tämän Elloksen Denim Style Guide -kampanjan myötä. Nyt valitsemani farkut on sellaisia, että menevät juuri ja juuri päälle, eli ei haittaa vaikka vielä aavistuksen kiinteytyisin, vaan nämä on luultavasti hyviä myös silloin.

Elloksella on laaja farkkuvalikoima, mulle iski oikein valinnan vaikeus kun sain etsiä itselleni sopivia malleja. Ellokselta löytyy sekä kaupan omia merkkejä, että monia tunnettuja suosikkimerkkejä. Valitsin itselleni kolmet farkut Elloksen omalta Ellos Collection -merkiltä, ja yhdet klassikot joista olen haaveillut pitkään: Levis 501 skinny -farkut. Elloksen valikoimasta löytyy niin tämän hetken kuumimpia trendejä, kuin vaatekaapin kulmakiviäkin. Mä yritin valita sopivassa suhteessa vähän molempia, jotta käytössäni olisi ajankohtaiset farkkumallit joissa on hyvä olla ja joita on helppoa yhdistellä.

Mustat Ellos Collectionin Bella Split Denim -farkut on koristeltu ajankohtaisilla pystysaumoilla edestä, ja niissä on vajaamittaiset siistimättömät lahkeet ja suora istuvuus. Mä tykkään näistä tosi paljon, menevät kivasti monien erilaisten yläosien ja kenkien kanssa, ja ovat juuri sellaisia joita näkyy mun Pinterestin inspiskansiossa.

Ellos Bella Ankle -farkut ovat tämän hetken kuumimman trendin mukaiset, niissä on katkaistut levenevät lahkeet, keskisininen väri hennoilla kulutuksilla, ja ne istuvat hyvin elastaanin ansiosta. Nämä olivat kaikkein mukavimmat päällä, ja uskon että tulevat olemaan kovassa käytössä. Ensin vierastin aavistuksen tätä levenevää katkaistua lahjetta, mutta nyt kun malli on vilkkunut kaikissa lehdissä ja blogeissa jo pitkään, on omakin silmä tottunut. Tämä oli taas näitä trendejä jotka vaativat hieman pureskelua ennen nielaisua. Mitä te tykkäätte?

Ellos Thea Emb -farkuissa on söpö kukkakirjailu sivussa, ja ne ovat stretchiä eli tosi mukavat päällä myös. Thea Emb -farkut on sellaiset hyvät perusfarkut jotka on kiva olla ja joissa voi lähteä niin puistoon kuin pressitilaisuuteenkin. Kukkakirjailu tuo ajankohtaisuutta ja hauskan yksityiskohdan muuten tavanomaiseen malliin. Tosi käytännölliset ja hyvät arjessa!

Vikaksi säästin vielä nämä pitkään haaveillut herkut, eli Levi’s 501 Skinnyt, jotka ovat 99% puuvillaa ja 1% elastaania. Klassikkomalli 501 päivitettynä tähän päivään, eli suora istuvuus lantiolla ja reisissä, yhdistettynä kapeisiin lahkeisiin ja kapeisiin lahkeensuihin. Puuvilla kuluu kauniisti käytössä, ja vähäinen elastaanin määrä pitää farkut napakoina vuosikaudet. Mä rakastan näitä, ja toivon että tässä on sellainen kestävä malli joka periytyy vaikka jollekin meidän kolmesta neidistä tulevaisuudessa. Ei siihen kuulkaa niin kauaa ole, että he voivat lainata mun housuja, apua!

Ellos Denim Style Guide -sivuilla on kuuluisan stylisti Emma Elvinin vinkkejä farkkujen tuunaukseen, ja eri malleihin. Vinkkejä on sekä artikkeleina että videoina. Koko Elloksen laaja farkkuvalikoima samassa paikassa ja sieltä löytyy farkkuja kaiken kokoisille, ja kaikkiin tyyleihin. Oletteko käyneet tutustumassa?

Mä tykkään Elloksesta verkkokauppana tosi paljon. Sen lisäksi että siellä on ihan uskomattoman laaja valikoima aivan kaikkea meikeistä sisustukseen ja farkuista lastenvaatteisiin, heillä on myös nopea express-toimitus. Mäkin tilasin nämä farkut perjantaina iltapäivällä, ja jo maanantaina iltapäivällä ne olivat haettavissa. Arkena seuraavan päivän toimitus on mahdollinen, eikä se nopean toimituksen lisä ole edes kovin kallis. Myös palautus on toiminut aina hyvin, kun joskus olen tehnyt jotain hutiostojakin. Ellos on mulle tuttu jo lapsuudesta, mummon kanssa aina selattiin Elloskuvastoa ja tehtiin yhdessä tilaus, yleensä mummo tilasi mulle sieltä synttärilahjaksi aina kivan vaatepaketin.

Elloksella on nyt 4.9. asti 25% alennuskamppis kaikista farkuista, eli myös merkkifarkuista. Esimerkiksi Levi’s 501-farkuista lähtee sievoinen summa pois tällä alennuksella, eli suosittelen ehdottomasti hyödyntämään tarjouskampanjaa jos farkkujen hankinta on ajankohtaista. Tähän ei tarvitse mitään koodeja, vaan alehinnat on valmiiksi näkyvissä, käykää kurkkaamassa!

Mitkä mun farkuista oli teidän lempparit?


Kokemuksia sormiruokailusta & parhaat astiat vauvalle

24.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ipanaisen kanssa.

Aloitettiin Novan kanssa kiinteiden maisteleminen 5,5kk iässä, kun valmiudet täyttyivät. Kirjoitin ruokailun aloituksesta ja siihen liittyneistä ajatuksista pitkän postauksen. Nyt ruokailua on takana kuukauden verran, ja todella nopeasti innokkaasta maistelijasta on kehkeytynyt taitava ruokailija joka syö jo viisi ateriaa päivässä, ja aterioi aina yhtäaikaa muun perheen kanssa.

Osan ruuista hän ruokailee itse, ja osa me syötetään, mutta kaikessa mennään lapsentahtisesti, eli koskaan ei laiteta lusikkaa/ruokaa hänen suuhunsa vaan hän tulee itse sitä kohti, ja lopetetaan aina heti kun hän vaikuttaa kylläiseltä. Nova osoittaa selkeästi olevansa kylläinen. Hän alkaa laittamaan sormia suuhun ja kääntää päätä pois lusikasta. Ruuan jälkeen kysytään myös onko ” kiitos!”, ja hän aina hymyilee tai nauraa tyytyväisenä ja alkaa taputtaa pöytää.

Alusta asti ollaan käytetty ruokailussa Ipanaiselta saatuja silikonisia Ezpz – Happy Mat – & Mini Mat -astioita. Ezpz:n matit kiinnittyvät suoraan pöytään, ja ovat pehmeitä. Niissä on ruokailualusta ja kuppi samassa. Näinollen lapsen huomio kiinnittyy suoraan ruokaan, eikä esimerkiksi lautasen heittelyyn tai pöydästä irroittamiseen, kun se on mahdotonta. Silikoni on aivan loistava materiaali vauvan ruokailuun, sillä se on hypoallergeeninen, myrkytön, kestävä ja turvallinen.

Elintarvikeluokan silikoni ei sisällä mitään haitallisia aineita, kuten ftalaatteja, BPA:ta tai PVC:ta. Silikoni on myös hygieeninen materiaali, sillä se ei kerää itseensä bakteereja, ja se on helppo puhdistaa tiskaamalla tai pesukoneessa. Meillä astiat ei ole myöskään värjäytyneet edes mustikoista, mutta olen innokkaana kyllä aina putsannut ne heti käytön jälkeen.

Happy Mat ihan oikeasti pysyy kiinni pöydässä koko ruokailun ajan, toisin kuin jotkut imukuppiastiat tai muut viritelmät, ja se tarttuu kaikenlaisiin pöytiin. Mini Mat on kulkenut meillä reissuissa mukana, ja se on kätevä ottaa mukaan kun on kooltaan vain puolet isommasta kaverista. Ezpz ruokailualustoja saa kivoissa väreissä, meillä on kaunis vihreä Mini Mat ja upea vaaleanharmaa Happy Mat. Ezpz:n alustat kestävät niin uunin, mikroaaltouunin kuin astianpesukoneenkin. Meidän mikro on vaan harmillisesti sen verran pieni, että Happy Mat ei sinne mahdu, mutta jos on tarvetta mikrottaa ruokaa niin onneksi voi sitten käyttää Mini Matia.

Ruokailualustoissa on hauska hymynaamakuvio, joka sekä naurattaa lasta, että auttaa hahmottamaan annoskokoja. Silmät ovat 1dl kokoisia, ja hymyilevä suu on 3dl kokoinen. Kolme lokeroa muistuttaa tarjoilemaan kasviksia, protskua ja hiilihydraatteja sopivassa suhteessa. Näistä saa tehtyä myös hauskoja ”naamoja” muutenkin, silmien yläpuolelle voi tehdä vaikka kurkkutikuista hiukset, ja ”silmiin” vaikka melonipalleroista ja mustikoista silmät, ja suuhun voi keksiä vaikka mitä hauskaa. 

Meillä on käytössä soseruokailussa myös Choomee Snack’n sose/smoothie/puuropussit, sekä Choomee Sipp’n -silikoniset korkit niihin. Kaupan smoothie-pusseissa on aina kovat ja ikävät korkit, jotka vuotavat heti jos vauva puristaa pussia ja tuntuvat ikävältä pehmeissä ikenissä. Ipanaiselta saa Choomeen silikonisia Sipp’n -korkkeja, jotka tekevät myös kaupan pusseista vuotamattomia, ja ovat pehmeitä pikkuisille ikenille. Pusseja ja korkkeja saa sekä erikseen, että yhteispakkauksessa Ipanaisesta.

Novakin osaa imaista itse smoothiet naamariin Choomeen korkkien avulla. Mä olen käyttänyt Choomeen uudelleentäytettäviä smoothiepusseja tosi paljon, ja tehnyt Novalle täytettä niihin itse. Itse moneen kertaan käytettävät, täytettävät ja pestävät pussit ovat ekologisia, ja mahdollistavat tuoreiden smoothieiden, puurojen ja muiden soseruokien helpon mukaan ottamisen ja, sen että vauva voi syödä ihan itse. Korkkien avulla se että vauva syö sosemaista ruokaa itse on jopa melko siistiä, mikä on yllättänyt mut täysin. Nova syö itse paljon siistimmin näistä pusseista, kuin mun syöttämänä lusikasta.

Novan kanssa ollaan käytetty melko vähän valmiita ruokia, ja menty suurimmaksi osaksi itsetehdyillä herkuilla. Välillä ollaan kyllä turvauduttu valmiiseenkin, kun ollaan reissattu enemmän. Tämä ei ole ollut mikään erityinen valinta, nyt on vaan ollut tarpeeksi voimavaroja ja aikaa siihen että ollaan kokattu hänelle. Ja jotenkin olen sisäistänyt nyt helposti sormiruokailun ja uusien ruokailuohjeiden kanssa sen, että puolivuotiaskin on jo valmis syömään ihan oikeaa ruokaa, eikä tarvitse olla mitään sileäksi ajettuja mahdollisimman mauttomia mössöjä.

Aamuisin ja iltaisin Nova syö kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa hedelmäsoseella. Tässä olen käyttänyt joko itse tehtyä sosetta, tai Bonnen Suomessa valmistettuja 100% hedelmäsoseita jotka tulevat isoissa tetroissa, ja säilyvät jääkaapissa avattuna useita päiviä. Samoja Bonneja käytän kreikkalaisen jugun sekaan isommille tytöille ja itselleni. Välillä Nova syö puuron sijaan Talk -muruja ja hedelmäpaloja. Ja yleensä annan hedelmäpaloja/vihanneksia/marjoja myös puuron lisäksi, jotta hän saa myös sormiruokailla. Välipalan Nova sormiruokailee aina, ja se on yleensä vihannesta tai hedelmää. Lemppareita on vadelmat, kurkut, melonit, ja nektariini.

Lounaalla ja päivällisellä Nova syö samaa ruokaa kuin mekin, mutta vauvaversiona. Yksi Novan herkuista on avokadopasta, jota hän on nyt muutaman kerran syönyt. Avokadopasta on tietenkin vauvaversio meidän perheen klassikkoherkusta. Vauvan avokadopastaan tulee täysjyvämakaronia, tuoretta avokadoa, limemehua, basilikaa, valkosipulimaustetta (suolatonta), ja pari lusikallista äidinmaitoa (tai korviketta). Nova tykkäsi tosi paljon tästä herkusta. Ajoin sen silppurilla sellaiseksi kiinteäksi mössöksi jotta maut sekoittuivat, ja lisäsin sekaan tilkan äidinmaitoa suoraan lähteestä, kun koostumus oli melko kuiva.

Olen huomannut että Novan lemppareita on ruuat joissa on kunnolla makuja, mauttomat mömmöt hän jättää suosiolla muille. Yrteillä saa helposti makua vauvan ruokiin. Kerran kun Nova oli meidän kanssa keittiössä kokkailemassa, hän tarrasi basilikaan kiinni ja maistoi aivan onnesta soikeana sitä ihan itse.

Vaikka Nova syö jo viisi ateriaa päivässä, tissi on edelleen hänen pääravintonsa. Ruokaa hän syö yleensä n. 1-1,5dl kerrallaan yhteensä, ja aina ennen ruokia mä imetän hänet, kuten myös aina ennen päivä- ja yöunia, sekä yöllä. Nova käy rinnalla edelleen n. 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Ruuan jälkeen me huuhdotaan Novan suu pienellä vesitilkalla, jonka hän nauttii itse nokkamukista. Meillä on käytössä Ipanaiselta saatu suloinen DonebyDeer -nokkamuki harmaalla kannella ja kultaisilla pilkuilla. Toinen nokkamukilemppari on Design Lettersin N-muki, siinä tosin ei ole kahvoja niin se ei pysy käsissä yhtä helpasti kuin DonebyDeer. Käytössä on myös Ipanaiselta saatu DonebyDeerin ruokailuessu.

Ruokailuun on Ipanaisella mittava valikoima innovatiivisia ja hauskoja tuotteita, jotka tekevät lapsen ruokailusta hauskaa, aavistuksen siistimpää ja helppoa. Ainakin meillä on tällä kertaa sujunut kiinteiden aloitus sata kertaa helpommin kuin koskaan ennen. Uskon että se on oikeanlaisten astioiden lisäksi eniten kiinni vauvan valmiuksista, ja myös omasta rennosta asenteesta, ja tietouden lisääntymisestä.

Ainiin, Novan maailman cooleimmat lusikat ovat Oogaan, ja nekin on saatu Ipanaiselta. Jos siis olet sitä tyyppiä joka leikkii lusikalla lentokonetta ja junaa, käy ostamassa nämä niin olet vielä uskottavampi!

Ihanaa päivää kaikille <3