Ihanaa lauantaita teille! Joulukalenterissa on vain muutama arvonta, koska mä olen erittäin tarkka siitä mitä sisältöä siihen teen. Siksi jokainen niistä muutamasta arvonnasta on sitäkin huikeampi! Tässä tulee kalenterin ensimmäinen arvonta, jonka on sponsoroinut Lillacompany, jonka kanssa ollaan tehty yhteistyötä koko syksy ja jota jatketaan keväälläkin. Lilla Companysta löytyy melkeinpä kaikkia meidän perheen lemppari lastenvaatemerkkejä, ja sen lisäksi aivan ihania sisustustuotteita. Postaus sisältää arvonnan lisäksi myös alekoodin jolla saatte 25% alennusta kaikista mun lempimerkeistä.
Pari viikkoa sitten ilmestyi Mini RodininXmas & Pre SS17 -mallisto, jonka ihania porokuosisia vaatteita mekin saatiin tytöille. Nämä porot ovat vieneet sekä mun että tyttöjen sydämen ihan totaalisesti ja ovat tähän mennessä varmaan tämän joulun ajan käytetyimmät vaatteet. Myös vauvalle on ensi joulua odottamassa oma onesiensa kirkkaan punaisena. Porokuosin lisäksi mallistossa oli jo vaikka mitä kivaa kevääksi kuten kukkia ja kirsikoita. Kannattaa käydä kurkkimassa sitä ja muitakin ihanuuksia Lillan sivuilta, jos vaikka löytyisi pukin konttiin jotain ihanaa! Mä ainakin ajattelin tehdä vielä vauvalle ostoksia.
En kyllä ehkä kestä miten söpöt tytöt meillä on ihanissa joulunpunaisissa hepeneissään. Saattaa olla että nämä asut päätyvät päälle jouluaattonakin, elleivät tytöt sitten keksi jotain muuta, he kun ovat niin tuuliviirejä ettei ikinä tiedä. Mutta mä en ainakaan laittaisi ollenkaan pahakseni jos otettaisiin joulupukki vastaan näissä asuissa.
ARVONTA: Lilla Companyn merkeistä tänä syksynä mun blogissa on nähty myös mm. Papua, ja arvonnassa onkin Papun vapaavalintainen tuote! Käykää siis kurkkaamassa Lillan sivuiltaminkä Papun tuotteen valkkaisitte jos voittaisitte, kommentoikaa valitsemanne tuote tähän ja jättäkää sähköpostinne sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on keskiviikkoon 7.12. klo 22.00 asti. Arvonnan voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.
ALEKOODI: Koodilla HUMAN saatte tiistaihin 6.12. asti 25% alennusta Lilla Companyn valikoimasta Mini Rodini, BangbangCPH, Lucky Nr 7 ja Papu -tuotteista (ei koske Mini Rodinin Xmas & Pre SS17-mallistoa, mutta muita Rodinint tuotteita ja aletuotteita kyllä). Nyt saa siis hyvällä alennuksella ihanat vaatteet vaikka pukin konttiin tai jouluaatoksi päälle.
Kiitos hei hurjasti kaikille jotka lähettivät kysymyksiä! Tässä on mun ja Oton ensimmäinen osa vastauksia teidän kysymyksiin. Ne joihin toivottiin vastaukset videolla, on vastattu videolla, ja ne jotka haluttiin kirjallisena löytyvät tuosta videon alapuolelta kirjoitettuna. Kysymyksiä tuli niin paljon että tulee ainakin vielä 1 tai 2 osaa vastauksia lisää myöhemmin, mutta tässä tosiaan siis nämä ensimmäiset. Vitsit meillä oli hauskaa kun Oton kanssa kuvattiin videota ja höpöteltiin ja räkätettiin. Pitää tehdä Oton kanssa lisää videoita kun se on niin kivaa.
Koetteko olevanne tasa-arvoisia ja tasavertaisia vanhempia?
Otto: Kyllä.
Iina: Koen ehdottomasti.
Pyrittekö vähentämään esim lihansyöntiä ekologisista/eettisistä syistä ja kannatatteko yleisesti ”vihreitä” arvoja?
Otto: Jossain määrin kyllä. Olen itse vain mielestäni niin käsi keittiössä että väkisinkin tarttuu paketti jauhelihaa mukaan jos minä olen vastuussa ruoanlaitosta. Kasvisruoka on kuitenkin aina ollut jees ja härkis on äijää.
Iina: Kyllä pyritään, parhaamme mukaan. Kokonaan ei olla lihasta luovuttu mutta yritetään senkin suhteen tehdä parempia valintoja, ja viikossa on aina vähintään yksi ja usein useampi kasvisruokapäivä.
Molempien joululahjatoiveet?
Otto: Mulla on sukat taas lopussa, Iina on vielä kysymysmerkki.
Iina: Mä toivon sellaista ihanaa kiristämätöntä raskauspyjamaa, ja jotain hyvää kirjaa mihin uppoutua kinkkuleipien kanssa.
Oletteko enää suunnitelleet Ruotsiin muuttoa?
Otto: Ei oikeastaan. Ollaan niin kotiuduttu että tuntuisi vähän liian alusta aloittamiselta tässä vaiheessa.
Iina: Ei me olla sitä aktiivisesti enää suunniteltu, mutta on se mulla edelleen haaveena, ehkä kaukaisena sellaisena. Koskaan en sano ei koskaan.
Minkä nimen antaisitte koiralle?
Otto: Pumbaa ollaan tässä tovi makusteltu.
Iina: Pumba olisi ihan ykkönen <3
Onko teillä jotain tapoja tehdä asioita arjessa ja/tai periaatteita joista olette täysin eri mieltä keskenänne?
Otto: No se iänikuinen kiista siitä että kumpi kuuluu leivässä päällimmäiseksi, juusto vai kinkku, jatkuu edelleen. Jatkuu todennäköisesti hamaan loppuun saakka.
Iina: Juustokinkkukiista, Otto laittaa nimittäin aina juuston päällimmäiseksi mikä on väärin. Muita ei tule mieleen.
Mitä/millaisia vlogeja seuraatte jos seuraatte?
Otto: Olen enemmän Let’s Play kuin vlog-ihminen. Iinasta en osaa sanoa.
Iina: Mä en oikeastaan hirveän aktiivisesti seuraa vlogeja, mutta kavereiden videot katson yleensä ja sitten joskus jotain meikkivideoita kun tarvitsen inspiraatiota.
Kuka on paras ystäväsi?
Otto: Minulla on kourallinen erittäin hyviä ystäviä, finalisteja en ala sen kummemmin erottelemaan.
Iina: Mulla on monta parasta rakasta ystävää joita en osaa laittaa sen kummemmin järjestykseen. Olen vaan kiitollinen siitä miten ihania ihmisiä meidän ympärille on kerääntynyt.
Ammatit?
Otto: Olen tekninen asiantuntija.
Iina: Sisällöntuottaja
Onko teillä Oton kanssa toisillenne lempinimiä?
Otto: Löytyyhän noita, ällösöpöimmät ehkä Otsukkaliini ja Iinatsuikkeli. Möhömaha on kanssa kova sana. Pätee molempiin.
Iina: Joo, Oton sanomat ja sitten perus muru ja rakas. Möhömaha on paras <3
Mikä on lemppari matkakohteenne?
Otto: Berliini so far ylivoimainen ykkönen. Ei tässä vielä ole tullut hirveästi matkusteltua, mutta se on sellainen mesta että sinne on pakko mennä toistamiseen.
Iina: Otto huijaa, kyllä se on matkustellut tosi paljon ja varsinkin jo ennen kuin me tavattiin. Mutta mä sanon että meidän yhteisistä kans Berliini, se oli vaan ihan meidän paikka. Toinen on Tukholma, se on mun ikilemppari.
Itse muistan lapsuudestani ja etenkin teini-iästäni sen, kun äiti ei antanut lupaa johonkin mitä kovasti halusi niin rynnättiin kysymään isältä. Kumpi teistä todennäköisemmin olisi tämä jolta saisi niin sanotusti helpommin luvan, vaikka toinen vanhemmista olisi asian kieltänyt?
Otto: Kyllä mä tunnustan että Iina on meistä se jolta kannattaa kysyä, oli se sitten hyvä tai huono asia.
Iina: Mä olen ehkä vähän lepsumpi ja helpommin annan luvan.
Millaisia lapsia olitte?
Otto: Aika pikkunörtti olin.
Iina: Mä olin sellainen pieni totuudentorvi joka kertoi aina äidille ihan kaikesta ja leikki aina kiltisti ja luki kirjoja ja piirsi. Ja vähän sellainen pikkuvanha, ja tosi kiinnostunut opiskelusta ja ahkera koululainen.
Entä millaisia teinejä?
Otto: Nörtti edelleen, mutta ilman pottatukkaa.
Iina: Lasken teini-ikäni alkaneeksi vasta 16-vuotiaana, silloin musta tuli teini ja siihen asti olin mallikäytöksinen lapsi. Mutta siis no 16-19-vuotiaana olin kyllä aika kova menemään ja varmasti äitiä joskus huoletti. Onneksi Otto kesytti mut, hah.
Tuleeko neljättä lasta?
Otto: Ei kyllä ainakaan näillä näkymin. Kolme on sellainen kiva luku. Itsekin olen kolmesta lapsesta vanhin.
Iina: En sano ei koskaan mutta just nyt kolme tuntuu siltä että se on meille hyvä luku.
Entä koiraa parin vuoden sisällä?
Otto: Ei mitenkään täysin poissuljettua, vaikka ei vielä mitenkään suunnitelmissa olekaan.
Iina: En ehkä usko että parin vuoden sisällä vielä, sitten kun elämässä on tarpeeksi aikaa ja annettavaa koiralle, on oikea aika ottaa uusi karvainen perheenjäsen.
Jos Tipa ei ois ilmoitellut tulostaan, milloin olisitte luultavasti hankkineet lapsia?
Otto: Joskus toiste, veikkaisin.
Iina: En osaa sanoa. Me oltiin tunnettu niin vähän aikaa silloin kun Tipa ilmoitti tulostaan että en tiedä millaiseksi ja miten nopeasti meidän suhde olisi kehittynyt ilman sitä.
Mietittekö koskaan miten olisi elämä mennyt ilman lapsia?
Otto: Ihminen on luonteeltaan kovin jossitteleva. En kuitenkaan koskaan ole ns. katumuksen kautta miettinyt. Meidän pikkunaperot on siinä Iinan rinnalla parasta mitä mulle on koskaan tapahtunut, mikään ei saa minua haluamaan mitään muuta kuin juuri tätä.
Iina: En oikeastaan, tai ainakaan en keksi mitään parempaa mitä mulle olisi voinut tapahtua kuin Otto ja lapset, ainoastaan paljon paljon huonompia vaihtoehtoja. Mieluummin olen miettimättä ja keskityn tähän hetkeen.
Sellaisia vastauksia! Kysymykset oli tosi hauskoja ja niihin oli kivaa vastata, odotan jo innolla seuraavan osan tekemistä! Ihanaa viikonloppua kaikille!
Postaus on osa Vaukirjan ja Lifien kampanjaa, jonka myötä olemme nyt kuukauden verran saaneet lukea kirjakerhon tarjoamia lastenkirjoja. Lapset ovat tykänneet kovasti, ja etenkin sen jälkeen kun kasasin molemmille yöpöydälle omat kirjapinot heidän lempikirjoistaan, he ovat innostuneet lukemaan ja selaamaan kirjoja vielä enemmän. Olen huomannut että kun lasta yrittää kannustaa lukemaan, tärkeintä on että kirjat ovat helposti saatavilla. Siksi meillä on aina kirjoja esillä, niin lasten omissa huoneissa kuin keittiössä ja olohuoneessakin.
Jos kirjat on piilotettu ovien taakse tiukasti kaappiin, ei lapselle välttämättä edes tule mieleen että hei voisinpa lukea kirjan. Kun kirjoja on jatkuvasti esillä, lapsi ajattelee lukemista useammin ja tarttuu kirjaan tai pyytää aikuista lukemaan sadun herkemmin. Lapsen kanssa voi hyvin esimerkiksi valita aina pinon lempikirjoja jonka jättää esille ja vaihtaa pinon sisältöä vaikka kerran viikossa, niin esillä on aina mielenkiintoista luettavaa.
Kun meidän lapset aloittivat reilut 1,5 vuotta sitten ruotsinkielisessä päivähoidossa, me vaihdettiin oikeastaan kaikki kirjat pelkästään ruotsinkielisiksi ja lakattiin lukemasta suomeksi ollenkaan. Kirjojen, Oton ja päiväkodin avulla kieli on tarttunut tässä ajassa niin hyvin, että nyt oli oikeastaan todella hyvä hetki alkaa lukea lapsille taas myös suomeksi. Kuopus on nimittäin alkanut unohtamaan monia suomenkielisiä sanoja kokonaan, hän esimerkiksi pyytää klippaamaan kynnet ja antamaan vielä yhden portionin makaronilaatikkoa. Vaikka se kuulostaakin hauskalta, on tärkeää että kummatkin kielet pysyvät mukana vahvoina.
Esikoinen lukee itsekseen molemmilla kielillä, mutta suomeksi pidempiä ja vaikealukuisempia kirjoja kuin ruotsiksi. Suomeksi luetun ymmärtäminen on vielä helpompaa koska kaikki kirjoitetaan niinkuin lausutaan. Vaukirjan kolmen eri kirjakerhon kirjavalikoimasta hän on tykännyt kovasti alakouluikäisille suunnatun Twinsyn Isa & Bea -kirjoista, ja Vaukirjan noitatyttö Selma -kirjasta joka on niin suuri suosikki että hän on piilottanut sen salaiseen paikkaan huoneessaan ja innostunut taikuudesta.
Kuopus tykkää kaikkein eniten tällä hetkellä 0-6 -vuotiaille suunnatun Vaukirjan Vuodenaikakirjasta, sekä Disney-kerhon pikkutarinoista joissa seikkailevat Mikki, Aku ja muut Ankkalinnan tutut kaverit. Minni Hiiri on aina kuulunut hänen suosikkeihinsa joten ei tullut äidille tämä ihastus yllätyksenä.
Meille lukeminen on tosi luonnollinen osa arkea koko perheessä, koska me molemmat vanhemmat ollaan oltu pienestä asti oikeita lukutoukkia ja ollaan otettu lukeminen mukaan lasten arkeen jo ihan vauvasta asti. Liityin jo raskausaikana Vaukirjaan ja taisin lukea ensimmäisen Vaukirjasta tilatun kirjan Tiaralle kun hän oli vain pari kuukautta vanha. Puolen vuoden iässä hän oli kuullut jo vaikka kuinka monta lorua, leikkiä ja lyhyttä satua, ja rakasti näpertää kirjoja itsekin.
Uskon että lukeminen on vaikuttanut hänen kielelliseen kehitykseensä paljon, ja varmasti osittain lukemisen ansiosta hän puhui lauseita jo yksivuotiaana ja oppi luettelemaan numerot yhdestä kymmeneen vuoden ja kolmen kuukauden iässä, ja laskemaan sormilla puolitoistavuotiaana. Toki siihen vaikuttavat lapsen omat valmiudetkin, mutta tuskin ilman kirjoja olisin esimerkiksi tajunnut että tuon ikäiselle voi edes luetella numeroita niin että hän ymmärtää niistä jotain.
Jokainen vanhempi varmasti kuulee lukemisen hyödyistä jossain vaiheessa, neuvolassa tai perhevalmennuksessa tai jossain, mutta se on asia johon oikeasti kannattaa kiinnittää huomiota. Nykyajan lapset kyllä törmäävät tekstiin paljon, iPadissa, peleissä ja mainoksissa, mutta ihan oikeaan kirjaan tarttuminen antaa niin hurjan paljon sellaista mitä muut kanavat välttämättä eivät. Kielellisen kehityksen tuen lisäksi lukeminen kehittää vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, antaa läheisyyttä ja rakkautta ja läsnäoloa, molemmille.
Kun meidän tuleva vauva syntyy, mä aion kaivaa esille taas kaikki Tiaran ja Zeldan vanhat vauvojen kirjat, ja lukea vauvallekin hauskoja loruja ja leikkejä. Ehkä Tiara voi lukea niitä myös itse vauvalle, hän ainakin aikoo osallistua reippaasti vauvan hoitoon, ja tuo ajatus tytöistä lukemassa yhdessä saa mulle melkein kyyneleen silmäkulmaan. En malta odottaa!
LUKIJATARJOUS:
Vaukirjan vauvojen tutustumispaketin saa yleensä tilattua pelkkien postikulujen (5,90) hinnalla, mutta Vau-kirja tarjoaa nyt lukijoilleni tutustumispaketin täysin ilmaiseksi, eli ilman postikulujakin, ja ilman postikuluja -tarjous koskee siis nimenomaan vauvojen pakettia. Tutustumispaketin voi valita oman lapsen iän ja mieltymysten mukaan (mutta isompien lasten tutustumispaketeista pitää maksaa postikulut 5,90), ja jos tutustumispaketista tykkää niin jäsenyyttä kannattaa ehdottomasti jatkaa sen jälkeenkin. Jäsenyys on todella iisi ylläpitää, sillä kaikki onnistuu kätevästi omilla tunnuksilla salasanasuojatuilla sivuilla netissä. Niin paketin kuin jäsenyydenkin peruuttaminen, tai vaikka lisäkirjojen tilaaminen ja omien laskutustietojen tarkastelu on helppoa omilla tunnuksilla Vaukirjakerhon sivuilla, tai sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelun kautta. Paketit ovat myös todella edullisia, sillä ne maksavat aina alle 20 euroa, yleensä 14,95-17,95. Tilaa vauvojen paketti ilmaiseksi TÄSTÄ!
Kirjakerhoon voi hyvin liittää myös oman sisaruksen tai kummilapsen vaikkapa joululahjaksi. Tilaus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana tutustumispaketin jälkeen, mutta sen voi tosiaan sieltä omilta sivuilta omilla tunnuksilla sitten helposti irtisanoa jos haluaa, tai peruuttaa vaikka vain tietyn paketin. Mä suosittelen todellakin, sillä jo vauvan kanssa lukemisesta saa paljon irti, niin lapsi kuin vanhempikin.
Millaisia kokemuksia teillä on lasten kanssa lukemisesta?
Lähdin jo alkusyksystä mukaan Tikkurilan kampanjaan, jossa uusien Sävylupaus-värimallien avulla suunniteltiin ja toteutettiin jokin kodin muutoskohde. Lupautuessani kampanjaan en edes tiennyt vielä tulevasta muutosta, ja suunnittelin muutoksen meidän vanhan asunnon pohjalta, olohuoneessa sijainneeseen työtilaani. Kaikeksi onneksi kuitenkin täällä uudessa kodissa oli juuri samanlainen nurkkaus johon sain työpisteeni aseteltua, ja juuri saman kokoinen seinäkin, eli aiempaan kohteeseen varattu maali riitti tähän hienosti.
Väriksi valitsin Tikkurilan sävyn Y411 Pirtelö, eli saman ihanan sävyn jolla viime keväänä maalattiin yksi ruokapöydän pinnatuoleista vaaleanpunaiseksi. Pirtelö on sävynä jotenkin tosi hento ja herkkä ja kaunis ja kolahtaa muhun kyllä ihan täysillä. Hauskaa oli myös se että se on melkeinpä tasan meidän uuden sohvan sävyinen, ainoastaan ehkä asteen verran tummempi. Mä olen aina ollut vähän sellainen trendien perässä kulkija, ja kun keväällä huomasin Pantonen valinneen vuoden väriksi juurikin tällaisen hennon babypinkin (heidän sävykartoissaan ruusukvartsi), se alkoi tuntua jotenkin ihan omalta. Ja niinpä olen sitä tänä vuonna ihastellut ja haalinut kotiini. Se on kyllä sävynä myös todella ajaton ja sopii hyvin yhteen muiden lempivärieni harmaan, mustan, kullan ja valkoisen kanssa.
Työpisteen muutos oli kokonaisuudessaan todella helppo, sillä seinä oli tasainen ja puhtaan valkoinen jo entuudestaan ja päästiin aloittamaan hommat heti. Toteutukseen riitti siis:
Kätevänä apuvälineenä projektissa meillä toimi Tikkurilan uusi Sävylupaus A4-värimalli, joita voi tilata Tikkurilan sivuilta. Värilastun sävy on tismalleen sellainen kuin seinänkin väri tulee valitulla sävylla olemaan, ja se näyttää kaikenlaisissa valaistuksissa aidon lopputuloksen, mikäli toteutukseen käytetään siis Tikkurilan maalia. Ison värimallin avulla oli paljon helpompaa hahmottaa sitä miltä seinä tulee näyttämään, kuin sellaisilla perinteisillä pikkulipareilla. Katsokaa vaikka tätä allaolevaa kuvaakin, siitä näette että värilastu sulautuu täysin valmiin seinän sävyyn.
Lopputuloksesta tuli mun mielestä kauniin harmoninen ja se lisäsi huomattavasti kotoisuutta ja persoonallisuutta meidän vaaleaan alakertaan. Ruuvattiin seinälle kiinni vielä Mazen Pythagoras -avohylly jonka ostin, kun kaipasin jotain kaunista tasoa johon asetella meidän koriste-esineitä. Valkoinen, tummanharmaa ja vaaleanpunainen muodostavat yhdessä harmonisen kokonaisuuden. En myöskään koe että vaaleanpunaista olisi alakerrassa liikaa, sillä seinäpinta on oikeasti aika pieni eikä se ole suoraan vaaleanpunaista sohvaamme vasten vaan viistosti sen oikealla puolella. Jos sohvan takana olevan seinän olisi maalannut vaaleanpunaiseksi olisi lopputulos voinut olla vähän turhan hattarainen. Nyt ilme on kuitenkin raikas ja kiva.
Uusia värilastuja voi nyt tilata edullisesti kotiin hintaan 1,90 kappale, ja suosittelen tätä kyllä ehdottomasti varsinkin jos harkinnassa on isompikin värimuutos. Näiden avulla voi testata onko väri vaikka sopivan rohkea tai hillitty omiin toiveisiin, ja saa todenmukaisen kuvan siitä mitä tuleman pitää. Allaolevaa linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan ja tilaamaan värilastuja itsellesi.
Yhteistyössä Tikkurila.
Mitäs pidätte olohuoneen uudesta seinästä? Tuliko työpisteestä mielestänne kauniin värinen?
Okei, okei, mä lupasin että ei enää joulujuttuja ennen joulukalenterin starttia. Mutta jos nyt ihan pikkuisen kuitenkin? DIY Pariskuntajoulukalenteri, otsikon mukaisesti, on mun aikainen joululahja kaikille jotka etsivät hauskaa tapaa huomioida puolisoaan joulun alla ja haluavat samalla virittäytyä joulutunnelmaan ja tehdä vähän hyvääkin. Lapsille on vaikka mitä omanlaisiaan joulukalentereita, miksi aikuisetkin eivät siis saisi pitää vähän joulukivaa ja nauttia tästä ihanasta perinteestä? OTTO, stop tähän, et saa lukea pidemmälle!
Tässä postauksessa siis joulukalenteri, jonka mä olen tehnyt mulle ja Otolle, ja kaikille muillekin pariskunnille jotka siihen haluavat ottaa osaa. Kuvissa stereotyyppisesti akka- ja ukko-muotit kun meillä oli molempia vain yksi, mutta itse joulukalenteri sopii ihan kaikille pariskunnille tai vaikka kämppiksen kanssa toteutettavaksi, olen kuitenkin siinä huomioinut myös pienten lasten vanhempia kiinnittämällä huomiota siihen että lapsiperheen joulukiireissä löytyisi sitä parisuhdeaikaa myös edes pikkuisen joka päivä.
Allaolevat 24 luukkua voit kopioida ja vaikka tulostaa ja leikata, piilottaa pieniin pussukoihin ja sitten avata yhdessä puolisosi/ystäväsi kanssa yhden joka päivä. Mä en ole vielä suorittanut tätä askarteluosuutta, mutta pian suoritan ja sitten on Otollakin ensimmäistä kertaa vuosiin joulukalenteri josta availla luukkuja. Mua ei yhtään haittaa myöskään että itse tiedän sisällön etukäteen, raskausaivojen ansiosta en luultavasti muista puoliakaan ja yllätyn itsekin joka aamu iloisesti. Tässä siis 24 luukkua, olkaa hyvä!
DIY Pariskuntajoulukalenteri:
1. Sytyttäkää kynttilät ja nauttikaa lasilliset kuumaa lempiglögiä.
2. Aloittakaa joulusiivous, ja kuunnelkaa samalla lemppari joululaululistaa Spotifysta.
3. Tehkää joululahjaostokset lapsille, kummilapsille tai pikkusisaruksille kahdestaan. Jos ei lapsille löydy hoitajaa, niin lapsiparkkeja löytyy isoimmista kauppakeskuksista ja tavarataloista.
4. Pitäkää paketointi-iltamat kera joulumusiikin ja glögin.
5. Tehkää lumiukko jos sää sallii, tai kirmatkaa pulkkamäkeen koko perhe. Jos sataa vettä ja on pimeää, pelatkaa lautapelejä.
6. Koristelkaa yhdessä joulukuusi.
7. Hierokaa toistenne hartioita illalla.
8. Menkää ostoksille ja valitkaa toisillenne kaupan törkeimmät jouluneuleet.
9. Kutsukaa kaverit kylään tortulle ja glögille tai pitäkää vaikka jouluneulebileet.
10. Ostakaa ja paketoikaa joululahjat yhdessä hyväntekeväisyyskeräykseen.
11. Valmistakaa itse gift in a jar -lahjat ystäville. Ohjeita löytää esim. Pinterestistä tai mun blogin tulevasta joulukalenterista.
12. Selatkaa yhdessä Tastya tai muita ihania ruokasivustoja, ja keksikää joku ihana uusi jouluherkku jota valmistatte.
13. Ostakaa salaa toisillenne joulupyjamat ja käärikää ne pakettiin jouluaattoon asti.
14. Valmistakaa ja koristelkaa yhdessä piparkakkutalo. Tai skipatkaa valmistaminen ja kasatkaa ja koristelkaa kaupan valmis piparkakkutalo.
15. Kirjoittakaa paperiset rakkauskirjeet toisillenne ja piilottakaa ne aattoiltaan asti.
16. Pitäkää joululeffamaraton, kummatkin saavat valita ainakin yhden oman lempparin.
17. Lähtekää ajelulle ja laulakaa joululauluja autossa täysillä ja nuotin vierestä.
19. Tehkää kuumaa vaahtokarkkikaakaota joulumausteilla ja nauttikaa ne toistenne kainalossa pipareiden kera.
20. Käykää viemässä jouluyllätykset ja lahjat ystäville ja kummilapsille.
21. Menkää illalliselle lempiravintolaanne.
22. Katsokaa yhdessä Love, Actually ja ottakaa varaslähtö suklaakonvehteihin.
23. Valmistakaa yhdessä vähintään yksi jouluruoka, tai kaikki, riippuen siitä missä joulua vietätte ja kenen kanssa.
24. Tehkää toisillenne sinappikinkkuvoileipiä tai muuta lemppari-jouluiltapalaanne ja käpertykää sohvalle uusissa jouluyökkäreissänne katsomaan joulun telkkariohjelmia.
Toivottavasti tykkäsitte ideasta! Mun mielestä parisuhteeseen ei voi panostaa liikaa, ja näiden pikku aktiviteettien lomassa tulee vietettyä ihanasti aikaa yhdessä ja samalla hoidettua tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia tehtäviä joulua varten. Mä ajattelin itse tulostaa nämä luukut, leikata ja laittaa ne pieniin söpöihin kirjekuoriin jotka kiinnitän seinälle. Mutta tämänhän voi toteuttaa ihan miten haluaa, ja yhdistellä luukkuihin vaikka pieniä konvehteja tai mitä tahansa itse haluaa tai tietää puolisonsa arvostavan.
Kertokaa ihmeessä jos teitte tämän, musta ois ihan mahtavaa tietää jos tästä on ollut jollekin iloa! 🙂 Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!
