Luukussa nro. 21 pääsette lukemaan kuinka meidän lapset selittävät joulusanoja. Tein tämän ekaa kertaa viime vuonna, ja se oli musta aivan hurjan hauska (viime vuoden vastaukset pääsette lukemaan TÄSTÄ). Ajattelin että olisi hauskaa myös kuulla miten neitien vastaukset eroavat tänä vuonna viime vuodesta, sillä viime vuonna varsinkin nuorempi neideistämme oli niin pieni että vastaukset olivat vielä hänen osaltaan aika pitkälti höpöhöpöä. Mutta nyt oli ihana kuulla hänenkin ajatuksiaan jouluun liittyvistä asioista. Tuli näistä silti aika liikkiksiä näistä vastauksista vaikka isoja tyttöjä jo ovatkin!

TONTTU

Z: No äiti sehän on joulupukin lapsi. Ja mikä on tonttujen äiti? No se on tietenkin joulumuori!

T: No se on semmoinen pieni joulupukki joka tekee lahjoja ja auttaa joulupukkia.

JOULUKUUSI

Z: No se on semmonen mikä meillä on. Semmonen värikäs ja hieno.

T: Semmoinen puu mikä koristellaan jouluisin.

JOULUSUKKA

Z: Noo mä en tiiä. Eikun, tiiänpäs: Se on tulitakan koriste.

T: Semmoinen sukka mikä on myös ikäänkuin joululahja, sinnekin laitetaan jotain yllätyksiä sisään. Sieltäkin voi saada semmoisia joulujuttuja. Ja niitä ei laiteta jalkaan. Meillä ei oo joulusukkia koska niitä on Amerikassa. Mutta me voitais ens jouluna laittaa.

PIPARI

Z: Se on semmosta joka on tehty piparitaikinasta.

T: Semmoinen keksi mitä syödään talvella, mitkä on tosi hyviä ja ne tehdään ihan itse ja niitä voi koristella ihanilla nomparelleilla ja kuorrutteilla.

LANTTULAATIKKO

Z: Semmonen missä on sellasta pölyä.

T: Semmonen laatikko mitä syödään jouluaattona.

JOULURAUHA

Z: Se on semmonen jossa rauhotutaan ettei tapella.

T: Joulurauha on semmonen rauha mikä pitää saada jouluisin kun haluaa rauhaa ja iloa, kun jouluna pitää olla kivaa ja kaikkien kiltisti.

JOULUTÄHTI

Zelda: No se on semmonen joka on joulukuudessa.

Tiara: Noo semmoinen tähti mikä koristellaan joulukuusen latvaan. Niitä ei voi olla muualla mutta niitä on olemassa myös pieniä mitä voi ripustaa koristeeksi.

KORVATUNTURI

Z: Se on semmonen jossa joulupukit käy selittämässä korvat.

T: Joulupukin yleinen talo missä ne yleensä hengaa ja sieltä tontut lähtee kurkkimaan ympäriinsä kaikkia lapsia, ja siellä myös porot ja lumiukot on.

JOULUPUKKI

Z: No se on semmonen joka tuo lahjoja koska sitten on joulu.

T: Joulupukki on se iso tonttu millä on pitkä parta ja se on valkopunainen ja se tuo lapsille lahjoja.

KULKUNEN

Z: No se on semmonen jotka on porossa kiinni.

T: Kulkunen on semmonen joulukoriste missä on semmoinen kilinä sisällä ja sitä voi heiluttaa ja niitä on olemassa myös sellaisia kaulapantoja mitä laitetaan porojen kaulaan missä on kolme semmoista ja sellaisia soittimiakin on olemassa.

MIKÄ ON PARASTA JOULUSSA?

Z: Se että me leikitään yhdessä ja juodaan vaahtokarkkikaakaota ja joulupukki tulee käymään ja mummu. Ja se että me ollaan muutettu.

T: No jouluruoka ja lahjat. Ja jouluruuassa saa lanttulaatikkoa ja kaikkea ihanaa ja riisipuuroa.

Lisäsin tuon viimeisen kysymyksen, sillä kuopus vastasi jo siihen ennen kuin ehdin kysäistä yhtään mitään muuta kuin että tehdäänko jouluhaastattelu? Hän alkoi luettelemaan ihania asioita joulussa, ja aloin kirjaamaan niitä ylös. Musta oli aika ihanaa miten paljon hyvää ja ihanaa hänelle tuli mieleen joulusta ihan omasta takaa, meinasi vähän alaleuka alkaa väpättämään.

Ihanaa keskiviikkoa tyypit, kolmeee yötää jouluun on!

Viime vuonna me ei tehty piparkakkutaloa jostain syystä, oiskohan ollut siksi että mulla oli niin hurjasti töitä että ei vaan jaksettu. Se silloin jäi harmittamaan ja tänä vuonna haluttiin ehdottomasti tehdä se! Piparkakkutalon kasaaminen oli osa mun ja Oton joulukalenterin tehtäviä, ja kasattiin se tuossa eräänä iltana ja sitten koristeltiin lasten kanssa yhdessä. Me ei olla mitään koristeluvirtuooseja kukaan, mutta se ei estä pitämästä hauskaa ja kokeilemassa eri juttuja. Yksi piparkakkutalon seinä me onnistuttiin halkaisemaan ja tiputtamaan sulaan sokeriin ja siitä tuli hieno ja kiiltävä taikaseinä lasten mielestä. Yleensä meidän leipomiseen liittyy aina jotain kommelluksia, mutta turha sitä on ottaa liian vakavasti vai mitä.

Tein itse sinistä kuorrutetta munanvalkuaisesta, tomusokerista ja sinisestä pastaväristä ja käytettiin sen kaverina kaupan valmista valkoista jota oli jäänyt piparitalkoista. Lisäksi koristeltiin talo erilaisilla nomparelleilla, strösseleillä ja karkeilla sekä tomusokerilla josta tuli muka lunta. Huomasin että yhdestä ikkunasta on mystisesti kadonnut yksi karkki, kenenköhän suuhun se on koristelun jälkeen hävinnyt?

Sisälle ajattelin tökätä pari led-tuikkua tuomaan ihanaa joulutunnelmaa ja pikkuista valonkajastusta sinne. Heti kunhan löydän tuikut, lapset ovat vieneet ne jonnekin salaiseen piilopaikkaan. Lapsista taloa oli hurjan jännittävää ja hauskaa tehdä ja niin myös musta. En usko että musta koskaan tulee mitään superleivontavirtuoosia tai koristemestaria, mutta pakko myöntää että tällainen pieni puuhastelu yhdessä lasten kanssa on vaan ihan parasta, lopputuloksesta viis.

Vaikka meidän piparitalo ei ole itsetehty muuten kuin koristeiden osalta, ja se ei mikään kulmakunnan komein kartano ole muutenkaan, niin ainakin se on ihan meidän näköinen: vähän sinne päin! Musta tuntuu että tässä joulukuussa on ollut enemmän joulun taikaa ja tunnelmaa kuin kaikissa edellisissä yhteensä. Luulen että siihen liittyy olennaisesti se että lapset ovat jo isompia ja heidät saa niin hyvin otettua mukaan kaikkeen jouluun valmistautumiseen. He ovat aivan innoissaan kaikesta mihin liittyy joulu ja bongailevat muka tonttuja joka kulman takaa ja kuiskuttelevat salaisuuksia toisilleen.

Oletteko te leiponeet piparkakkutaloja tänä vuonna, tai koristelleet kaupan piparkakkutaloja? 

Luukussa 9 me kurkataan mun lemppari joululeffalistaukseen! Tällaisen olen aiemminkin tehnyt joulukalenterissa, tämä kun on järjestyksessään jo neljäs kalenteri jonka blogiini toteutan, mutta nyt luvassa ihan uusia leffavinkkejä joita en ennen ole jakanut.Vuosien saatossa on ilmestynyt monta uutta ihanaa jouluelokuvaa ja nyt vinkkaan teille meidän perheen suosikit, jotka siis sopivat koko perheelle.

1. Onnelin ja Annelin Talvi

Aivan ihanan hyväntuulinen elokuva kahden suloisen pikkutytön valmistautumisesta jouluun, mukana vähän seikkailuakin. Elokuva on visuaalisesti ihan uskomattoman kaunis, ja meidän lapset rakastavat Onnelia ja Annelia. Tarina on suloinen ja tuo varmasti hyvän mielen jokaiselle katsojalle. Meillä on katsottu tämä tänä talvena jo kolmesti, eikä varmasti jää kolmeen kertaan.

2. Napapiirin pikajuna

Tämä ihana animaatio on meidän lasten suosikki ja ollaan katsottu se moneen kertaan. Leffa kertoo Steve -nimisestä pojasta, joka haluaa uskoa joulun henkeen ja jonka kotitalon viereen ajaa maaginen Napapiirin pikajuna. Rooleissa mm. Tom Hanks, taatusti koskettava elokuva siis! Mä tykkään tästä kyllä myös kovasti!

3. Joulupukki ja Noitarumpu

Klassikko omasta lapsuudestani asti, ja meidän tyttöjen suosikki. Mauri Kunnas on yksi eniten edustettuja kirjailijoita meidän lastenkirjahyllyssä, ja leffa toimii edelleen loistavasti 20 vuotta myöhemminkin. Tämä on pakko katsoa joka joulu vähintään kerran!

4. The Grinch

Tämän ajattelin näyttää meidän tytöille ensimmäistä kertaa tänä jouluna. Grinchissä on tunnelmaa ja se on ihan mahtavan hauska ja koskettava ja ihana. Mun mielestä vihreä karvaörkki Grinch on yksi joulun sympaattisimmista hahmoista kautta aikain, enkä malta odottaa että meidän tytöt pääsevät ihmettelemään Grinchin hassua luolaa ja koko elokuvan tarinaa.

5. Niko, Lentäjän poika

Alkuperäinen suomalainen poroanimaatio on koskettava ja ihana. Kävin itseasiassa katsomassa sen leffateatterissa kavereideni kanssa silloin kun se ilmestyi, ja se sai jopa parin teinipojan silmäkulmat silloin kostumaan. Me ei olla tyttöjen kanssa katsottu vielä tätäkään mutta tänä jouluna voisi olla myös tälle sopiva hetki. Suomalaiset joululeffat on muutenkin ihan parhaita, koska täältähän se joulu on kotoisin!

Aikuisempaan makuun parhaita joululeffoja on mun mielestä aina ja ikuisesti Holiday (ah Jude Law!),  Love, Actually koska se on niin tapahtumarikas ja ihana ja Joulutarina. Niissä on kaikissa sitä joulutunnelmaa jota itse joulussa rakastan. Ja tietenkin sitten mun lemppareita on myös kaikki Yksin Kotona -leffat, mutta ne mainitsin jo aiemmassakin joululeffapostauksessa vuonna 2013! Tänä vuonna ajattelin tsekata myös viime vuonna ilmestyneen A very Murray Christmas -elokuvan, koska sitä on kehuttu joissakin joululeffalistauksissa. Ootteko katsoneet kyseistä pätkää ja oliko se mistään kotoisin?

Leffateattereissa pyörii tällä hetkellä myös aimo annos jouluelokuvia, joista joku me aiotaan ehdottomasti käydä katsomassa vielä tyttöjen kanssa! Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! on yksi vaihtoehto jota ollaan mietitty, nuo kaksi kaljua heppua kun ovat niin huippuhauskoja. Toinen jota ollaan pohdiskeltu on Viirun ja Pesosen Paras joulu ikinä, koska hei Viiru ja Pesonen, ne on maailman symppiksimpiä ikinä! Ne ovat myös meidän lasten yksiä suosikkikirjoja ja meillä on niitä sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Aikuisille leffoissa pyörii ainakin se Firman pikkujoulut, onko joku käynyt tsekkaamassa sitä?

Mitkä on teidän lemppari joululeffoja?

Eilen juhlittiin 99-vuotiasta Suomea ja nautittiin ylimääräisestä vapaapäivästä keskellä viikkoa. Me otettiin koko päivän aika rennosti, nukuttiin pitkään ja ei hötkyilty mitään. Aamulla leikittiin lasten kanssa kampaussalonkia ja esikoinen hihkui onnesta kun hän oppi vihdoinkin laittamaan pompulan ihan itse. Puolen päivän aikaan koristeltiin viimeinkin joulukuusi, ja samalla intouduttiin sitten laittamaan olohuone muutenkin ihan loppuun asti valmiiksi. Lattialla on nyt matto (vaikka lattia onkin ihana, niin täytyyhän esikoisella olla pehmeä alusta missä tehdä kuperkeikkoja, siltoja ja harjoitella käsilläseisontaa), peili on asennettu seinälle ja sohvapöydän kansi on viimein päällystetty valkoiseksi.

Nyt olohuoneessa on ihanan pehmeä ja lämmin ja kotoisa tunnelma, eikä vähiten ihanan joulukuusen takia. En olisi kyllä viime vuoden Itsenäisyyspäivänä uskonut jos joku olisi kertonut miten asiat tulevat olemaan vuoden päästä. Silloin me vasta haaveiltiin vauvasta ja isommasta omasta kodista. Olen ihan sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä että me ollaan nyt täällä, ja vauvan tuloonkaan ei ole enää pitkä aika.

Vaikka vuosi on maailmalla ja Suomessa ollut täynnä pienempiä ja suurempia hankaluuksia, saadaan kyllä olla kiitollisia siitä että asutaan juuri täällä. Suomi on turvallinen ja hyvä maa asua ja vaikka täälläkään ei aina kaikki toimi ihan niinkuin pitäisi niin loppujen lopuksi meillä on kyllä asiat silti todella hyvin. Viimeksi tänä aamuna mietin kuinka mielettömän ihanaa on, että lapset saavat käydä maksimimaksuillakin kohtuuhintaisessa päiväkodissa saamassa laadukasta varhaiskasvatusta, johon Suomessa panostetaan ihan täysillä. Tänäänkin lapsilla oli ihana Julvandring-retki, ja viime viikolla he leipoivat isovanhempien kanssa pipareita ja kävivät retkellä tanssimassa jättimäisen joulukuusen ympärillä joulutanssia.

Mä olen saanut käydä ilmaiseksi neuvolassa seuraamassa raskauden kulkua, ja saan synnyttäää turvallisessa suomalaisessa sairaalassa sitten kun sen aika koittaa, enkä tarvitse itselleni sairaskuluvakuutusta selviytyäkseni synnytyksen kuluista. Vaikka Suomessakin on paljon parannettavaa monessa asiassa, se ei poista sitä tosiasiaa että monessa muussa maassa asiat ovat paljon paljon huonommin. Parempaa kohti on aina hyvä pyrkiä, mutta valittamisen sijaan jokainen voi omalta osaltaan osallistua auttamaan apua tarvitsevia pienillä ja isommilla teoilla, omien voimavarojensa mukaan.

Kun keskittyy ajattelemaan ja tekemään hyvää, saa paljon enemmän aikaan ja voi itse paljon paremmin, sen mä ainakin olen huomannut. Suomi on täynnä upeita, ahkeria ihmisiä jotka auttavat toisia ihan uskomattoman paljon. Ollaan siitä iloisia.

Me nautittiin illalliseksi ei-ehkä-niin-juhlavaa mutta sitäkin herkullisempaa Lindströmin pastaa. Mun on pakko jakaa ohje täällä joku kerta, sillä tämä on yksi mun tämän hetken lemppariruuista ja tosi helppoa ja maistuu lapsillekin. Illallisen jälkeen alkoivat pikkuhiljaa jo Linnanjuhlat ja toista vuotta putkeen sain katsoa niitä tyttöjen kanssa upeita pukuja ihastellen.

Tänä vuonna esikoinen oli jopa ehkä keskittyneempi kuin minä, hän seurasi sekä pukuja että selostusta tarkkaan ja kirjasi kynä sauhuten ylös kaikki omat suosikkinsa. Ennen nukkumaanmenoa hän iloitsi kivasta päivästä ja siitä että meillä oli niin hauskaa kun listattiin pukusuosikkeja. Ja nimenomaan suosikkeja, mä en tiedä kuka edes ehtii arvostelemaan pukuja negatiivisesti kun ihmiset etenevät niin hullua tahtia kättelyjonossa että suosikkienkin nimiä on hankala ehtiä kirjaamaan ylös. Upeita kauniita ihmisiä koko linna täynnä, ja mahtavaa suomalaisen käsityön taidonnäytettä!

Sellainen Itsenäisyyspäivä, nyt nautitaan arjesta muutama päivä ja sitten rauhoitutaan taas viikonlopun viettoon. Joulukuu etenee hurjaa tahtia!

Ihanaa iltaa kaikille <3

Ihanaa Itsenäisyyspäivää kaikille! Meidän päivä kuluu tänään joulua kotiin laittaessa ja joulukuusta koristellessa, mutta näin ylimääräisenä vapaapäivänä on monta muutakin kivaa asiaa joita tehdä. Kuten vaikka herkulliset ja suloiset Gift in a jar -lahjat kavereille tai sukulaisille. Mä tykkään hurjasti itsetehdyistä lahjoista ja herkkulahjoista, ja niitä on mun mielestä myös kiva ja helppo tehdä. Kehittelin teille purkkiin laitettavan reseptin joka on helppo leipoa ja johon lahjan saajan ei tarvitse lisätä kuin voita ja yksi muna! Super iisi resepti siis.

Purkin ostin kolmella eurolla Tigerista, samoin kuin ihanan kultaglitterillä koristellun etiketin. Resepti mahtui juuri sopivasti tähän purkkiin. Erityisen kivaa näissä Gift in a a jar-lahjoissa on kun pakkaa ne kivaan purkkiin niin lahjansaaja voi käyttää purkkia myöhemminkin.

Tuplasuklaakeksit purkissa

1dl sokeria

1,5dl ruokosokeria

4rkl kaakaojauhoa 

1 tl suolaa

1tl ruokasoodaa

3dl vehnäjauhoa

1dl suklaahippuja

1dl valkosuklaahippuja

Kerrosta ainekset ylimmästä aloittaen purkkiin, niin että päällimmäiseksi tulevat suklaahiput. Kirjoita etikettiin ohje mukaan, joka kertoo mitä purkki sisältää ja mitä aineksiin pitää lisätä, ja mitä aineksille tulee tehdä. Tähän ohjeeseen tulee siis lisätä vain 120g voita ja 1 muna, pyöritellä taikinaksi ja sen jälkeen palloiksi uunipellille. Keksejä paistetaan uunissa 200 asteessa 8-10 minuuttia.

Naminaminami! Alkoi heti tekemään mieli hurjasti herkkuja kun kirjoitin tätä. Resepti on testattu siis meidän toimesta ja aivan uskomattoman herkullinen, jos ei purkkilahjat ole teidän juttu niin voihan tuota keksireseptiä itsekin kokeilla, se on ihanan yksinkertainen eikä sisällä mitään hankalia juttuja.

Mielettömän ihanaa, kaunista ja aurinkoista Suomen 99. syntymäpäivää kaikille! Nauttikaa herkullisesta ruuasta, ylimääräisestä vapaasta ja yhdessäolosta. Illalla me aiotaan sytyttää kaksi kynttilää ja katsoa Linnan Juhlat, juuri niinkuin Maria Hintikassa haastettiin: yhtään arvostelematta, vain mielettömän upeita pukuja kehuen.