Käytiin aktiivista keskustelua teidän kanssa Insta Storiesin puolella siitä, miten Mallorcan videosisällöt olisi parasta toteuttaa. Selkeällä enemmistö-äänestyksellä päädyin tekemään meidän reissusta kaksi n. 15 minuuttia pitkää videota, joiden eka osa ilmestyy tänään ja toinen osa ensi viikolla. Ensimmäinen vartin pätkä on nyt valmiina ja julkaistuna YouTubessa ja sillä videolla kurkataan meidän reissuun valmistautumiseen, lentomatkaan ja kolmeen ekaan päivään Mallorcan Can Picafortissa.

Videomateriaalia reissulta ja siihen valmistautumisesta kertyi mahtava määrä ja oli hauskaa koota kaikki yhteen valmiiksi.  Meidän lapsetkin on kyselleet koko viikon, että milloin video on valmis ja he pääsevät katsomaan sen. Katsottiin se koko perhe yhdessä ennakkoon ennen julkaisua ja lapset olivat tyytyväisiä lopputulokseen, mutta eivät siihen, että 2. osaa joutuu vielä hetken odottamaan. Heistä oli muuten iso apu tekstittäessä, kun he itse tulkitsevat niin paljon paremmin omia sanomisiaan kuin mitä itse saan kuunneltua. Videosta löytyy siis myös tekstitykset (joissa myös ruotsinkieliset kohdat suomennettu), jotka saa päälle erikseen nappia painamalla siitä videon alapalkista (alhaalla oikealla olevista kuvakkeista kaikkein vasemmanpuolimmaisin kuvake).

Videolla näkyy meidän pakkailua ja reissuun valmistautumista, lentokenttää ja lentokoneessa olemista, talolle saapuminen Mallorcalla, sekä kolme ensimmäistä matkapäivää touhuineen. Se on matkapäiväkirjan muodossa, eli edetään päivä kerrallaan eteenpäin. Tokalle videolle jäivät vielä mun ja esikoisen synttärit sekä Palman reissu ja paluumatka. En malta odottaa, että saan senkin valmiiksi ja pääsen fiilistelemään koko reissua.

Tämän viikon (ja videon) jälkeen on kyllä kova ikävä tuonne reissukuplaan. Ollaan päästy kunnolla arkeen kiinni kun enterovirus- ja vatsatautilappuset hoitopaikkojen ovissa ovat varoitelleet koko viikon, töiden puolesta hommaa on riittänyt ja taapero on vieläpä jostain syystä heräillyt joka yö, mitä ei ole tehnyt ennen tätä yli 1,5 vuoteen enää ollenkaan. Ollaan vähän väsyneitä täällä Oton kanssa, mutta tänään aikaisin nukkumaan ja onneksi huomenna alkaa jo viikonloppu. Toivotaan, että vältytään noilta ikäviltä taudeilta joita joka puolella tuntuu olevan ja saataisiin viettää terve ja rauhallinen viikonloppu, jolloin saataisiin ainakin yhdet hyvät yöunet. Ne tekisivät niin terää juuri nyt!

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3

Täytin viime viikolla 28 vuotta, mikä tuntuu aivan käsittämättömältä. 28. Se oli sellainen luku, mitä joskus nuorempana kuuli vaikka telkkarista, kun uutisissa kerrottiin ensisynnyttäjien keski-iän nousseen kahteenkymmeneenkahdeksaan. Nythän se on mennyt jo reippaasti yli. Tai kun luki jostain lehdestä, kuinka Britney Spears täytti 28 vuotta. Se tuntui niin kamalan vanhalta ja aikuiselta iältä. Ja nyt se ikä on mun ikä. Tiedätte varmasti sen fiiliksen, kuinka lapset vaan kasvaa vuosi vuodelta ja omakin ikä muuttuu paperilla, mutta pää ei vaan pysy mukana.

En nyt sanoisi, että tämä on ihan sitä, mutta en ihan oikeasti kyllä tunne itseäni yhtään 28-vuotiaaksi. Enkä tiedä, miltä 28-vuotiaana pitäisi edes tuntua.  Tiedän, että en ole enää 20 ja koen olevani ainakin jossain määrin aikuinen, mutta 28? Niin outoa! Toisaalta, 28 ei tunnu enää yhtään niin vanhalta kuin joskus nuorempana. Eikä muuten tunnu 30 tai 40 vuottakaan. Päin vastoin. Kai se johtuu siitä, kun itsekin lähestyy uusia kymmeniä jo kovaa vauhtia. Ensi vuonna me juhlitaan jo Oton kolmekymppisiä.

Vuosi sitten mä toivoin, että saataisiin viettää onnellinen vuosi ilman suuria menetyksiä ja se me ollaan kyllä saatu. Mulla on tänä päivänä paljon rauhallisempi fiilis kuin vielä silloin, kun isovanhemman menetys oli vielä niin paljon tuoreempi asia. Varsinkin viime syksynä olin tosi herkillä. Olin varpaillaan, pelkäsin jatkuvasti seuraavaa menetystä, vaikka yritin mennä eteenpäin. Tuntui liian uskomattomalta, että kaikki voisi mennä hyvin. Olen äärettömän kiitollinen siitä, että ollaan saatu huokaista helpotuksesta ja viettää aikaa läheisten kanssa taas yksi vuosi lisää. Ja nyt toivon sormet ristissä, että näitä vuosia on luvassa myös jatkossa.

Kun elämä on ollut tasaista, on ollut energiaa edetä ja toteuttaa myös omia haaveita. Viime syksynä olin vielä siinä vaiheessa, että haaveita ja unelmia oli tonneittain, mutta aikaa niiden toteuttamiseen ei niinkään. Se oli joskus turhauttavaa. Tänä vuonna olen päässyt toteuttamaan mun haaveet podcastista, koulutuksesta ja siitä, että pääsen kertomaan erilaisten perheiden tarinoita.  Seuraavan vuoden aikana aion viedä mun haaveita vielä enemmän eteenpäin ja toteuttaa myös uusia haaveita.

Tämä vuosi on ollut mulle sellainen henkisen kasvun vuosi, olen haastanut itseäni monella saralla ajattelemaan ihan uusilla tavoilla. Olen pyrkinyt tunnistamaan itsessäni sellaisia ajatusmalleja, joita en halua ylläpitää. Olen opetellut puhumaan itselleni kauniimmin ja näkemään enemmän hyvää. Olen myös ehkä oppinut näkemään vahvuutena kaiken, mitä olen matkan varrella kokenut. Aiemmin koin negatiivisena vaikka sen, että me oltiin joskus tosi pienituloisia kouluttamattomia nuoria vanhempia (eikä heti korkeakoulutettu ok-tuloinen keskivertoperhe niinkuin kaikki joihin itseäni vertasin). Halusin olla ylpeä siitä, mistä olin lähtenyt, mutta en aidosti osannut olla. Vertasin itseäni toisiin ja koin jossain määrin, etten koskaan yltänyt muiden tasolle vaikka mitä tein.

Nyt koen, että olen aidosti päässyt niiden ajatusten ohi. Eniten mua on auttanut siinä puhuminen läheisten kanssa ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, varsinkin meidän podcastin nauhoittaminen. Siellä ollaan puhuttu Oton kanssa julkisesti monista sellaisista asioista, joista en aiemmin ole sanonut mitään. Osa niistä mulle merkittävimmistä jaksoista on vasta tulossa. Siinä puhuessani olen käsitellyt kaikkea kokemaani ja nähnyt asioita uudessa valossa.

Olen aiemmin sättinyt itseäni asioista, joihin en toisissa edes kiinnitä huomiota. Se on tosi tavallista ja se käy ihan huomaamatta, ainakin mulla. Kun olen tajunnut tämän, on ollut helpompaa haastaa itseäni ajattelemaan toisin. Miksi pitäisin itseäni huonona sellaisten asioiden vuoksi, joiden vuoksi en koskaan pidä ketään muutakaan huonona? Se on hyvä kysymys, johon en keksinyt vastausta. Siksi päätin lakata tekemästä niin ja olla rohkeasti juuri sellainen kuin olen.

Tärkeintä on tehdä itsensä ja oman perheensä näköisiä ratkaisuja ja rakastaa, niin itseään kuin muitakin. Jokaisella meillä on oma tarina takana, eikä kenenkään tarina ole toista parempi tai huonompi, vaan omanlainen. Se mitä olen joskus tehnyt tai ollut ei myöskään määrittele sitä kuka olen tai mitä musta voi tulla.

Kiitos ihan mielettömän paljon teille siitä, että olette ottaneet mun jutut ilolla, rakkaudella ja kannustuksella vastaan tänäkin vuonna. On paljon helpompaa olla rohkeasti juuri sitä mitä olen, kun te tuette ja myötäelätte. Kiitos <3 

Mä toivon, että tänä elämäni 29. ikävuotena saan olla terve ja rakastaa ja viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa yhtä paljon kuin kuluneena vuonna. Kiitos vielä kaikille onnitteluista <3

Aiemmilla reissuilla olemme aina yöpyneet hotellissa, oli kyseessä sitten kaupunki- tai rantakohde. Tällä kertaa meidän isolle porukalle oli kuitenkin helpompaa ottaa Air Bnbn kautta talo, jonne mahduttiin kaikki. Postauksessa kerron meidän kokemuksia majoituksesta Air BnB kautta.

Jos minä olisin hoitanut yksin varausjärjestelyt, olisin varmasti päätynyt hotelliin, koska Air Bnb tuntui ajatuksena liian pelottavalta. Mitä matkoihin tulee, mä olen aina ollut sellainen tuttujen ja turvallisten pakettimatkojen ystävä.

Ulkomaille lähteminen on mulle jo itsessään niin jännittävää, että olen aina halunnut pitää järjestelyt mahdollisimman yksinkertaisena ja turvallisena. Toisinsanoen helpoimmalla olen kokenut pääseväni, kun otan tietyn matkapaketin ja ostan kaikki palvelut lentokenttäkuljetuksia myöten samasta paikasta. Mitä tämän viikon Thomas Cookin konkurssiuutiseen tulee, niin eipä ne pakettimatkatkaan aina ole niin turvallisia. Oikeastaan taloudellisesti turvallisinta on varmaan ostaa kaikki erikseen ja eri paikoista, koska on hyvin epätodennäköistä, että kaikki firmat menisivät yhtäaikaa konkurssiin.

Ja mitä olenkaan menettänyt turvallisuushakuisuudessani! Tämä ensimmäinen kerta kun vuokrattiin kokonainen talo, osoittautui kaikkein mukavimmaksi reissuksi myös järjestelyiden osalta. Mitään ongelmia ei tullut ja majoitus oli mukavin mahdollinen. Talo oli vielä tuhat kertaa ihanampi ja suurempi kuin kuvissa ja saatiin yllättyä tosi positiivisesti. Meillä oli iso talo Mallorcan Can Picafortista, jossa oli neljä makuuhuonetta (ja kylppäriä) ja yhteensä 11 sänkyä, sekä mahdollisuus myös vauvansänkyyn jota me ei hyödynnetty. Se sopi siis loistavasti isolle porukalle.

Talossa oli paljon oleskelutilaa ja pihalla iso katettu terassi ja grilli, sekä ikioma uima-allas joka oli luksusta. Ja tietty omat aurinkotuolit. Oli ihan parasta kun ei tarvinnut aamuisin koittaa etsiä vapaata aurinkotuolia pyyhkeillä varattujen joukosta, vaan ne vaan olivat siinä: vapaana, suoraan altaan vierellä. Ihana oma rauha. Alakerran makuuhuoneista pääsi kaikista suoraan altaalle ja pihalla oli myös hauska pieni leikkimökki, sekä uimaleluja. Meillä oli kyllä omiakin uimaleluja mukana, mutta oli ihanaa, että niitä löytyi myös valmiina.

Talossa oli myös paljon kirjoja ja iso leluarkku lapsille, telkkari ja ilmainen wi-fi, joka tosin oli aika huono. Se latasi sivut suht nopeasti, mutta esimerkiksi kuvien lataaminen google drivelle oli aivan tolkuttoman hidasta, siis yhdessä normikokoisessa kuvassa kesti 3-5 minuuttia. Onneksi mulla on tosi hyvä datapaketti mun liittymässä myös EU:n muissa maissa, joten kun totesin wi-fin olevan huono, käytin pelkästään mobiilinettiä. Eikä tullut katto vastaan vaan hyvin jäi vielä dataa. Mutta tämä hidas wi-fi koskee todella monia etelän lomakohteita, niin hotelleja kuin muutenkin. Me ollaan Suomessa totuttu aika hyvälle netin suhteen, eikä sitä yleensä muista ennen kuin kokeilee toisen maan nettiä.

Talon ainoa ”miinus” oli ehkä keittiö, koska se oli melko pieni talon muuhun kokoon nähden. Keittiössä mahtui yhtäaikaa seisomaan mukavasti kaksi ihmistä, eikä yhtään enempää. Varmasti siinä oli ajateltu sitä, että jos sinne tullaan lomailemaan niin syödään pääosin ravintoloissa. Ja näin mekin tehtiin. Mutta tehtiin myös lounasta talolla, grillattiin yhtenä iltana ja pidettiin myös tapas-ilta. Silloin hieman isompi keittiö olisi ollut plussaa, mutta kyllä me tuollakin tultiin oikein hyvin toimeen.

Oli ihanaa kun pystyi laittamaan itse omat raikkaat aamu-, ilta- ja välipalat omassa keittiössä tuoreista ja puhtaista aineksista, eikä tarvinnut vetää viikkoa hotellimunakokkelia ja pekonia. Ihan 100m päässä talosta sijaitsi lähin supermarket Mercadona, jossa oli loistava valikoima eri ruokia ja hedelmiä ja marjoja ja tietysti kaikkea muutakin.

Tämän kokemuksen perusteella mä aion ehdottomasti hyödyntää Air Bnbtä myöhemminkin. Sen kautta varaaminen tuntuu turvalliselta, koska nähtävissä on myös aiempien majoittujien kokemukset ja suositukset jokaisesta eri asunnosta tai talosta. Me saatiin ihan loistavaa palvelua meidän vuokranantajalta, joka oli ostanut meille valmiiksi leipää, leikkeleitä ja juustoa, tuorejuustoa, jugurtteja, limuja, sipsejä ja vettä sen varalta, että ollaan myöhään perillä, eikä ehditä kauppaan.

Tästä jäi niin hyvät fiilikset ja hippunen enemmän rohkeutta matkustajana mullekin. Ehkä uskallan jatkossa itsekin varata rohkeasti jotain muuta kuin kaikenkattavan matkapaketin, kun lähdetään perheen kanssa reissuun. Mua melkein nolottaa, miten turvallisuushakuinen olen ollut pakettimatkoineni, kun miettii kuinka monet lähtevät vaikka reppureissaamaan Aasiaan ilman huolen häivää. Mutta onneksi tässä on koko elämä aikaa oppia uutta ja rohkaistua.

Me ei oikeastaan vietetty sisällä talossa aikaa juuri muuten kuin nukkumassa sekä tietty ruoka-aikoina, joten mulla ei ole juuri mitään kuvamateriaalia talon sisältä! Mutta jos kiinnostaa miltä siellä näytti sisällä, niin tein Instassa storyihin talokierroksen jo heti tokana matkapäivänä ja se löytyy mun @iinalaura -tililtä kohokohdista ”Mallorca 2019” -kohdasta, kuten muutkin Mallorcan matkan storyt. Sieltä pääsee kurkkaamaan taloon muutenkin kuin uima-altaan osalta.

Oletteko te yöpyneet Air BnB:n kautta? Millaisia kokemuksia teillä on? Missä on ollut mukavin Air Bnb -kämppä, jossa olette majoittuneet? 

Viimeksi kesällä kirjoittaessani meidän perheen kaksikielisyydestä, sain yhden aika törkeän kommentin siitä, kuinka sekä kaksikielisyys että varsinkin juuri ruotsin kielen opettaminen toisena kielenä on hyödytöntä (ja jopa haitallista). Toki tiesin jo silloin, että kaksikielisyydestä on merkittävää hyötyä ja kommentti lähinnä nauratti, mutta nämä tiedossani olleet hyödyt perustuivat kuitenkin lähinnä meidän perheen omiin kokemuksiin ja fiiliksiin vuosien ajalta.

Mua alkoi kiinnostaa se, että voiko kaksikielisyydestä olla jotain muutakin hyötyä kuin se, että saa kielen kaveriksi toisen kulttuurin, pystyy hakemaan opiskelemaan kahdella kielellä, saa tukea muiden germaanisten kielten opiskeluun ja on etulyöntiasemassa työmarkkinoilla (ainakin pääkaupunkiseudulla). Lähdin selvittämään asiaa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessakin oli vallalla käsitys, että aivot eivät kykene oppimaan kahta tai useampaa kieltä yhtä hyvin kuin yhtä kieltä, vaan molemmat/kaikki kielet jäävät kaksikielisillä heikoiksi. Silloin monet lapset kasvatettiin yksikielisiksi, vaikka olisi ollut mahdollisuus kaksi- tai monikielisyyteen. Onneksi nykyisin tiedetään paremmin. Aloin googlettelemaan aihetta ensin lehtiartikkeleiden (ja innostuttuani myös virallisten tutkimusten) pohjalta.

Ensimmäinen hyöty johon törmäsin, oli se, että kaksikielisyys parantaa kognitiivisia taitoja. Tästä löytyi artikkeleita niin New York Timesista, Tiede-lehdestä kuin Talouselämästäkin. Tarkempi tutustuminen aiheesta tehtyihin tutkimuksiin paljasti, että se ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista. Aiheesta on väitelty puoleen ja vastaan vuosien ajan ja tehty useita (yli sata) eri tutkimuksia. Vuonna 2018 Åbo Akademissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 152 aiempaa tutkimusta ja todettiin jo, että aiempien tutkimusten esittelemät kognitiiviset hyödyt ovat liioiteltuja, eikä todellisia kognitiivisia hyötyjä voida osoittaa todeksi aiempien tutkimusten perusteella. Sen jälkeen on kuitenkin tehty ainakin kaksi uudempaa tutkimusta (esim. tämä), joissa myös analysoitiin kaikkea aiempaa tutkimusmateriaalia, myös tätä Åbo Akademissa tehtyä tutkimusta. Niissä nähtiin edelleen mahdollisena se, että kognitiivisia hyötyjä olisi, mutta todettiin, että aihetta pitäisi tutkia lisää laadukkaasti ja pitkäaikaisesti.

Toistaiseksi on siis vielä mysteeri, että pitävätkö hyödyt paikkansa täysin tai osittain vai eivät. Taitoja, joihin kaksi- tai monikielisyyden on useissa eri tutkimuksissa todettu vaikuttavan positiivisesti ovat mm. konfliktien hallinta, keskittyminen annettuun tehtävään, työmuisti, ongelmanratkaisukyky, multitaskaus ja  irrelevantin ja relevantin erottaminen toisistaan. Näiden hyötyjen on arveltu perustuvan siihen, että kielestä toiseen vaihtaminen on jatkuvaa kognitiivista stimulaatiota aivoille.

Tästä on vaikeaa tehdä mitään päätelmiä oman kokemuksen pohjalta myöskään, koska vertailupohja puuttuu täysin. Mulla on kokemusta vain meidän lapsista ja heidän kognitiivisista taidoistaan. Kun niitä ei voi verrata mihinkään, niin en osaa mitenkään itse arvioida, onko kaksikielisyys vaikuttanut niihin.

Toinen hyöty, jota eri artikkeleissa ja tutkimuksissa vahvasti tuodaan esiin on se, että aivojen ”harmaan aineksen” (gray matter) määrä lisääntyy kaksi- ja monikielisillä. Kaksikielisyys siis jopa muokkaa aivojen rakennetta. Mitä hyötyä siitä harmaan aineksen lisääntymisestä sitten on? Harmaa aines koostuu hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista, joiden määrä alkaa vähentyä 30 ikävuoden paikkeilla. Kaksikielisillä solukeskuksia ja tuojahaarakkeita on tutkittu olevan enemmän kuin yksikielisillä, jolloin aivojen vanheneminen on mahdollisesti hitaampaa. Toki aivoja voi stimuloida miljoonalla muullakin tavalla, mutta kaksikielisyys on ainakin todella jatkuva ja luonteva, helposti arjessa toteutuva tapa. Myös aikuisena uuden kielen opiskelu voi tuoda samaa hyötyä.

Monessa artikkelissa on viitattu tutkimuksiin, joissa on todettu, että kaksi- tai monikielisyys voi hidastaa Alzheimerin tai muiden dementian muotojen etenemistä useilla vuosilla. Tämä perustuu juuri sen harmaan aineksen lisääntymiseen. Munkin lähisuvussa Alzheimerin tautia on ollut, joten olen kiitollinen, jos voin edes jollain tavalla suojata omia lapsia siltä edes vähän, kun olen läheltä sitä seurannut.

Aihetta on tutkittu todella paljon, mutta yllättävän vähän on silti saatu absoluuttisia totuuksia. Mä uskon silti, että kaksikielisyydestä on valtavaa hyötyä meidän lapsille ja meidän koko perheelle. Vaikka kognitiivisia hyötyjä ei pystyttäisi näyttämään toteen, ovat tekstin alussa mainitut kulttuurilliset ja kielelliset hyödyt kuitenkin kiistattomia. Ja hei, ehkä munkin aivojen harmaa aines lisääntyy, kun nykyisin tuntuu, että välillä ajattelen ihan vahingossa joitain asioita ruotsiksi. Usein tulee ihan muuten vaan puhuttua ruotsia välillä, ilman, että edes sitä ajattelen.

Kaksikielisyyden tuoma muidenkin kielten opettelun hyöty on myös meidän arjessa tosi selkeä. Ennen meidän Mallorcan reissua latasin huvin vuoksi ilmaisen englanninkielisen Duolingo-appin, jolla opettelin espanjaa. Vielä muakin enemmän appista innostui meidän esikoinen, joka pelasi sillä vaikka kuinka paljon ja lopulta oppi espanjaa sujuvammin kuin minä. Hänellä ei ollut mitään ongelmia kääntää lauseita espanjasta englanniksi ja englannista espanjaksi, sanajärjestykset sujuivat kuin vettä vaan ja ääntämisharjoituksetkin olivat ihan helppoja. Hän tunnisti heti oikeat lauseet monivalintatehtävissä väärien joukosta ja oppi nopeasti hillittömän määärän sanoja. Hän ei ole koskaan vielä ollut yhdelläkään englannin (eikä espanjan) oppitunnilla, mutta  englannin kieli sujuu silti lähes yhtä sujuvasti kuin suomi ja ruotsikin. Ja nyt on repertuaarissa myös ne espanjan alkeet, heh.

Mä jään tosi mielenkiinnolla odottamaan millaisia tutkimuksia aiheesta tehdään tulevaisuudessa. Kaksikielisyys kiinnostaa mua tosi paljon ja haluan tukea meidän lapsia kielten kehityksessä parhaani mukaan. Kielten opiskelu on valtava rikkaus ja ties vaikka sitä itsekin innostuisi opettelemaan vielä uusia vieraita kieliä lasten opintojen mukana sitten myöhemmin.

Me tehtiin tästä aiheesta myös podcast-jakso Oton kanssa, joka ilmestyi tänään. Jakson nimi on Kaksikielisyys lapsiperheessä ja siinä on myös muutaman minuutin osuus lopussa, jossa me keskustellaan Oton kanssa ruotsin kielellä. Myös minä puhun siis ruotsia! Sen julkaiseminen jännitti mua tosi paljon etukäteen, mutta nyt olen vaan tosi iloinen, että tehtiin se. Jaksossa jaetaan rehellisesti kokemuksia kaksikielisyydestä ja Otto kertoo myös muistoja ajoilta, jolloin hän asui lapsuudessa Ruotsissa.

YHDESSÄ S01E07 Kaksikielisyys perheessä -jakson voi kuunnella:

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ 

Oletteko te huomanneet kaksikielisyydestä konkreettista hyötyä omassa elämässänne tai lapsissanne? Uskotteko, että kognitiiviset hyödyt voivat olla mahdollisia? 

Artikkelin lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6466577/

https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037%2Fbul0000142

https://www.annualreviews.org/doi/full/10.1146/annurev-linguistics-011718-011820?journalCode=linguistics

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Kaksikielisyyden-kognitiiviset-vaikutukset-liioiteltuja.aspx

https://www.washingtonpost.com/national/health-science/speaking-two-languages-may-help-the-aging-brain/2018/12/07/f93489c8-f8b0-11e8-8d64-4e79db33382f_story.html

Vähän puolen yön jälkeen viime yönä me laskeuduttiin Suomen maan kamaralle ja näin on lomat lomailtu. Blogiloma loppuu tähän ja kellon pyörähdettyä huomisen puolelle poistuu sähköpostistakin lomailmoitus. En ole vilkuillut sinne ollenkaan ja hyvä niin, tämä loma teki niin hyvää. Meillä oli ihan mieletön reissu. Osa teistä varmasti seurasikin sitä Instagramin puolelta, jonne päivitin kuulumisia ja satunnaisia videopätkiä, kuten myös meidän Air B’nB-kämpän esittelyä ja muuta. Kaikki storyt Mallorcalta löytyvät myös mun IG-tilin kohokohdista.

Me kuvattiin koko reissun ajan videoita ja editoitavaa materiaalia kertyi ihan älytön määrä. Tulen julkaisemaan reissuvideon ensi viikon aikana, mutta sitä ennen pääsette kurkkaamaan reissulle kuvien muodossa. Paljon on toki myös sellaista, jota ei kuvissa tai videoilla näy, sillä loman päätarkoitus oli rentoutuminen ja töiden unohtaminen ja se kyllä tosissaan onnistui.

Lähdettiin tosiaan viime viikon lauantaina 14. päivä reissuun ja saavuttiin perille Mallorcalle siinä alkuillasta. Matka lentokentältä Can Picafortiin meidän talolle taittui ennakkoon tilatulla kuljetuksella ja perille päästyämme ehdimme vielä juuri ja juuri viereiseen Mercadonaan ruokaostoksille ennen kuin se meni kiinni. Asunnon vuokraaja oli tosin varannut meille maitoa, limua, vettä, leipää ja leivänpäällisiä sekä pientä naposteltavaa sinne valmiiksi. Ihan huikeaa palvelua!

Ensimmäisenä iltana me mentiin todella myöhään syömään ja päädyttiin rannan lähellä olevaan ravintolaan, joka oli suoraan sanoen aika surkea. Kaikilla oli kuitenkin niin jäätävä nälkä, että se ei hirveästi haitannut. Ravintolan jälkeen kaikki alkoivat suoraan nukkumaan, mutta sunnuntai-aamuna sitten oltiin aivan pirteinä ja alettiin vasta kunnolla pyörimään talossa ja sen pihalla.

Loppuviikon ajan ruuat olivat herkullisia kaikissa ravintoloissa, joissa käytiin ja lisäksi kokkailtiin jonkin verran myös talolla itse, sillä siellä oli aivan hyvin varusteltu keittiö sekä grilli omalla terassilla. Ymmärrettiin välttää rannan kuppiloita ja keskittyä niihin ravintoloihin, jotka löytyivät vähän enemmän piilosta (mutta joissa oli paljon parempaa ruokaa).

Ekat pari päivää pyörittiin lähinnä lähialueilla ja oman talon uima-altaalla, käytiin kävelyllä ja juoksulenkeillä, minkä jälkeen oli parin rantapäivän vuoro. Can Picafortin ranta on aivan uskomattoman kaunis paikka ihanine kaisloista tehtyine aurinkovarjoineen ja se on simpukoiden keräilijöiden unelmakohde.

Päästiin tekemään rannalla tytöistä hiekkamerenneidot simpukkakoristeilla, rakennettiin kaksi isoa hiekkalinnaa ja vesitie ja uitiin varmaan koko vuoden edestä. Me viihdyttiin rannalla tuntikausia. Vesi oli aivan älyttömän lämmintä, kirkasta ja ihanaa. Sinne rannalle voisin lähteä koska tahansa uudelleen. Kerättiin simpukoita ja kauniita kiviä, annettiin aaltojen kuljettaa meitä ja naurettiin vedet silmissä. Välillä käytiin hakemassa lounasta rannalle ja syötiin siellä. Sitten taas jatkettiin uimista.

Keskiviikkona vietettiin Mallorcalla mun 28-vuotissynttäreitä suuntaamalla silloinkin rannalle. Kyllä siinä oli aika hyvä fiilis kun sai viettää synttäripäivää lasten kanssa lämpimässä Välimeressä pulikoiden. Otto-ressukka kärsi nestehukasta tai lievästä auringonpistoksesta just mun synttäripäivänä, joten hän oli silloin vähän pois pelistä, mutta onneksi iltaa kohden alkoi voida vihdoin paremmin. Silloin hurautettiin taksilla 10km päähän Port D’ Alcudiaan illalliselle.

Torstai oli meillä sellainen rento allaspäivä jälleen lähinnä oman talon poolilla ja käytiin myös vähän kävelemässä ympäri Can Picafortia ja tutkimassa uusia reittejä. Vietettiin myös tapas-iltaa ja kokattiin kaikki tapakset yhdessä porukalla. Oli aivan älyttömän hyvää ruokaa ja tietysti myös seuraa.

Haluttiin käydä myös Palmassa eli Mallorcan saaren isossa pääkaupungissa ja vuokrattiin perjantaille iso 9-paikkainen auto. Meitä oli tosiaan yhteensä yhdeksän tyyppiä mukana reissussa eli aika iso porukka. Se oli parasta! Palma yllätti, se oli ihan mielettömän upea kaupunki ja sinne voisi lähteä vaikka ihan vaan kaupunkilomalle. Siellä on valtavan kaunista arkkitehtuuria, hulluna kauppoja ja nähtävyyksiä, hirveästi ihmisiä ja tosi paljon ravintoloita. Palmaan täytyy ehdottomasti päästä uudelleen, yhdessä päivässä siitä jäi tosi paljon näkemättä (vaikka paljon ehdittin myös nähdä ja näistä tulossa vinkkejä myöhemmin).

Perjantaina juhlittiin myös meidän esikoisen 8v-synttäreitä kakulla ja lasten skumpalla jo heti aamusta. Illalla ravintolassa hän sai istua pöydän päädyssä ja valkkasi itselleen ihanan herkullisen Oreo-jälkkärin. Päivä Palmassa taisi olla hänenkin viikon kohokohta, hän kun alkaa olla niin iso tyyppi jo!

Eilinen lauantai oli meidän viimeinen päivä ja käytettiin se ihan vaan altaalla loikoiluun, pakkailuun ja lounaaseen. Illalla lennettiin kotiin. Loma kului aivan epätodellisen nopeasti, mutta niinhän se aika usein kuluu kun on hauskaa. Nautittiin ihan hirveästi koko porukalla yhdessäolosta ja tehtiin suurimmaksi osaksi kaikkea yhdessä, eikä erikseen. Yhdessähän sinne lomailemaan mentiinkin.

Alunperin suunnitelmissa oli reissun aikana myös mm. tyttöjen iltaa ja muuta sellaista, mutta päädyttiinkin palaamaan aina illallisen jälkeen talolle (jos oltiin syöty ulkona) ja lasten mentyä nukkumaan pelattiin koko porukalla korttia. Ja se oli siis kaikkien toive. Aina iltaisin oli vähän sellainen fiilis kuin oltaisiin oltu porukalla mökkeilemässä, mutta oltiinkin vaan Mallorcalla. Ja mähän siis rakastan mökkeilyä, joten se oli 100% kohteliaisuus.

Reissu oli oikeasti ihan mieletön ja siitä jäi niin lämpimiä muistoja. Tällä porukalla lähden erittäin mielelläni reissuun joskus toisenkin kerran ja vaikka kymmenennenkin kerran. Meillä oli rento meininki, kaikkia kuunneltiin tasapuolisesti, lapset otettiin huomioon (vaikka kaikki muut meidän lapsia lukuunottamatta olivat reissussa aikuisia) ja ennenkaikkea pidettiin hauskaa. Jos halusi, sai olla omassakin rauhassa ja jos halusi olla yhdessä niin aina löytyi seuraa. Meidän lapset olivat ihan huikeaa matkaseuraa ja vaikka taaperolla eilen meni lennolla nousussa hermot (koska piti pitää turvavyötä ja hän ei nähnyt silloin kunnolla ikkunasta ulos), niin lennotkin menivät tosi hienosti lasten kanssa.

Annan reissulle ihan 5/5! Nyt on ihana olla kotona ja oli oikeastaan aika virkistävääkin, miten viileä ja syksyinen ilma koneesta poistuessa iski kasvoille. Nyt on hyvä pakata kaikki kesävaatteet pois talveksi ja alkaa keskittyä syksyyn ihan täysillä. Nyt tosiaan blogi ei ole enää tauolla, joten ensi viikolla ilmestyy postauksia taas ihan tavalliseen tapaan. Yöllä meiltä ilmestyy myös uusi podcast-jakso, jonka aiheena on kaksikielisyys (ja jossa puhutaan muuten molemmat myös ruotsia lopussa)!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos ihanista synttärionnitteluista ja muista mahtavista viesteistä, joilla olette piristäneet meidän lomaa vielä entisestään <3 It’s good to be back!