Vauvavuosien kustannukset vertailussa

31.10.2019

Noniin, tässä tulee viimeinkin yleisön toivepostaus: vauvavuosien kustannukset vertailussa. Mulla kesti n. viisi tuntia kun yritin laskea kaikki mahdolliset vauvavuosien kustannukset, selvitellä esimerkiksi sairaalapäivämaksuja aiemmilta vuosilta, laskea äitiyspäivärahoja ja lapsilisiä ja kaikkea mahdollista, mutta tässä on nyt karkea arvio siitä kuinka paljon vauva maksaa kertaa kolme. Eli meidän vauvavuosien kustannukset taulukoituna.

Nämä ovat tosiaankin suuntaa antavia, eli eivät välttämättä kata ihan kaikkia kustannuksia ja summat on näin jälkikäteen arvioiden laskettu. Tarkistin nyt HUSin sivuilta hoitopäivämaksut ja googlasin mitä ne ovat olleet silloin, kun olen synnyttänyt v. 2011, mutta nämä ovat arvioita, eli en ole tarkistanut jostain 8v vanhasta HUS-laskusta summia kun ei ole enää tallessa. Myös esim. tuet on laskettu tämänhetkisten Kelan tietojen perusteella, eli ovat voineet olla hieman erit esim. 8 vuotta sitten, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi. Nämä laskelmat antavat mun mielestä riittävän hyvin suuntaa kuluista, joita meille kunkin vauvavuoden aikana syntyi. Hankintojen hinnat olen osan luntannut täältä blogista ja osa sitten perustuu ihan omiin muistikuviin, eli voi olla euron tai toisenkin pielessä, mutta suurin piirtein pitävät paikkansa.

Blogin kautta saaduista tuotteista (koskien lähinnä 3. vauvavuotta) niin en ole ottanut niitä laskelmassa huomioon, koska niiden tuoman kustannuksen/hyödyn arvioinnin antama lisäarvo tälle laskelmalle on mun mielestä olematon. Laskelmassa on kolme erilaista vuotta, jolloin vauvavuoden kustannusten arviointi onnistuu kyllä yleisellä tasolla hyvinkin tämän mun taulukon perusteella ilman tietoa niistä.

Vaikka sain esimerkiksi pinnasängyn konkreettisena tuotteena, maksoin siitä itse rahana verottajalle 36% tuloveroa ja 24% arvonlisäveroa, jolloin käytin itse rahaa n. 60% tuotteen arvosta. Lisäksi maksoin tuotteesta itse tekemälläni työllä. Näin oli kaikkien tuotteiden kohdalla, jotka sain. Siksi niiden todellisen kustannuksen arvioiminen mulle on vähän hankalaa, koska saimme kyllä itse tuotteen ”ilmaiseksi”, mutta maksoin niistä 60% veroa + työhön käytetyn ajan sekä näkyvyyden. Voisin näin karkeasti arvioida, että niistä syntyi meille n. 800-1000€ lisäkulua vielä kolmanteen vauvavuoteen, mutta sitä olisi ollut haastavaa kommunikoida taulukossa riittävän yksinkertaisesti.

Mun mielestä oli hauskinta huomata, että meillä on mennyt jokaisena vauvavuonna aika sama määrä rahaa, vaikkakin kustannusten kohteet ovat olleet täysin erilaisia ja meidän tapa kuluttaa on ollut ihan erilainen. Ajattelin etukäteen, että summat näyttäisivät ihan eriltä ja kolmannen lapsen summa olisi todella merkittävästi muita suurempi, mutta olin väärässä.

Ensimmäisen vauvan kohdalla eniten rahaa meni vakuutukseen, synnytykseen, vaippoihin, korvikkeisiin ja ruokaan. Kaikki muu oli melko edullista. Toisen lapsen kohdalla taas imetin, mikä pienensi ruokakuluja puolella. Synnytys ja lapsivuodeaika sujui ilman komplikaatioita 2hlö huoneessa yöpyen ilman Ottoa, jolloin myös sen kulut olivat tosi paljon pienemmät kuin 1. vauvan kohdalla.  Kuopuksen vauvavuonna taas me panostettiin rahallisesti eniten vaatteisiin ja lastentarvikkeisiin, mutta sitten ruokaan kului kaikkein vähiten rahaa ja vakuutus oli ilmainen meidän vakuutusfirman vauvavuosi-tarjouksen vuoksi.

Mä itse en ole saanut koskaan mitään muuta kuin minimi-äitiyspäivärahaa. Esikoisen saadessamme se oli suurin tulo, mitä olin koskaan saanut. Samoin oli myös kotihoidontuki ja kuntalisä sekä pieni hoitolisä jota saimme, ne olivat itseasiassa euromääräisesti vielä hieman suuremmat kuin se minimi-äitiyspäiväraha. En ollut koskaan saanut niin paljoa rahaa kuin ne. Kuopuksen kohdalla jatkoin työntekoa yrittäjänä kokopäiväisesti läpi raskauden ja koko vauvavuoden, jolloin sain omalta pakolliselta äitiysrahakaudeltani edelleen vain ne samat minimit yritystuloni päälle. Otto sai oman vanhempainvapaansa aikana tuloihinsa perustuvaa vanhempainrahaa.

Hankintojen osalta ensimmäinen vauvavuosi oli melko edullinen, mutta silloin juuri synnytyksestä ja korvikkeista syntyi suuret kustannukset. Keskimmäinen vauvavuosi oli kaikkein edullisin sekä hankintojen osalta että muutenkin. Kolmas vauvavuosi oli kallein, koska halusimme itse panostaa moniin hankintoihin rahaa. Mun mielestä tästä näkee hyvin sen, että niiden hankintojen suhteen voi päästä tosi edullisestikin, kun hyödyntää äitiyspakkausta, kirppiksiä ja tuttujen/sukulaisten vanhoja juttuja. Yllättäviä kuluja voi kuitenkin tulla, vaikka hankinnoissa pärjäisikin vähällä, koska ikinä ei tiedä miten vaikka synnytys sujuu.

Me ollaan oltu todella tyytyväisiä lasten vapaaehtoisin terveysvakuutuksiin ja niille on kaikille ollut käyttöä. Vaikka meidän lapset ovat olleet kaikki melko terveitä, aina tulee kuitenkin jotain pientä ja ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että on voitu aina itse valita missä lääkärissä käydään ja milloin ja saatu hyvää ja nopeaa hoitoa, eikä ole tarvinnut vakuutusmaksujen ja 100€ vuosittaisen omavastuun lisäksi maksaa mitään muuta. Esimerkiksi keskimmäisen käden murtuma kontrollikäynteineen keväällä hoitui todella hyvin ja ilman yhtään odottelua yksityisessä sairaalassa. Tämä 100€ omavastuu nyt itse asiassa puuttuu noista kahden ekan vuoden kustannuksista vielä, koska se tuli mieleeni vasta tässä tätä raapustaessani. Kolmantena vauvavuonna taas ei käytetty muistaakseni yksityistä lääkäriä ollenkaan, eikä maksettu sitä vakuutusmaksuakaan.

Näiden tässä mainittujen kulujen lisäksi lapsi on tietysti vaikuttanut asunnon kokoon ja täten vuokraan/vastikkeeseen. Sitä en kuitenkaan huomioinut tässä, koska voihan olla, että ilman vauvaa oltaisiin asuttu vaikka kalliimmassa asunnossa keskustassa ja vuokra olisi ollut ihan yhtä kallis siksi. Tai oltaisiin asuttu kahdessa eri asunnossa Oton kanssa, jolloin kahden asunnon vuokra olisi ollut sama, kuin nyt vauvan kanssa yhden.

Tähän voisi laskea lisää vielä äitiysvaatteista kuluja, poliklinikkamaksuja ultrakäynneistä sekä jotain hömppää mihin rahaa on käytetty vapaaehtoisesti. En laskenut 1v-synttäreiden kuluja myöskään mukaan, niistä olisi tullut ehkä vielä pari sataa. Me ei olla koskaan käyty esim. maksullisissa vauvaharrastuksissa, vaan hyödynnettiin ilmaista harrastustoimintaa, leikkipuistoja tai nähtiin vaan kavereita. Ei olla matkustettu vauvojen kanssa niin, että olisi tarvittu esim. passia ennen 1v-synttäreitä, eikä olla ostettu kalliita vauvakuvauksia vaan kuvattu itse.

Tässä laskelmassa huomioimatta on lasten vaikutus esimerkiksi meidän eläkevakuutusmaksuihin, koska en ole siitä aivan perillä. Ennen ekaa ja tokaa lasta mulla ei ollut mitään tuloja, eli ei muutenkaan ihan hirveästi tainnut kertyä eläkettä. Tilanne siis parani lasten ja äitiyspäivärahan myötä, joka kerrytti eläkettä mulle. Kolmannen lapsen ajan itse maksoin tietty yrittäjänä YEL:iä koko vauvavuoden. Otolle kertyi vanhempainvapaan ajalta myös eläkettä normaalisti. Voisiko olla niin, että meidän osalta lasten saannilla ei siis ollut merkittävää negatiivista vaikutusta eläkekertymään kummallekaan vai olenko aivan hakoteillä? Sitten tuosta  vielä tietysti puuttuu se vanhempainvapaan aikainen tulonmenetys Oton osalta: vanhempainrahan määrä on n. 3/4 ansiotulosta muistaakseni, jolloin hän tietysti tienasi puolen vuoden ajan 25% vähemmän kuin normaalisti. (Korjatkaa jos olen väärässä).

Tämä havainnollisti hyvin ainakin itselleni näitä vauvavuoden menoja ja tuloja. Mun laskelmien mukaan ollaan tässä siis reilusti plussan puolella näiden vauvavuosien osalta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kyllähän lapseen saa uppoamaan paljon rahaa halutessaan (tai sitten pakon edessä, esim sairaudet, allergiat yms). Voi kuitenkin myös olla, että vauvavuosi on ihan kohtuuhintainen. Ja koska me tultiin nuorena vanhemmiksi ensimmäisen kerran, lasten myötä meidän tulot kasvoivat, eivätkä laskeneet. Yleensähän se menee toisinpäin, että lasten myötä sitten tulotaso laskee hetkellisesti kun jää töistä kotiin.

Sellaista. Pakko myöntää, että tämä oli ehkä itselleni yksi blogihistorian mielenkiintoisimmista postauksista tehdä. Tämä konkretisoi todella hyvin mun ajatuksia ja fiiliksiä siitä, millainen vaikutus lapsilla on ollut meidän tuloihin. En siis ollut väärässä kun ajattelin, että meille lapset toivat leivän tullessaan, kuten sanotaan. Ja tästä puuttuu muuten tietty vielä kaikki säästötkin: lasten myötä esimerkiksi baarissa juoksemiseen on mennyt huomattavasti vähemmän rahaa kuin ennen, heh.

Kysyin tämän postauksen innoittamana tänään Instagram storiesissa @iinalaura-tililläni seuraajilta, että kuinka paljon he arvelevat lonkalta menneen euroja esikoisen vauvavuonna. Käytin kyselyyn Instagramin ”visa”-toimintoa, johon voi asettaa maksimissaan neljä vastausvaihtoehtoa. Asetin vaihtoehdoiksi 2000, 4000, 6000 ja 8000€ ja pyysin vastaamaan sen, jonka arvelee olevan lähimpänä. Vajaan neljän tunnin aikana, jonka kysely ehti olla pystyssä ennen postauksen julkaisuaikaa, vastauksia kerkesi tulla reippaasti yli 1000. Vastauksista n. 25% oli ”2000”, 38% oli ”4000”, 27% oli ”6000” ja 10% oli ”8000”. Suurin osa vastaajista arveli siis käyttäneensä saman verran tai enemmän rahaa lapseen vauvavuonna kuin me. Käykää ihmeessä vastaamassa mun kyselyyn, olisi kiintoisaa nähdä mihin suuntaan numerot vielä kehittyvät. Jaan tulokset kyselyn päätyttyä siellä.

Oletteko te laskeneet omia vauvavuoden kustannuksia? Kuinka paljon vauva maksaa? Puuttuiko tästä jotain olennaisia kuluja teidän mielestä? 


10 suoraa kysymystä rahasta osa 2

01.10.2019

Tässä se tulee! Toinen osa maaliskuussa julkaisemalleni 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukselle. Seuraajat saivat eilen esittää Instagram storiesissa kysymyksiä ja mä otin niistä mukaan tähän 10 sellaista, joihin en ennen ole vastannut. Yhdistelin joitakin kysymyksiä, jotka olivat samaa aihepiiriä tai sama kysymys eri sanoilla, jotta sain mahdollisimman paljon teitä kiinnostavia aiheita mukaan.

1. Kuinka paljon olet enimmillään tienannut kuukaudessa? Millä summalla luulet/tiedät, että perheenne pärjäisi kuukauden, jos eläisitte kuten tällä hetkellä? Teidän perheen kuukausitulot? Entä menot?

Eniten mitä olen laskuttanut kuukauden aikana on ollut 22 000 euroa. Yleensä laskutan kuukauden aikana n. 8000-12 000 euroa. Laskutettu summa ei tietenkään ole sama kuin käteen jäävä summa, vaan mun laskuttamista tuloista menee YEL, verot, kirjanpito ja muut työhön liittyvät sivukulut. Useimmiten maksan itselleni nettona palkkaa n. 3500-5000 euroa kuukaudessa käteen. Otto tienaa töissä ollessaan suunnilleen suomalaisten keskitulon verran, mutta nyt opintovapaalla tietysti vain n. 75% siitä.

Meidän perheen tarkkaa kuukausituloa on hankala määritellä, koska se vaihtelee niin paljon. Kiinteät menot meillä on n. 4000€ kuukaudessa, siihen olen laskenut asumisen, auton, vakuutukset, puhelimet, netin, päivähoidon, kodin turvajärjestelmän, hyväntekeväisyyden, sähkön, ruuan ja päivittäistavaran sekä harrastukset. Vakuutuksia, sähköä ja harrastuksia maksetaan kuitenkin yleensä könttänä eikä joka kuukausi, joten joinakin kuukausina menot ovat tuota paljon pienemmät ja joinakin vastaavasti hieman suuremmat. Tuohon summaan ei ole laskettu kuukausittaisia säästöjä tai sijoituksia, koska ne eivät ole ”meno”. Mutta sanoisin siis, että 4000 euroa on summa, jolla meidän perhe pärjäisi kuukauden, jos elettäisiin kuten tällä hetkellä. Varmasti pienemmälläkin pärjättäisiin, jos luovuttaisiin joistakin ei-niin-välttämättömistä asioista.

 

2. Teetkö paljon yhteistyötä tilitoimistosi kanssa? Onko oman yrityksen raha-asioiden hoito ollut vaikeaa omaksua?

En hirveästi. Mulla on käytössä tilitoimiston kautta kätevä ohjelma, josta tilitoimisto näkee esimerkiksi yritykseni tiliotteet ja suurimman osan ostolaskuista ja kaikki myyntilaskut ihan reaaliajassa. Mun ei siis tarvitse juurikaan lähetellä tai käydä läpi papereita joka kuukausi, ainoastaan jos ostan jotain normaaleista kuukausimenoista poikkeavaa, josta on erillinen kuitti. Lähinnä  siis toimitan kuitit jos sellaisia on. Mulle hankalaa on omaksua se, että voisin tehdä alv-vähennyksiä. Usein en muista ottaa kuitteja edes talteen, enkä ole ihan perillä siitä, mitä kaikkea voisin vähentää. Muuten koen tämän melko helpoksi ainakin nykyisin. Ekana vuonna vuositulon määrää oli hirveän vaikea arvioida etukäteen ja siksi se oli verotuksellisesti hankalaa, mutta onneksi ei tullut mätkyjä, kun sain kaiken hoidettua ajoissa, vaikka jouduinkin maksamaan isoja summia veroja kerralla.

3. Tekeekö raha sut onnelliseksi? Olisitko vähemmän onnellinen jos joutuisit “laskemaan senttejä”? Ostitko lapsille merkkivaatteita silloin, kun ei ollut paljon rahaa vai oliko heillä silloin tyyliin h&m -vaatteita?

En koe, että mulla nykyisin onnellisuus kasvaisi niinä kuukausina kun tilipussi on suurempi. Raha lisää onnellisuutta siihen asti, että sitä on sen verran, ettei sen riittävyyttä tarvitse jatkuvasti arjessa ajatella. Koen, että olisin ainakin enemmän stressaantunut, jos joutuisin laskemaan senttejä, koska olen joutunut ja olin silloin stressaantunut. Se, että pitää jatkuvasti miettiä miten saa rahat riittämään on ihan älyttömän kuluttavaa henkisesti. Olin silti onnellinen silloin kaikesta mitä meillä oli, mutta kyllä rahan ajatteluun ja laskemiseen kului paljon voimavaroja.

Nykyisin en juurikaan ajattele rahaa arjessa, ainoastaan silloin kun teen itse tai maksan laskuja, eli n. 1-2 kertaa kuussa. Aina välillä tsekkaan säästöt ja sijoitukset. Silloin kun rahaa oli tosi vähän, ostin vaatteita lähinnä kirpparilta tai sitten ketjuliikkeistä. Sitten kun rahaa alkoi olla normaalien keskiverto-kuukausitulojen verran, aloin ostella merkkivaatteita pikkuhiljaa lapsille, koska tykkäsin niistä ja olin haaveillut niistä jo pidempään.

4. Rahallisesti isoin ostos? Entä ostos jota kadut/kadutte?

Asumisoikeusasunto (15% asunnon arvosta maksetaan itse) sekä meidän uusi auto. Ostos jota kadun on kyllä hankala kysymys. En mä koe katuvani mitään ostoksia, paitsi ehkä joitakin vaatteita, joita pidin vain kerran tai kaksi ja laitoin eteenpäin menneinä vuosina. Viisi vuotta sitten esimerkiksi ymmärrys vaatteiden ilmastovaikutuksista oli mulla käytännössä nolla. Ihailin kaikkia bloggaajia, joilla oli aina asukuvissa uudet vaatteet ja halusin olla itse samanlainen.

5. Laitatko rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin? 

Laitan. Toimin norppakummina WWF:lle ja Planin kautta mulla on kummityttö Zimbabwessa. Norppakummina olen ollut nyt n. viisi vuotta ja Plan-kummina kohta neljä vuotta. Lisäksi lahjoitan satunnaisesti muihin kohteisiin.

6. Miten näet sun tulokehityksen vaikka seuraavan 10 vuoden aikana?

Toivoisin kovasti, että tulotasoni pysyisi samalla tasolla kuin nyt. Mulla ei ole tavoitteena kasvattaa aktiivisen tulon määrää, mutta passiivisen tulon määrää tai osuutta tuloista haluaisin kasvattaa. Toivoisin, että osa mun tulovirrasta tulisi esimerkiksi sijoitusasuntojen kautta seuraavan 10 vuoden aikana. Rahasummia tärkeämpää mulle on kuitenkin se, että saisin tehdä mielekästä ja itselleni merkityksellistä työtä, kuten nytkin. Ja myös se, että työn määrä olisi balanssissa muun elämän kanssa.

7. Millä perustein valita sijoituskohteet rahoille? Millaisiin rahastoihin sijoitat? Säästätkö johonkin erityiseen vai ihan vaan tulevaisuuden varalle? Paras vinkki sijoittamiseen? 

Jokaisella on tietysti omat sijoituskohteet, jotka kiinnostavat. Suosin itse rahastoja ja niistä erityisesti vastuullisia rahastoja. Mulla on sijoituksia neljässä eri rahastossa yhdessä pankissa ja lisäksi sijoitan S-bonukset suoraan rahastoon S-pankissa. Pankin omistaja-asiakkaana mä ostan, myyn ja vaihdan mun valitsemia rahastoja ilman kuluja, joten siksi suosin niitä pankin omia mulle kuluttomia rahastoja. Olen miettinyt myös Nordnetiä mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen mun sijoituksiin omassa pankissa. Olen seurannut niiden kehitystä jo muutaman vuoden ja ollut tyytyväinen, tällä hetkellä kaikilla on hyvä tuottoprosentti, mutta viime vuonna kaikki mun sijoitukset olivat jonkin aikaa miinuksellakin. En myynyt enkä panikoinut, vaan seurasin kehitystä ja nyt saan nauttia siitä, että summat ovat kasvaneet hyvin korkoa.

Kannattaa miettiä kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa. Jos rahat sijoittaa esimerkiksi 20 vuodeksi (esim. lapsille), voi ottaa enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa riskiä. Jos taas sijoittaa lyhyemmäksi aikaa, suosin itse maltillisempaa riskiä. Sijoittamiseen liittyen tuli niin paljon kysymyksiä (paljon enemmän kuin otin tähän mukaan), että aion tehdä aiheesta postauksen jonkun asiantuntijan kanssa, joka neuvoo ja opastaa kiinnostuneita huomattavasti asiantuntevammin kuin minä. 

Me sijoitetaan lapsille tulevaisuuteen, sekä itsellemme vaurastumisen vuoksi. ”Pahan päivän varalle” eli työkyvyttömyyttä, pitkäaikaisia sairauksia tai tapaturmia tai kuolemaa varten meillä on tosi kattavat ja hyvät vakuutukset koko perheellä ja lyhytaikaisempia pahoja päiviä varten säästöjä tilillä, eli niitä varten sijoitukset eivät ole.

8. Miten kasvatat lapset arvostamaan rahaa? Mitä haluat opettaa lapsille rahasta? Saako ostaa leluja esim. lahjarahoilla vai miten lasten rahan käyttöä säädellään? Miten opetatte lapsille järkevää rahan käyttöä? Miten opetatte lapsille mitä raha on? Tietävätkö esim. että on tehtävä töitä rahan eteen?   Miten lasten kanssa keskustelette rahasta? Millaisia rahastoja teillä on lapsille?

Me puhutaan kotona avoimesti rahasta. Jos meidän esikoiselta kysyy paljonko meillä kuluu ruokaan viikossa rahaa, hän osaa vastata. Lapset tietävät, että rahaa saa työtä tekemällä ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä ostoksia. Lapset tietävät, että me säästetään ja sijoitetaan. Esikoiselle olen myös opettanut sijoittamisen ja taloudesta huolehtimisen alkeita Taloussankari-nettipelin avulla, jota hän on pelannut mielellään ja oppinut siitä paljon asioita. Tällä hetkellä järkevää rahankäyttöä opetetaan meillä lähinnä keskustelun ja esimerkin kautta. Lapsilla on omaa käyttörahaa joskus synttäreiden, hammaskeijun vierailun tai lomamatkan yhteydessä. Niillä rahoilla he saavat tehdä ihan mitä huvittaa. Viimeksi viime viikolla lapsi kysyi, että saako käyttää lomamatkalta lompakkooon jääneet kolikot koulun Nälkäpäivä-keräykseen. Tietenkin sai ja annettiin vielä lisää päälle.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, meillä ei ole viikkorahakäytäntöä. Ei olla ollenkaan sitä vastaan ja olen yrittänyt sitä pari kertaa jo meille tuoda osaksi arkea, mutta kukaan ei vaan muista ylläpitää sitä. Sitten kun lapset itse haluavat sen viikkorahan ja muistavat sen joka viikko, niin ehdottomasti voidaan ottaa se käytäntö. Tällä hetkellä sille ei vaan ole vielä tarvetta, kun kukaan ei edes muista sitä. Lapset tietävät myös, että heillä on omat tilit ja että me säästetään/sijoitetaan heille. He tietävät, että tulevat saamaan sitten omat visa electronit, kun ovat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan niistä. Viimeistään silloin varmaan viikko- tai kuukausirahakin on helpompi muistaa, kun sen voi hoitaa automatisoidusti verkkopankissa. Siitä en tosin mene takuuseen, muistavatko lapset silloinkaan käyttää niitä rahoja.

Lapsille meillä on pankin omia kuluttomia rahastoja, joista niitä rohkeampia vaihtoehtoja, joissa riski on hieman suurempi kuin maltillisissa. Tähän mennessä sijoitukset ovat jo kasvaneet mukavasti korkoa ja täytyy toivoa, että sama tahti jatkuu kun vuodet vierivät.

9. Mihin käytätte lapsilisän? Ostatteko tarpeellisia juttuja vai meneekö säästöön/sijoituksiin? 

Lapsilisä on meillä ihan normituloa, joka käytetään arjen pyöritykseen ja milloin mihinkin. Toisaalta me laitetaan lapsille sijoituksiin ja säästöön kuitenkin ihan sievoinen summa rahaa, se ei vaan lähde tililtä juuri lapsilisäpäivänä, vaan kuun puolivälissä.

10. Ootteko tehneet laskelmia vauvavuoden hinnasta?

Ei olla tehty laskelmia vauvavuoden hinnasta, mutta se olisikin aika mielenkiintoista! Meillä on ollut kolme tosi eri hintaista vauvavuotta, olisi aika jännittävää vertailla niitä keskenään. Ehkä tästä tulevaisuuden postausidea?

Jos aihe kiinnostaa, niin meidän tuoreimmassa podcast-jaksossa jutellaan Oton kanssa näistä samoista aiheista, eri näkökulmasta. Siinä muistellaan meidän ekoja kuukausia, jolloin tulot olivat pienet, puhutaan siitä, miltä tuntuu kun toinen tienaa huomattavasti enemmän ja kerrotaan onko meillä yhteiset vai omat rahat. 

Kuuntele Yhdessä S01E08 Omat vai yhteiset rahat – pienituloisuus, avioehto, säästäminen

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ


10 suoraa kysymystä rahasta

06.03.2019

Törmäsin Sara Vannisen Tickle Your Fancy -blogissa ja Mona Visurin Mona’s Daily Style -blogissa mahtavaan 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukseen ja halusin ehdottomasti toteuttaa oman tästä aiheesta. Rahapuhe on viime vuosina muuttunut yleisemmäksi ja neutraalimmaksi, mikä on todella hienoa. Silti siihen liittyy yhä edelleen todella paljon salailua ja häpeää ja sellaista, että ei uskalleta puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Täytyy myöntää, että myös mua jännittää hirveästi puhua tästä aiheesta. Vaikka monet puhuvat tosi rohkeasti rahasta ja moni ihminen kokee sen nykyisin jo aivan tavallisena puheenaiheena, on myös paljon ihmisiä, jotka edelleen ajattelevat rahasta puhumisen olevan esimerkiksi leuhkimista. Rahan puutteesta on tänäkin päivänä paljon sallitumpaa puhua kuin siitä, miten rahaa käyttää. On enemmän ok sanoa, että rahaa ei ole, kuin kertoa, että tulee ihan mukavasti toimeen. Sen pitäisi muuttua niin, että jokainen voisi puhua rahasta suoraan, oli sitä paljon tai vähän tai sopivasti.

Ilman Saran ja Monan esimerkkiä en olisi uskaltanut ottaa lukuja tässä esille. Vaikka luvuthan ne on, jotka kaikkia kiinnostavat kun tällaista postausta tulee lukemaan.  Ja tottahan se on, että vain puhumalla asioista avoimesti voi raottaa salaisuuksien verhoa. Mä uskon, että avoimuus luo tasa-arvoa tässäkin asiassa.

Kysyin teiltä Instagram Storiesin puolella, mitä te haluatte tietää rahasta ja tehän vastasitte. Sain kymmeniä kysymyksiä, joiden joukosta mä valitsin kymmenen. Onneksi monet kysymykset olivat myös samoista aiheista ja muutamia yhdistelin niin, että pystyn kertomaan hieman monipuolisemmin. Älyttömän suuri kiitos kaikille kysymyksiä lähettäneille ja tässäpä tulisi nyt mun suorat vastaukset suoriin kysymyksiin rahasta.

10 suoraa kysymystä rahasta

1. Kuinka paljon tienaat vuodessa? Kumpi teidän perheessä tienaa enemmän, sinä vai Otto?

Viime vuonna tienasin karvan vajaat 100 000 euroa, josta maksoin toki myös ison siivun veroja. Yrittäjänä palkan maksu on kuitenkin vähän erilaista kuin palkansaajana. En maksa itselleni joka kuukausi yhtä suurta palkkiota, vaan se vaihtelee suuresti. Osa tästä summasta koostui muille yrityksille tekemästäni sisällöntuotannosta.

Minä tienaan enemmän ja näin on ollut jo muutaman vuoden. Nyt varsinkin kun Otto on opintovapaalla, päävastuu perheen elatuksesta on minulla. Näin oli myös Oton vanhempainvapaan aikana. Se sopii tosi hyvin meille. Ensimmäisinä vuosina tilanne oli aivan toisinpäin, kun minä olin minimi-äitiysrahalla kotona lasten kanssa ja Otto taas on ollut alusta asti vakitöissä.

2. Onko teillä yhteiset rahat vai omat rahat? Entäs omat tilit vai yhteiset tilit? Kuka maksaa mitäkin?

Meillä on aina ollut 100% yhteiset rahat. Molemmilla on omia tilejä ja molemmat säästävät myös omiin rahastoihin, mutta kummallakin on käyttöoikeus tileihin ja kaikki mitä tulee on yhteistä. Vaikka meillä on lähes aina ollut niin, että jompikumpi tienaa huomattavasti enemmän, ollaan aina pidetty itsestään selvänä, että meillä ei ole mun tai sun rahoja. Mä hoidan meillä laskujen maksun ja muut käytännön asiat, mutta maksan niitä ihan yhtä lailla kummankin tililtä. Ollaan ehkä muutama vuosi sitten n. vuoden verran tienattu suunnilleen yhtä paljon, mutta ennen sitä Otto tienasi mua paljon enemmän ja nykyisin taas päävastuu taloudesta on mulla.

3. Miten paljon rahaa kuluu kuukaudessa ruokaan ja päivittäistavaroihin? Entäs viikossa? Mihin kuluu eniten rahaa kuukaudessa? Missä asioissa pihistätte ja mistä ette ole valmiita tinkimään?

Me pyritään siihen, että käytettäisiin kotona valmistettavaan ruokaan ja päivittäistavaraan n. 200€ viikossa, eli n. 800-900€ kuussa, koska se tuntuu järkevältä summalta. Usein menee kuitenkin enemmän, koska meidän ei ole absoluuttinen ”pakko” pysyä tuossa summassa. Eniten rahaa meillä menee ruokakauppaan ja ulkona syömiseen, koska ruoka on vaan niin hyvää, heh.

Me pihistetään esim. siivousvälineissä ja päivittäistavarassa: voin hyvin ostaa kaupan oman merkin talouspaperia, leivinpaperia, siivousrättejä tai mopin, eikä tarvitse olla aina sitä hienointa merkkiä. Ruuasta ei tingitä, se on meillä aina ykkönen ja eniten katson sitä, missä ruoka on valmistettu ja mitä se sisältää. Voin kyllä ruuassakin ostaa kaupan omaa merkkiä, jos ravintoarvot ja tuotanto-olosuhteet on kohdallaan. Halutaan syödä terveellisesti ja monipuolisesti ja innostutaan helposti uusista resepteistä. Ei tingitä myöskään terveydestä ja turvasta, vaan meillä on kattavat henki-, tapaturma- ja sairaskuluvakuutukset kaikilla.

4. Jääkö teillä kuukausittain rahaa säästöön ja/tai sijoittamiseen? Harrastatko säästämistä tai sijoittamista? Kuinka paljon rahaa säästät tai sijoitat kuukaudessa? Paljonko rahaa on säästössä?

Meillä ei ”jää” rahaa säästöön tai sijoituksiin, vaan ne on ensimmäiset rahat jotka tililtä lähtee kun jotain sinne tulee. Mä en ajattele niin, että säästän jos jotain jää, vaan säästö on automatisoitu ja tärkeä osa kuukausibudjettia. Eli säästöt ja sijoitukset lähtee aina tiettynä päivänä kuukaudesta, aina ekana säännöllisesti tililtä ennen kaikkea muuta. Toki säästöön tai rahastoihin voi laittaa ylimääräistä myös kuun lopussa tai milloin vaan jos haluaa. Me sijoitetaan itsellemme kuukaudessa n. 10-20% meidän kuukauden tuloista, riippuen ihan siitä paljonko tilille tulee.

Tietty summa lähtee automaattisesti, mutta esim. mun tulot voivat vaihdella todella paljon kuukaudesta riippuen ja aina jos on enemmän mitä laittaa talteen niin laitetaan. Meillä on säästössä puskurirahoina n. 4 kuukauden tulot, tulevaan asuntoon käsiraha ja sitten erilaisissa rahastoissa jonkin verran ja niihin säästetään säännöllisesti. Mulle on tärkeää, että jos jotain yllättävää tapahtuu, meillä on sitä varten rahaa säästössä. Lisäksi on ihan äärimmäisen tärkeää kartuttaa varallisuutta ja säästää pitkäaikaisesti rahastoihin ja/tai osakkeisiin esim. eläkepäiviä varten, koska yrittäjänä mun eläketurva on ihan olematon palkansaajiin verrattuna. Oman asunnon ostamisen jälkeen aion jatkaa sijoittamista myös asuntosijoittajana.

5. Kuinka suuri osa meidän kuukausittaisista menoista muodostuu asumiskustannuksista?

Ehkä n. 1/5 muodostuu asumiskustannuksista, eli vastikkeesta ja asuntolainasta, sähköstä, vedestä ja autopaikasta.

6. Oletteko koskaan joutuneet ”elämään kädestä suuhun”? Voiko vähätuloinen olla onnellinen yhtälailla kuin se jolla on rahaa?

Olemme todellakin. Silloin kun me tavattiin, Otto oli osa-aikaisena McDonald’sissa töissä ja itse olin pelkällä opintotuella. Keskeytettyäni koulun sain hetken aikaa jopa toimeentulotukea koska en ollut oikeutettu työttömyyspäivärahaan enkä näkyvästi raskaana 19-vuotiaana (ja kouluttamattomana) enää saanut töitä loppuraskauden ajalle, vaikka niitä aktiivisesti hain. Me elettiin aivan todella pienillä tuloilla.

Onneksi meidän esikoisen syntymäpäivän aamuna Otto sai puhelun, että hän oli päässyt siihen työpaikkaan töihin, jossa häntä edelleen odottaa työpaikka opintovapaan ajan. Se oli meille ihan älytön lottovoitto, jonka jälkeen ei enää saatu muita tukia kuin minimiäitiyspäivärahaa & myöhemmin kotihoidontukea, kun olin lasten kanssa kotona. Kyllä ainakin meiltä se vei hurjasti energiaa ja aiheutti stressiä ja unettomia öitä, kun ei ollut tarpeeksi varaa ihan perustarpeiden täyttämiseen. Vaikka aika oli lyhyt, se on silti jäänyt mieleen tosi stressaavana. Uskon, että pienillä tuloillakin voi olla onnellinen, mutta kyllä se heikentää ihmisen turvallisuudentunnetta tosi paljon, jos joka kuukausi joutuu miettimään miten rahat saa riittämään, eikä pysty varautumaan mihinkään yllättävään.

7. Säästättekö tai sijoitatteko lapsille? Onko lapsilla omat tilit? Säästättekö lapsille ensiasunnon ostoon tai ajokorttiin?

Molempia. Kaikilla lapsilla on omat tilit ja omat arvo-osuustilit sekä sijoituksia rahastoissa. Säästämme jokaiselle saman summan kuukausittain. Vaikka oltiin tosi nuoria kun esikoinen saatiin, niin onneksi tajuttiin, että säästäminen hänelle kannattaa. Kaikille kolmelle ehtii kertyä hyvät säästöt tässä kaikkien vuosien aikana ja ne pääsevät kasvamaan korkoa, kun rahat on sijoitettu rahastoihin. Pitkäaikaisesti säästäessä pystyy myös ottamaan hieman enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa sitä niin hyvin. Näin rahoille voi saada paremman tuotonkin. Sitten kun lapset saavat rahat, he saavat toki itse tehdä niillä mitä haluavat. Mä en halua ajatella niin, että lapset olisivat jotenkin tilivelvollisia meille siitä, mihin he rahat käyttävät aikuisena. Ne ovat sitten heidän rahojaan, jotka me ollaan vapaaehtoisesti haluttu heille säästää.

8. Miten opetatte lapsille rahan käyttöä tai säästämistä? Saako teidän lapset viikkorahaa? Miten raha näkyy lastenne elämässä, puhutteko rahasta lapsillenne?

Lapset saivat viikkorahaa jonkin aikaa, mutta lopulta luovuttiin siitä käytännöstä. He eivät olleet vielä kiinnostuneita viikkorahasta (kuin ehkä ekalla ja tokalla viikolla) ja monesti koko juttu vaan unohtui meiltä. He eivät myöskään muistaneet viikkorahojen olemassaoloa, joten käytännössä he vaan keräsivät kolikoita lompakkoon. Ajateltiin, että siirrytään viikkorahakäytäntöön myöhemmin takaisin, kunhan lapset on vielä vähän isompia.

Synttäri- ja hammaskeijurahat he säästävät myös lompakkoon ja saavat tehdä niillä mitä haluavat. Suurimmaksi osaksi nekin vaan hengaavat siellä lompakossa, eli voisihan ne käydä myös viemässä pankkiin ja tilille, niin pääsisivät nekin kasvamaan korkoa. Me jutellaan kyllä rahasta paljonkin lasten kanssa ja erityisesti ollaan puhuttu siitä, että rahaa ei vaan tipu jostain, vaan meidän aikuisten pitää tehdä töitä, jotta saadaan rahaa. Ollaan puhuttu summista ja ollaan puhuttu siitä, että mitään ei voi ostaa jos ei rahaa ole. Ollaan keskusteltu siitä paljonko asuminen maksaa, paljonko ruoka maksaa ja paljonko käytetään rahaa heidän harrastuksiinsa. Ollaan puhuttu myös siitä, että kaikilla maailman ihmisillä ei ole yhtä paljon rahaa eikä samanlaisia mahdollisuuksia elämässä. On tärkeää, että he ymmärtävät rahan arvon.

9. Millaisia rahankäyttäjiä olette? Kumpi teistä on säästäväisempi ja kumpi tuhlaavaisempi Oton kanssa? Millaiset opit rahankäyttöön saitte kotoa?

Kaikessa muussa ollaan melko maltillisia paitsi siinä ruuassa. Ulkona syöminen tai ruuan tilaaminen kotiin on varmaan meidän suurin ”rahankäyttöpahe”. Ollaan molemmat muuten ihan yhtä säästäväisiä ja pohditaan ostopäätöksiä tarkkaan. Otto on saanut kotoa eväät säästämiseen ja sijoittamiseen ja järkevään rahankäyttöön. Meillä ei koskaan kotona ollut varaa sijoittaa tai edes säästää mun lapsuudessa ja varsinkin äidin sairastuttua vakavasti meillä oli paljon talousvaikeuksia. Varmasti äidin olisi ollut helpompi opettaa rahataitoja, jos rahaa olisi ollut. Äiti teki parhaansa niillä eväillä mitä sai. Mä olen opetellut oman perheen myötä säästämään ja sijoittamaan ja miettimään muutenkin omaa rahankäyttöäni.

10. Miten olette valmistautuneet omakotitalon hankintaan? Mikä on teidän budjetti uudelle kodille? Onko se se mihin teillä on varaa vai se mitä haluatte maksaa?

Meillä on tulevaa kotia (joka ei välttämättä ole omakotitalo) varten tarpeeksi suuri käsiraha, jotta saadaan sellainen koti kuin me halutaan. Me ei haluta ottaa niin isoa lainaa kuin mikä meillä ehkä olisi mahdollisuus saada, sillä toiveissa on oman asunnon ostamisen jälkeen ostaa myös sijoitusasunto(ja). Halutaan pitää omat asumiskustannukset järkevällä tasolla (samana tai matalampina kuin nyt) ja hankitaan sellainen koti, joka täyttää meidän tarpeet ja jossa on hyvä olla, mutta ei yhtään sen enempää.

Nyt mä haluaisin kuulla teidän rahatarinoita! Jos haluatte vastata näihin samoihin kysymyksiin (johonkin niistä tai vaikka kaikkiin), niin olisi aivan älyttömän mielenkiintoista lukea teidän kokemuksia ja ajatuksia! Mihin teillä kuluu arjessa eniten rahaa? Sijoitatteko ja jos niin mihin (vinkit on aina paikallaan)? 


Huoleton ja levännyt pikkuvauva-arjessa – Henki-Fennia

22.05.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Henki-Fennian kanssa, ja on osa mun Henki-Fennia Ambassador -vuotta.

Huoleton ja levännyt, voiko näitä sanoja sanoa samassa lauseessa pikkuvauva-arjen kanssa? Mielestäni voi. Paljon on tietysti kiinni vauvan unenlahjoista, kolmen lapsen äitinä olen saanut kokea niin stressin ja unettomuuden täyttämää kuin utopistisen ihanaakin vauva-arkea. Tällä hetkellä elän onneksi jälkimmäistä, mutta kyllä vielä neljänkin vuoden jälkeen muistan hyvin kuinka väsynyt olin keskimmäisemme vauvavuotena, kun nukkuminen tapahtui 20 minuutin pätkissä, jos ollenkaan.

Olen luonteeltani positiivinen, ja silloinkin yritin löytää jokaisesta päivästä jotakin hyvää. Päivisin se on yleensä ihan helppoa, mutta entäs jos taas on meneillään yksi uneton yö itkevän vauvan kanssa, ja demonit valtaavat mielen? Kuinka arkea huonosti nukkuvan vauvan kanssa voisi helpottaa, ja tehdä öistä edes aavistuksen helpompia itselle? Näin jälkikäteen ajateltuna, siihen varmasti auttaa se että minimoi kaikki muut stressitekijät, jotta yöllä ei tarvitse alkaa maalaamaan ylimääräisiä piruja seinille.

Keskimmäisemme vauvavuosi oli meille huonojen yöunien lisäksi muutenkin ehkä elämämme stressaavinta aikaa, ja se vaikutti omalta osaltaan myös yöuniin. Silloin kun vauva olisi kerrankin nukkunut, uni ei välttämättä tullut silmään ihan omasta takaa. Sinä vuonna me ahmittiin vähän turhan iso pala kakkua, ja päätettiin järjestää suuren budjetin häät vuodessa, ilman aikaisempia säästöjä. Tämä tarkoitti sitä että huonojen öiden ja kahden alle kaksivuotiaan lisäksi me oltiin ihan hurjan tiukilla, käytettiin häihin kuitenkin yli 10 000 euroa rahaa kaiken kaikkiaan.

Otto teki melkein joka viikko seitsenpäiväisiä työviikkoja ja hänellä oli ehkä 2-3 vapaapäivää kuukaudessa lomia lukuunottamatta, jotta saatiin häät järjestettyä. Lomista en muistakaan sen vuoden osalta juuri mitään, oltiin niin väsyneitä kaikki silloin että taidettiin vaan ladata akkuja. Saatiin toki meidän unelmahäät järjestettyä, ja päivä oli aivan mielettömän upea ja kaiken vaivan arvoinen. Mutta näin neljä vuotta vanhempana ja ehkä himpun verran viisaampana, en laittaisi meitä noin koville jos mulla nyt olisi järjestettävänä häät.

Ennemmin pitäisin häät hieman myöhemmin enkä kaikkimullenytheti -mentaliteetilla, ja antaisin meille aikaa säästää. Säästäminen on helppoa kun sen oivaltaa, eikä mikään paranna yöunia niin paljon kuin se että tietää talouden olevan turvattu tilanteessa kuin tilanteessa. Silloin kun on jokin suuri stressin aihe, niitä alkaa yleensä kertyä aina lisää. Kun pohja huolettomuudelle ja taloudelliselle turvalle on olemassa, on yölläkin levollisempi mieli.

Esimerkiksi Henki-Fennian säästöhenkivakuutus on hyvä vaihtoehto helppoon säästämiseen, joka tuo samalla turvaa läheisille pahimman sattuessa. Vakuutusta tehtäessä voi määrittää samalla kertaa muun muassa sijoitusajan pituuden, sijoitettavan summan suuruuden, sijoituskohteet ja vakuutuksen edunsaajat. Näihin voi tehdä muutoksia milloin tahansa vakuutuskauden aikana, ja säästöön kertyneen summan voi nostaa osissa tai kokonaan ihan milloin haluaa, oli se sitten häitä tai kesämökkiä varten.

Vaikka arjessa ei olekaan rahahuolia tai juuri nyt ei olisi mitään sen suurempaa säästökohdetta, joskus yön pimeinä tunteina sitä tulee mitä inhottavampia pelkoja vaikkapa omasta tai läheisen sairastumisesta tai jopa kuolemasta. Henkivakuutuksen ottaminen on vähentänyt myös näitä pelkoja, sillä ainakin tietää että jos jotain ikävää sattuisi, olisi talous turvattu eikä sitä tarvitsisi enää siinä tilanteessa murehtia kaiken muun lisäksi. Käy tutustumassa Henki-Fennian tarjoamiin vaihtoehtoihin täällä, ja turvaa tulevaisuutesi.

Kaikkiin asioihin ei voi itse vaikuttaa, mutta niihin joihin voi, kuten oman ja läheisten talouden turvaamiseen, kannattaa vaikuttaa. Silloin on yksi suuri stressin aihe vähemmän niin yöllä kuin päivälläkin. Kolmannen lapsen vauvavuotena en ole tähän mennessä viettänyt yhtäkään unetonta yötä, eikä niitä toivottavasti tule jatkossakaan. Iso tekijä siinä on se että olen itse stressitön, enkä tartuta silloin stressiä vauvaankaan.

LUKIJAKILPAILU: Mikä teitä valvottaa öisin? Jaa oma vastauksesi postauksen kommenttiboksiin, ja muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään niin olet mukana unimaskin arvonnassa. Tässä arvonnassa on huikeat voittomahdollisuudet, sillä unimaskeja arvotaan 30 kappaletta! Jaa vastauksesi 28.5. klo 22.00 mennessä niin osallistut kisaan. 

Yhteistyössä Henki-Fennia.

Ihanaa päivää kaikille!


Säästäminen osana hyvinvointia – Henki-Fennian säästövakuutus

27.03.2017

Toimin vuoden 2017 ajan Henki-Fennian ambassadorina, ja postaus on osa Henki-Fennian ja Lifien kaupallista kampanjaa. Henki-Fennia on haastanut mut kiinnittämään huomiota itseni ja perheeni kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin erilaisten teemojen kautta.

Tällä kertaa mun tehtävänä oli pohtia miten pystyn turvaamaan meidän koko perheen tulevaisuuden entistä paremmin ja nauttimaan tästä päivästä – toisin sanoen keskittymään kunnolla tämän vuoden haasteeseeni, eli lisäämään meidän perheen hyvinvointia. Tällä viikolla vietetään myös Global Money Weekia, joten aihekin on enemmän kuin ajankohtainen. Rahasta ja säästämisestä pitäisi puhua enemmän, sillä se todella on tärkeä osa elämää.

Siitä asti kun tulin äidiksi olen alkanut säästää rahaa tulevaisuuteen. Kyllä, vasta siitä asti. Siihen asti että tulin äidiksi kuusi vuotta sitten, mä pystyin kyllä säästämään joihinkin asioihin joita esimerkiksi halusin ostaa, tai vaikkapa matkoihin, mutta pidempiaikainen säästäminen on tullut mukaan vasta vanhemmuuden myötä. Vanhemmuuden myötä on alkanut miettiä tulevaisuutta ja elämää paljon pidemmälle, ja halu turvata perheen tulevaisuus ajoi mut ottamaan selvää erilaisista säästämistavoista ja konkreettisesti säästämään ja sijoittamaan.

Aluksi säästäminen ihan vaan tilille tuntui ajatuksena helpolta, mutta se ei kuitenkaan pidemmän päälle ole kannattavaa, päin vastoin, inflaation myötä säästetyn rahan arvo vain laskee vuosi vuodelta, koska raha ei tilillä makuuttamalla kasva ollenkaan korkoa. Aika pian siis ymmärsin että jos haluan oikeasti säästää, se tarkoittaa käytännössä sijoittamista.

Henki-Fennian säästövakuutus on hyvä vaihtoehto silloin jos sijoittaminen esimerkiksi rahastoihin ei ole kovin tuttua, ja riskinotto pelottaa mutta rahat olisi kuitenkin kiva saada tuottamaan. Koska säästövakuutus on räätälöitävissä jokaisen tarpeisiin, se sopii loistavasti myös tuottohakuisemmalle säästäjälle joka on valmis ottamaan riskiä enemmänkin. Säästövakuutus sisältää myös henkivakuutusturvan joka tuo turvaa lähimmäisillesi pahimman sattuessa.

Kun pääsin säästämisessä alkuun, musta on tullut tosi innokas säästäjä ja olenkin säästänyt jo monta vuotta. Säästän sekä lyhytaikaisemmin esimerkiksi matkoja ja hankintoja varten joka kuukausi tietyn summan maltillisella riskillä, ja sen lisäksi me säästetään lapsille tuottohakuisemmin aavistuksen korkeammalla riskillä, koska säästöaika on niin pitkä että se kohtuullistaa riskiä. Henki-Fennian joustavalla säästövakuutuksella voi säästää täysin omaan elämään sopivasti. Sillä voi säästää vaikkapa joka kuukausi tietyn summan, esim 50€/kk, tai sitten voi laittaa aina vähän harvemmin isomman summan sivuun.

Vakuutusta tehtäessä voi määrittää samalla kertaa muun muassa sijoitusajan pituuden, sijoitettavan summan suuruuden, sijoituskohteet ja vakuutuksen edunsaajat. Näihin voi tehdä muutoksia milloin tahansa vakuutuskauden aikana, ja säästöön kertyneen summan voi nostaa osissa tai kokonaan ihan milloin haluaa. Eli jos vaikka tulee äkillinen rahantarve, voi säästöstä nostaa sitä varten koska tahansa. Esimerkiksi jos mulla vaikka menisi kamera rikki ja tarvitsisin nopeasti uuden blogin takia, on hyvä olla rahaa säästössä. Ilman kameraa mä en voisi tehdä mun töitä, ja uusi laadukas kamera maksaa vähintään tuhat euroa. Vaikka sen voisi maksaa kuukausittaisesta budjetista, on kiva että löytyy sen verran ylimääräistä säästöstä, että ei tarvitse.

Lapsille me säästetään siksi, että me halutaan auttaa heitä myös sitten kun heidän on aika lähteä omille teilleen, tai sitten kun he haluavat toteuttaa elämänsä suuria haaveita. Oli se sitten vaihto-oppilasvuosi tai oman kodin pesämuna, mä haluan kyetä tukemaan taloudellisesti meidän kaikkia lapsia sitten jos he sitä tukea joskus tarvitsevat. Tai vaikka eivät niin kovin tarvitsisikaan, mutta se olisi mukavaa ja helpottaisi elämää. En missään nimessä sano etteivätkö lapset saisi ja heidän pitäisi itsekin tehdä töitä unelmiensa ja tulevaisuutensa eteen, mutta haluan tukea kaikkea mahdollista opiskelua, haaveiden toteuttamista ja omaan tulevaisuuteen sijoittamista parhaani mukaan. Haluan myös kannustaa lapsia itseään laittamaan vaikkapa synttärilahja- ja muita rahoja säästöön ja opettaa näin säästämistä heillekin jo pienestä pitäen.

Henki-Fennian säästövakuutuksella voi halutessaan säästää hyvin myös lapselle tai lapsenlapselle, tai muille lähiomaisille. Mäkin aloitin säästämisen nimenomaan lapsista, säästin ensin heille koska se tuntui tärkeältä ja oli jotenkin helppo polku säästämiseen. Pikkuhiljaa innostuin sitten säästämään itsellenikin, enkä hetkeäkään ole katunut. On maailman paras tunne kun tietää että kaikkeen yllättäväänkin on varautunut ja että jos oikeasti tuntuu että haluaa tai joutuu ostamaan jotain kallista, siihen on mahdollisuus.

Minulle ehdottoman tärkeä osa hyvinvointia on, että pystyn olemaan huoletta meidän tulevaisuudesta myös rahallisesti. Henki-Fennia säästövakuutuksen avulla voi sekä elää hetkessä, että varautua tulevaisuuteen. Mikäs sen parempaa!

KILPAILU:

Klikkaa itsesi Henki-Fennian sivuille ja vastaa lyhyesti kolmeen kysymykseen säästämisestä niin voit voittaa 50 euron lahjakortin Stockmannille! Kilpailusivulle pääset TÄSTÄ.

Yhteistyössä Henki-Fennia.

Aurinkoista päivää kaikille!