Uusi sängynpääty

24.01.2017

Meidän makuuhuone sai astetta valmiimman ilmeen viime viikonloppuna, kun bongasin Tori.fi:stä pilkkahintaan uudenveroisen sängynpäädyn meidän Ikean Brimnes-sänkyyn. En edes etsiskellyt sängynpäätyjä, vaan yritin etsiä jotain persoonallista 50-luvun tyylistä nojatuolia olkkariin jossa nyt on joulukuusen jäljiltä tyhjä kohta. Tuolia ei löytynyt mutta silmiini osui juuri meidän sänkyyn kuuluva sängynpääty, joka oli priimakunnossa ja noutaa sai vaikka heti. Ei oltu ajateltu hankkia sänkyyn päätyä mitenkään lähiaikoina, mutta kun kerran löysin sopivan niin sama kai se oli käydä hakemassa.

Niin Otto kävi hakemassa päädyn ja nyt meidän sänky näyttää paljon ryhdikkäämmältä, ja mikä parasta: voitiin luopua meidän yöpöydistä jotka estivät sängyn taaempien säilytyslaatikoiden helpon avaamisen, ja veivät muutenkin tilaa. Saatiin myös sängyn päälle kivasti kaikki perhekuvat esille, ja nyt makkari näyttää yhtenäiseltä ja kivalta ja kotoisalta. Mulla ei koskaan ole ollut sängynpäätyä, hassua miten paljon se muuttaa ilmettä, ainakin mun mielestä. En osannut yhtään odottaa että sillä olisi noin suuri merkitys, mutta nähtävästi oli. En kyllä voisi olla tyytyväisempi!

Juuri nyt meidän makuuhuone on aika täynnä, kun siellä on vauvan tavarat, meidän iso sänky ja Oton pelinurkkaus, mutta sitten kun vauva joskus hamassa tulevaisuudessa muuttaa Zeldan huoneeseen, on makuuhuoneessakin taas enemmän tilaa. Kyllä siellä nytkin onneksi hyvin mahtuu liikkumaan, huone on kuitenkin suuri makuuhuoneeksi, mutta se ei ehkä näytä aivan niin esteettiseltä. Onneksi se ei ole niin justiinsa, pääasia että siellä mahtuu tilavasti ja mukavasti nukkumaan me kaksi ja vauveli.

Sänky – Ikea Brimnes

Lakanat – Jotex*

Koristetyynynpäälliset – H&M

Vauvan sänky – Stokke*

Lipasto – Ikea Koppang

Yölamput – Ikea Hektar

*saatu blogin kautta.

Vaikka viime aikoina yöunet on olleet aika katkonaisia, ja saattavat toki olla vielä pitkäänkin riippuen siitä millainen nukkuja meidän vauva on, niin nukkumaan on silti aina ihana mennä. Mä rakastan meidän makuuhuonetta ja omaa rauhaa ja raikkaita pellavalakanoita ja lampaantaljaa joka tuntuu pehmeältä varpaiden alla kun astelee sänkyyn. Sen jälkeen kun ostettiin tuo sänky reilu vuosi sitten on nukkumisesta tullut jotenkin sellainen ihana päätös päivälle. Vaikka mä olen sellainen kokopäiväihminen, tiedättekö – sekä aamuvirkku että iltavirkku – niin nykyään nautin nukkumaan menemisestä, enkä koe että se on  vaan pakollinen paha joka katkaisee mun kivat tekemiset. Ja siihen on iso merkitys viihtyisällä makuuhuoneella.

Vielä kun saadaan yläkerran lattiat valmiiksi joskus tässä kevään aikana niin makkari on valmis ja juuri sellainen kuin olen toivonutkin.

Mahtia tiistaita kaikille <3


Ihana talvipäivä Kaivopuistossa

23.01.2017

Suunnattiin eilen aamupäivällä nauttimaan ihanasta lämpimästä ja aurinkoisesta talvipäivästä Kaivopuistoon. Tehtiin pieni lenkki siinä rannassa ja lapset leikkivät lumessa, käytiin ihmettelemässä joutsenia jotka tulivat katsomaan onko meillä leipää – ja lopuksi istahdettiin Cafe Ursulaan pullalle ja kaakaolle. Vaikka aina vähät väliä pintaan puskee se turhautunut ja malttamaton fiilis niin helpompaa tämä on meille kaikille kun vaan yrittää rentoutua ja tekee kivoja asioita ja nauttii vielä tästä ajasta. Ei se synnytys käynnisty ainakaan stressaamalla, päin vastoin.

Lapset olivat aivan innoissaan kun aurinko paistoi ja ilmassa oli ehkä jopa sellaista kevään tuntua, vaikka tokihan talvi saattaa iskeä voimalla päälle vielä monta kertaa ennen kuin oikea kevät alkaa. Lämpöä oli kolme astetta ja meitä ei palellut ollenkaan istuskella siinä Cafe Ursulan terassilla kaakaoiden ja munkkien kanssa. Oli mahtavan lämmintä ja istuttiin siinä hyvä tovi. Kaivopuisto on ehdottomasti yksi Helsingin ihanimpia paikkoja oli sitten kesä tai talvi. Tytöt olivat tohkeissaan kun saivat kaakaot oikein kermavaahdolla, ja hihittelivät toistensa kaakaoviiksille. Siinä hetkessä tiivistyi sellainen ihana perheonni, se oli vaan jotenkin niin parasta. Miten onnekas olenkaan kun saan nauttia tuollaisista iloa kuplivista hetkistä juuri näiden tyyppien kanssa!

Otto on tsempannut mua ihan hulluna, vaikka toki meitä molempia jännittää tulevat päivät. Se käy välillä turhauttamaan kun säännöllisiä supistuksia tulee tuntikausia putkeen kahden minuutin välein ja 90sek kestoltaan, ja silti mitään ei tapahdu. Kokoajan ollaan valmiudessa. Onneksi tämä on tuttua jo Tiaran ja Zeldan raskausajoilta, ja kun ”alkujärkytyksestä” on selvitty niin tässä sitä taas yritetään jatkaa arkea ihan niinkuin niillä kahdella aiemmallakin kerralla. Kai se joku vaisto sen sitten jälleen kertoo kun on aika toimia. Ainakin toistaiseksi vaisto on ollut oikeassa ja ollaan vältytty lähtemästä väärän hälytyksen takia sairaalaan. Vaikka eihän siinäkään tietysti mitään pahaa olisi, se vaan saattaisi turhauttaa entisestään.

Mä uskon että saan parhaimman synnytyskokemuksen kun olen onnellinen, rentoutunut ja hyvinvoiva ja siksi aion täyttää kaikki jäljellä olevat hetket vaan kivoilla asioilla, lasten kanssa hengailulla, ulkoilulla, levolla, leffoilla, halauksilla ja rakkaudella, lempiruuilla ja ilolla. Uskon että ne toimivat paremmin kuin se että väsyttäisin itseni vaikka ramppaamalla portaita. Ja kotikin on jo suursiivottu siinä turhautumisvimmassa pariinkin kertaan että ei täällä oikeasti mitään sen suurempia velvollisuuksiakaan ole hoidettavana.

Kun mä kirjoitan tätä sohvalla pötkötellen, mua supistaa jälleen tiheään tahtiin. Vauva tuntuu jakselevan jatkuvia supistuksia onneksi hyvin, ainakin hän liikkuu ihan pirteänä jatkuvasti. Maha on laskeutunut aivan alas ja näyttää ihan hassulta pallolta. Fiilis on hyvä ja vaikka mieli on odottava niin kuitenkin positiivisella tavalla. Maanantai on uusi alku uudelle viikolle, tämä voi hyvinkin olla juuri se viikko joka kolmatta kertaa mullistaa meidän elämän.

Ihanaa maanantaita ja uutta viikkoa kaikille<3