Moikka! Meidän reissu lähestyy loppuaan, mutta blogin puolella Ruotsitykitys on vasta alkamassa! Reissu on ollut ihan huikea ja ollaan tehty niin paljon kaikkea kivaa että ei tosiaankaan yhteen postaukseen saa mahdutettua. Parasta on kyllä se, että mulla on koko reissu miljoonana pikku videopätkänä kameran muistikortilla, ja kunhan päästään kotiin mä aion tehdä huipun reissuvideon! Ajattelin että tässä olisi hyvä tilaisuus tehdä pitkästä aikaa videota Youtuben puolelle, kun on jotain vähän spesiaalimpaa meininkiä, ja niin me ollaan kuvattu sitten aina pätkiä sieltä täältä meidän puuhista.

Sunnuntaina tosiaan ajettiin laivalle autolla sisään, ja se oli ihan hauska kokemus. Ei ollenkaan hankalaa tai pelottavaa vaikka mua jännitti etukäteen. Onneksi tuo armas aviomieheni on konkari, ja osasi homman ihan rautaisella kokemuksella. Sunnuntai-ilta laivalla sujui mukavasti leikkipaikoissa, muumidiskossa, syömässä ja illalla lasten nukahdettua sitten leffaa katsellessa. Mä nukahdin jo leffan alkumetreillä, ja aamulla herättiin sitten pirteänä aamiaselle.

Maanantaina ajettiin suoraan laivalta Kolmårdenin eläinpuistoon, ja siellä meillä hujahti koko päivä. Mietin melkein että pitäisikö Kolmårdenista tehdä ihan oma videonsa, niin paljon mulla on sieltä materiaalia, ja päivä oli niin huikea. Me tehtiin melkein ihan kaikkea mitä puistossa voi tehdä, ja tytöt pääsivät ajamaan elämänsä ensimmäisen vähän hurjemman vuoristorata-ajelunkin, oli niin mahtavaa kyllä ettei tosikaan! Mä varmaankin teen Kolmårdenista ihan oman postauksen, ja siihen kaveriksi vielä oman videon, niin on ainakin paljon materiaalia.

Eläinpuistosta ajettiin illalla 150km matka meidän hotellille takaisin Tukholmaan, ja huomattiin että meidän hotellin vieressä, Globenissa, oli juuri ollut paikallisten joukkuiden futismatsi. Ihan joka paikka oli täynnä futisfaneja, ja meidän hotellissa majoittuivat myös Malmö FF -joukkueen pelaajat. Meidän hotelli, Quality Hotel Globe oli tosi viihtyisä ja tyylikäs! Siitä varmasti lisää vielä toisessa Tukholma-postauksessa ja videolla.

Eilinen tiistai me vietettiin sitten Mall Of Skandinavia -ostoskeskuksessa, mutta aamupäivällä käytiin katsomassa vähän Oton vanhoja huudeja, missä hän on asunut lapsena täällä Tukholmassa. Oli hauskaa ajella Oton lapsuuden maisemiin, ollaan niin monta kertaa kuitenkin käyty täällä ihan lähellä, mutta ei koskaan ajettu sinne. Nyt on sitten nähty missä Otto on viettänyt lapsuutensa, käynyt päiväkotia ja oppinut ruotsin kielen. Söpö keltainen omakotitalo, jonka pihalla oli tramppa. Päiväkotikin oli niin kodikkaan oloinen. Hauskaa, miten täysin mulle tuntematon osa Oton elämää konkretisoitui tällä tavalla.

Mall of Skandinavia oli ihan mielettömän kokoinen ostoskeskus Solnassa, ja sielläkin saatiin kyllä hyvin kulutettua koko päivä. Shoppailtiin, pyörittiin kaupoissa ja lapset seikkailivat Disney Storessa. Mall of Skandinavia oli elämys ja voin kyllä suositella, siellä oli muutenkin lasten kanssa noin 100000 kertaa helpompi liikkua, kuin keskustassa, kun siellä oli kaikki kätevästi vierekkäin ja ei tarvinnut miettiä mistä pääsee rattailla tai etsiä vessoja. Hienot hoitotilat lapsille, ja vessat ja kiva leikkipaikkakin löytyi. Todella kätevä paikka liikkua pienten lasten kanssa.

Tänään vielä viimeinen päivä Tukholmassa, suunnataan keskustaan pyörimään koko perhe, ennen kuin ajetaan laivalle ja luvassa on taas loppuilta ähkyä buffetissa, leikkiä ja muumidiskoilua. Varmasti mahtava päätös tälle reissulle!

Ihanaa päivää kaikille <3

Päästiin viikonloppuna juhlimaan meidän ystävien häitä ensin mielettömän kauniissa ja majesteetillisessa Johanneksen kirkossa, ja sen jälkeen Suomenlinnan upeassa Tenalji Von Fersenissä, jonne siirryttiin juhlaporukalle varatulla lautalla. Nämä olivatkin jo toiset häät joita tuolla Suomenlinnassa juhlittiin, ja se on kyllä aivan ihana juhlatila, ei voi muuta sanoa. Häät olivat kauniit, tunnelmalliset ja rakkaudentäyteiset, oikein ihana päivä saatiin viettää hienossa seurassa. Häissä oli paljon tuttuja ystäviä, hauskoja puheita, ihanaa ruokaa ja kivaa ohjelmaa. Ihan täydelliset häät!

Kuten aiemmin kirjoitinkin, me mentiin juhliin kolmestaan Oton ja Novan kanssa. Isommat tytöt pääsivät siksi aikaa yökyläilemään isoisälleen, ja olivat päässeet kotieläintilalle, kylpemään ja leikkimään tätinsä isolla barbiekokoelmalla. Heillä oli ollut siellä oikein kivaa, ja meillä oli sitten mukavaa häissä kun sai keskittyä itse tunnelmaan, kun Nova välillä nukkui pidempiä päiväunia. Tämä oli tosi hyvä ratkaisu, eikä tyttöjä yhtään harmittanut että he eivät olleet mukana, varsinkaan kun tiesivät että heti seuraavana päivänä lähdetään laivalle yhdessä koko porukka.

Juhla-asun ostin jo reilu kuukausi sitten, kun halusin välttää viimehetken paniikkiostoksia, jotka ovat ainakin mulla yleensä huteja, tai vähän sinne päin. Löysin kivan mekon Gina Tricotista, joka oli kietaisumallinen kaula-aukostaan, ja nepparilla kiinni. Eli ihan täydellinen imetykseen!

Vaikka imetyskelpoisen mekon etsintä oli hieman hankalaa, ja rajoitti monen monta ihanaa mekkovaihtoehtoa pois, olen niin tyytyväinen että valitsin sellaisen mekon jossa imetys onnistuu. Nova oli varsinkin loppuillasta jo sen verran väsynyt että ei oikein viihtynyt enää muualla kuin tissillä, ja tuossa mekossa oli helppoa vaan imettää samalla kun keskittyi nauttimaan juhlista. Jos olisi pitänyt poistua toiseen huoneeseen imettämään hankalan mekon takia, olisi mulla mennyt puolet juhlista ohi.

Mekko Gina Tricot / Kengät ZARA / Laukku Rebecca Minkoff / Kello Daniel Wellington (saatu) / Rannekoru Daniel Wellington (saatu) / Korvakorut Marc Jacobs /

Burgundyn värinen mekko oli ihanan ilmava, niin hyvässä kuin pahassa. Hiki ei tullut missään vaiheessa, mutta ei riitä kahden käden sormet laskemaan, montako kertaa mulle meinasi käydä Marilyn Monroet liehuhelman kanssa. Mutta onneksi huomasin joka kerta kun helma alkoi lepattaa, ja ei käynyt mitään pahempia vilahduksia. Mekon materiaali oli sellainen että se ei rypisty ollenkaan, mikä oli tosi hyvä. Helposti rypistyvät kankaat on pienen vauvan kanssa ihan surkeita, koska heti kun vauvan ottaa syliin on mekko jo rypyssä. Nyt ei onneksi käynyt niin.

Suomenlinnaan ehdoton juttu on kyllä vaihtokengät, ekasta kerrasta oppineena mullakin oli ballerinat mukana huikean korkeiden korkojen lisäksi. Niillä mukulakivikävely sujui sitten täysin ongelmitta, eivätkä korkokengät menneet pilalle.

Kiitos vielä mielettömän upeasta juhlapäivästä hääparille ja onnittelut <3

06

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ikioma Nimilappu Oy:n kanssa.

Hurjaa sanoa mutta enää viikko siihen että meidän esikoinen aloittaaa e-s-k-a-r-i-s-s-a! Hän on asiasta ihan uskomattoman innoissaan, ja olen onnellinen että meillä on vielä tämä useamman päivän Ruotsin reissu viimeisellä lomaviikolla, muuten päivien sisältö koostuisi varmaankin minuuttien laskemisesta ekan eskaripäivän alkamiseen. Eskari sijaitsee koulun yhteydessä, eli vanha pieni ja kodikas päiväkoti vaihtuu kerralla suurempaan ympäristöön, jossa on entistä tärkeämpää että omat tavarat pysyvät tallessa.

Päiväkodissa tunnustan olleeni joskus aavistuksen lepsu nimikoinnin kanssa, vaikka ulkovaatteet ja kengät ovatkin aina olleet nimikoituja. Kompaktissa päiväkodissa tavarat ovat pysyneet hyvin tallessa, eikä ole ollut ihan niin tarkkaa. Eskariin nimikoin kuitenkin nyt ihan kaiken, ja samalla tuli sitten nimikoitua vielä vanhassa päikyssä jatkavan keskimmäisenkin kaikki vaatteet ja asusteet. Meillä tosin haastetta aiheuttaa se, että tytöt vaihtelevat vaatteita keskenään ja heillä on varsinkin yläosien suhteen täsin yhteinen vaatekaapin sisältö. Ehkä sitä pitää alkaa erottamaan, ja tehdä niin että kodin ulkopuolella käytetään vain ”omia” vaatteita, niin pysyvät sitten varmasti tallessa.

Aikaisemmin olen nimikoinut vaatteet mustalla nimikointitussilla, mutta se on työlästä, ja varsinkin kun myyn mieluusti vaatteita eteenpäin, on kivempi että niihin ei jää nimiä. Ikioma Nimilappu -nimikointitarroilla vaatteiden nimikointi oli tosi helppoa ja huomattavasti nopeampaa kuin käsin nimien kirjoittelu. Tarrat saa myös poistettua, jotta myyntiin saa sitten laittaa ihan nimettömiä vaatteita, kun on aika laittaa ne eteenpäin. Toki vaatteiden nimikointi helpottaa ihan jo näin meidän perheen sisällä tarroilla – useimmat vaatteet kun käyvät jo meidän perheen sisällä läpi kolme eri käyttäjää.

Ikioma Nimilappu -sivustolla omien personoitujen tarrojen suunnittelu oli helppoa. Mä valkkasin meidän tytöille heidän mieltymystensä mukaan yksisarvis-aiheen klassisten nimitarrojen kuvaksi, ja toiselle vaaleanpunaista, toiselle mintunvihreää. Fontitkin voi valita itse, ja lukuisien eri kuvien lisäksi valittavana on myös Disney-, Vaiana-, Hello Kitty- ja Spiderman-kuvia nimilappujen somisteeksi. Klassiset nimitarrat ovat kaikkein edullisimpia, 120 tarraa saa hintaan 17.95. Piirroshahmotarrat maksavat 2 euroa enemmän/120 tarraa.

Itse suunnitellut nimitarrat tulevat suoraan postissa kotiin, ja tarrat ovat konepesun ja astianpesun kestäviä. Nimitarrat tulee kiinnittää vaatteen pesumerkintä- tai tuotelappuihin. Jos ne kiinnittää suoraan vaatteeseen, vesi läpäisee tekstiilikuidut, tuhoaa liiman ja nimitarrat irtoavat. Kiinnityksen jälkeen tulee odottaa 24 tuntia ennen ensimmäistä pesua. Mä kiinnitin osan pesumerkintä- ja osan tuotelappuihin, vähän sen mukaan mihin sai helpoiten. Tärkeintähän on että nimi on helposti sieltä nähtävissä. Tarroilla voi siis nimikoida melkeinpä mitä tahansa, ja mä nimikoinkin myös juomapullot, kumisaappaat, reput ja eväsrasiatkin tulevia metsäretkiä varten.

Helppojen nimitarrojen lisäksi sivustolta voi tilata myös heijastintarroja, sekä silitettäviä nimilappuja. Heijastintarrat oli tosi kätevää kiinnittää tyttöjen pyöräilykypäriin, joista kummaa kyllä heijastimet omasta takaa puuttuivat, vaikka muuten laadukkaat kypärät onkin kyseessä. Kypäristä tuli vaan entistä coolimmat uusilla tarroilla, ainakin tyttöjen mielestä. Lapsista saa muuten myös hyvät apurit nimikointipuuhiin. Ainakin meidän 4- ja 5-vuotiaat ovat varsin liekeissä tarroista kuin tarroista, ja pikkukädet saavat kätevästi kiinnitettyä tarrat pesulappuihin siinä missä isommatkin.

*Osa kuvissa näkyvistä vaatteista saatu blogin kautta. 

Käykää ihmeessä tutustumassa Ikioma Nimilappu -nettisivuihin, ja suunnitelkaa tarrat vaikka yhdessä lasten kanssa. Nyt jos koskaan on hyvä hetki suunnitella ja tilata ne, sillä ihan kohta eskari ja päiväkoti-syksy jo alkaa!

Nyt on ainakin yksi iso puuha to do -listalta hoidettuna ennen eskarin ja päiväkodin alkua. Kyllähän tässä jo vissit syksyvibat on havaittavissa, kun kirjoitellaan eskarista ja nimikoinnista. Apua, kesä, älä lopu ihan vielä <3

Ihanaa päivää kaikille!

Tänään satoi koko aamupäivän ja vielä iltapäivälläkin jonkin aikaa kaatamalla, mutta eilen nautiskeltiin auringosta ja hyvästä seurasta, kun Tiaran kummitäti tuli miehensä kanssa meille viettämään grilli-iltaa. Oli täydellinen sää ja meillä oli tosi hauskaa. Grillattiin iso satsi kasviksia, hedelmiä ja lihaa, sekä kasvisnakkeja, tofua ja seitania. Jälkkäriksi syötiin grillattua ananasta ja banaania mascarponevaahdolla. Voin kertoa että oli juuri sopivan raikas ja herkullinen jälkkäri tuhdille grilliaterialle. Vaikka mascarpone-vaahto aika kermaista olikin, niin hedelmät kevensivät ihanasti.

Oli kyllä mahtavaa grillailla pitkästä aikaa ihan omalla pihalla. Ollaan oltu  niin paljon menossa tänä kesänä, että oman pihan rauhaa ja omaa kotia on alkanut katsoa jotenkin ihan uudella arvostuksella. Silloin kun jouduin raskausaikana lepäämään ja olin käytännössä kokoajan kotona, oli välillä oikein ahdistus ja tuntui että piti ehdottomasti päästä jonnekin kodin ulkopuolelle heti kun mahdollista. Nyt on taas melkeinpä vähän koti-ikävä, kun juuri oltiin Oulussa ja sunnuntaina taas lähdetään sinne Ruotsiin. Mutta eipä voi ainakaan kukaan sanoa että ei oltaisi otettu yhteisestä pitkästä kesälomasta kaikkea irti!

Ja syksyllä ehtii taas viettää sitä kotiarkea ihan niin paljon kuin sielu sietää, kun eskari ja päiväkoti alkavat, ja mullakin on enemmän työkiireitä eikä niin herkästi pysty lähtemään. Olen siis onnellinen ja kiitollinen siitä että ollaan saatu viettää näin hieno kesä, ja odotan kyllä tätä viimeistäkin reissua oikein innolla.

Tänään meillä kävi kylässä mun pikkuserkut perheineen, ja lapset saivat samanikäistä leikkiseuraa. Oli kyllä ihanaa nähdä pikkuserkkujakin pitkästä aikaa, parasta kun kesällä kaikki reissaavat ristiin rastiin ja on aikaa nähdä kaikkia sellaisia ihmisiä ketä ei niin usein näe. Illalla tehtiin vielä useamman kilsan pokemon-lenkki koko perhe. Parasta!

Ennen Ruotsiin lähtöä juhlitaan vielä huomenna meidän rakkaiden ystävien häitä, toivottavasti hullu kaatosade oli vain tämän päivän juttuja, ja huomenna saadaan juhlia hääparia auringossa. Isommat tytöt menevät uimaan ja yökyläilemään Oton perheen luokse, ja Nova tulee meidän kanssa häävieraaksi. Ajateltiin että on tytöille kivempi kun ei tarvitse istua pitkää päivää häissä, missä ei tule olemaan kauheasti muita lapsia seuraksi. He odottavatkin kovin innolla pääsevänsä viettämään kivaa päivää Kauniaisissa.

Ainiin, mä jouduin tällä viikolla kameraostoksille! Mun rakas Olympus O-MD E-M10 tippui lattialle ja hajosi ihan totaalisesti. Käytiin keskiviikkona ostamassa mulle Verkkokaupasta uusi Olympus O-MD E-M10 Mark II, jonka otin heti käyttöön. Vaikka rakastin vanhaa kameraa, niin ai että tämä uusi on herkku! Pitää tehdä joku postaus siitäkin kunhan ollaan tutustuttu kameran kanssa paremmin.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Elisan kanssa.

Pääsin viikko sitten vierailemaan Elisan pääkonttorissa Pasilassa, tutustumassa Elisan asiakaspalveluun tämän kamppiksen puolesta, ja voin kertoa että oli yksi mielenkiintoisimmista työpaikoista, joihin olen päässyt tutustumaan. Tämä kampanja oli muutenkin mahti, ja uskomattoman kiinnostava kaikessa erilaisuudessaan, kun tarkoituksena ei ole mainostaa tuotetta, vaan kertoa ihmisistä ja heidän työstään. Ja se on jotain mitä mä rakastan tehdä.

Elisan pääkonttorissa meidät otti vastaan Annukka, 15 vuotta Elisalla töissä ollut palvelujohtaja, joka aloitti työnsä Elisalla rivityöläisenä asiakaspalvelussa ja on edennyt sitä kautta johtotasolle asti. Annukka johdatti meidät Elisan upeasti rempattujen tilojen läpi asiakaspalveluosastolle tapaamaan niitä ihmisiä, jotka joka päivä tekevät työtä Elisan asiakaspalvelussa ja kohtaavat ihmisiä. Me päästiin tapaamaan kolmea täysin erilaista tyyppiä, 23-vuotiasta palveluasiantuntija Katria, 23-vuotiasta Omaguru-osaaja Johania ja 55-vuotiasta Markettaa, joka tituleerasi itseään erikoistilanteiden spesialistiksi. Oikeasti hän on kuitenkin asiakassuhdepäällikkö, joka käytännössä pitää huolen siitä että asiakkaat saavat parasta mahdollista palvelua, ja auttaa ratkaisemaan kimurantimpia tapauksia.

Me saatiin kysyä ihan mitä tahansa haluttiin asiakaspalvelusta, Elisalla työskentelystä ja asiakkaiden kohtaamisesta, ja jokaisesta vastauksesta jäi kyllä hyvä mieli. Se kuva joka mulla on Elisasta omien kokemusten kautta ollutkin, vahvistui vielä 110%. Elisalla asiakas on päällikkö ja arvostettu sekä rakastettu tyyppi. Marketta kertoi saavansa senioriasiakkailtaan jopa vanhoja kunnon paperisia kirjeitä, joissa kiitetään avusta ja kerrotaan kuulumisia. 20 vuotta Elisalla (aiemmin Radiolinjalla) asiakastyötä tehnyt Marketta liikuttui kyyneliin puhuessaan suhteestaan asiakkaisiin.

Kaikesta Marketan kertomasta huomasi, kuinka hän on kiintynyt asiakkaisiin. Marketta vaihtoi aikoinaan seniorien hoitotyöstä silloisen Radiolinjan asiakaspalveluun töihin, ja hänen sydäntään lähellä on ihmisten auttaminen ja kohtaaminen. Hän kuvailee työtään asiakassuhdepäällikkönä unelmatyökseen, josta on joka ikinen päivä kiitollinen. Marketan lämmin hymy ja vilpittömän onnellinen ja positiivinen fiilis olivat todella virkistäviä. Usein mielikuva asiakaspalvelusta (oli kyseessä firma mikä hyvänsä) on kylmä ja konemainen, mutta Marketan tavattuani melkein toivon että joskus tulee joku ongelma että pääsen juttusille hänen kanssaan.

Elisalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että asiakas varmasti saa tarvitsemansa avun ja tulee ymmärretyksi. Sen lisäksi että kartoitetaan mitä asiakas tarvitsee, tsekataan myös mitä asiakas ei tarvitse. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi senioriasiakkailla, joilla saattaa olla käytössä vielä vanhanaikaisia palveluita joista he eivät hyödy mitään. Elisalla pidetään huoli siitä, että asiakkaalle ei myydä turhia palveluita, myös palkkiomalli on asiakaspalvelijoille sellainen, että asiakkaalle hyödyttömällä myynnillä kukaan ei saavuta mitään itsekään.

Kiertäessämme asiakaspalveluosastolla joka puolelta näkyi ohjetauluja siitä kuinka kohdata asiakas, ja työskentelemässä näkyi hymyileviä ihmisiä. Yksi tärkeimmistä ohjeista olikin: hymy kuuluu äänessä. Empatia, kunnioittava puhetapa ja ymmärrettävä sanasto ovat hyviä ohjenuoria.

Me ollaan oltu Elisan asiakkaita jo vuosikaudet. Mun ensimmäinen liittymä aikoinaan oli Radiolinjalta, jossa meidän perhetuttu oli silloin töissä. Siitä olen vuosien varrella siirtynyt ensin Saunalahdelle, sitten Elisalle asiakkaaksi. Mulla on ollut myös kaksi kaveria jo pitkään Elisalla töissä, ja sitä kautta siirrettiin viimeisetkin operaattoripalvelut Elisalle, kun muutettiin uuteen kotiin ja Elisan Viihde tuli meidänkin saataville.

Muistan myös kun käytiin viime vuonna ostamassa äidille hänen elämänsä ensimmäinen älypuhelin äitienpäivälahjaksi. Elisan asiakaspalvelija opasti kädestä pitäen miten älypuhelin otetaan käyttöön, siirsi äidille vanhasta puhelimesta puhelinnumerotkin talteen uuteen puhelimeen, ja auttoi käytännön asioissa. Asiakaspalvelija oli nuori mies, joka aivan varmasti itse tietää tasan miten älypuhelimet toimivat. Silti hän jaksoi opastaa seniori-ikäistä älypuhelinnoviisia kunnioituksella ja kokoajan hymyillen. Siitä jäi hyvä mieli, sekä mulle että äidille.

Elisan monikanavainen asiakaspalvelu pyrkii hienosti tarjoamaan mielekkäimmän asiakaspalveluvaihtoehdon kaikille asiakkaille. Itse tykkään eniten OmaElisa -sovelluksesta ja nettipalvelusta, joissa voin helposti muokata liittymiä, maksaa laskuja ja tarkastaa mitä mun palveluihin kuuluu. Puhelinaspasta saa vastauksen kimurantimpiin kysymyksiin, ja Omaguru-palvelu auttaa esimerkiksi laiteongelmissa, jos vaikka ei osaa itse asentaa modeemia oikein. Elisan somekanavissa ja chatissa vastauksen saa nopeasti. Nettipalvelua ja sovellusta kehitetään kokoajan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Mulla on tietysti kokemusta vain Elisasta, sillä ollaan oltu heidän asiakkaitaan mun lapsuudesta asti. Siinä mielessä olen ehkä hieman puolueellinen. Mutta varsinkin tämä omakohtainen vierailukokemus vaan vahvisti sitä fiilistä että tässä on operaattori jonka asiakas haluan olla jatkossakin. Tietysti myös se että melkein aina joku mun ystävä tai tuttu on ollut Elisalla töissä, on vahvistanut mielikuvaa siitä, millainen se on yrityksenä.

Mun mielestä se miten paljon Elisa on valmis panostamaan siihen että heidän viestinsä välittävästä asiakaspalvelusta tulee potentiaalisen asiakaskunnan tietoon (mm. tämä blogikampanja), kertoo siitä että heidän asiakkaanaan on mukava olla ja helppo viihtyä. En voi kuin suositella ihan täysillä! Ja muuten, jos on työpaikka hakusessa niin kokeilepa hakea Elisalle, toimistokierroksen jälkeen harkitsin hetken että pitäisikö sittenkin vaihtaa tämä blogiura Elisaan, kun siellä on maailman cooleimmat tilat ja aika mielettömän oloinen ryhmähenki!

LUKIJAKILPAILU:

Osallistu kilpailuun ja voita Elisan leffanvuokraus- ja kirjakoodeja! Millainen on paras asiakaspalvelukokemuksesi, mieleesi painunut palvelutilanne joka vieläkin nostaa hymyn huulille? Jaa se postauksen kommenttiboksiin ja osallistu arvontaan, jonka palkintona on kolme Elisa Viihde + Elisa Kirja -koodia (sis. leffavuokraus + e-kirja).  Kilpailun tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. Osallistumisaikaa on 11.8. klo 22.00 asti. Onnea kisaan!

Kiitos hurjasti kaikille Elisan mahtaville tyypeille keihin saimme vierailun aikana tutustua<3

Aurinkoista ja ihanaa päivää kaikille <3