On uuden raskausviikkopostauksen aika, kun näitä olen täsmällisesti aina tiistaisin julkaissut. Nyt on vuorossa raskausviikko 16! Tällä viikolla mukana meiningissä myös rakas aviomieheni Otto, joka ystävällisesti suostui haastateltavaksi ja heittämään tyhmää läppää kuten aina. Täytyy tässä jo ennen videota sanoa että olen kyllä maailman kiitollisin siitä että mulla on Otto, vaikka tuskin se kenellekään on epäselvää muutenkaan. Mun arki tuon miehen kanssa on niin täynnä rakkautta, että en koskaan kuvitellut sellaisen olevan mahdollistakaan. Vuodesta, viikosta ja päivästä toiseen, eikä se rakkaus koskaan vähene vaan kasvaa vaan.

Raskausviikko 16 oli ja meni, ja hormonipäänsärkyä siihen kuului taas enemmän kuin pitkään aikaan. Se ainoa sallittu särkylääke eli Panadol ei mulla auta mitään, joten kolme päivää meni kärvistellessä, ja se saattoi vähän näkyä blogin aktiivisuudessakin. Päänsärkyisenä on hyvin hankalaa jaksaa tehdä yhtään mitään, kun kaikkein pahinta mulle on valo, tuli se sitten ikkunasta, lampusta tai tietokoneen näytöltä. Toivotaan, että tämä viikko sujuisi sitten taas paremmin.

Neuvolalääkärissä kaikki oli aivan kunnossa. Musta kuitenkin tuntuu, että en osannut itselleni laittaa sitä verenpainemittaria ihan oikein. Sain ihan erilaisen tuloksen mitä edellisviikolla neuvolan hoitajan vastaanotolla. Yläpaineeksi sain siis vain 99, mikä on alhaisempi kuin mitä multa on koskaan mitattu. Luulen että en saanut sitä tarpeeksi tiukalle itse. Mutta muuten kaikki oli hyvin, painoa ei ollut tullut mulle kuin pari sataa grammaa viikossa ja vauva on kasvanut hyvin.

Kuten videolla me kerrottiinkin, tyyppi on alkanut tunkemaan itseään ylöspäin mahasta, usein kun makoilen illalla ennen nukkumaanmenoa. Mun maha menee ihan vinoon. Vauvan selkä ja pylly nousevat ihan selvästi ylös, se on jotenkin melkein pelottavaa miten selkeästi se tuntuu tuosta ihon läpi ja näkyykin. Niin pinnassa hän aina silloin on. Siinä sitä tajuaa, miten lähellä vauva on, ja miten haavoittuvainen hän on tuolla mahassa.

Vaikka toki kohtu suojaa jonkin verran, niin silti. On sitä pientä selkää silti ihana paijata. Ajatella, että minä suojelen tuota pientä murua siellä masussa, ja masun ulkopuolella, ihan kaikelta parhaani mukaan. Ainakin mun mielestä kaikki sellaiset vauvasivustojen läpileikkauskuvat äitien mahoista on välillä tosi harhaanjohtavia, kun niissä näyttää että ihon ja vauvan välissä olisi vaikka kuinka paljon kaikkea muuta, vaikka ei välttämättä ole.

Maha näyttää joka viikko ihan eri muotoiselta, tällä viikolla tämmöinen pötsi 16+0! Nyt mulla on menossa jo rv 16+5 ja maha näyttää taas ihan eriltä kuin tuossa kuvassa. Hassu maha!

Tänään on viimeinkin mun kauan odottamani lukijailta, ja olen aivan täpinöissäni täällä! Myös Otto ja tytöt tulevat mukaan iltaan, kaikki ketkä ovat ilmoittautuneet niiin nähdään siellä jee! Mä varmasti kuvaan illasta myös ainakin kuva- ja mahdollisesti myös videomateriaalia tänne.

Jos raskauspäiväkirjasta on mennyt joku video ohi, niin aiemmat osat rv 14 ja rv 15 meidän lasten kanssa löytyvät mun omalta youtube-kanavalta! Laittakaa kanava tilaukseen niin ette enää missaa videoita. Mahtia tiistaita kaikille!

Kuvat: Natali Karppinen

Kuvattiin tällä viikolla eräänä sadepäivänä ihanan L’art Of Fashion -blogin Natalin kanssa vähän asukuvia. Siitä onkin jo vierähtänyt tovi kun olen viimeksi tehnyt asupostausta, lähinnä siksi kun olen ollut niin hukassa tämän raskaustyylini kanssa. Käytiin kurkkimassa vähän uutuusvaatteita ja muitakin juttuja eri merkeiltä, ja mä ihastuin yhteen upeaan pitkään tämän syksyn neuletakkiin joka sitten kuvattiin asuunkin. Täytyy varmaan käydä ostamassa kyseinen neuletakki itselleni, niin mielettömän upea se oli ja sopi hyvin tämän kasvavan pötsinkin kanssa.

Oli hauskaa kuvata kerrankin jonkun muun kuin Oton kanssa, sillä uuden kuvaajan kanssa tulee tehtyä aina erilaisia juttuja kuin saman vanhan tutun. Yleensä Oton kanssa kangistuu niihin samoihin paikkoihin, samoihin asentoihin ja ilmeisiin. Ne on helppoja, ja yleensä kuvat haluaa ottaa mahdollisimman nopeasti eikä niille ole varattu sellaista rauhallista kunnon hetkeä (paitsi jos ollaan jostain syystä ihan kahdestaan, mitä aika harvoin tapahtuu). Musta tuntuu että sain Natalilta, asukuvien rautaiselta ammattilaiselta, paljon hyviä vinkkejä ja ehkä yritän ensi kerralla Otonkin kanssa taas keksiä jotain uutta. Ainoa mikä mua harmittaa näissä kuvissa on mun pörrötukka, aamulla olin laittanut sen mutta sateessa se pörröttyi ihan miten sattuu. Mutta ei se ole niin justiinsa!

Kuvat: Natali Karppinen

Neule (lainassa) Lindex / Mekko BikBok / Leggingssit H&M / Käsikorut (lainassa) Tommy Hilfiger / Kaulakorut (lainassa) Montini / Kello Marc by Marc Jacobs* / Nilkkurit Zara / Laukku Coach

Mulla oli ikävä asukuvaamista, ja ikävä sitä että oikeasti panostan asuihin! Mä nimittäin tilasin silloin muutama viikko sitten useammankin niistä vaatteista mitä mulla oli raskaustyyli-kollaasissa. Tähän asti yksikään niistä ei oikein ole vakuuttanut: farkuista pieninkin koko oli vielä vähän liian suuri (mutta kohta sopiva niin en palauttanut), raskauscollege on niin lyhyt että ei kohta enää mahdu ja rypistyy heti käytössä, ja a-linjainen mekko on niin pitkä suurta vatsaa ajatellen, että tämän suht pienen pötsin kanssa se näyttää vain kummallisen pituiselta. Odottelen siis että maha kasvaa ja sitten mekko ja housut ovat ehkä hyvät, college taas ei enää. Tässä taas muistin miksi yleensä ostan mieluummin liikkeestä enkä netistä, kun ei  ne koskaan ole ihan sellaisia kuin etukäteen ajattelee. Kunpa vaan liikkeissä olisi yhtä suuret valikoimat kuin netissä!

Tällä hetkellä mun asut koostuvat suurimmaksi osaksi mustista mama-leggingseistä, mustista syysnilkkureista ja jostain yläosasta johon saan mahan tungettua ja joka myös peittää levinneen raskaus-leggingssipyllyn. Tässä sitä inhorealismia vähän munkin blogiin, hahaa! Nilkkurit on varmasti mulla käytössä koko syksyn ja talven, ne on helppo saada jalkaan ja sopivat melkeinpä asuun kuin asuun, säällä kuin säällä.

Mitäs tykkäätte asusta? Pitäisikö mun käydä ostamassa tuo ihana neule? 

Kokemusta lastentarvikkeista löytyy täältä kahden lapsen verran, silti tällä kertaa tuntuu siltä että kaipaan kovasti vinkkejä tarvikkeisiin. Ehkä siksi, että mun kokemukset lastentarvikkeista ovat jo useamman vuoden vanhoja ja ala on mennyt hurjaa vauhtia eteenpäin tässä vuosien aikana. Siksi ajattelin vähän pohdiskella meidän tarpeita ennen kuin aletaan ostoksia tekemään, ja samalla pyytää teiltä neuvoja ja kokemuksia. Tästä ehkä toivottavasti tulee myös sellainen vinkkipankki josta muutkin vauvaa odottavat löytäisivät paljon kokemuksia ja tietoa erilaisista tarvikkeista.

Kokosin kuvaan muutamia isoimmista hankinnoista mitä me ollaan jo vähän pohdittu yhdessä. Toistaiseksi ainoastaan yksi asia on päätetty ja se on vaunujen/rattaiden merkki: Bugaboo. Mallista ei olla vielä päästy päätökseen että Cameleon3 vai Buffalo, ja tähän vastaanottaisin erittäin innoissani teidän kokemuksia, kumpi on ollut teillä käytössä ja miksi valitsitte juuri sen. Kaikki muu on tarvikkeiden osalta oikeastaan vielä auki ja muihin juttuihin me niitä vinkkejä nimenomaan kaivataan. Uusia juttuja on edellisiltä vauva-ajoilta myös se että meillä on oma auto, eli niissä autotarvikkeissa me ollaan ihan noviiseja. Mikä on paras kaukalo ja siihen paras isofix-telakka, (istuimen pitää olla adaptoitavissa Bugiksiin eli Maxi Cosin tai Britaxin kaukalot käsittääkseni ainakin sopivat).

1. Turvakaukalo, kuvassa Maxi-Cosi Pebble Plus  / kuva: Maxi-Cosi

2. Isofix telakka autoon, kuvassa Maxi-Cosi 2Way Fix / kuva: Maxi-Cosi

3. Turvakaukaloadapterit rattaisiin, kuvassa Maxi-Cosi adapterit / kuva: Bugaboo

4. Yhdistelmävaunut, kuvassa Bugaboo Cameleon3 Blendit / kuva: Bugaboo

5. Sitteri + syöttötuoliyhdistelmä, kuvassa Stokke Steps Bouncer ja tuoli / kuva: Stokke

6. Lämpöpussi turvakaukaloon, kuvassa Baby’s Only lämpöpussi / kuva: AT-Lastenturva

7. Imetystyyny, kuvassa Doomoo Buddy imetystyyny / kuva: AT-Lastenturva

8. Kantoreppu, kuvassa Tula / kuva: Tula

9.  Kylpyamme, kuavssa Stokke Flexi Bath / kuva: Stokke

Ihan ensimmäinen ja tärkein hankinta on varmaankin juuri turvakaukalo ja siihen telakka, sillä niitä tarvitaan jo sairaalasta kotiin lähtiessä. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Mitkä on parhaita Maxi-Cosin ja Britaxin kaukaloita? Mikä on paras telakka? Ja mitä eroa noilla kaikilla on? Onneksi meidän upouudessa autossa on ainakin joku IsoFix-valmius takapenkeillä, sitä en tosin tiedä mitä tarkoittaa. Mutta siis telakka pitää joka tapauksessa ostaa. Lisäksi pitää ostaa rattaisiin ne adapterit, sillä se jos mikä on kätevää että vauvan nukahtaessa automatkalla kaukalon voi vaan nostaa rattaisiin kätevästi ja mennä käymään vaikka kaupassa herättämättä vauvaa.

Toinen ehdoton juttu on yhdistelmävaunut. Kuten ylempänä mainitsin, meille tulee joko Bugaboo Cameleon3:t tai Bugaboo Buffalot. Itse olen jo kallistumassa Cameleoneihin, sillä me liikutaan suurimmaksi osaksi ihan cityolosuhteissa eikä Helsingissä ole talvellakaan mitenkään hirveästi lunta ollut ainakaan viime vuosina. Mua viehättää se että ne ovat kevyet, kapeat ja kääntyvät nätisti pienissäkin tiloissa. Cameleoneissa on myös jousitus, mitä Buffaloissa käsittääkseni ei ole. Buffaloissa ilmeisesti on parempi tavarakori ja ne tietenkin kulkevat ihan joka maastossa sitten, mutta tuntuvat jotenkin turhan isoilta. Vertailupohjana käytän itselleni sitä että pärjäsin ihan hyvin Stokken pienirenkaisilla Scoot-matkarattailla seisomalaudan ja kahden n.15kg lapsen kanssa oikein hyvin. Eli uskon että vaikka Cameleoneissa on pienet kääntyvät eturenkaat niin pärjäisin myös niillä. Onko teillä kokemuksia Cameleon3:sta tai Buffaloista?

Sitterin ja syöttötuolin yhdistelmä, tai sitteri ja erillinen pikkuvauvaosa syöttötuoliin löytyvät myös hankintalistalta. Tämä siksi, että haluan että vauvan voi ottaa mukaan jo pienenä ruokapöytään meidän muiden tasolle, eikä hänen tarvitse yksin hengailla lattian rajassa kun muut seurustelevat. Mulle näistä tuttuja on Stokken Steps ja Tripp Trapp, onkohan muita olemassa? Lisäksi olen miettinyt sitterin ominaisuuksia, pitäisikö sitten kuitenkin olla joku keinutoiminto ja tärinä ja mitä näitä nyt on? Tyttöjen kanssa meillä oli ihan normi sitteri jota jalalla keinuteltiin, sekin oli kyllä ihan ok, mutta usein sitten syödessä piti samalla keinutella sitteriä jalalla tai pitää Zeldaa sylissä, Tiara taas viihtyi ihan paikallaankin sitterissä. Millaista sitteriä ja/tai syöttötuolisysteemiä te suosittelisitte?

Lämpöpussi turvakaukaloon on ehdoton. Turvallisin valinta käsittääkseni on että lapsi on lämpöpussissa, eikä valjaita kiinnitetä paksujen toppavaatteiden päälle vaan suoraan sisävaatteiden päälle. Hakusessa on siis söpö ja sopivan lämmin lämpöpussi. Tämä on varmasti kätevä myös em. kauppareissuilla, kun sitten saa pussin avattua sisätiloissa ettei vauvalle tule kuuma eikä uni häiriinny riisumisesta/pukemisesta.

Toivon kovasti että täysimetys onnistuu myös kolmannen vauvan kanssa hyvin, ja imetystyyny on siinä puuhassa tosi kätevä varsinkin alussa kun vasta etsii niitä hyviä asentoja. Muutaman kerran olen myös jo tässä raskauden aikana kaivannut imetystyynyä unikaveriksi, se olisi siinä niin kätevä. Varmasti kaappiin pitää hommata myös varmuuden vuoksi yksi tuttipullo ja rintapumppu.

Meillä oli Zeldan kanssa kantoreppuna Tula, ja se oli ihan korvaamaton apu silloin kun mahakivut vaivasivat Zeldaa ja hän ei viihtynyt muualla kuin äidin tai isin lähellä. Kantorepun kanssa sai kuitenkin tehtyä kaikkea ihan normaalisti, ja se oli tosi hyvä. Mä haluaisin takaisin meidän vanhan kantorepun mutta se on jo eteenpäin tietääkseni neljännellä käyttäjällä tällä hetkellä. Tulan hankin kuitenkin ehdottomasti myös seuraavaksi, ja siihen vastasyntyneen tuen. Tula on musta kaikista söpöin ergonomisista kantorepuista ihanilla erilaisilla kuoseillaan, ja siitä mulla on myös kokemusta. Se on mukavan yksinkertainen säädöiltään, mutta säätöjä on kuitenkin tarpeeksi niin että repusta saa itselleen mukavan.

Vauvan pitää tietysti myös käydä pesulla, eli tarvitaan kylpyamme. Ammeessa pitää ainakin olla tyhjennyventtiili, mitä meidän karvalakkimallissa ei viimeksi ollut. Eikä yhtään haittaisi jos amme olisi myös kokoontaitettava niinkuin tuo Stokken Flexibath. Tyhjennysventtiili helpottaa elämää ja säästää selkää sen verran paljon että olen valmis investoimaan siihen muutaman euron lisää, hah. Vauvatuki oli meillä myös käytössä viimeksi ja se oli ihan kätevä ekoina kuukausina.

Kuvasta puuttuu kokonaan lapsen ensisänky ja pinnasänky. Ensisängyksi me ollaan mietitty vuokrattavaa vaavi-sänkyä, sillä se vaikuttaa niin kätevältä kun voi pyörillä liikutella vauvaa aina sinne missä itse on jos hän nukkuu. Vaavisänky on myös kapea, ja mahtuu pieneenkin tilaan. Toki vauvalle hommataan myös pinnasänky, mutta varmaankin vasta muutaman kuukauden iässä sitten. Viimeksi me nukuttiin yöt perhepedissä, ja päivisin Zelda nukkui 20min pätkiä lähinnä sylissä tai kantorepussa. Tiara taas nukkui päiväunensa parvekkeella rattaissa ja yöunensa omassa pinnasängyssä, ja monta tuntia putkeen. Saa nähdä miten käy tällä kertaa. Haluan tehdä nukkumisasiat itselleni mahdollisimman helpoksi, ja siksi myös hommata erilaisia nukkumapaikkavaihtoehtoja vauvalle, rattaat, ensisängyn, sitterin ja kantorepun. Mikä on teidän pettämätön nukkumapaikkavinkki vauvalle?

Tässä ehkä ne kaikkein isoimmat hankinnat vauvalle, vai puuttuuko teidän mielestä jotain olennaista? Toki sitten on kaikki vaatteet ja vaipat ja hygieniatarvikkeet ja muut pienemmät jutut erikseen. Uskon että vauva pärjää oikein hyvin paaaljon vähemmälläkin tavaramäärällä, parempi (ja liian pitkä) otsikko olisi ehkä ollut että mitä nimenomaan ME VANHEMMAT koetaan tarvitsevamme vauva-ajan helpottamiseksi vuonna 2017. Vauva itse pärjää varmasti parhaiten sillä että saa ruokaa, turvaa, unta ja rakkautta ja puhtaat vaipat ja vaatteet.

Mutta tosiaan, vinkkejä otetaan vastaan! Mahtia viikonloppua kaikille <3

Syksy on jo vähän täällä, vaikka tänään kauniissa aamuauringossa lapset olivatkin innoissaan takaisin tulleesta kesästä. Sukat ovat hiipineet takaisin jalkaan, baltsut vaihtuneet lenkkareihin ja nilkkureihin sadepäivinä, ja harrastukset ovat toisen mukulamme osalta jo alkaneet. Toinen odottelee vielä viikon ennen kuin hänen uusi sirkuskouluharrastuksensa alkaa ja siihen asti kannustaa aina pikkusiskoaan ennen jokaviikkoista balettituntia.

Kuopus valitsi baletin, hän ihasteli ja tarkkaili silmä kovana joka kerta tanssinäytöksissä ainoastaan perinteisiä samanlaisiin mekkoihin pukeutuneita ballerinoja, eikä kiinnittänyt mitään huomiota discoon, hiphopiin tai streetiin. Hänestäkin tulee kuulemma isona ballerina. Tyylistään hän ei tosin tingi balettitunneillakaan, vaan valitsi dramaattisen mustan balettipuvun itselleen klassisen vaaleanpunaisen sijaan, glitterillä höystettynä tietenkin. Hän harjoittelee liikkeitä kotonakin, eikä hymystä ole tuntien jälkeen tulla loppua. Hän suorastaan rakastaa klassista musiikkia, ja haluaa että laitan sitä spotifysta soimaan aina kun hän harjoittelee.

Esikoiselle ehdotin minä sirkuskoulua, hän kun on ollut kiinnostunut akrobatiasta jo pidemmän aikaa. Ensi viikolla alkavat tunnit pitävät sisällään akrobatian ja ilma-akrobatian alkeita, ja hän on aivan uskomattoman innoissaan tuntikuvauksesta ja omasta akrobatiapuvustaan. Toivottavasti hän tykkää sitten itse tunnistakin, ainakin näin mä voisin kuvitella kun siellä harjoitellaan kaikkia niitä asioita joita hän muuten harrastelee puistossa ja kotona ja päiväkodissa ihan yksin.

Mä olen iloinen että molemmat ovat löytäneet omia kiinnostuksenkohteita ja haluavat kokeilla uusia asioita. Pienenä on hyvin aikaa etsiä itseään ja kokeilla erilaisista harrastuksista, että mikä tuntuisi kaikkein omimmalta. Jos sitten haluaa alkaa jotain harrastaa tavoitteellisesti, on pohja kunnossa. Mun mielestä tärkeintä kuitenkin on että on joku ihan oma juttu josta tykkää ja josta voi olla ylpeä ja iloinen. Ei sillä väliä aikooko tosissaan harrastaa vai ei.

Kun tätä omaa vain yhden työn arkea on takana kuukausi, täytyy sanoa etten ole vuosiin ollut näin rentoutunut. Mäkin olen löytänyt uuden harrastuksen: olen aivan koukussa Master Chefiin jota en aiemmin ole katsonut. Se sopii hyvin iltaharrastukseksi kun on ollut päivän liikkeellä ja yrittää vältellä turhia harjoitussupistuksia. Oton kanssa sitä on hyvä katsoa ja suunnitella seuraavan viikon ruokalistaa. Ei me ihan mitään molekyyligastronomisia nestemäisiä gnoccheja täällä saada aikaiseksi, mutta inspiroidutaan kuitenkin kokeilemaan uudenlaisiakin juttuja kuten risottoa, jota meillä ei ennen ole usein ollut ruuaksi.

Juuri nyt on aika hyvä olla ja onnellinen mieli. Syksyksi on tiedossa paljon kivoja asioita mitä odottaa. Kaikkein eniten tässä odotellaan rakenneultraa tietenkin, joka on vasta kuukauden kuluttua. Mutta nopeasti sekin aika menee. Tästä on hyvä jatkaa iloisella mielellä syyskuuhun ja kohti mun ja esikoisen synttäreitä. Uskomatonta että takana on kohta neljäsosavuosisata elämää, ja äitiyttäkin puoli vuosikymmentä.

Mahtia alkavaa syyskuuta kaikille ja kiitos teille jokaiselle mielettömästä tsempistä ja palautteesta jota annatte <3

Luvassa on oikein kunnon raskauspläjäys, sillä kuvasin sekä tyttöjen kanssa että yksin teille raskausviikkovideota edellisestä täydestä raskausviikosta, joka oli numero 15. Tytöt tulivat hetkeksi videolle mukaan ja kertoivat omia ajatuksiaan vauvelista, ja mä sitten höpöttelin mm. neuvolakuulumisia ja muuta videolle. Tein myös tähän postaukseen nyt sopivasti vertailun mahoista kaikkien kolmen raskauden aikana, kun löysin viikkoihin sopivan vertailukuvan jo edellisraskauden ajalta. Mutta tsekatkaa ihmeessä ekaksi mun vidi, jossa tytöt on maailman söpöimpiä! Pahoittelut mun nuhasta, kun torstaina kuvattiin niin oli vielä nenäkin tukossa flunssan jäljiltä, mutta loppua kohden skarppasin.

Tässä vielä suora LINKKI VIDEOON jos ei upotus jostain syystä näy.

En kestä, on meillä kyllä kaksi aika ihanaa prinsessaa. Ei ole epäilystäkään etteikö heistä tulisi maailman parhaita isosiskoja. 

Tässä tosiaan on mahakuvaa ja vertailukuvaa edellisiin raskauksiin. Ainakin mun omasta mielestä maha on tällä kertaa alempana kuin koskaan ennen, minkä huomaa jo helposti esim hyvää istuma- tai makuuasentoa etsiessä. En ole voinut pariin viikkoon hengata jalat ristissä, kun ei vaan tunnu mukavalta koska tuntuu, että sitten puristaa mahaa ikävästi. Toki vatsa on muutenkin vielä alhaalla eikä kohtu ole noussut navan yläpuolelle muutenkaan, mutta tämä kaveri on hengannut tuolla ihan alhaalla niin, että hänet tunteekin aina aivan alavatsalta. Silti on jotain tavaraa kertynyt tuohon navan yläpuolellekin, liekö se sitten juustojalapenoja, härkistä johon olen aivan koukussa tai avokadoa.

Thank god tuosta ekasta kuvasta on jo viisi ja puoli vuotta. Sitä aina unohtaa, mistä sitä on lähdetty ja järkyttyy jälkeenpäin hahahaaa. Aika paljon on viidessä ja puolessa vuodessa tapahtunutkin, mutta sen te tiedätte jo. Suht samankokoisia mahoja kaikki kolme, mutta eri muotoisia vain. Mahaa en kuvannut videolle, koska noh se tuntui vähän hassulta jo viimeksi, ja kuvista muutenkin voi seurata paremmin sitä kasvua. Toivottavasti se on ihan okei.

Viime viikolla videota kuvatessani tilaajia oli reilu 800 ja nyt on jo mennyt 900 tilaajaa rikki. Jos haluatte liittyä kasvavaan joukkoon niin se onnistuu helposti vaikka TÄSTÄ! Kanavalle on tulossa esittelyvideota musta/meidän perheestä, videota meidän Turun reissusta sekä tietty seuraavaa Coffee Talk -videota The Realm Of Maria -kanavan Marian kanssa, silloin aiheena lasten käytöstavat. Myös tämä raskauspäiväkirja jatkuu niin blogin puolella kuin youtubekanavallakin. Muistutan myös että vanhoille Iina Hyttinen -nimellä oleville kanaville ei tule enää uusia videoita, eli niitä ei kannata enää tilata kuten moni on edelleen tehnyt. Ainoastaan tämä uusi Iinalaura-niminen kanavani päivittyy nyt ja tulevaisuudessa.

Huomenna mulla on neuvolalääkäri ja niitä kuulumisia luvassa sitten seuraavalle videolle. Ihanaa tiistai-iltaa kaikille, me lähdetään lasten kanssa läheisen ruotsinkielisen koulun järjestämään lastentapahtumaan illaksi!