Joulu 2017 jää meidän muistoihin erityisenä, sillä se on meidän kuopuksen ensimmäinen joulu. Toki jokainen joulu on omalla tavallaan erityinen ja ihana, mutta kyllä ne lasten ensimmäiset joulut on aina jollain tapaa ainutlaatuisia. Haluan tehdä ensimmäisestä joulusta merkityksellisen myös vauvalle, ihan samalla tavalla kuin muillekin perheenjäsenille. Mulle joulu on muutenkin se vuoden tärkein juhla, enkä osaa kuvitella että en järjestäisi vauvalle joulua ”koska ei hän siitä mitään vielä ymmärrä”. On monta muutakin asiaa, mitä vauva ei välttämättä osaa arvostaa vielä samalla tavalla kuin vaikkapa viisivuotias, mutta se ei tarkoita etteikö vauvakin nauttisi siitä, että häntä huomioidaan ja otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen ja perinteisiin.

Meillä vauva on mukana joulun juhlinnassa ja valmisteluissa ihan siinä missä muutkin: hänellä on oma itsetehty joulukalenteri, jonka luukkujen (eli pussien) avaamista hän rakastaa. Aina kun hän näkeekin oman joulukalenterinsa, hän osoittelee sitä kohti ja päästää innostuneita ääniä. Ja kun hän saa oman pussin käteen, se hymy kasvoilla on niin tyytyväinen ja iloinen. Hän aina avaa pussin innosta kiljahdellen, ja on niin onnellinen saadessaan kaksi vihreää palikkaa joita voi hakata yhteen. Mä tein kalenterin Joulupukki -Duploista, ja jokaisessa pussukassa on aina 1 hahmo, tai muutama palikka (2-4).

Hän kulkee meidän mukana joulutapahtumissa, markkinoilla, kirkossa kuuntelemassa joululauluja, ja kauppakeskuksessa tapaamassa joulupukkia. Ei hän ehkä niin paljoa vielä joulumarkkinoista ymmärrä, mutta hän nauttii muiden kanssa yhdessä uusista kokemuksista. Värikkäistä valoista, karusellista ja musiikista. Hän saa osallistua jouluruokailuun ihan kuten me muutkin, ja vinkkejä sormiruokailijan jouluruokiin olen ottanut Simppelin Sormiruokakeittiön sivuilta. Myös vauvalle voi tehdä omia ”pipareita”, joululaatikoita, ja muita ruokia joilla hän pääsee joulutunnelmaan.

Luetaan vauvan kanssa jouluaiheisia satukirjoja, ja hänen lempparinsa on yllättäen sellainen kirja josta kuuluu jouluisia säveliä. Niitä sävelmiä on viisi erilaista, ja viimeinen niistä viidestä on hänen ehdoton suosikkinsa. Hän rämpyttää samaa nappia uudelleen ja uudelleen, ja vaikka hän kuulisi lyhyen sävelmän kymmenettä kertaa kolmen minuutin sisään, hän jaksaa aina innostua uudelleen hytkymään ja naurahtelemaan, ihan joka kerta.

Vauva saa myös omia joululahjoja. Ei hirveästi, koska ei hän oikein mitään osaa toivoa, mutta omia lahjoja kuitenkin, sellaisia mistä me olemme arvelleet hänelle olevan iloa. Kuten oma rumpu (hän rummuttaa pöytiä. palikkalaatikoita, pahvilaatikoita, vessanpyttyä, lehtitelinettä, lattiaa, jalkojaan, mun mahaa, u name it) ja ruotsinkielinen joululaulukirja jossa on musiikit mukana (musiikki on parasta mitä hän tietää, ja ruotsin kieli ei ole vielä niin vahva kuin suomi, niin sitä on tärkeää tukea). Lisäksi tehtiin hänelle ikioma kirja, jossa on perheenjäsenten ja tärkeiden ihmisten valokuvia, sillä hän tykkää tosi paljon katsoa kuvia. Uskon että siitä tulee rummun lisäksi hänen lempparilahjansa.

Toivottavasti meidän kuopus nauttii olostaan jouluna, ja vaikka hän ei tästä mitään muistakaan, hän voi katsoa isompana valokuvista miten kiva joulu hänellä on ollut. Ja ehkä hän pitää oman valokuvakirjansa ehjänä, ja voi selata sitä vielä viidenkymmenen vuodenkin päästä.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille, alle kaksi viikkoa jouluun <3

Blogijoulukalenterin perinteinen hyväntekeväisyysluukku tulee tässä! Me käytiin tänä viikonloppuna viemässä Itiksen Hope:n joululahjapisteelle iso pussillinen mun saamaa erilaista (avaamatonta) kosmetiikkaa, sekä valitsemassa sieltä kolme lahjatoivetta jotka toteutettiin. Tästä on tullut meille jokavuotinen juttu, joka lasten kanssa aina tehdään, ja lapset itse asiassa kysyivät ihan itse kun joulukuu alkoi, että ”viedäänkö me tänäkin jouluna niitä lahjoja?”. Ja mä vastasin tietenkin että kyllä viedään. He jopa muistivat vielä, että viime vuonna ostettiin Ryhmä Hau piirustustaulu, ja Tatun & Patun ihmeellinen joulu -kirja joillekin pojille, ja miettivät että tykkäsivätköhän he niistä lahjoista.

Mun mielestä on todella tärkeää että lapset oppivat pienestä asti tekemään hyvää ja auttamaan, välittämään toisista ihmisistä. Kun kerran on mahdollisuus auttaa, niin silloin se mahdollisuus kannattaa käyttää. Ollaan juteltu lahjoista ja joulupukista lasten kanssa, että vanhemmat maksavat lasten lahjat, ja pukki vaan tuo ne (koska meillä käy joulupukki). Ja että kaikilla ei ole varaa maksaa lahjoja itse, jolloin heitä voi auttaa niin, että sellaistenkin perheiden lapset saa lahjoja, joilla ei itse ole lahjoihin varaa.

Lapset on ymmärtäneet sen oikein hyvin, ja haluavat auttaa, ja tämä auttaminen on mulle 1000 kertaa tärkeämpää, kuin lasten joulupukkiin 100% uskominen. Meillä eivät siis lapset ajattele että ”tuhmat lapset eivät saa lahjoja” tai että ”joulupukki valmistaa lahjat pajassaan”, mutta se että pukki tuo lahjat aattona, luo kyllä mahtavaa taianomaisuutta. Ja ihan yhtä innoissaan ovat kauppakeskusjoulupukeista kuin minäkin olin pienenä, vaikka luulin että pukki tekee kaikki lahjat itse. Mun mielestä ei myöskään ole kiva opettaa että ”tuhmat lapset eivät saa lahjoja” koska eihän se siitä ole todellakaan kiinni (eikä kukaan lapsi ole tuhma, apua joo ei lähdetä tähän, tämä hyväntekeväisyyspostaus alkaa muuttua kasvatuspostaukseksi kun mun näkemykset alkaa puskea pintaan).

Mulle on kertynyt vuoden aikana paljon sellaista kosmetiikkaa mitä en ole edes ehtinyt testaamaan tai on jäänyt kaapin perälle, ja lahjoitin ne kaikki eteenpäin Hope:lle, jonka kautta moni teini-ikäinen esimerkiksi toivoi kosmetiikkalahjaa. Toivon että mun viemällä pussilla saadaan muutaman teininkin kasvoille hymy jouluaattona. Lapset saivat sitten ottaa kukin yhden kortin, tosin minä toimin kuopuksen kortin valitsijana kun hän ei itse yltänyt rattaistaan valkkaamaan. Meillä on aiemminkin ollut se periaate että viedään yhtä monta lahjaa kuin meillä on lapsia, ja siksi siis tänä vuonna valitsimme nimenomaan kolme korttia.

Sitten käytiin etsimässä ja ostamassa lahjat, nuken tarvikkeita 2-vuotiaalle, Marcus & Martinus -fanitavaraa 12-vuotiaalle ja Muuttuva Labyrintti -peli toiselle 12-vuotiaalle. Koko hommassa vierähti meillä pari tuntia, kun niin innoissaan pyörittiin ympäriinsä ja etsittiin sopivia lahjoja. Lopulta löydettiin kivat jutut, ja vietiin ne pisteelle. Hope Ry:n pistettä pyörittävät vapaaehtoiset, jotka tekevät ihan uskomattoman arvokasta työtä.

Listasin  aiempien vuosien tapaan nyt useamman erilaisen keinon auttaa tänäkin jouluna, toivottavasti löydät listasta juuri sinulle sopivan tavan auttaa tänä jouluna apua tarvitsevia.

Hope joululahjakeräys

Hope yhdessä ja yhteisesti ry:n joululahjojen lahjoituspiste löytyy Helsingissä kauppakeskus Itiksestä, infopisteen vierestä. Lahjoja voi viedä 17.12. asti, ja lasten täsmätoiveita voi tsekata joko Hopen sivuilta tai suoraan pisteeltä. 

Joulupuu-keräys

Joulupuu-keräyksessä kerätään lahjoja lapsille jotka ovat lastensuojelun kohteina, huostaanotettuina, sijaisperheessä, lastenkodeissa tai muutoin vähävaraisen perhetilanteen vuoksi jäisivät ilman joululahjoja. Tällaisia lapsia on pelkästään Pääkaupunkiseudulla yli 10 000. Joulupuu-keräyksen järjestää Keskuspuiston Nuorkauppakamari, sekä paikalliset Nuorkauppakamarit, ja keräyksiä löytyy kaikista isommista ja pienemmistä kaupungeista ja kunnista. Oman kuntasi tilanteen voit tarkistaa keräyksen sivuilta. Helsingin keräyspiste sijaitsee kauppakeskus Forumissa, infopisteen vieressä ja on avoinna 14.-17.12.arkisin klo 16-20, lauantaina klo 10-19 ja sunnuntaina klo 12-18. Lahjavinkit ja tarkemmat ohjeet löytyvät Joulupuu-keräyksen sivuilta. 

Joulupata-keräys

Joulupatakeräys toimii sekä livenä, että netissä. Livekeräyksiin voi viedä käteistä rahaa, siistiä käytettyä tavaraa ja avaamattomia ruokapakkauksia, lähimmän padan sijainnin voi tarkistaa täältä. Saatu raha, ruoka ja tavara lahjoitetaan vähävaraisille lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille, työttömille ja työkyvyttömille, syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille sekä ruoka-apua tarvitseville opiskelijoille.

Kauneimmat joululaulut -keräys ja -tilaisuudet

Kauneimmat joululaulut-yhteislaulutilaisuuksissa kerätty kolehti, sekä netissä ja puhelimitse saadut lahjoitukset ohjataan tänä vuonna maailman unohdettujen lasten hyväksi. Varoilla tuetaan lasten koulunkäyntiä, varhaiskasvatusta, ravitsemusta ja terveydenhoitoa. Viidellä eurolla saa lisäravinnetta nälkiintyneelle lapselle, kymmenellä eurolla voi antaa koulupuvun orpolapselle. 20 eurolla voi taata odottavalle äidille sairaalasynnytyksen, jotta hän selviää synnytyksestä ja voi huolehtia lapsestaan myös tulevaisuudessa. 

Ole joulupukkina seniorille 

Ole joulupukkina seniorille -kampanjan ideana on lahjoittaa yksinäisille ja vähävaraisille vanhuksille kukkalähetyksiä. Kampanjan järjestäjä on seniorihoivapalvelu Home Instead, kampanjan yhteistyökumppaneina ovat esimerkiksi suurten kaupunkien hoivapalvelut sekä seurakunnat. Osallistuminen on yksinkertaista: tarkista listasta lähin kampanjassa mukanaoleva kukkaliike, ota nimilappu joulupuusta, osta kukka lahjaksi ja jätä se liikkeen myyjälle nimilapun kanssa. Kukka toimitetaan tervehdyksen kanssa vanhukselle liikkeen puolesta.

Hyvä Joulumieli -keräys

Hyvä Joulumieli -keräykseen on helppoa lahjoittaa rahaa (10€) soittamalla tai tekstiviestillä. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa.. Hyvä Joulumieli -keräys kestää 24.12. asti. Keräykseen lahjoitetuilla rahoilla hankitaan 70€ arvoisia lahjakortteja, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat ostaa jouluruuat. Tänä vuonna tavoitteena on kerätä yhteensä yli 30 000 lahjakorttia.

Stockmann & Hope Nuorten toivelahjakeräys

Nuorten toivelahjakeräyksessä Stockmann toteuttaa asiakkaiden kanssa vähävaraisten perheiden nuorten lahjatoiveita. Tavarataloihin on ripustettu esille nuorilta tulleita toiveviestejä, joista lahjoituksen antaja voi valita tietyn toiveen ja toteuttaa sen lahjakortin muodossa. Toiveita voi toteuttaa 1.-21.12. ja Hope – Yhdessä & Yhteisesti Ry välittää toivelahjat oikeaan osoitteeseen.

Aina ei tarvita rahaa tai mitään aineellista, jollekin läsnäolo on suurin lahja mitä voi antaa. On tärkeää muistaa soittaa läheisille vanhuksille vaikka asuisi itse kaukana, ja käydä kylässä aina kun se on mahdollista. On myös tärkeää auttaa ystävää silloin kun hän apua tarvitsee. Hyvää voi tehdä niinkin pienellä asialla kuin muistamalla sanoa bussikuskille moi, ja tarjoamalla vanhukselle tai huonokuntoiselle istumapaikan julkisissa liikennevälineissä. 

Ihanaa sunnuntaita kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Vuosi Polarn O. Pyretin kanssa on vierähtänyt todella nopeasti, ja nyt ollaan jo viimeisen, joulukalenteripostauksen, kohdalla! Siis iik, vastahan me ideoitiin tätä vuotta ja mietittiin mielenkiintoisia teemoja vauvan ensimmäisen vuoden pukeutumisesta. Mutta joo-o, totta se on, nyt on vuoden viimeisen PO.P-postauksen aika, ja tänään jutellaan yökkäreistä!

Me alettiin käyttää kuopuksella yökkäreitä enemmän vasta sitten kun hän alkoi nukkumaan puolet yöstä omassa sängyssään. Silloin kun hän nukkui koko yön mun viekussa, tuli yökkärissä liian lämmin, varsinkin kesällä. Me suositaan yökkäreissä haalarimallia, ja etenkin sellaisia yökkäreitä, joissa on joko nepparit tai vetoketju edessä niin että puvun saa kokonaan auki. Ne on kaikista helpoimpia pukemisen ja vaipanvaihdon kannalta meidän mielestä. Haalarimalli on vauvalla ihana kun  se ei purista tai kiristä mistään, ja onhan se nyt ihan äärettömän suloisen ja ”vauvamaisen” näköinen. Nautin kaikesta vauvamaisesta niin kauan kuin vielä voin, kun tuo meidän pikkutyyppi kasvaa niin kohinalla.

Isommilla tytöillä on vähän vaihtelevasti sekä pyjamia että ”yömekkoja” eli yöpaitoja. Suurimmat suosikit on olleet viime vuonna mummulta joululahjaksi saadut Polarn O. Pyretin sydänyöpaidat, jotka ovatkin usein tytöillä päällä.

Valittiin Polarn O. Pyretin valikoimista kaikille kolmelle klassikkoraitaa yökkäriksi. Ihastelin kyllä montaa muutakin kuosia, mutta raikas ja pirteä punavalkoinen raita toimii aina, muulloinkin kuin jouluna. PO.Pin Originals -klassikkomalliston raitavaatteista suurin osa on Eco-merkittyjä, niin myös nämä ihanat yöhaalarit ja yöpaidat. Se tarkoittaa sitä, että yökkärit on valmistettu sertifioidusta puuvillasta.

Yökkäreiden kaveriksi tytöt saivat jotain sellaista mistä ovat haaveilleet pitkään: omat pehmeät kylpytakit. Polarn O. Pyretillä on nyt valikoimissaan aivan uskomattoman suloisia kylpytakkeja, kettu- ja pupunkorvilla varustettuna, ja sen lisäksi kylpytakkeja saa myös klassikkoväreissä. Tytöt halusivat kaikki kolme ihanat valkoiset pupu-kylpytakit itselleen, ja näyttävät kyllä niin suloisilta ne päällä. Me ollaan kovia saunomaan, joten nyt on kuulemma ihanaa kun voi aina saunan jälkeen kääriytyä unelmanpehmeään kylpytakkiin. Ja aamuisinkin ne on kuulemma ihana laittaa päälle. Tyttöjä odottaa joulupaketissa vielä aamutossut joista he eivät tiedä mitään, mutta nehän mätsäävät sitten loistavasti näihin kylpytakkeihin, sitten on koko setit kunnossa.

Näissä yhdistelmissä on ihanaa tassutella aattoaamuna seesteisesti portaita alas, ja tulla tsekkaamaan äidin ja isin koostamat aattoaamun pakkaukset, joista löytyy ne perinteiset: eli jouluaaton vaatetus, jouluherkku, sekä jouluaiheinen kirja. Ja vaikka vähän vähemmänkin seesteisesti, luulen että aattoaamuna meillä ei ole ihan niin seesteinen tunnelma kun näissä kuvissa, hahaa!

Polarn O. Pyret antoi joulun kunniaksi teille arvottavaksi yhden kylpytakki + PO.P -pupu -setin! Eli vapaavalintainen kylpytakki ja pupu, jotka saa vielä joulupakettiin tälle joululle. Arvonta on käynnissä Instagramin puolella alkaen tänään aamulla klo 10.00, ja aina ensi viikon perjantaihin klo 22.00 asti. Kommentoikaa mun Instasta löytyvää arvontakuvaa (@iinalaura), ja tägätkää siihen kaveri, joka voisi olla arvonnasta kiinnostunut. Muistattehan myös seurata mun ja Polarn O. Pyretin instatilejä osallistuaksenne! Tarkemmat ohjeet löytyvät vielä instakuvan yhteydestä.

 Ihanaa lauantaita kaikille <3

Ihanaa perjantaita kaikille, ja terkkuja täältä vesisateen keskeltä! Ollaan kyllä saatu nauttia ilahduttavan monta kertaa lumesta jo tänä vuonna, sen avulla jaksaa nämä sateisemmatkin päivät. Me yritettiin tehdä jäälyhtyjä Itsenäisyyspäivänä, ja ne olivat vähän jo jäätyneetkin eilen, mutta tänä aamuna pihalla seisoi kolme ämpäriä täynnä vettä. Lapsia nauratti, että johan on kun ei meidän lyhdyt jäädy millään. Pitää vain odotella että jos ne jäätyisivät joku päivä tarpeeksi! Haettiin lasten kanssa metsästä irronneita havujakin keskiviikkona, että niillä voi koristella lyhdyt, vaan siellä nekin lilluvat ämpärin kylmässä vedessä.

Viikko on ollut intensiivinen töiden kannalta, mutta onneksi ollaan ehditty myös nauttia yhdessäolosta. Viikonloppuna meillä on paljon jouluisaa puuhaa, kuten perinteinen lahjojen vieminen Hopen hyväntekeväisyyspisteelle, kotieläintilan joulutapahtuma & ajateltiin vierailla Tuomaan markkinoilla myös ihastelemassa joulutunnelmaa ja ehkä pyörähtämässä kierros karusellilla. Tuomaan markkinat on aivan ihana jouluperinne, ja jo mun lapsuudessa me aina käytiin siellä äidin kanssa. Viime vuonna ei päästy kun olin niin supistelevainen, mutta onneksi tänä vuonna tuo ihana kuopus pääsee mukaan markkinoille!

Ajateltiin tänä viikonloppuna pitää Oton kanssa ensimmäiset paketointi-iltamat, ja sitten varmaan seuraavana viikonloppuna toiset. Tänä vuonna paketoitavaa on paljon, koska mulla on täällä myös äidin ostamia lahjoja jotka otin mukaan viime Oulun reissulla, ettei äidin tarvitse tulla junalla niiden kanssa, ja sen lisäksi me vietetään vähän isompaa joulua tänä vuonna, niin lahjottaviakin on enemmän. Voi siis olla että urakkaan menee se kaksi iltaa ihan kevyesti. Ollaan varauduttu puuhaan (meille) uusilla aseilla, kuten teippirullatelineellä & vähän laadukkaammalla luomuglögillä, sekä itsetehdyillä pipareilla. Viime vuonna glögi tuli vielä pahvitölkistä ja teipit leikattiin saksilla. Täytyypä sitten raportoida että nopeutuiko puuha merkittävästi näillä apuvälineillä, hah.

Instagram storiesissa olen viime aikoina tehnyt aina välillä sellaisia Päivä videoina -tyyppisiä juttuja (tyyliin kerran viikossa) ja olen saanut tosi monelta teistä aivan ihania viestejä! Viimeksi toteutin päivän videoina eilen. Ajattelin että voisin aina jatkossakin tehdä suunnilleen kerran viikossa päivän videoina sinne, kun se on sopivan helppoa ja spontaania ja aitoa. Tykkään siitä tosi paljon, se toimii mulle paremmin kuin youtube, koska kaikki se editoiminen ja tarkka suunnittelu jää pois. Videoiden kuvaaminen on hauskaa, varsinkin kun kuvaa vaan sellaista aitoa arkea ja videon ei tarvitse näyttää hienolta, kunhan pointti tulee selväksi. Eilen videoilla mm. syötiin lounasta, pelattiin kalapeliä, otettiin joulukorttikuvia, ulkoiltiin ja käytiin kaupassa. Ihan sitä peruskauraa siis!

Mä ajattelin laittaa nyt koneen kiinni touhukkaan päivän jälkeen, ja heittäytyä viikonlopun viettoon loppuillaksi. Huomenna ja sunnuntaina työt jatkuvat, mutta yllättävän hyvällä mallilla olen siihen verrattuna mitä ennen joulukuuta ajattelin tästä kuukaudesta mahdollisesti tulevan. Pitää vaan enemmän uskoa itseensä! Ja sillä asenteella pääsee pitkälle, että jos on jotain tehtävää joka ei vie kuin pikkuhetken, niin hoitaa sen samantien pois alta, eikä lykkää sitä yhtään. Tämä on toiminut ainakin mulla super hyvin!

Ihanaa viikonloppua kaikille ja tulkaa nykäisemään hihasta jos törmäillään jossain joulutapahtumassa <3

Instagram Storiesin puolella osa teistä seurasikin meidän piparkakkutalon rakennusta viime viikonloppuna, ja osa teistä myös lähetti mulle vinkkejä miten talon tekeminen on helpompaa! Mä ajattelin nyt esitellä meidän piparkakkutalon ja sen lisäksi jakaa nuo teidän kertomat vinkit.

Me lähdettiin tänä vuonna ekaa kertaa ikinä tekemään piparkakkutaloa ihan omilla kaavoilla, eli ei ollut mitään muotteja eikä valmiita piparkakkutalon osia. Haluttiin korkea ja näyttävä talo, ja sellainen myös tehtiin. Apuna mulla oli Oton sisko, sekä tietenkin meidän tytöt, jotka saivat koristella kokonaan toisen puolen talosta. Piparkakkutalon tekeminen oli hauskaa, joskin tällaisen ison talon tekemisessä kesti aika monta tuntia. Se ei haitannut yhtään kun meillä oli vapaa päivä ja siinähän se päivä kului mukavasti leipoessa.

Meidän piparkakkutalo on juuri sellainen sekamelska kuin joulukuusikin, paljon erilaisia koristeita, katossa jäätävä reikä, ihan vinot seinät ja joka puolella valunutta sulaa sokeria. Mutta me ollaan tyytyväisiä ja ajatus on tärkein! Piparkakkutalo on musta söpö vaikka se ei aivan tiptop olekaan, ja ehkä ensi vuonna me sitten onnistutaan vielä paremmin kun saatiin kaksi loistavaa vinkkiä. Tässä ne tulevat, PIPARKAKKUTALON RAKENNUSVINKIT:

Ikkunat: Käytä viinikumikarkkeja niin että laitat ne ikkunanreikien kohdalle ja uuniin, niin ne sulavat siellä ikkunaksi. Me käytettiin tosin murskattuja muumitikkareita jotka toimivat myös hyvin, mutta ne pitää erikseen murskata ja niitä pitää olla paljon. Paljon helpompaa kuin käyttää liivatelehtiä, vaikka niissä on toisaalta kyllä kivat ruudukot valmiina.

Seinät ja yhteen liitettävät pinnat: Kannattaa juustohöylällä höylätä pinnat tasaisiksi, niin ei käy niinkuin meille että ne eivät ihan sovikaan yhteen kun ovat niin vinoja. Eli sillä vaan suoraksi kaikki seinät niin johan onnistuu paremmin.

Kiitos hurjasti vinkeistä teille ihanuuksille! Jos teillä muilla tulee vielä huippuja piparkakkutalon rakennusvinkkejä niin jakakaa ihmeessä! Me koristeltiin talo itse tehdyllä pikeerillä, kultajauheella, ranskanpastilleilla ja nomparelleilla. Sellaista yksinkertaisen nättiä. Pikeeriä tein ihan eka kertaa itse, mutta se oli yllättävän helppoa ja onnistui mun mielestä ihan mukavasti, vaikka olisi saanut olla ehkä aavistuksen vielä tuhdimpaa, jotta olisi säilyttänyt muotonsa vielä paremmin. Mutta harjoitus tekee mestarin!

Millaisia piparkakkutaloja teillä on? Mitkä on parhaat vinkit niiden tekemiseen?