Olen jo jonkin aikaa ihastellut super suloisia sateenkaari-seinäkoristeita Pinterestissä ja Instagramissa. Bongasin myös muutaman valmiina myynnissä eri putiikeista, mutta jotenkin mulle tuli niitä kaikkia katsellessa sellainen olo, että haluan tehdä sateenkaaren ihan itse. Alkoi armoton googlettelu ja Pinterestin selaaminen, ja lopulta onnistuin löytämään melko selkeät ohjeet englanniksi sateenkaaren tekemiseen. Alkuperäinen englanninkielinen ohje löytyi Pure Sweet Joy -sivustolta.  Näistä sateenkaarista on monenlaisia eri versioita, osassa on esimerkiksi tupsuja koristeena. Niitä voi tehdä suurempia tai pienempiä, ja melkeinpä millä tahansa väreillä, joista itse tykkää.

DIY: Sateenkaari-seinäkoriste

Mitä tarvitset:

3m paksua köyttä. (Itse ostin Clas Ohlsonilta 1,2mm paksua ankkurointiköyttä 10m pakkauksen, joka maksoi 19,95, eli yhdestä pakkauksesta saisi kolme samankokoista sateenkaarta)

5-7 eri väristä puuvillalankakerää (Mä tein kuudella eri värillä, mutta viisi ja seitsemän ovat myös ihan ok. 5 värillä myös köyttä kuluu vähemmän). (Ostin nämä Sinellistä, jossa oli ota 3 maksa 2 -tarjous, jolloin maksoin vain neljästä lankakerästä).

2m paksua rautalankaa (Niin paksua, että pysyy muodossa, mutta niin ohutta, että pystyy käsin taivuttelemaan kuitenkin).

Teippiä (ihan tavallinen läpinäkyvä teippi toimii aivan hyvin).

Ompelulankaa

Kaareva ompeluneula

1. Aloita asettelemalla köysi sateenkaaren muotoon. Teippaa tiukasti molemmilta puolilta ne kohdat, joista aiot leikata köydet sateenkaaren palasiksi, jotta köysi ei lähde purkautumaan kun leikkaat. Leikkaa teippien välistä.

2. Mittaa sopivan kokoiset rautalangat jokaiselle sateenkaaren palalle niin, että köyden päähän jää molemmille puolille n. 5cm pelkkää köyttä. Teippaa rautalanka kiinni köyteen hyvin. Pidä huoli, että köyttä jää jokaisen palan alaosaan saman verran, jotta ”värit” alkavat samasta kohdasta kaikissa paloissa.

3. Mieti mihin järjestykseen haluat sateenkaaren värit, ja aloita ensimmäisestä väristä. Itse aloitin sisimmästä köyden palasta (eli pienimmästä), mutta olisin ehkä näin jälkikäteen ajateltuna halunnut aloittaa isoimmasta, niin suurin työ olisi tehty ekana.

4. Solmi puuvillalanka parilla umpisolmulla heti sen teipin alapuolelle, jolla rautalanka on teipattu kiinni köyteen. Ala nyörittää lankaa köyden ympäri niin kauan, että pääset toisen rautalangan päätyyn. Kierrä lankaa ja tee solmu ainakin 4-5 kertaa, jotta se ei lähde avautumaan.

5. Toista tämä vaihe jokaisen köydenpalan kohdalla. Muista tarkkailla, että alat kiertämään lankaa aina samasta kohdasta jokaisessa palassa.

6. Kun kaikki köydenpalat ovat saaneet omat värinsä, on aika ommella palat yhteen. Tässä toimii parhaiten käyrä neula.

7. Katso kumpi puoli sateenkaaresta on siistimpi, ja ompele kaikki palat epäsiistimmältä puolelta yhteen tavallisella ompelulangalla ja neulalla. Mun ompeleista ei tullut mitenkään erityisen siistejä, mutta ne ovat tarpeeksi pitävät, ja se on tärkeintä. Nurja puoli ei näy kenellekään. Samalla kun ompelet sateenkaaren osat yhteen, voit ommella taakse piiloon kierityksestä jääneet langanpätkät, niin ne eivät varmasti ainakaan lähde purkautumaan.

8. Lopuksi voit joko ommella langoista nyöritetyn lenksukan, tai pujottaa rautalangasta muotoillun renkaan puuvillalangan alta, jotta sateenkaareen saa ripustuslenkin.

9. Kun kaikki on muuten valmista, on aika irroittaa teipit köysien päistä. Sitten avataan köyden punokset, jolloin sateenkaari saa kauniin hapsuhelman.

Valmista tuli!

Sateenkaaren tekeminen oli tosi helppoa, mutta otti kyllä jonkin verran aikaa. Siinä ei ollut hankalia työvaiheita, eli hankalinta oli se ”puuduttavuus”, koska langan kiertäminen ja osien yhteen ompelu ottaa oman aikansa. Mutta lopputuloksesta tuli mun mielestä sen verran ihana, että olen tosi iloinen, että jaksoin tehdä tämän! Oli ihana ripustaa lastenhuoneen seinälle jotain, jonka tein ihan itse. Sellainen vinkki, että materiaalikustannuksissa voi hyvin säästää, jos tekee esim. yhden tai kahden kaverin kanssa sateenkaaret. Yhdestä köydestä riittää kolmeen sateenkaareen ja langoista varmaan kymmeneen, eli jos ostaa kaverin tai kavereiden kanssa, niin tämän hinnaksi ei jää kuin 10-15 euroa.

Langan värien ja määrän lisäksi kaaren ulkonäköä on helppo muokata myös köyden paksuudella ja pituuksilla, eli siitä voi tehdä paljon isomman, pienemmän, ohuemman ja paksumman. Mitä pienempi se on, sitä vähemmän työtä. Pienempikin sateenkaari voisi olla söpö, ja jäin vielä miettimään, josko askartelisin toisenkin tällaisen.

Huikkailkaa muuten ihmeessä, jos tykkäätte DIY-vinkeistä! Musta on ihanaa välillä askarrella ja puuhastella itsekin kotiin juttuja, ja jos tykkäätte näistä, niin olisi hauskaa tehdä jotain DIY-juttuja vaikka kerran kuussa.

Me katsellaan kuumeisesti asuntoja, ja pikkuhiljaa on alkanut ajatus kirkastumaan siitä, mitä me uudelta kodilta toivomme. Ollaan myös aika varmoja, että ei olla rakentamassa taloa itse, vaan me ostetaan valmis talo. Se tuntuu tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa, sekä näillä taidoilla joita meillä on, turvallisemmalta vaihtoehdolta. Me ollaan siitä onnekkaita, että aivan lähipiirissä on juuri asuntojen asiantuntijoita, nii pankki-alalta, kiinteistönvälitysalalta kuin rakennus-alaltakin, eli me tullaan saamaan paljon apua tähän ostoprosessiin, ja uskallan olla aika varma siitä, että meidän ei ole mahdollista tehdä hutiostosta, kun vaan hyväksytetään tuleva koti etukäteen meitä fiksummilla, ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä.

Nyt aion kuitenkin tehdä vähän listaa, että mitä toiveita meillä kodin suhteen on. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka kodista pitää löytyä? Mä olen tosi iloinen siitä, että ollaan edetty hitaasti ja rauhallisesti tässä, sillä muuten olisi saattanut käydä niin, että oltaisiin asunnon ostamisen huumassa ostettu koti, joka ei olisikaan täyttänyt kaikkia niitä toiveita, joita meillä on. Ollaan ehditty jutella juurta jaksaen kaikista meidän toiveista, ja saatu rajattua toiveita tietylle alueelle ja tietyn tyyppisiin koteihin. Monet asiathan ovat sellaisia, joita pystyy itse muokkaamaan ja remontoimaan, mutta jotkut asiat täytyy löytyä valmiina.

Mä tiedän, että jos joku näistä meidän tärkeimmistä toiveista talon suhteen jäisi kokonaan puuttumaan, mä tulisin kaipaamaan sitä uudessakin kodissa ja luultavasti jatkaisin edelleen haaveilua sellaisesta kodista, josta ne kaikki löytyy. Mä en halua enää haaveilla, vaan haluan, että unelmien koti täyttää ne kaikki toiveet, joita meillä on. Ja koska ollaan seurattu juuri tämän alueen hintatasoa ja myyntiin tulevia taloja, tiedän, että meillä on myös mahdollisuus löytää sellainen talo, joka täyttää ne kaikki toiveet. Kunhan ei vaan hätiköidä, mutta ollaan kuitenkin tarkkana ja valmiita toimimaan nopeasti tarvittaessa. Niitä koteja ei tule mitenkään liukuhihnalta jatkuvasti, mutta olen varma, että se oikea tulee vielä vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Deal breakerit jotka kodista toivottaisiin löytyvän valmiina:

Sijainti: Toivomme, että tuleva koti löytyy n. 2km säteellä koulusta, jonne lapsemme luultavasti menevät jossain vaiheessa elämää. Toki elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja voi olla että joku lapsista haluaa vaikkapa yläkouluun keskustaan (itsekin kävin kuvisluokalla Kalliossa Lauttasaaresta käsin yläkoulua), mutta näin etukäteen ajateltuna olisi kiva, että koulu olisi suhteellisen lähellä. Tärkeää on myös hyvät liikenneyhteydet julkisilla mahdollisimman läheltä.

Koko: Tulevan kodin tulee olla kooltaan vähintään 110 neliötä (yhden makuuhuoneen verran enemmän tilaa kuin meillä on nyt), mutta mieluiten 130+. Ollaan kuitenkin valmiita joustamaan neliöissä, mikäli huoneita on kuitenkin riittävästi ja mikäli koti muuten vastaa kaikilta osin meidän toiveita. Siellä tulee olla jokaiselle lapselle ja meille oma makuuhuone, sekä riittävästi tilaa työntekoon kotoa käsin. Eli mieluiten erillinen työhuone myös, mutta joku työpisteelle sopiva nurkkauskin käy, jos asunto muuten vastaa kaikkia toiveita.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Kodinhoitohuone erillisellä sisäänkäynnillä tai kodinhoitohuone ja kuraeteinen erillisellä sisäänkäynnillä: Riittävän monta kertaa on tullut kannettua kuraisia lapsia olohuoneen läpi alakerran ainoaan kylpyhuoneeseen ymmärtääkseni, että unelmien kodissa en halua tehdä niin. Mä haluan, että kengät ja kuraiset kamppeet voi suihkutella puhtaaksi jo heti sisään tullessa, eikä sitä kaikkea kuraa tarvitse tuoda olohuoneeseen tai mihinkään muuallekaan. Erikseen siis arki-eteinen ja ”pääsisäänkäynti”.  Toki sen kuran suihkuttelutilan voi rempata jotenkin varmasti siinäkin tapauksessa, että olisi vain yksi sisäänkäynti, mutta sen pitää olla jotenkin toteutettavissa. Kodinhoitohuone on pakko olla, koska toivotaan, että pyykkejä ja siivouskamppeita voi säilöä ja/tai kuivattaa siihen erikseen varatussa tilassa.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Korkea huonekorkeus olohuoneessa: TÄMÄ! Mulle on periaatteessa aivan sama onko koti yhdessä, kahdessa vai kolmessa tasossa, mutta haluan, että olohuoneessa on korkea huonekorkeus. Tämä on mulle tärkeämpi kuin moni muu tekijä, koska tiedän, että jos ei tätä ole, niin sitten mä kaipaan sitä edelleen. Olen haaveillut siitä niin kauan kuin jaksan muistaa, ja se pitää löytyä. Melkeinpä kaiken muunhan voi jotenkin rempata tai muokata, mutta korkea huonekorkeus on sellainen, että sen täytyy olla valmiina. Tämän takia ollaan sanottu muutamille kaikilla muilla tavoin ihan täydellisille kodeille ei.

Sauna: Me rakastetaan saunoa, ja saunan tulee löytyä uudesta kodista myös. Ei haittaa jos sauna on huonokuntoinen, sen voi kyllä remontoida. Mutta sauna pitää olla.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Tuplasuihkut kylppärissä (tai ainakin tilaa laittaa sinne tuplasuihkut): Meitä on niin monta, että kun koko perhe esim. saunoo yhdessä, olisi tuplasuihkut niin paljon helpommat. On meillä nytkin kotona kaksi suihkua, mutta toinen on alakerrassa ja toinen yläkerrassa, eikä paljoa kiinnostele kesken saunomisen lähteä alakertaan suihkuun.

Siinäpä ne kaikkein tärkeimmät ”vaatimukset”. Toki näiden lisäksi asunnon pitää olla turvallinen asua ja kaikki mahdolliset todistukset olemassa ja tarkastukset tehtynä, sekä mahdollisimman ekologinen lämmitysmuodoltaan. Ollaan valmiita kyllä tekemään keittiö- tai kylppäriremppaa ja pintaremonttia, eli kodin ei tarvitse olla mitenkään priimakunnossa. Mulla on paljon haaveita keittiön ja kylppärin suhteen, ja olen aika varma, että kun me löydetään koti, ei monetkaan niistä haaveista täyty valmiiksi. Mutta onneksi sitten kun koti on oma, sitä voi alkaa pikkuhiljaa muuttamaan enemmän itseä miellyttäväksi (tai jos se pinnat on huonossa kunnossa, voi rempata sen  jo ennen muuttoa).

Kuvakaappaukset mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Lapsillakin oli muutama toive uudesta kodista: Sieltä pitää kuulemma ehdottomasti löytyä takka, että voidaan paahtaa takassa vaahtokarkkeja karkkipäivänä. Lisäksi he toivovat omia huoneita kaikille, joissa on tarpeeksi tilaa leikkiä. Yksi toivoi merirosvohuonetta ja toinen kiipeilyseinää. Ja yhdelle voisi tehdä huoneeseen oman kioskin kuulemma. Aika ihania toiveita heilläkin.

Kuvakaappaukset mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Pohjapiirroksen tai pihan suhteen me ei olla yhtään ehdottomia, vaan tosi joustavia. Olen nähnyt monta täysin pohjapiirrokseltaan erilaista taloa, ja ollut niihin aivan yhtä ihastunut. Toki sellainen suuri avoin tila, jossa olisi keittö, ruokailutila ja olohuone yhdessä, olisi kaikkein ihanin, mutta olen avoin muunkinlaisille ratkaisuille, jos koti muilta osin täyttää kaikki haaveet. Pihan ei tarvitse olla suuri, kunhan siellä olisi edes jonkin verran lapsille tilaa leikkiä.

Sellaisia kotihaaveita! Nyt hei kertokaa ihmeessä mulle te, jotka asutte omassa kodissa, että mitkä oli teille just niitä asioita, mitä ehdottomasti halusitte omalta kodilta? Joustitteko niistä? Oletteko katuneet? Ja te jotka vielä etsitte kotia, mitkä on teille niitä asioita, joita toivotte tulevalta kodilta?

*Postauksen kuvissa näkyvät bOblesit saatu Gefferiltä blogiyhteistöissä vuosien varrella. 

Kun loppiaisena sanottiin heipat joulukuuselle ja sen kavereille, oli heti seuraavana päivänä aika toivottaa kevät tervetulleeksi kotiin. Joo, tiedän, että siihen ihan oikeaan kevääseen on vielä aikaa vähän liikaakin. Mutta me tuotiin sellainen kevätfiilis hyggen ja joulun tilalle ja koti alkoi heti tuntua taas avarammalta ja valoisammalta. Vaikka ulkona on samat ruskeat loskat kuin edellisenäkin päivänä, sisällä näyttää paaaljon keväisemmältä.

Mitään sisustusjuttuja ei muuten olla ostettu, mutta käytiin ostamassa meidän ensimmäinen iso viherkasvi. Päädyttiin puistokultapalmuun joka on iso, helppohoitoinen ja puhdistaa ilmaa. Ollaan pitkään jo mietitty jotain suurempaa viherkasvia, mutta ei olla tiedetty mikä ostettaisiin. Mentiin ihan fiilispohjalta vaan kasviostoksille ja päädyttiin sitten tähän. Ostettiin sille yksinkertainen valkoinen ruukku, joka kestää aikaa ja sisustusfiiliksen vaihdoksia, kun se yksinkertaisuudessaan sopii yhteen kaiken kanssa. Puistokultapalmu tuo ihanaa vehreyttä olkkariin ja toivon, että me osataan hoitaa sitä hyvin niin saadaan nauttia siitä mahdollisimman pitkään.

Vaihdettiin olohuoneeseen takaisin meidän ihanat lehtiverhot, jotka ovat olleet kyllä ihan paras ale-löytö ikinä. Ostettiin ne toissa vuonna H&M Homesta hintaan 12,90, kun ne olivat tyyliin 70% alennuksessa, kun kukaan ei ilmeisesti ollut halunnut niitä. Niitä oli iso läjä. Sen jälkeen multa on kysytty vaikka kuinka monta kertaa mistä meidän verhot on ostettu, eli kyse taisikin olla vain siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohdanneet, paitsi onneksi meidän kohdalla. Niistä tuli heti virkeä fiilis ja ihan kuin olkkariin olisi vaaleuden myötä tullut ainakin pari neliötä lisää tilaa. Tai sitten se oli se joulukuusen pois vieminen, se kuusi nimittäin vie yllättävän paljon tilaa. Verhot sopivat ihanasti yhteen meidän uuden puistokultapalmun kanssa, se voi olla meidän kevätkuusi.

Lehtiverhojen myötä toin sohvalle takaisin myös saman sarjan tyynynpäällisen (alelöytö sekin), ja yhden vähän vaaleamman vihreän samettityynynpäällisen, jotka olivat joulun ajan ylhäällä. Karvatyynyt saivat siirtyä yläkertaan, sillä makuuhuonessa aion jatkaa vielä vähän tätä hyggemeininkiä. On niin ihanaa nukkua pehmeissä  ja lämpimissä flanellilakanoissa.

Joulu oli ihanaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta nyt on myös ihanaa ottaa katse kohti kevättä ja valoa. Valo lisääntyy minuutti minuutilta joka päivä pikkuisen, ja ennen kuin huomataankaan, on iltaisinkin taas valoisaa. Tai näin haluan ainakin uskoa! Onneksi myös lumi lisää valoa, ja loskan lisäksi ollaan saatu nauttia upeasta ja kauniin lumisesta talvesta jo monta viikkoa. Toivottavasti lunta riittää lopputalveksikin.

Olen saanut paljon kysymyksiä myös meidän TV-tasosta, joka on Ikeasta (Eket-sarjaa). Ostettiin se jo varmaan n. vuosi sitten (ehkä viime keväänä?), mutta en vaan ole muistanut esitellä sitä sen tarkemmin. Se on ihanan matala ja sopii just meidän tarpeisiin hyvin. Rakastan sitä, että meillä ei ole olkkarissa mitään ”turhaa tavaraa”, vaan TV-tason laatikoissa on ainoastaan valokuva-albumit ja pelikonsolit & ohjaimet, ja Bestå-kaapissa on taaperon Duplot, Little People-lelut, Pipsa Possu -lelut ja Ryhmä Hau -lelut. Kirjoja on pari harkittua pinoa, sekä lastenkirjoja iso korillinen. Loput kirjat ovat ruokailutilan Bestå-kaapeissa ja lasten kirjahyllyssä yläkerrassa.

Joulun aikana käytiin muutenkin Oton kanssa kaappeja läpi ja selvitettiin tarkasti mitä on missäkin. Me käytiin itse asiassa viemässä aika paljon tavaraaa Hope ry:lle. Meidän omia vaatteita, lasten vaatteita ja lasten kirjoja ja leluja. Otto kävi läpi kaappinsa kunnolla eka kertaa pariin vuoteen ja suurin osa vaatteista lähtikin sieltä. On niin hyvä fiilis, kun saa vietyä itselle tarpeettomaksi jäänyttä hyväkuntoista tavaraa sitä enemmän tarvitseville. Ja on myös hyvä ja raikas fiilis, kun ei ole mitään epämääräisiä tavaraläjiä, vaan kaikelle on oma paikkansa.

Mä en edelleenkään ole lukenut Konmari-kirjaa, mutta bongattiin Netflixistä Marie Kondon uusi sarja, ja mietittiin, että pitäisiköhän vilkaista ainakin eka jakso. Ootteko kattoneet?

No, mutta joka tapauksessa, nyt on hyvä fiilis meidän olkkarista. Keittiössä ja ruokailutilassakin käytiin suurin osa kaapeista läpi, ja tyhjennettiin tasoilta turhat tavarat. Yleisilme rauhoittui heti.

Jo alusta asti joulukalenterissa on ilmestynyt luukku nimeltä meidän joulukuusi. Joka vuosi mä esittelen meidän kuusen. Joulukuusen koristelu on mulle tärkeä ja rakas perinne. Kuten pidempiaikaiset seuraajat tietävätkin, mun lapsuudessa koristeltiin joulukuusi aina itsenäisyyspäivänä. Silloin kultaisella 90-luvulla me oltiin ne ”kummajaiset” jotka koristelivat kuusen ihan liian aikaisin! Kaikki muut koristelivat kuusen aina vasta juuri ennen aattoa tai jopa vasta aattona. Me koristeltiin kuusi aina aikaisin, jotta ehdittiin nauttia siitä, koska ei koskaan vietetty joulua kotona.

Viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttunut, ja nykyään tuntuu olevan yhtä yleistä koristella kuusi jo marraskuun puolella, tai viimeistään joulukuun ensimmäisenä päivänä, kuin vasta aaton alla. Nykyisin me ollaan melkein mattimyöhäisiä tämän itsenäisyyspäiväperinteen kanssa, ja tällaisena jouluintoilijana kieltämättä mustakin tuntuu ihanalta ajatus siitä, että kuusta saa katsella vielä vähän pidempään koristamassa olohuonetta. Tänä vuonna me yllätettiin siis lapset, ja jo perhejoulukalenterin tokasta luukusta löytyi riemunkiljahduksia aiheuttanut lappu ”KORISTELKAA JOULUKUUSI”.

Viime sunnuntaina siis koristelimme jo muutaman vuoden vanhan valkoisen kestokuusemme yhdessä lasten kanssa. Myös taapero sai osallistua koristelutuokioon, ja hän aivan yllätti mut hellävaraisuudellaan. Yksikään koriste ei rikkoutunut koristelun tuoksinassa. Tietenkin yritin vältellä antamasta hänelle lasipalloja, mutta hän näppäränä tyyppinä löysi kyllä niitä ihan itsekin. Onneksi hän osasi ripustaa ne yllättävän taitavasti, ja oli ihanaa katsella hänen intoaan.

Tänä vuonna meidän kuusen teema noudatteli aika tarkasti meidän olohuoneen värejä: kultaista, valkoista, viiniinpunaista ja vaaleanpunaista. Joka vuosi lapset saavat valita yhdet uudet koristeet, ja tänäkin vuonna heidän valintansa olivat aivan hellyyttäviä. Esikoinen valitsi lasipallon punaisella tekstillä ja paljeteilla, keskimmäinen valitsi suloisen pehmeän pingviinin ja taaperon valinta oli hurmaavan värikäs lentokone. Ensiksi hän meinasi valita astronautin, mutta vielä kassalla hän ilmoitti, että ”ehkä sittenkin minä haluan sen”. Kysyin että minkä sen, ja hän vastasi ”no sen lentokoneen minä haluan!”. Ja niin sitten kipitin vielä vaihtamaan astronautin lentokoneeseen. Nämä joka vuosi valitut koristeet, joita esikoisella on 7, keskimmäisellä 5 ja kuopuksella 2, ovat niitä, jotka lapset saavat sitten mukaan, kun muuttavat joskus omiin koteihin aikuisena. Mun mielestä tämä on ihana perinne!

Mäkin sain paljon koristeita mukaan äidiltä, kun muutin yksin asumaan v. 2009 joulukuussa. Monet niistä on tänäkin vuonna ripustettuna mun kuuseen. Mä rakastan sitä, että koristeita on kertynyt isompi kokoelma, ja pystyn tekemään kuusesta aina vähän erilaisen joka vuosi. Äidiltä mukaan saadut joulukoristeet ovat mulle rakkaita ja ihania muistoja, jotka mielelläni ripustan joka vuosi. Ne tuovat palan mun lapsuuden jouluista meidän omaan olohuoneeseen. Toivottavasti meidän lapsilla on sama fiilis sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.

Tänä vuonna en juurikaan ostanut joulukoristeita uutena, ainoastaan kaksi pakettia viininpunaisia paperisia ruusuja Ikeasta. Ne olivat vaan kertakaikkisen kauniita ja upeita, ja toivat jotain uutta ja ihanaa joulukuuseen.

Joulukuusi tuo ihanaa valoa, kimallusta ja kauneutta kotiin tämän pimeimmän vuodenajan keskellä. Sateinen sää ulkona tuntuu paljon siedettävämmältä, kun olohuoneessa on ihana kuusi täynnä valoa ja kimallusta.

Millaisia väriteemoja teillä on joulukuusessa tänä jouluna? Milloin teillä koristellaan joulukuusi?

Jo viime vuonna Otto puhui siitä, kuinka hän haluaisi laittaa sohvan takaisin sille paikalle, jolla se alunperin oli kun muutettiin tähän kotiin kaksi vuotta sitten. Mä kuitenkin vastustin ideaa pitkään, koska se olisi tarkoittanut myös TV:n siirtämistä, ja TV-taso olisi tullut joko kahden suuren taulun eteen, tai meidän lattiasta kattoon asti olevan ikkunan eteen. Meillä oli pitkään TV-tasona korkea Bestå- kaappipari, jonka kanssa telkkari olisi oikeasti peittänyt ikkunaa paljon. Siksi en missään nimessä halunnut vaihtaa järjestystä niin, koska ikkuna on mulle tärkeä ja varsinkin näin pimeään talviaikaan korvaamaton valonlähde. Me kuitenkin vaihdettiin TV-tasoa huomattavasti matalampaan jo viime keväänä, eli se ei aiheuttanut enää samanlaista ongelmaa. En vaan ollut tajunnut sitä, ennen kuin mulla eilen yhtäkkiä välähti. Hieman myöhään joo, tiedän.

Pitkään meillä ollut järjestys alkoi vaan tuntua siltä, että se ei toimi. Kun taaperon lelukaappi oli kaiken keskiössä, lelut olivat aina pitkin koko olohuonetta. Ja esim. jos muu perhe katsoi leffaa, taaperon leikit olivat telkkarin ja sohvan välissä, ja aina kun hän leikki, peitti hän jonkun muun näkymän. Telkkari oli kaukana sohvasta, ja vaikka olkkarissa oli paljon sitä mun kaipaamaan avointa tilaa, sitä ei voinut täysin hyödyntää.

Siinä sohvalla istuskellessani eilen aamulla aloin miettimään, että miten tänne saa edes joulukuusen sitten kun sen aika tulee ensi kuussa. Ei sille ollut mitään paikkaa! Sitten tajusin, että nythän sen matalan TV-tason voi aivan hyvin laittaa ikkunan eteen, eikä se peittäisi juuri mitään. Samalla TV-tason tilalle eteisen seinää vasten voisi laittaa taaperon lelukaapin, jolloin leluille olisi ihan oma nurkka, missä leikit eivät häiritse ketään. Sohvan sai samalla mukavan etäisyyden päähän televisiosta, ja olkkariin tuli sellainen ihanan lämmin ja kotoisa pesämäinen fiilis entisen suuren avoimen tilan sijaan.

Niin me sitten pyöräytettiin olkkari ihan toisin päin, ja nyt tästä tuli ihan loistava. Niin kotoisa tunnelma, ja onhan täällä edelleenkin avointa tilaa, mutta ei liikaa. Tämä järjestys on paljon fiksumpi. Ja jotenkin oli ihanan virkistävää pitkän tauon jälkeen vähän muokata järjestystä. Me ollaan aina oltu Oton kanssa sellaisia huonekalujen pyörittelijöitä, mutta nyt ollaan pitkään oltu ”jumissa” kun ollaan ajateltu, että mitään ei voi tai tarvitse muuttaa. Mutta tämähän oli tosi hyvä ja tarpeellinen muutos. Ihan uusi fiilis, vaikka pidettiin ihan samat huonekalut.

Onneksi aloin miettimään joulukuusen paikkaa. Nyt se tulee ikkunan eteen, television ja lelukaapin väliin. Siinä on sille loistava paikka, missä se ei ole kenenkään tiellä, mutta on kunniakkaasti olohuoneen keskellä. Samalla eilen vaihdettiin vielä olohuoneen verhot. Rakastan meidän vihreitä lehtiverhoja, jotka saavat ehdottomasti tehdä comebackin heti keväällä. Joulukuusen kanssa ne eivät kuitenkaan oikein sovi, varsinkin kun kuusi on vielä suoraan niiden edessä. Siksi vaihdettiin ne Ikean viininpunaisiin samettiverhoihin, jotka tuovat talvista lämpöä ja pehmeyttä, ja sopivat kivasti myös vaaleanpunaiseen seinään ja sohvaan.

Mä olen aivan ihastunut tähän meidän olkkarin uuteen lookiin! Enkä malta odottaa, että saadaan koristella joulu tänne oikein kunnolla. Nyt meillä on vasta hyasintteja ja kynttilöitä, mutta parin viikon päästä saadaan vihdoin koristella joulukuusi. Siitä tulee niin ihanaa.

Mä näytinkin tätä muutosprojektia instagram storiesissa reaaliajassa, ja sain muutaman viestin, että tämä järjestys on todellakin edellistä parempi. Olen samaa mieltä! Joskus se vaan vaatii vähän aikaa, että itse näkee sen, mitä joku muu on nähnyt jo pitkään. Hah, menipä syvälliseksi. Nyt oli puhe vain tästä olohuoneen muutoksesta, mutta toki tämä koskee monia muitakin asioita elämässä. Vanhan olkkarin lookin näkee esim. TÄÄLTÄ.

Nyt meidän olkkari on valmis ottamaan joulun vastaan ja niin olen mäkin! Ihanaa <3