Huomenna juhlitaan meidän kuopuksen 1v-synttäreitä, pari päivää etuajassa. Mun äiti tuli meille Oulusta synttärivieraaksi ja muutamaksi päiväksi kylään, ja lapset on olleet aivan innoissaan mummusta. Huomaa miten kuopus on kasvanut viimeisen parin kuukauden aikana taas ihan hurjasti, kun nyt hän ei ole niin kiinni äidissä, vaan menee innoissaan mummun syliin lukemaan kirjaa. Vielä joulun aikaan hän ei yhtään tykännyt jos äiti poistui vaikka yläkertaan laittamaan pyykkejä, ja piti jäädä mummun kanssa. Nyt hän ei edes huomaa jos menen, hah.

Myös Oton sisko tuli meille auttamaan juhlajärjestelyissä ja leipomisessa, ja hommaa on kyllä riittänyt ihan joka sormelle. Ollaan leivottu kakkuja, ripustettu koristeita ja siirrelty huonekaluja. Huomenna meille tulee 30 ihmistä juhlistamaan meidän ihanaa pientä ihmettä, joka on itsekin ihan innoissaan vaikka ei juhlista varmaan vielä tiedäkään. Olen hänelle kyllä kertonut, että huomenna sinulla on rakas isot juhlat ja saat maistaa kakkua. Hän totesi tyytyväisenä ”Jhoooooooooooo” ja nyökytteli. Varmaan sille kakulle ja maistamiselle, hän on nimittäin tällä hetkellä tosi kova tyyppi syömään.

Juhlat on Winter ONEderland -teemalla, jonka itse miellän sellaiseksi lumiseksi metsäteemaksi. Toki olisin voinut tehdä pelkkää Frozen -tyyliä ja hopeaa ja valkoista, mutta halusin tuoda talvisen metsän ja metsän ihanat eläimet mukaan. Karhut, peurat ja puput on niin söpöjä. Päädyin sittenkin tekemään kaksi kakkua, sokeriversion aikuisille ja isommille lapsille, ja sokerittoman kakun vauvalle erikseen. Voi olla että hän silti maistaa molempia, mutta onpahan ainakin vaihtoehto. Teen banaani-omenakakkua täysjyväjauhoista, siitä tulee varmasti herkkua. Isompien juhlakakku on tällä kertaa porkkanakakku, koska NAM.  Tänään on siis raastettu porkkanoita ahkerasti, kumihanskat kädessä tietysti, koska olen allerginen raa’alle porkkanalle. Pitää jakaa ohjeet täällä, kunhan ollaan testattu ne juhlissa maistuviksi!

Kokeilin muuten silloin teidän suosituksesta sitä kauppakassipalvelua, ja ollaan nyt tehty kaksi kertaa isot ostokset sillä. Nyt viimeksi juuri ostettiin viikon ruuat ja kaikki synttäritarjoilut sillä, niin ihanan helppoa ja vaivatonta. Klikkailin yökkärit päällä sohvalla Oton kanssa kaikki tuotteet listalle ja tilasin ja maksoin, ja sitten joku muu keräsi kaiken mahdollisen kaupasta, punnitsi miljoona erilaista hedelmää ja vihannesta, etsi kaikki erikoisjutut kaupan hyllyjen välistä ja pakkasi tuotteet valmiiksi. Parasta. En tiedä jaksanko enää ikinä lähteä hypermarkettiin pyörimään, kun sille on olemassa näin kiva vaihtoehto.

Lapset on ulkoilleet koko viikonlopun ja nauttineet lumen paljoudesta. He rakensivat meidän terassille oman pulkkamäenkin, niin ihanaa kun on kunnolla lunta! Moneen vuoteen ei ole tainnut olla tällaista lumimäärää Helsingissä, joten tämä tuntuu ihan luksukselta nyt kun tietkin on aurattu eikä tarvitse kyntää puolimetrisessä hangessa vaunujen kanssa. Tänään illalla päästiin vielä Oton kanssa kahdestaan lenkille ilman lapsia, ekaa kertaa yli vuoteen, ja ai että oli ihanaa juosta kahdestaan rapsakassa pakkasessa ja jutella vaan kaikkea mahdollista. Toivottavasti päästään pian uudelleen.

Ihana viikonloppu kyllä takana, ja huomenna varmasti huikeat juhlat edessä! Ihanaa lauantai-iltaa tyypit <3

Heräsin: klo 6.50 vauvan kanssa, hän oli pirteä kuin peipponen vaikka itselleni uni olisi vielä maistunut. Äkkiä sitä kuitenkin piristyi kun nousi vaan tyypin kanssa ylös ja kahvin keittoon. Hänen touhottamista katsellessaan ei voi kuin olla hyvä mieli. Heti kun päästiin alakertaan, hän hihkaisi ”Puuwoo! puuwoooooo!” ja tepasteli nyökytellen osoittelemaan mikron yläpuolella olevaa kaappia, josta hänen puuronsa löytyy.

Söin aamiaiseksi: paahtoleipää sohvalla keskimmäisen kanssa. Hänelle nousi yöllä kuume, ja hän jäi aamulla kotiin meidän kanssa. Tein meille paahtikset juustolla, broilerileikkeellä ja kurkulla, ja murusteltiin yhdessä sohvalla samalla kun katsottiin Pikkukakkosta.

Pesin: kaksi koneellista pyykkiä, ja kuopus ”auttoi” mua laittamaan ne kuivumaan. Hän purkasi uudelleen ja uudelleen puhtaan pyykin korista märkiä vaatteita lattialle, ja takaisin koriin. Mua nauratti, kun hän oli tehnyt tätä samaa varmaan vartin siinä, ja siinä ihan viimeisiä pyykkejä ripustellessani hän avuliaasti otti yhden sukan käteen, ja kurkotteli kohti pyykkitelinettä tärkeän näköisenä. Ei ihan yltänyt ripustamaan, mutta melkein. Ajatus oli tärkein <3

Laitoin Netflixistä päälle: miljoonatta kertaa Frozenin 4-vuotiaalle flunssapotilaalle. Hän osaa sen kokonaisuudessaan ulkoa, mutta se ei taida olla este nauttimiselle elokuvasta, enemmänkin se on plussa, kun hän voi eläytyä vielä paremmin mukaan meininkiin. Tuntuu hassulta että joku jaksaa katsoa samaa elokuvaa uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, mutta toistohan se on pienten lasten lempipuuhaa, oli puuha mikä hyvänsä.

Siivosin: vähän liian monta vesilasia pois meidän sängynpäädyn päältä. Otan joka ilta itselleni vesilasin, koska aamuyöllä imettäessä usein tulee jano. Aamulla kun mennään alakertaan, mulla on aina vauva kainalossa ja meidän molempien vaatteet ja puhelin ja kaikkea muuta sälää siinä, enkä saa lasia mahtumaan käteen. Niinpä ne yölliset vesilasit aina jäävät sinne sängynpäädyn päälle, ja Otto tästä mulle ystävällisesti huomauttelee aina kun lasikokoelma alkaa näyttää naurettavan suurelta. Tänään yllätin hänet iloisesti ja keräsin kaikki pois kuopuksen päiväunien aikaan. Sen jälkeen myhäilin tyytyväisenä, kun sängyn pääty näytti yllättävän kivalta, kun se ei ollut kuorrutettu vesilaseilla.

mm. tämän ihanan kuvan tilasin <3 

Tilasin: valokuvia kuopuksen 1v-juhlien koristeluita varten. Toivottavasti ne ehtivät ajoissa perille, niin saan juuri sellaiset koristelut kun olen toivonut. Kuopuksen syntymäpäivää juhlitaan synttäreiden ajankohdan mukaan talvisella Winter ONEderland -teemalla, jonka bongasin aina niin ihanasta ja inspiroivasta Pinterestistä. Teemahan on itsessään tosi trendikäs tällä hetkellä, ja monilla synttäreillä jo varmasti nähtykin, mutta en voinut vastustaa sitä, koska se sopii niin hyvin juuri meidän helmikuiselle talvityypille.

Aion vielä: katsoa Oton kanssa jakson Vikingsiä HBO Nordicilta. Meillä on uusin jakso katsomatta, ja edellinen jakso jäi niin jännään kohtaan että en kyllä kestä. Vikings on mun mielestä loistava sarja, ehdottomasti yksi viime vuosien lemppareista. Sen sijaan Black Mirroriin en pääse sisään mitenkään, vaikka me ollaan katsottu monta eri jaksoa Oton kanssa ja yritetty tosissamme innostua siitä. Jotenkin se ei vaan kolahda, vaikka haluaisin tykätä siitä mielenkiintoisten teemojen ja kaiken hehkutuksen takia. Musta se on vaan liian ennalta-arvattava ja jotenkin kökkö. Mutta onneksi ei ole pakko katsoa, kun maailma on muita huikeita sarjoja pullollaan.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Uncle Ben’sin kanssa.

Arki on alkanut talven juhlakauden jälkeen, ja on pitänyt miettiä jälleen, kuinka arjen saa sujumaan mahdollisimman mutkattomasti, mukavasti ja tehokkaasti. Meille on tärkeää että arki on nautittavaa ja mukavaa, koska sitähän se suurin osa elämästä on: arkea. On monta tapaa tehdä arjesta sujuvaa, täytyy vain miettiä juuri ne omaan arkeen sopivat ja sitä helpottavat valinnat. Mulle tärkeää on, että vaikka tahdon helpottaa arkea, en kuitenkaan halua mennä aina sieltä missä aita on matalin. Haluan myös voida arjessa hyvin. Ratkaisevaa on löytää se tasapaino sopivan helpon, mutta kuitenkin hyvinvointiin tähtäävän arjen kanssa. (scrollaa alemmas jos maistuisi Nopea katkarapuwokki).

Arki on mukavaa, kun jokainen sen osa-alue on sopivan kokoisessa roolissa. Ihanne-arjessa jää tarpeeksi aikaa lapsille, parisuhteelle, omalle itselle ja rentoutumiselle. Meidän arkea helpottavat mm. oma auto, ruokien ostaminen etukäteen netistä viikoksi (ja ison kauppareissun välttäminen ajallisesti), ja arkisin mahdollisimman helppo ruuanlaitto. Viikonloppuisin tykätään ottaa ruuanlaittoon enemmänkin aikaa, mutta arkena on kivaa että ruoka valmistuu nopeasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että syötäisiin arkisin vain valmisruokia, tai edellispäivän jämiä. Se tarkoittaa että ollaan koitettu löytää mahdollisimman vaihtelevia, mutta nopeita ja terveellisiä ratkaisuja kokkaamiseen.

Me laitetaan Oton kanssa molemmat ruokaa, minä kuitenkin ehkä aavistuksen useammin. Nyt kuitenkin mun ollessa vauvan kanssa kotona, ja iltojen ja viikonloppujen ollessa mun työntekoaikaa, Otto on ottanut enemmän vetovastuuta ruuanlaitosta. Se on ollut tosi hyvä ratkaisu, ja hän on itsekin oikein tykästynyt ruuanlaittoon ja alkanut etsimään uusia reseptejä, ja kokeilemaan uudenlaisia juttuja. Yksi arkea helpottava ruokavaihtoehto, jonka Otto esitteli mulle, ovat Uncle Ben’sin uudet valmisriisit, jotka valmistuvat kolmessa minuutissa.

Mä osaan ihan hyvin keittää riisin, enkä koe sitä mitenkään erityisen hankalaksi. Otto on kuitenkin aina inhonnut jostain syystä juuri riisin keittämistä, vaikka hän tykkääkin riisiä syödä. Riisi kuulemma palaa aina pohjaan, tai sitten jää vetiseksi. Mä en ole koskaan ymmärtänyt moista, koska mun riisit onnistuu aina, vaikka en mittaa tarkasti vettä tai jyviä, enkä edes katso kellosta aikaa. Riisi on valmista kun vesi on haihtunut, simple as that. Apua, kuulostipa brassailulta, kyllä, leijuin juuri riisinkeittämistaidoillani. No mutta jokainen on jossain hyvä, minä riisinkeitossa. Otto on kuitenkin tästä syystä aina vältellyt riisiruokia omalla kokkausvuorollaan, paitsi viime aikoina.

Hän osti kaupasta kokeiluun Uncle Ben’sin Välimeren riisiä, joka syötiin kanan ja vihannesten kanssa. Se oli maukasta, ja valmistui parissa minuutissa (mikroaaltouunissa 2 minuutissa ja kattilassa 3 minuutissa). Ennen Oton kokkausvuorolla oli aina pastaa tai perunaa, nykyään useimmin taitaa olla juuri riisiä. Uncle Ben’s -valmisriisiä on saatavilla viittä erilaista: Välimeren riisin lisäksi vaihtoehtoina on intialaistyyppinen Pilau Riisi, Meksikolainen riisi paprikalla ja jalopenolla maustettuna, Täysjyväriisi vihanneksilla joka sisältää runsaasti kesäkurpitsaa ja paprikaa, sekä Täysjyväriisi ilman mitään mausteita. Kaikki Valmisriisit on valmistettu ilman keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Riisiaterian voi myös valmistaa retkellä tai veneessä, sillä nopea kypsentäminen onnistuu myös vaikkapa retkikeittimellä, kätevää!

Me testattiin Uncle Ben’sin katkarapuwokkia vähän omalla twistillä tällä viikolla, ja voi vitsit se oli her-kul-lista, ja valmistui vartissa. Suosittelen kokeilemaan, jos tykkäät itämaistyyppisestä ruuasta!

 Nopea katkarapuwokki  inkiväärillä & soijalla (4 hengelle)

250 g raakoja jättikat-
karapuja

400 g pavunituja tai esim. silmusalaattia

350 g paksoita

1/2 punainen chili

4 rkl öljyä paistamiseen

4 rkl soijakastiketta

20 g inkivääriä tai teelusikallinen inkivääritahnaa

2 pussia Uncle Ben’s® täysjyväistä valmisriisiä vihanneksilla
muutama oksa tuoretta korianteria

Pilko paksoi ja chili. Viipaloi inkivääri ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna öljy pannulla ja paista katkarapuja sekä vihanneksia, kunnes vihannekset pehmenevät. Lisää soijakastike. Lisää riisi pannulle ja sekoita hyvin. Kuumenna ruokaa vielä noin 2 minuuttia. Koristele nopea katkarapuwokki korianterisilpulla, ja nauti!

Mun tän hetken toinen lemppariruoka on Poke bowl lohesta, ja täysjyväriisi sopii siihen tosi hyvin ja nopeuttaa valmistamista niin että se onnistuu arki-iltanakin!

Uncle Ben’sin Valmisriisi on muuten ehdolla Vuoden Arjen helpottajaksi Iltalehden kisassa, ja ensi viikolla ehtii käydä vielä äänestämässä TÄÄLLÄ. Mä ainakin ajattelin äänestää sitä, kun se on lisännyt Oton kokkausinnokkuutta niin paljon.

Ihanaa iltaa kaikille <3

*postaus sisältää blogin kautta saatuja tuotteita. 

”Äiti, missä mun oma valtakunta on?” kysyi keskimmäinen silmät suurina tänä aamuna. ”No yleensä oma valtakunta on vaan kuninkaallisilla.” ”No mutta hei, mä keksin, olohuone voi olla mun valtakunta! Joooooo! Mun valtakunnan nimi on Pikkuvaltakunta, koska se on mun ja se on vähän pikkuinen. Siellä syödään jugurttipähkinöitä ja katsotaan Frozenia koko ajan, ja kuunnellaan vaan Marcusta ja Martinusta. Ja siellä saa myös lukea kirjoja, ja siellä saa tanssia, ja leipoa marenkikakkuja. Ja mä oon sen valtakunnan oma kuningatar”

Tänään on sitten leikitty neiti kuningattaren Pikkuvaltakuntaa olohuoneessa, kiipeilty vuorilla, nautiskeltu teetä teekutsuilla ja ja syöty kuninkaalliseksi lounaaksi pinaattilettuja, prinsessalautasilta tietenkin. Ja pikkusiskon päiväuniaikaan hän sai syödä jugurttipähkinöitä vaikka ei herkkupäivä olekaan, ja katsoa Frozenin noin miljoonatta kertaa. Meillä oli jo sellainen reilun vuoden tauko Frozen-innostuksessa, mutta hänen korkeutensa on nyt löytänyt sen uudelleen. Ehkä hän nyt saa siitä taas enemmän irti, kun ikää ja ymmärrystä on tullut reippaasti lisää edellisestä Frozen-kaudesta. Siitä huolimatta luvassa ei ole huhtikuussa Frozen-synttäreitä, vaan monsterisynttärit, teema jonka hän päätti jo viikkoa edellisten Star Wars -synttäreidensä jälkeen. Hän on kyllä harvinaisen päättäväinen ja pitkäjänteinen tyyppi, kun hän jotain päättää niin se päätös pitää.

Välillä (lue: niin usein kun vaan ehtii) on ihanaa heittäytyä lasten leikkiin, ja olla ihan täysillä mukana kaiken maailman hömpötyksissä. On kuitenkin hienoa että he osaavat ja haluavat leikkiä myös itsekseen. Olen hurjan onnellinen siitä että meidän lapset tykkäävät leikkiä, ja valitsevat yleensä aina leikin mieluummin kuin jonkun laitteen. Hyvä leikki on heidän toplistallaan ihan ykkösenä, ja voittaa aina telkkarin tai ipadin mennen tullen. Niistä leikeistä ja kaiken maailman hömpötyksistä on paljon hyötyä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle. Leikkiminen kehittää kieltä, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Ja mikä parasta, leikki on hauskaa! 

Meidän vanhempien tehtävä on tukea leikkiä antamalla edellytykset sen onnistumiselle ja tarjoamalla välineet leikkiin. Leikit on joskus vähän sotkuisia, ja myönnän että välillä itsekin mieluummin pitäisin olkkarin siistinä edes hetken imuroinnin jälkeen, enkä luovuttaisi sitä heti bObleseiden*, torkkupeittojen, pompuloiden, harjojen ja pallomeren valtakunnaksi. Mutta kun vertaan siistin olohuoneen hyötyjä (no se näyttää kivalta) siihen kuinka paljon siitä sotkusta on hyötyä lapsille, niin annan ihan mielelläni levittää juuri niin ison leikin kuin huvittaa. Sitäpaitsi lapsilla on juuri nyt omassa huoneessaan iso pahvilaatikoista itse rakennettu leikkitalo, eikä sinne mahdu valtakuntaleikkiä, koska eihän kuningatar voi asua talossa vaan hän asuu linnassa. Niin kerta.

Kuningattaren mekko on Bobo Chosesin uudesta SS18 Neverending Summer -mallistosta, ja saatu Lilla Companysta, kuten myös saman malliston t-paita ja neuletakki kuopuksella, ja esikoisen ihana paita ja hame. Tänään ilmestynyt mallisto on laajasti saatavilla Lillasta, ja aivan ihana mun mielestä! Olen aivan ihastunut banaaneihin, ja tuohon keskimmäisen maximekkoon, jonka Bobo on osuvasti nimennyt prinsessamekoksi. Mallisto on mun mielestä Bobolle tyypillisesti reilua mitoitusta, paitsi tuo vauvan neuletakki on melko nafti, otin siitä koon 18-24kk vaikka muuten käytössä on vasta reilu 12-18kk.

Ihanaa ja iloista iltaa kaikille, toivottaa Prinsessa Mei-Mei, kuten Pikkuvaltakunnan kuningatar nimesi minut.

Moikka! Takana on tosi kiva viikonloppu, joka piti sisällään sekä kivaa tekemistä, että rentoa löhöilyä kotona. Voisin siis sanoa että juuri mun lemppari viikonloppu, kun rakastan sekä touhuta, että ottaa rennosti. Perjantaina meillä oli ystäväperhe kylässä koko päivän ja lapsilla riitti leikkiä ja touhua iltaan saakka, ja me aikuiset höpöteltiin ja laitettiin yhdessä ruokaa, eikä unohdettu pulliakaan. Pullat tosin tulivat kyllä pakasteesta, niinkun meillä aika usein, mutta hyviähän nekin ovat. Illalla katsottiin vaan telkkaria ja mentiin aikaisin nukkumaan.

Eilen käytiin kuopuksen yksivuotiskuvauksissa Annina Segermanin studiolla Vallilassa, enkä malta odottaa millaisia ihania kuvia sieltä tulikaan! Meidän aamu oli kyllä sellaista sähellystä kun koitin saada kaikki kolme tyttöä valmiiksi kuvauksia varten ja itseni siinä samalla (kun otettiin myös perhekuva). Lopulta siinä kävi niin että meikkasin itseni vasta automatkalla, ja ehdittiin nippanappa muutama minuutti myöhässä, huh.

Kuvauksissa oli hauskaa, ja Annina oli aivan hurmaava tyyppi. Meidän kohta-yksi-vee oli kyllä varsin vallattomalla tuulella, ihanan iloinen, mutta joka paikkaan olisi pitänyt päästä tutkimaan. Paikallaan pysyminen ei kuulunut suosikkipuuhiin, mutta kyllä uskon että saatiin silti ihania kuvia. Studio oli aivan ihana paikka, ja oli kivaa käydä kuvauksissa.

Kuvausten jälkeen käytiin tekemässä ruokaostokset viikoksi eteenpäin, ihan parasta että sekin on taas viikoksi hoidettu ja nyt ei tarvitse miettiä kauppahommia ollenkaan. Joku kerta olen ajatellut kokeilla jotain kauppakassi-palvelua, että tekisin ostokset etukäteen verkosta ja vaan noutaisin sitten ruuat. Se on varmasti ihan mahtavan helppoa. Ehkä ensi viikko on se viikko kun innostun kokeilemaan? Jotenkin vaan sitä aina tulee ennemmin lähdettyä sinne kauppaan, kun tutustuttua uuteen tapaan tehdä ostokset. Ruokakassipalveluhan meillä on monesti ollutkin käytössä ja ollaan siitä tykätty, mutta koko viikon kaikkia ostoksia jugurteista leipiin yms. en ole vielä tehnyt etänä koskaan. Saa kertoa kokemuksia kauppakassipalveluista jos ootte testanneet!

Kauppareissun jälkeen Zeldan kummisetä tuli meille kylään, ja vietettiin hänen kanssa iltapäivää siinä samalla kun kokkailtiin ja puuhasteltiin muutenkin. Illalla lasten mentyä nukkumaan herkuteltiin Oton kanssa juustoilla, ja katsottiin leffaa Elisan Vuokraamosta. Ihanan rento lauantai.

Ja tänään on sitten ollut mukava sunnuntai. Aamulla Otto heräsi lasten kanssa, ja itse nukuin kymmeneen asti! Mitä luksusta, sen jälkeen oli todellakin uudelleensyntynyt olo, kun olin mennyt illalla nukkumaankin jo ennen puolta yötä. Yötä toki pilkkoivat yöherätykset minityypin kanssa, mutta silti sain nukkua yhteensä tosi pitkän yön, ja se teki kyllä hyvää. Saankohan tänään unta ollenkaan kun nukuin niin pitkään?!

No, sitä on turha murehtia etukäteen, jos en saa, niin luen sitten kirjaa sängyssä, se vasta luksusta onkin. Siitä on nyt reilu viikko kun kuopus muutti omaan huoneeseen nukkumaan (ja nukkuu siellä yleensä aamuyöhön asti, ennen kuin tulee meidän viekkuun), ja on niin ihanaa kun voi taas illalla pitää valoa päällä makkarissa ja lukea kirjaa. Niiin parasta, mä rakastan lukemista ennen nukkumaanmenoa, ja nyt olen taas lukenut joka ilta. Yleensä nukahdan niin että kirja on vielä mulla käsissä (tai naamalla), ja Otto siitä sitten nostaa ystävällisesti kirjan pois ja sammuttaa valon. Mutta oikeesti, aivan ihanaa!!

Apua, ajauduinpas sivuraiteille nyt, kun aiheena oli tämä päivä. Aamulla heräämisen jälkeen oli ihana fiilis, ja aurinko paistoi.  Me päätettiin lähteä päiväksi Oton perheen luokse Graniin ja siellä vierähtikin monta tuntia, ulkoillessa ja hengaillessa. Tosi kiva päivä ja lapset saivat purkaa hulluna energiaa puistossa, ja kävelyllä.

Kiitos muuten kaikille farkkusuosituksista, niitä on tullut ihan hurjan suuri määrä! Ainoa on vaan että aika todella tasaista tuntuu olevan eri merkkien kesken, ja musta tuntuu että oon vaan enemmän sekaisin kuin ennen postausta, että mitä lähden ostamaan! Kun niin erilaisia kokemuksia monella samoistakin merkeistä, toiset kehuu ja toisilla ollut ihan huonot. Mutta kokeilemallahan se selviää, mikä itselle sopii parhaiten. Nyt ainakin tiedän mitä lähden kokeilemaan, ja katson sitten sen pohjalta lisää.

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille <3