Raskausviikko 35. (34+0-34+6)

28.07.2021

Jos viime viikolla puhuinkin siitä, kuinka vauvan liikkeet ovat olleet kivuliaita, niin tällä viikolla ne eivät ole enää olleet kivuliaita, mutta sitäkin kuumottavampia. Vauva on nimittäin pyörinyt ja hyörinyt ihan hulluna ja ollut vähintään joka toinen päivä mahassa p o i k i t t a i n. Olen pomppinut jumppapallolla, ollut nelinkontin ja etukumarassa ja yrittänyt kaikin keinoin auttaa vauvaa laskeutumaan oikeaan asentoon, mutta häntä ei juurikaan kiinnosta, eikä tilanpuute ole koitunut hänelle vielä ongelmaksi. Hän hienosti näyttää, kuinka mahtuu vielä näilläkin viikoilla pyörimään akselinsa ympäri juuri silloin kun häntä huvittaa. Nyt alkaa olla se 36. viikko kun ei tarvitsisi enää olla ainakaan poikittain siellä. Perätila tai raivotarjonta ihan ok, mutta poikittain olemiset saisivat nyt riittää.

Mulla on tällä viikolla vielä viimeinen neuvolalääkäri, jossa pääsen ultrallakin kurkkaamaan vauvan meininkejä. Siellä saadaan siis ainakin katsaus minityypin tämänhetkiseen asentoon. Mutta en uskalla sen perusteella tuudittautua vielä siihen, että vauva olisi loppuun asti samassa asennossa, kun hän oikeasti vaihtaa asentoa jatkuvasti. Mun maha ottaa mitä mielenkiintoisimpia muotoja harva se hetki, kun hän siellä kokeilee, että mitenkäs päin nyt mentäisiin.

Olen saanut nukuttua tosi hyvin taas muutaman yön, mikä on ollut ihanaa. Nyt olen alkanut heräämään suunnilleen 2-3 kertaa yössä vessaan (aiemmin oli 1-2), mutta unet ovat onneksi jatkuneet aina siitä mihin ovat jääneet. Unta on tullut siis yössä hyvin se kahdeksan tuntia ja olo on levännyt. Viime viikolla en nukkunut ihan niin hyvin parina yönä ja sitten tuli nukuttua päiväunia, mitä en ole tehnyt sitten alkuraskauden. Mutta pääasia, että saa levättyä, oli se sitten yöllä tai päivällä. Tärkeintä on kerätä voimia synnytykseen, joka lähestyy lähestymistään.

Kävin eilen raskaushieronnassa, jonka sain lahjaksi babyshowereissa mun ystäviltä ja se oli aivan ihanan rentouttavaa. Huomaa kyllä, kuinka saa heti paremman ryhdin ja niska ja hartiat ei ole yhtään niin jumiset kuin aiemmin. Lisäksi mulla alkoi tällä viikolla vaivaamaan ilmeisesti raskausaikana melko yleinen rannekanavaoireyhtymä (tai joku muu hermopinne) oikeassa kädessä, koska mulla on ollut nimetön ja keskisormi todella kipeät ja hieman turvonneet jo pari päivää. Mulla ei muuten onneksi ole turvotuksia missään, enkä huomaa, että rannekaan olisi erityisen turvonnut, mutta nuo kaksi sormea ovat olleet kuin kaksi kipeää nakkia, haha. Onneksi mainitsin tästä hieronnassa ja musta tuntuu, että käden hieronta auttoi jonkin verran myös tähän vaivaan. Eivät ne sormet ihan vielä entisensä ole, mutta ainakin paljon paremmat kuin ennen hierontaa.

To do -listalta ollaan hoidettu nyt viimeisiä pieniä ostoksia (kuten Lansinohin lanoliinivoide ja tuttipullo) ja lisäksi olen alkanut pikkuhiljaa miettiä synnytyssuunnitelmaa. Jaan mun synnytyssuunnitelman täällä blogissa vielä tällä viikolla. Ne viimeiset yön yli -treffitkin saatiin pidettyä extempore. Kaikki alkaa oikeasti olla niin valmista meidän pientä rakasta varten kuin mahdollista. Paitsi pikkupyykit! Kaikki vauvan vaatteet ja petivaatteet ja harsot pitäisi alkaa nyt seuraavaksi pesemään.

Nyt kun tuli 35+0 täyteen tänään, niin vauvaa ei enää esteltäisi jos hän päättäisi sieltä lähteä tulemaan. Toki hän saisi mieluiten pysytellä mahassa ainakin sen 2-3 viikkoa vielä kasvamassa ja kehittymässä, mutta nyt uskaltaa itsekin olla tosi rennoin mielin, eikä tarvitse pelätä, että synnytys käynnistyy ”ennenaikaisesti”.

Ihan hurjaa ajatella, että jos vauva syntyisi samaan aikaan kuin esikoinen, synnytys olisi kuuden yön päästä! Ja jos samaan aikaan kuin meidän myöhäisin syntyjä eli 4v, niin ei siihenkään ole enää kuin kolme viikkoa ja kolme päivää. Mutta tokihan tämä bebbe voi antaa meidän odotella laskettuun aikaan asti tai jopa sen ylikin, kun ei ne aiemmat synnytykset ole mikään tae siitä, että kaikki menee aina samalla tavalla. Mutta on kyllä hauskaa miettiä, että nyt hän voi periaatteessa tulla ihan milloin vaan. Nyt taidetaan olla ”viimeisillään” ainakin oman määritelmäni mukaan, mutta olo ei kyllä vielä ole sellainen kovin turhautunut tai kyllästynyt, jaksan hyvin vielä odotella. Hieronta auttoi siinä paljon, kun tuli vieläkin toimintakykyisempi ja rennompi olo sen jälkeen.

Tosi hyvillä fiiliksillä, mutta hieman vauvan asentoa jännitän! Mutta ei anneta sen häiritä, hän on tosiaan niin liikkuvainen, että ei ehkä toisaalta tarvitse pelätä, että jämähtäisi siihen poikittaiseen asentoonkaan. Neuvolalääkäriä odottelen myös, kiva päästä kurkkaamaan vauvaa, vaikka ei sieltä varmasti kovin hyvin mitään enää näykään näillä viikoilla ja neuvolan laitteella.

Checklist raskausviikko 35.: 

Vauvan koko hedelmänä: Vauvan viimeinen viikko hunajamelonina, ensi viikolla vaihtuu isompaan meloniin.

Cravings: Puolukkajugua olen himoinnut edelleen, siis näin siitä viime yönä untakin ja joka kerta kun heräsin (viime yönä kolmesti) niin mietin, että ah, sitten kun herään niin syön kyllä taas puolukkajugurttia! Oikein myhäilin tyytyväisenä keskellä yötä, kuinka aamulla saan taas sitä ihanaa herkkua. On se hyvä, että on jotain odotettavaa, haha. 

Oireet: Sormien särky oikeassa kädessä. 


Raskausviikko 34. (33+0-33+6)

27.07.2021

Enää kolme viikkoa siihen, että vauva on täysiaikainen! Ja ihan hullua, että vain 13 päivää siihen, että vauva on saman ikäinen kuin meidän esikoinen syntyessään. Kyllä tässä viikot käy vähiin. Mutta supistuksia mulla ei edelleenkään ole hirveästi, joten voihan se olla, että oikeasti tämä raskaus kestää jopa laskettuun aikaan asti, tai huh, jopa sen yli, vaikka aiemmat ovatkin päättyneet reilusti aikaisemmin. Mutta kun ei sitä koskaan tiedä ja jokainen raskaus on todellakin niin erilainen.

Mulla on muuten ollut tosi hyvä olo edelleen, mutta viime aikoina vauvan liikkeet ovat olleet välillä niin kivuliaita, että kyyneleet on noussut silmiin ja välillä on tullut ihan oksettava olo, kun on sattunut niin paljon. Vauva ei ole rauhoittunut ollenkaan, vaikka viikot ovat menneet eteenpäin. Monestihan sitä sanotaan, että vauvat rauhoittuvat sitten, kun tila alkaa loppua, mutta tämä kaveri on ainakin ihan eri mieltä. Hän ei tilan vähyydestä välitä, vaan yrittää tulla läpi joka puolelta mahaa.

Mulla oli viikonloppuna ihanat ystävien järjestämät baby showerit ja samalla mun ystävä, joka on lääkäri, myös kokeili mun pyynnöstä vauvan asentoa mahassa. Ja halleluja, vauva on siellä pää alaspäin! Mutta hän edelleen liikkuu aivan hurjan paljon, ja sivusuunnassa vaihtaa paikkaa ihan koko ajan. Toivon, että hän ei kuitenkaan enää päättäisi kääntyä pää ylöspäin, kerran hän on nyt löytänyt sentään oikein päin siellä.

Vauva oli pari päivää hieman ylempänä ja asento oli mulle tosi hankala. Hän puski päällä mun kumpaakin lonkkaluuta vuorotellen samalla kun pahoinpiteli mun napaa ja olo oli liikkeiden kanssa välillä todella tukala. Mutta ihanaa, että vauva voi hyvin ja ei ainakaan tarvitse olla huolissaan, että hän ei liikkuisi riittävästi. Tämä vauva todellakin pitää itsestään meteliä ja kertaakaan ei ole tarvinnut tehdä liikelaskentaa. Viime yön aikana hän oli mennyt mahassa alemmas ja nyt mulla ei ole enää lainkaan niin tukala olo kuin vielä eilen. Ihanaa! Aion nauttia tästä hyvästä olosta nyt niin pitkään kuin sitä kestää ja olen todella kiitollinen, että hän päätti nyt asettua hieman alemmas.

Puhuin viime viikolla levottomista jaloista ja se vaiva ei ole pahentuntut, mutta ei helpottanutkaan. Ostin mun vitamiinirepertuaariin vielä magnesiumia seuraajien suosituksesta, mutta se ei ainakaan vielä ole vaikuttanut kovin paljoa. Mutta täytyy toivoa, että se alkaisi vaikuttaa mahd. pian. Onneksi oireena on edelleen ollut lähinnä vain toisen jalan levottomuus, niin kyllä sen kestää.

Nukkuminen on sujunut ihan ok, mutta nuo pari päivää kun mulla oli tuo navan seutu vauvan asennon takia aika kipeä, niin heräsin joka kerta kun käänsin kylkeä, koska siihen napaan sattui. Eli heräilyä  oli aika monta kertaa yössä. Onneksi viime yö sujui jo paremmin. Täytyy toivoa, että vauva olisi nyt pysyvästi päättänyt hengailla tuolla vähän alempana, niin olo ei menisi enää asennon puolesta tukalaksi. Nyt ne voimakkaat liikkeetkin on helpompi ottaa vastaan, kun napa ei ole käsittämättömän venytyksen kohteena koko ajan.

Synnytys on alkanut olla aika paljon mielessä ja olen kuunnellut BookBeatista Peloton synnytys -kirjaa. Mulla ei ole itsellä synnytyspelkoa, mutta koen, että kirjan avulla olen voinut palauttaa mieleen niitä hetkiä synnytyksestä, kun rentoutuminen on ollut mulle vaikeampaa ja ehkä tehdä sellaisia mielikuvaharjoituksia, että miten pystyisin kivusta huolimatta rentoutumaan tässä tulevassa synnytyksessä. Koen, että mun synnytykset on ollut tosi ihania ja positiivisia kokemuksia kaikki (ja nopeita ja helppoja myös), mutta en usko, että synnytyksessä voi olla LIIAN rentoutunut ja hyvä fiilis, eli kyllä sitä vanhankin koiran kannattaa opetella uusia temppuja.

Hullua, että nyt pyörähtää käyntiin siis jo 35. raskausviikko. Kai sitä nyt aletaan mun mittapuulla olla sitten viimeisillään. Seuraavaksi katseet kohti sitä sairaalakassia ja synnytyssuunnitelmaa. Raskaushieronta on jo varattu, joten synnytykseen valmistautumis -to do lista etenee pikkuhiljaa! Viime viikolla siivosin myös keittiön kuivaruokalaatikot ja aamiaiskaapin ja vauvanurkkauskin saatiin valmiiksi. Ehkä ensi viikolla pesen myös pikkupyykit, kääk!

Checklist raskausviikko 34.: 

Vauvan koko hedelmänä: Hunajameloni edelleen.

Cravings: Helsingin meijerin puolukkajogurttia on nyt mennyt joka päivä yksi purkillinen ja lisäksi mulla tekee koko ajan hulluna mieli kahvia! Olen pitäytynyt vain yhdessä päivittäisessä aamukahvissa, mutta harkitsen vahvasti, että kävisin ostamassa kofeiinitonta kahvia tähän himoon, niin saisi juoda vielä iltapäiväkahvitkin aamukahvin lisäksi. 

Oireet: Kova kipu navassa vauvan liikkeistä ja levottomat jalat.