Superhelteitä ja uusia kokemuksia

15.07.2018

Moikka! Nämä SÄÄT! Ei tämän päivän megahelteen jälkeen vaan voi aloittaa postausta puhumatta säästä, ei mitenkään. Ihan uskomaton kesä ollut kyllä tähän asti säiden puolesta, ei voi kuin olla kiitollinen. Mä kyselin teiltä Insta storiesissa, että mikä fiilis helteistä ja n. 1500 vastanneesta 78% oli sitä mieltä, että kyllä nää helteet on vaan ihan BEST! Mut ymmärrän kyllä oikein hyvin heitäkin kenelle ei helle maistu, omaankin lähipiiriin kuuluu ihmisiä, joille helteet on oikeesti tosi tukalia ja vaikeita, ja se ei kyllä oo yhtään kivaa, jos on paha olla. Että toivottelen täältä sekä tsemppejä, että nautinnollisia helteitä, kuka nämä mitenkin kokee.

Me ollaan onneksi voitu nauttia säistä sydämemme kyllyydestä, vaikka perjantaina saatiin myös pakoilla kaatosadetta Muumimaailmassa, mikä oli ihan hauskaa. Eilen mä koin ihan uusia juttuja, kun matkasin ystäväni Emmiksen kanssa junalla kohti Lahtea ja Summer Upia. Mä en oo koskaan ollut aikuisiällä festareilla, ainoastaan teininä sellaisilla pikkufestareilla, joita en laske, ja siksi tämä olikin nyt mulle ihan uusi rasti ruutuun. Oli tosi kiva ja upean helteinen päivä & ilta Lahdessa, ja oli mahtavaa nähdä monta niin hyvää keikkaa samana päivänä!

Sen kyllä totesin tässä, että mulle taitaa kyllä jatkossakin riittää ihan hyvin se yksi päivä festareilla, koska eilen oli jo siinä 11 maissa illalla sellainen fiilis, että onneksi pääsee nopeasti junalla yöksi kotiin. Ja tänään oli ihan parasta herätä omasta sängystä ja viettää iiiiihan koko päivä kotona. Ehkä jos olisin kaupunkifestareilla täällä kotikaupungissa, voisi joskus jaksaa kaksikin iltaa, mutta ainakin nyt tämä yksi ilta oli ihan riittävä mulle. Mutta tuli todettua myös, että viihdyn festareilla, ja haluan ehdottomasti kokea festarit joskus myös Oton kanssa, ja uudelleen kavereiden kanssa. Paras ois tietty kaverit + Otto! Tällä kertaa kuitenkin Otto jäi lasten kanssa kotiin, ja heillä oli ollut eilen oikein ihana hellepäivä puistoreissuineen ja jäätelöineen.

Tänään vietettiin ihan tavallista sunnuntaita kotona. Esikoisen kummisetä kävi aamulla kylässä, ja sen jälkeen laitettiin lapsille kahluuallas pystyyn ja musat soimaan terassilla. Siellä me hengattiin iltaseiskaan asti, ja illalla tuli vielä kuopuksen kummitäti kylään. Mahtava kummipäivä siis, tai oikeastaan viikonloppu, kun eilenkin olin esikoisen kummitädin kanssa festareilla. Oikein ihana päätös tälle Oton kesäloman ekalle osiolle, sillä huomenna hän menee pariksi viikoksi töihin, ennen kuin aloittaa sitten vielä kuukauden isyysloman elokuun ajaksi.

Meillä on siis tiedossa huomenna lasten kanssa tyttöjen päivä, ja varmaankin pysytellään ihan kotona vaan, kun koko Helsinki on sekaisin presidenttien vierailun takia. Aivan turhaa varmasti edes yrittää lähteä mihinkään keskustaan, joten ehkä me vaan ollaan täällä lähialueilla ja lähdetään leikkipuistoon. Meidänkin yläpuolella pörrää tällä hetkellä helikoptereita, kun presidentti Trump on juuri laskeutunut Helsinki-Vantaalle. Hurjaa!

Toivottavasti teillä on ollut ihana viikonloppu myös, ja mahtavaa alkavaa uutta viikkoa kaikille <3


Takaisin kotona reissujen jälkeen

06.07.2018

Tultiin eilen illalla kotiin puoli yhdeksän maissa, ja pakko myöntää, että nyt on kyllä ihanaa olla kotona! Vaikka tuli taas kauhea ikävä kaikkia Oulun sukulaisia ja kavereita, ja Kreikkaan lähtisin koska tahansa uudelleen, on ihanaa olla melkein kolmen viikon reissaamisen jälkeen taas kotona. Lapsetkin nauttivat, kun on kaikki omat tavarat ja lelut, ja pihalla naapuriasuntojen lapset, joita he olivat jo ikävöineet. Onneksi meillä on jääkaapin ovessa mun kummipojan iso kuva, jotta häneen syvästi ihastunut kuopuksemme voi 300 kertaa päivän aikana käydä osoittamassa sitä ja kutsumassa mun kummipoikaa nimeltä, kun ikävä yllättää.

Tehtiin tänään ihan älytön kauppareissu, sillä tavoitteena on, että ei ainakaan viikkoon tarvitsisi kertaakaan miettiä mitä syödään, tai lähteä kauppaan ostamaan jotain tärkeää, mikä on loppunut.  Ollaan viimeiset kaksi ja puoli viikkoa syöty lähestulkoon joka päivä ainakin kerran ulkona, ja siksi haluttiin nyt suunnitella kunnon ruokalista ja täyttää jääkaappi ja pakastin kaikilla terveellisillä herkuilla, joita on helppo valmistaa. Reissussa on niin helppo vaan lähteä ulos syömään tai tilata jotain ruokaa, ja vaikka se on kivaa, niin kyllä siinä ehtii tulla ikävä kaikkia niitä kotona valmistettavia lempiruokia. Seuraavan viikon ruokalistalla on ainakin lohiburgereita, huli-huli -kanaa, nuudeliwokkia ja itse tehtyä spydäriä.

Oulussa oli niin ihanaa olla, ja olen iloinen kun tiedän, että päästään sinne vielä loppukesästä uudemman kerran. Käytiin mun tädin perheen kanssa perinteinen Vauhtipuisto-reissu, ajettiin yhtenä päivänä Haaparannalle karkkiostoksille (ja Max Hamburgareen), käytiin iltauinnilla Nallikarissa, leikittiin leikkipuistossa ja kyläiltiin Oton serkun luona. Isommat tytöt kävivät yhden yön yökylässä mummulassa, ja olivat tykänneet kovasti. Mun äiti asuu yksiössä, niin siksi me aina Oulussa yövytään mun tädin isossa omakotitalossa, kun sinne mahdutaan hyvin koko perhe. Mutta isommat tytöt mahtuvat kyllä hyvin yökyläilemään mummun luoksekin. Käytiin monta kertaa kylässä mun papalla, ja käytiin siellä mun mummun haudalla, mistä kirjoitinkin. Se oli mulle tosi tärkeää.

Yksi ihanimmista jutuista Oulussa, oli nähdä yhtäaikaa mun kahta kaveria, joiden kanssa ollaan viimeksi oltu kaikki yhtä aikaa samassa kaupungissa vuonna 2011! Siis uskomatonta, miten voi niin nopeasti mennä aika. Ja siinä kun oltiin kolmestaan, niin tuntui kuin välissä ei olisi yhtään vuotta. Toki nyt ollaan yhteydessä toisiimme muutenkin usein, mutta kun asutaan kaikki kolme eri kaupungeissa, on vaikeaa sovittaa aikatauluja yhteen niin, että nähtäisiin kaikki kolme yhtäaikaa. Nyt kuitenkin satuttiin kaikki olemaan Oulussa, ja oli ihan kuin silloin vuonna 2011, tai kaikkina niinä meidän teinivuosina. Nauru raikasi, ja huonot läpät lensivät. Niin parasta!

Ihanat reissut, mutta niin ihana olla kotona, kun Kreikan ja Oulun välissä ehdittiin käydä vain yksi päivä kotona pesemässä pyykkiä. Nyt edessä on ainakin muutama viikko ihan vaan Helsingin lomailua. Helsinki on maailman siistein kesäkaupunki, ja nyt otetaan kaikki irti Helsingin kesästä vaihteeksi. Pakko mennä käymään kotieläintilalla, Allas Sea Poolilla, Lintsillä ja Uutelassa. Nyt kun kauppareissu on hoidettu tänään, voidaan seuraava viikko vaan ottaa rennosti, ja tehdä sitä mitä milloinkin huvittaa!

Rodos-postauksia on toivottu, ja seuraavaksi onkin tulossa vinkkipostaus sekä koko saarelle, että alueelle jolla me oltiin eli Kolymbia Beachille. Ja näiden lisäksi me kuvattiin reissun aikana muutama sata videoklippiä, joista koostan mahdollisimman pian Rodos-videota! En malta odottaa, että saan sen valmiiksi, ja saan itsekin fiilistellä meidän ihanaa reissua videolta!

Mahtavaa viikonloppua kaikille, ja kiitos aivan ihanista kommenteista ja viesteistä mitä ootte taas laittaneet! Tulee ihan super hyvä mieli kun lukee teidän juttuja. Ootte ihan best <3


Iina ja Otto treffeillä – ei ne perinteisimmät deitit

03.07.2018

Me käytiin perjantaina muutaman tunnin treffeillä Oton kanssa, ja lapset olivat sen aikaa täällä mun tädin luona. Mentiin ensin herkuttelemaan Kauppuri 5:n hampurilaisilla. Istuttiin rennosti ja nautittiin Kesäburgereista. Juteltiin niitä näitä ja heitettiin läppää. Se, että on keskellä päivää aikaa vaan hengailla, syödä ja jutella täysin keskeytyksettä kahdestaan on vaan ihan parasta. Toki se onnistuu joskus kotonakin lasten ollessa kotona, jos vaikka lapset ovat jo syöneet ja pienimmäinen päiväunilla, mutta silloin siinä on aina se pieni riski, että hän herää tai lapsille tulee joku ”ongelma” kesken ruuan. Vaikka nautitaan siitä kahdenkeskisestä ajasta arjessakin aina kun sitä järjestyy (vaikka muutama minuuttikin), on niin luksusta päästä aina joskus treffeille ihan kunnolla.

Nyt kun kuopuskin on jo isompi, on helpompi lähteä treffeille. Viime aikoina ollaan päästy ainakin meidän mittapuulla melko usein deiteille, jopa useamman kerran saman kuukauden aikana. Meinasin ensin sanoa, että jopa kerran kuussa, mutta kun aloin tarkemmin miettimään, niin vastahan me juhlittiin Oton synttäreitä lasten mentyä nukkumaan tätinsä kanssa, ja viikkoa ennen sitä käytiin pienellä ajelulla kahdestaan, kun lapset olivat isoisänsä luona. Ei se ollut kuin lyhyt ajelu lähialueilla, mutta meille ne olivat treffit. Aina kun saa kahdenkeskistä rauhallista aikaa, ne on treffit meille. Ei treffien tarvitse olla mitenkään älyttömän ihmeelliset meidän mielestä, riittää kun pystyy keskittymään toiseen rauhassa ja juttelemaan.

Kauppuri vitosesta me jatkettiin pienellä kävelyllä ja jutustelulla, ja päätettiin sen jälkeen lähteä käymään kahdestaan mun mummun haudalla. Ei oltu käyty täällä Oulussa mun mummun haudalla hautajaisten jälkeen, vaikka Helsingissä olenkin aina muualle haudattujen muistomerkille vienyt mummullekin kynttilän. Haudalla käyminen ei ehkä ole se perinteinen treffipuuha, mutta se oli mulle tärkeää. Ja oli ihan hyvä, että käytiin siellä ensin kahdestaan, ennen kuin mennnään sinne lasten kanssa vielä ennen reissun loppua.

Haudalla käyminen nosti tunteet pintaan, mutta muuten treffit olivat iloa ja naurua täynnä. Juuri siksi mä rakastan Ottoa, että me voidaan mennä meidän treffeillä vaikka mun mummun haudalle. Ei ehkä se perinteisin treffi-tekeminen, mutta meille juuri oikea, juuri sillä hetkellä. Meille se voi olla ihan yhtä tärkeää parisuhdeaikaa, kuin vaikka yhteinen hotelliyö, tai se illallinen. Meidän ei tarvitse mahduttaa meidän treffejä mihinkään unelmatreffien muottiin, vaan voidaan tehdä juuri niin kuin meistä tuntuu hyvältä. Ja se on tärkeintä.

Sama pätee meidän avioliitossa muutenkin. Ei tarvitse ikinä ajatella sitä, mitä ”pitäisi tehdä” tai millaisia ”pitäisi olla”. Me ollaan vaan Iina ja Otto, ja tehdään kaikki meidän parisuhteen pohjalta, ei kenenkään muun. Meidän on ollut tavallaan alusta asti helppoa olla miellyttämättä ketään muita kuin toisiamme, koska meidän suhde alkoi niin epätavallisesti, ja aluksi juuri kukaan ei muutenkaan uskonut meihin. Siksi me ollaan opittu vaan tekemään toisemme onnelliseksi, ja olemaan välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat meistä tai meidän avioliitosta. Toimii!

Me ei ihan varmastikaan olla ainoita, jotka on tehnyt jotain ei-niin-perutreffijuttuja treffeillään. Joten ihan mielenkiinnosta: Mitkä on just sun epätavallisimmat treffit ja kenen kanssa? Jakakaa ihmeessä teidän kokemuksia!


Oulussa rentoutumassa

29.06.2018

Päätettiin jo ennen Kreikan matkaa, että lähdetään heti reissun jälkeen vielä Ouluun. Intensiivinen ja toiminnantäyteinen Kreikan reissu oli ihana, mutta sen jälkeen verkkainen hengailu Oulussa, missä lapsilla on ympärillä sekä samanikäistä seuraa että useita tuttuja turvallisia aikuisia meidän lisäksi, on ihanaa vaihtelua. Täällä saa rentoutua ihan eri tavalla, kuin sitten taas Kreikassa. Kreikassa rentouduttiin irtautumalla töistä ja olemalla 100% ajasta yhdessä perheen kesken. Täällä rentoudutaan sillä, että lapsia on katsomassa useampi silmäpari meidän lisäksi, ja heillä on koko ajan uutta ihmeteltävää ja tekemistä. Ja vaikka mäkin olen palannut töiden pariin, olen saanut tehtyä niitä puolet nopeammin kuin ennen Oton lomaa, kun saan tehtyä ne heti silloin kun inspiraatio iskee.

Ollaan jatkettu täällä pitkään nukkumista (jes! ysin aamuja edelleen!), syöty hyvää ruokaa, saunottu pitkän kaavan mukaan, tavattu mun äitiä ja muita läheisiä ja pompittu trampoliinilla. Säät nyt ei ole niin suosineet, mutta ollaan me päästy uloskin onneksi. Lapsia nyt ei niin kiinnosta vaikka tuulee, sataa ja on sääskiä, kun ulkona on tekemistä.

Pahimmalla kaatosateella lapset on pelanneet Minecraftia mun kummipojan kanssa, ja porukalla ollaan pelattu Unoa ja Afrikan tähteä. Mä olin ihan unohtanut Unon säännöt, vitsit se on hauska peli! Ihan pakko ostaa se kotiinkin. Meillä on paljon lauta- ja korttipelejä, mutta jostain syystä ei Unoa, vaikka se oli päiväkodissa ja alakoulussa ihan mun lemppari. Seuraavalla kauppareissulla nappaan sen ostoskoriin.

Eilen leipaisin pellillisen mustikkapiirakkaa, jota vietiin tänään mun papallekin syötäväksi. Hän oli iki onnellinen tuoreesta mehevästä mustikkapiirakasta, ja maistui se meille muillekin. Oli kiva viedä itse tehtyä herkkua, kun yleensä tulee vaan napattua kukkia ja pullapitko kaupasta matkalla.

Parasta täällä on ehdottomasti se, että saa nähdä kaikkia rakkaita ihmisiä jotka täällä asuvat. Olen kyllä niin kiitollinen siitä, että meillä on niin ihanat sukulaiset, joiden luona saa aidosti olla kuin kotonaan, ja ollaan yhtä suurta perhettä kaikki. Vaikka asutaankin kaukana, on hienoa, että täällä on aina olemassa tämä ihana turvaverkko jonka luokse saa tulla. Ja toki sama toimii toisinkin päin, kesällä mun serkku on tulossa meille Helsinkiin viikoksi, ja mekin hoidetaan täällä mun kummipoikaa, jotta hänen vanhemmat pääsevät vuorostaan halutessaan treffeille.

Aivan ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille, ja rakkaita terveisiä Oulusta <3 PS: Kiitos mahtavista vinkeistä mitä laitoitte hyttysenpuremiin, kun postasin instastoryyn muutaman paukaman, hah! Äidinmaito auttoi!


Terkkuja Rodokselta, me ollaan back!

24.06.2018

Moikka ihanat pitkästä aikaa ja terkut Rodokselta! Tultiin tänään iltapäivällä kotiin, ja loppupäivä on mennyt koomaillessa, ja ihmetellessä jäätävää pyykkimäärää, jota ei tosin alettu vielä purkamaan, ihmeteltiin vaan. Tämän päivän piti olla vielä ihan lomapäivä, mutta lasten mentyä nukkumaan aloin selaamaan kuvia reissulta, ja tuli sellainen fiilis että mun on _pakko_ päästä sanomaan moikat teille jo nyt! Loma oli niin ihana, siis se oli kaikkea sitä mitä toivoin ja vielä paljon enemmän. En uskaltanut edes toivoa, että kaikki voisi olla niin leppoisaa ja ihanaa kuin meillä oli.

Me ollaan ainakin miljoona uutta muistoa rikkaampia, kuopus on oppinut tämän viikon aikana enemmän uusia sanoja ja lauseita kuin koskaan ennen, ja ollaan koettu yhdessä niin paljon kaikkea ihanaa. Mulla on ihan hurjasti kerrottavaa ja näytettävää reissusta, ja tämä ei nyt ole se postaus mihin tiivistän kaiken yhteen, nämä on vaan moikat.  Mulla on kyllä tässä perheessä maailman siisteimmät matkakaverit, joiden kanssa ei tule tylsää. Vaikka kolmen lapsen kanssa matkustaessa ajattelisi, että ei ehdi niin hirveästi rentoutumaan, niin sain mä kuitenkin luettua reissun aikana kokonaisen 350-sivuisen Veitola-kirjan ja ehdittiin katsoa iltaisin leffoja ja dokkareita. Se kokonainen kirja viikossa on huomattavasti enemmän, kuin yleensä saan luettua kuukaudessa tällä työtahdilla.

Reissun aikana kuultiin ainakin n. triljoona kertaa ”miau”, sillä kuopuksen Rodos-harrastus oli kissojen bongailu, ja niiden ihasteleminen, sekä maukuminen. Rodokselta hän valitsi mukaansa myös kissa-pehmolelun (kuinka ollakaan), kissa-postikortteja, ja halusi minidiskossa kissa-kasvomaalauksen. Olen aina tiennyt että hän on eläinrakas, mutta tämän reissun aikana se piirre sai aivan uusia mittasuhteita. Rodos oli eläimiä täynnä, ja ihan luonnossa, eikä missään tarhoissa. Aasit, vuohet, ankat ja lehmät, ja ne kissat.

Isommat tytöt ovat jälleen osoittaneet sen, miten uskomattoman omatoimisia, fiksuja ja ihania tyyppejä he ovat. Miten he voivat olla jo niin isoja, vaikka ovat vielä ihan pieniä?? He osallistuivat yhdessä meidän kanssa matkapäivien suunnitteluun, ja melkein joka päivään sisällytettiin minidisko iltaisin. He kävivät myös omasta erittäin painokkaasta vaatimuksestaan hotellin kansainvälisessä lastenkerhossa, jossa muut lapset olivat saksalaisia, italialaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia, ja puhuivat siellä englantia. Mä kerkesin kuulla esittelykierroksen, kun täytin samalla lasten tietoja kerhon infolappuihin. En todellakaan tiennyt, että he osaavat niin sujuvasti englanniksi esitellä itsensä, kertoa ikänsä ja lempiharrastuksensa, joka on muuten dancing.

Parasta reissussa oli se täydellinen yhdessäolo ja hetken fiilistely. Se kun me kahlattiin unelman lämpimässä välimeressä Lindoksen rannalla iltaseitsemältä, ja lapset sanoivat, että tämä on paras reissu ikinä ja he rakastavat meitä universumin ympäri ja takaisin. Oli ihanaa voida olla täysillä 24/7 läsnä omalle perheelle, ilman stressiä deadlineista tai yhtään mistään. Loma teki niin hyvää.

Tänään lentokoneella lensi takaisin yksi täydellisen rentoutunut ja onnellinen perhe, joka tulee muistelemaan tätä reissua vielä pitkään (voin vaan kuvitella, kun Mallorcan reissu pyöri lasten puheissa lähes päivittäin melkein kaksi vuotta). Olen vaan niin kiitollinen siitä, että saatiin kokea tämä ihana matka yhdessä, ja nyt saadaan vielä nauttia Oton kesälomasta yhdessä koko perhe. Kiitos myös teille aivan ihanista viesteistä, kommenteista ja vinkeistä, joita matkan aikana laitoitte. Mä vastailen kaikkeen alkavan viikon aikana, mihin en vielä ole ehtinyt vastata! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos kärsivällisyydestä tauon aikana <3