Huomenna juhlitaan meidän kuopuksen 1v-synttäreitä, pari päivää etuajassa. Mun äiti tuli meille Oulusta synttärivieraaksi ja muutamaksi päiväksi kylään, ja lapset on olleet aivan innoissaan mummusta. Huomaa miten kuopus on kasvanut viimeisen parin kuukauden aikana taas ihan hurjasti, kun nyt hän ei ole niin kiinni äidissä, vaan menee innoissaan mummun syliin lukemaan kirjaa. Vielä joulun aikaan hän ei yhtään tykännyt jos äiti poistui vaikka yläkertaan laittamaan pyykkejä, ja piti jäädä mummun kanssa. Nyt hän ei edes huomaa jos menen, hah.

Myös Oton sisko tuli meille auttamaan juhlajärjestelyissä ja leipomisessa, ja hommaa on kyllä riittänyt ihan joka sormelle. Ollaan leivottu kakkuja, ripustettu koristeita ja siirrelty huonekaluja. Huomenna meille tulee 30 ihmistä juhlistamaan meidän ihanaa pientä ihmettä, joka on itsekin ihan innoissaan vaikka ei juhlista varmaan vielä tiedäkään. Olen hänelle kyllä kertonut, että huomenna sinulla on rakas isot juhlat ja saat maistaa kakkua. Hän totesi tyytyväisenä ”Jhoooooooooooo” ja nyökytteli. Varmaan sille kakulle ja maistamiselle, hän on nimittäin tällä hetkellä tosi kova tyyppi syömään.

Juhlat on Winter ONEderland -teemalla, jonka itse miellän sellaiseksi lumiseksi metsäteemaksi. Toki olisin voinut tehdä pelkkää Frozen -tyyliä ja hopeaa ja valkoista, mutta halusin tuoda talvisen metsän ja metsän ihanat eläimet mukaan. Karhut, peurat ja puput on niin söpöjä. Päädyin sittenkin tekemään kaksi kakkua, sokeriversion aikuisille ja isommille lapsille, ja sokerittoman kakun vauvalle erikseen. Voi olla että hän silti maistaa molempia, mutta onpahan ainakin vaihtoehto. Teen banaani-omenakakkua täysjyväjauhoista, siitä tulee varmasti herkkua. Isompien juhlakakku on tällä kertaa porkkanakakku, koska NAM.  Tänään on siis raastettu porkkanoita ahkerasti, kumihanskat kädessä tietysti, koska olen allerginen raa’alle porkkanalle. Pitää jakaa ohjeet täällä, kunhan ollaan testattu ne juhlissa maistuviksi!

Kokeilin muuten silloin teidän suosituksesta sitä kauppakassipalvelua, ja ollaan nyt tehty kaksi kertaa isot ostokset sillä. Nyt viimeksi juuri ostettiin viikon ruuat ja kaikki synttäritarjoilut sillä, niin ihanan helppoa ja vaivatonta. Klikkailin yökkärit päällä sohvalla Oton kanssa kaikki tuotteet listalle ja tilasin ja maksoin, ja sitten joku muu keräsi kaiken mahdollisen kaupasta, punnitsi miljoona erilaista hedelmää ja vihannesta, etsi kaikki erikoisjutut kaupan hyllyjen välistä ja pakkasi tuotteet valmiiksi. Parasta. En tiedä jaksanko enää ikinä lähteä hypermarkettiin pyörimään, kun sille on olemassa näin kiva vaihtoehto.

Lapset on ulkoilleet koko viikonlopun ja nauttineet lumen paljoudesta. He rakensivat meidän terassille oman pulkkamäenkin, niin ihanaa kun on kunnolla lunta! Moneen vuoteen ei ole tainnut olla tällaista lumimäärää Helsingissä, joten tämä tuntuu ihan luksukselta nyt kun tietkin on aurattu eikä tarvitse kyntää puolimetrisessä hangessa vaunujen kanssa. Tänään illalla päästiin vielä Oton kanssa kahdestaan lenkille ilman lapsia, ekaa kertaa yli vuoteen, ja ai että oli ihanaa juosta kahdestaan rapsakassa pakkasessa ja jutella vaan kaikkea mahdollista. Toivottavasti päästään pian uudelleen.

Ihana viikonloppu kyllä takana, ja huomenna varmasti huikeat juhlat edessä! Ihanaa lauantai-iltaa tyypit <3

Kiva perjantai, ja oikeastaan kiva koko viikko takana. Hello helmikuu, lumi, valo ja hyvä fiilis! Tammikuu hujahti hirveää vauhtia ohitse, ja niin vaan helmikuu koitti. Mä vannon että tämä vuoden 2018 tammikuu meni ainakin 87438 kertaa nopeammin ohi, kuin vuoden 2017 tammikuu, jolloin jokailtaiset supistukset saivat toivon syttymään, että vauva olisi syntymässä. Mutta aina ne lakkasivat parin tunnin kellottelun jälkeen. Se oli semisti turhauttavaa, mutta onneksi palkinto oli mitä ihanin. Mutta nyt ei ollut tarkoitus puhua pitkästä, eikä lyhyestäkään tammikuusta, vaan siitä, miten ihana fiilis mulla on just tänään, koska h e l m i k u u.

Helmikuu 2012

Helmikuu oli ennen mulle kuukausi muiden joukossa, mutta nykyään siihen liittyy niin monta hurjan tärkeää ja rakasta muistoa, hetkeä ja vuosipäivää, että siitä on tullut yksi vuoden merkityksellisimmistä kuukausista mulle. Se on ihanaa, koska ennen näitä kaikkia ihania tapahtumia helmikuu oli varmaankin vuoden inhokkikuukauteni. Ennen se oli vuoden kylmin kuukausi (ainakin Oulussa), ihan jäätävän pimeä, silloin ei ollut hiihtolomaa (koska Oulussa se oli aina vasta maaliskuun eka viikko tai ihan helmikuun loppu), ja silloin ei yleensä tapahtunutkaan mitään jännittävää, koska kaikki vaan kyhjöttivät sisällä kotona.

Helmikuu 2013

Viimeisen seitsemän vuoden aikana mun helmikuu on täyttynyt merkityksellisistä päivämääristä, ja viimeisimpänä täydentyi kuopuksen syntymällä. Otto aina sanoo, että mä olen sellainen muistelija – niin mä olenkin. Mun aamu alkaa aina ihanasti sillä, kun tsekkaan Facebookista vanhat muistot joita se mulle joka aamu esittelee, ja sitten fiilistelen vähän aikaa niitä kaikkia ihania ja hassuja tapahtumia jotka tulevat kuvien ja kirjoitusten myötä mieleen. Mä rakastan muistella vanhoja, mutta en elä muistoissa. Mulle vaan usein tulee vanhat, pääosin ihanat, muistot mieleen, kun joku paikka, tuoksu, kuva tai ajatus muistuttaa mua jostain tärkeästä hetkestä.

Helmikuu 2014

Helmikuussa tulee muisteltua usein näitä kaikkia ihania hetkiä, koska niin monta asiaa on tapahtunut juuri helmikuussa. Kuun alkupuolella on ensin kuopuksen ensimmäinen syntymäpäivä, sitten meidän hääpäivä, sitten seurustelun vuosipäivä ja 17. päivä helmikuuta tulee kuluneeksi seitsemän vuotta siitä, kun sain tietää että musta tulee äiti. Aika tärkeitä juttuja kaikki, eikö?

Helmikuu 2015

Voitte siis uskoa että tämä kuukausi on yksi suurten tunteiden jatkumo, ja olen tavallista herkempi jotenkin. Tänään kun ajettiin sen bensa-aseman ohi, jolle Otto pysähtyi tankkaamaan matkalla synnytykseen, oli niin haikean ihana fiilis. On tehnyt koko viikon mieli mennä lukemaan kuopuksen synnytyskertomus uudelleen eka kertaa sen kirjoittamisen jälkeen, mutta päätin että luen sen vasta tiistaina, kun on oikea synttäripäivä. Mutta ehkä voisin fuskata lukemalla Oton synnytyskertomuksen vaikka tänään, ja sen oman sitten ensi viikolla. Hmm….

Helmikuu 2016

No, joka tapauksessa olen fiiliksissä tästä tulevasta kuukaudesta myös, enkä vaan niistä menneistä päivistä. Tärkeät päivämäärät tarkoittavat sitä, että myös tämä vuoden 2018 helmikuu täyttyy merkityksellisistä päivistä. Päästään juhlimaan kuopuksen synttärijuhlia, päästään viettämään kahden kesken meidän neljättä hääpäivää treffien muodossa, ja ihan kohta on ystävänpäiväkin. Kuukauden ajaksi on tiedossa paljon kaikkea kivaa muutenkin, ja olen ihan innoissani. Mahtava fiilis!

Helmikuu 2017

Ihanaa helmikuuta ja alkavaa viikonloppua kaikille <3

Otto lähti tänään hakemaan meille keinutuolia parin sadan kilsan päästä, ja meillä oli tyttöjen kanssa pitkästä aikaa tyttöjen päivä. Aamulla jo tytöt suunnittelivat, mitä kaikkea tyttöjen päivänä pitäisi tehdä, ja itse asiassa mentiinkin koko päivä heidän suunnitelmien mukaan. Aamupäivällä vauvan nukkuessa päikkäreitä pihalla, oli meillä leffatuokio kera popcornien. Katsottiin  pari viikkoa sitten telkkarista tallennettu Monsters University, joka oli ihan hulvattoman hauska. Oltiin se kyllä Oton kanssa katsottu englanniksi jo silloin aikanaan kun se tuli dvd:lle, mutta olihan se hauska suomeksikin.

Minityyppi on alkanut tällä viikolla nukkumaan parin-kolmen tunnin päikkäreitä, kun pitkään oli sellainen kausi että unet kestivät max tunnin jos sitäkään. Luulen että unenlaatua on parantanut tuo sopiva pikkupakkanen ulkona, jossa uni maistuu hyvin. Toivottavasti tämä vaihe kestää pitkään, on niin ihanaa kun saa viikonloppuisin noin pitkän rauhallisen hetken ihan vaan isojen tyttöjen kanssa, kun kuopus on päikkäreillä.

Tekee hyvää, kun saa tehdä ”isojen tyttöjen juttuja” ihan kaikessa rauhassa ilman että ihana pieni tahmatassu osallistuu myös. Ja senkin huomaa, että vaikka meillä ei tytöillä ole mitään mustasukkaisuutta ollut ikinä perheen pienintä vahvistusta kohtaan, niin hekin selvästi nauttivat aina, kun saavat aikuisen jakamattoman huomion. Sitä on tärkeää järjestää kaikille lapsille riittävästi, ihan joka päivä.

Illalla katsottiin musavideoita youtubesta ja tanssittiin tyttöjen kanssa, ja isommat saivat glitterit poskipäihin. Mun ihanat glittermimmit! Musta on niin mahtavaa seurata, miten pienempi on ihan messissä isompien höpötyksissä, kuten tiettyjen söpöjen norjalaispoikien fanituksessa. Hän varmaan jo tunnistaa heidät, kun osoittelee heitä aina sormella kirjasta ja paidoista, ja nyt myös telkkarista. Suloisinta on se miten hän tanssii aivan innoissaan meidän mukana. Vaikka isommatkin tytöt on aina tykänneet tanssia, niin tämä pienimmäinen on oikea tanssihullu, hän vaan tanssii aamusta iltaan heti kun on musiikkia vaan. Ihan mikä tahansa rytmi kelpaa musiikiksi, ja heti alkaa lantio keikkumaan ja kädetkin on mukana.

Meillä oli kyllä super kiva päivä tyttöjen kanssa, mutta oli kyllä ihanaa kun Otto asteli ovesta sisään. Kaikki kolme neitiä hilpaisivat samantien ovelle ”pappa pappa pappa”, vauva perässä ja kädet ojossa että isi ota syliin. Niin söpöä!

Me saadaan huomenna meille kylään mun vanha työkaveri, ja olen ihan innoissani, kun pääsen vaihtamaan kuulumisia pitkästä aikaa. Muuten meillä ei ole sen kummempia suunnitelmia tälle viikonlopulle, kuin ulkoilua. Pakko lähteä ainakin pulkkamäkeen nyt kun tuota lunta vielä riittää! Huomenna luvassa on muuten kiva ruokaohje täällä blogin puolella, ja blogin fb-sivuilla jotain aika kivaa extraa kaikille bObles-faneille, joten kannattaa seurata. Blogin fb-sivu löytyy TÄÄLTÄ.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

Tällä viikolla on satanut aivan ihanan paljon lunta vihdoin myös tänne Helsinkiin, kun niin pitkään ollaan kaivattu sitä. Lumi piristää maisemaa heti aivan uskomattoman paljon! Nämä kuvat on kuitenkin napattu viime viikonloppuna, ennen kuin yhtään hiutaletta oli vielä satanut maahan, ja kun pakkanen ilman lunta tuntui luissa ja ytimissä.

Niin kuin kerroinkin, me käytiin vauva- ja perhekuvauksessa viime viikonloppuna, ja tämä asu mulla oli siis siellä päällä. Me haluttiin mätsätä koko perhe, ja mietittiin edellisenä päivänä asuvaihtoehtoja. Ei laitettu samaa väriä/samanlaisia vaatteita kaikille, mutta koitettiin vähän värikoordinoida niin että meidän vaatteet eivät ainakaan riitelisi keskenään.

Otolla oli päällä viiininpunainen kauluspaita ja keskisiniset farkut, ja mä valkkasin sitten tuollaisen babypinkin neuleen itselleni, melko saman sinisten farkkujen kaveriksi. Vaaleanpunainen ja viininpunainen sopivat kivasti yhteen ainakin meidän mielestä. Lapsilla oli tarkoitus olla alunperin myös vaaleanpunaista, viininpunaista ja denimiä, mutta lopulta heillä olikin kaikilla sellaiset hempeät mekot, yhdellä vaaleanpunainen ja kahdella luonnonvalkoiset. Uskon että nekin toimivat kyllä meidän asujen kanssa ihan kivasti yhteen.

Perhekuvausten vaatteisiin löytyy tosi paljon kivoja ideoita esim. Pinterestistä, kun laittaa sinne vaan että ”family photo outfits”. Siellä on tosi simppeleitä havainnekuvia siitä, mitkä värit toimivat hyvin keskenään, kun haluaa värikoordinoida asut koko perheelle. Mä oon kyllä ihan koukussa Pinterestiin, ollut jo monta vuotta. Sieltä löytyy ihan kaikkea mitä vaan kuvitella saattaa, ja luulen että käytän sitä enemmän kuin Googlea. Ainoa huono puoli on se että sieltä inspiroituu vähän liikaakin ja tulee välillä aloitettua esim. kaiken maailman DIY-projekteja sitten, jotka jäävätkin kesken tai eivät onnistukaan mun taidoilla. Mutta silti, se saa mut innostumaan uudelleen ja uudelleen.

Tänään alkoi viikonloppu, ja sen kunniaksi lapset pääsivät lelukauppaan ostamaan omilla joululahjarahoillaan kineettistä hiekkaa, kun olivat sitä pitkään jo halunneet ostaa. He tekivät niin fiksusti että ostivat puoliksi ison pakkauksen, niin kummallekin jäi vielä vähän taskurahaa jäljelle ja saivat enemmän, kuin mitä olisivat saaneet jos toinen olisi vaan ostanut. Hiekalla oli tosi hauskaa leikkiä, mä vilautin meidän touhuja insta storynkin puolella. Hiekka oli paljon vähemmän sotkuista kun oletin, ja olisin voinut itsekin muovailla hiekkajuttuja vaikka aamuun asti kun se oli niin chilliä. Ehkä tässä koneen kiinni laitettuani hipsin vielä vähän hiekkamuovailemaan ja teen tytöille yllätyksen aamuksi hiekkalaatikkoon.

Takki Adidas / Neule Gina Tricot / Farkut Gina Tricot / Kengät Zara / Laukku Coach

Aivan ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos mielettömän ihanista viesteistä ja kommenteista joita olette tällä viikolla laittaneet! Mä yritän purkaa viesti- ja kommenttisumaa viikonlopun aikana ja vastailla niihin kaikkiin mihin en vielä ole vastannut. Ootte kyllä parhaita <3

Moikka! Takana on tosi kiva viikonloppu, joka piti sisällään sekä kivaa tekemistä, että rentoa löhöilyä kotona. Voisin siis sanoa että juuri mun lemppari viikonloppu, kun rakastan sekä touhuta, että ottaa rennosti. Perjantaina meillä oli ystäväperhe kylässä koko päivän ja lapsilla riitti leikkiä ja touhua iltaan saakka, ja me aikuiset höpöteltiin ja laitettiin yhdessä ruokaa, eikä unohdettu pulliakaan. Pullat tosin tulivat kyllä pakasteesta, niinkun meillä aika usein, mutta hyviähän nekin ovat. Illalla katsottiin vaan telkkaria ja mentiin aikaisin nukkumaan.

Eilen käytiin kuopuksen yksivuotiskuvauksissa Annina Segermanin studiolla Vallilassa, enkä malta odottaa millaisia ihania kuvia sieltä tulikaan! Meidän aamu oli kyllä sellaista sähellystä kun koitin saada kaikki kolme tyttöä valmiiksi kuvauksia varten ja itseni siinä samalla (kun otettiin myös perhekuva). Lopulta siinä kävi niin että meikkasin itseni vasta automatkalla, ja ehdittiin nippanappa muutama minuutti myöhässä, huh.

Kuvauksissa oli hauskaa, ja Annina oli aivan hurmaava tyyppi. Meidän kohta-yksi-vee oli kyllä varsin vallattomalla tuulella, ihanan iloinen, mutta joka paikkaan olisi pitänyt päästä tutkimaan. Paikallaan pysyminen ei kuulunut suosikkipuuhiin, mutta kyllä uskon että saatiin silti ihania kuvia. Studio oli aivan ihana paikka, ja oli kivaa käydä kuvauksissa.

Kuvausten jälkeen käytiin tekemässä ruokaostokset viikoksi eteenpäin, ihan parasta että sekin on taas viikoksi hoidettu ja nyt ei tarvitse miettiä kauppahommia ollenkaan. Joku kerta olen ajatellut kokeilla jotain kauppakassi-palvelua, että tekisin ostokset etukäteen verkosta ja vaan noutaisin sitten ruuat. Se on varmasti ihan mahtavan helppoa. Ehkä ensi viikko on se viikko kun innostun kokeilemaan? Jotenkin vaan sitä aina tulee ennemmin lähdettyä sinne kauppaan, kun tutustuttua uuteen tapaan tehdä ostokset. Ruokakassipalveluhan meillä on monesti ollutkin käytössä ja ollaan siitä tykätty, mutta koko viikon kaikkia ostoksia jugurteista leipiin yms. en ole vielä tehnyt etänä koskaan. Saa kertoa kokemuksia kauppakassipalveluista jos ootte testanneet!

Kauppareissun jälkeen Zeldan kummisetä tuli meille kylään, ja vietettiin hänen kanssa iltapäivää siinä samalla kun kokkailtiin ja puuhasteltiin muutenkin. Illalla lasten mentyä nukkumaan herkuteltiin Oton kanssa juustoilla, ja katsottiin leffaa Elisan Vuokraamosta. Ihanan rento lauantai.

Ja tänään on sitten ollut mukava sunnuntai. Aamulla Otto heräsi lasten kanssa, ja itse nukuin kymmeneen asti! Mitä luksusta, sen jälkeen oli todellakin uudelleensyntynyt olo, kun olin mennyt illalla nukkumaankin jo ennen puolta yötä. Yötä toki pilkkoivat yöherätykset minityypin kanssa, mutta silti sain nukkua yhteensä tosi pitkän yön, ja se teki kyllä hyvää. Saankohan tänään unta ollenkaan kun nukuin niin pitkään?!

No, sitä on turha murehtia etukäteen, jos en saa, niin luen sitten kirjaa sängyssä, se vasta luksusta onkin. Siitä on nyt reilu viikko kun kuopus muutti omaan huoneeseen nukkumaan (ja nukkuu siellä yleensä aamuyöhön asti, ennen kuin tulee meidän viekkuun), ja on niin ihanaa kun voi taas illalla pitää valoa päällä makkarissa ja lukea kirjaa. Niiin parasta, mä rakastan lukemista ennen nukkumaanmenoa, ja nyt olen taas lukenut joka ilta. Yleensä nukahdan niin että kirja on vielä mulla käsissä (tai naamalla), ja Otto siitä sitten nostaa ystävällisesti kirjan pois ja sammuttaa valon. Mutta oikeesti, aivan ihanaa!!

Apua, ajauduinpas sivuraiteille nyt, kun aiheena oli tämä päivä. Aamulla heräämisen jälkeen oli ihana fiilis, ja aurinko paistoi.  Me päätettiin lähteä päiväksi Oton perheen luokse Graniin ja siellä vierähtikin monta tuntia, ulkoillessa ja hengaillessa. Tosi kiva päivä ja lapset saivat purkaa hulluna energiaa puistossa, ja kävelyllä.

Kiitos muuten kaikille farkkusuosituksista, niitä on tullut ihan hurjan suuri määrä! Ainoa on vaan että aika todella tasaista tuntuu olevan eri merkkien kesken, ja musta tuntuu että oon vaan enemmän sekaisin kuin ennen postausta, että mitä lähden ostamaan! Kun niin erilaisia kokemuksia monella samoistakin merkeistä, toiset kehuu ja toisilla ollut ihan huonot. Mutta kokeilemallahan se selviää, mikä itselle sopii parhaiten. Nyt ainakin tiedän mitä lähden kokeilemaan, ja katson sitten sen pohjalta lisää.

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille <3