Raskausviikko 29. (28+0-28+6)

16.06.2021

Sinne vierähti viimeisen kolmanneksen ensimmäinen viikko ja samalla lasten ensimmäinen kesälomaviikko. Viime viikolla otin 50×90 tyynyn polvien väliin nukkuessa, kun tiedän, että moni tekee niin raskausaikana. Ajattelin sen helpottavan, kun mulla oli muutamana yönä ollut lonkat hieman kipeänä kääntyillessä. Tyynyn kanssa nukuin muutaman yön, mutta se ei yhtään auttanut, vaan päin vastoin pahensi: sen kanssa mulla tuli polvet kipeäksi! Ensin kuvittelin sen olevan myös joku raskausoire, mutta sitten yhtenä yönä olin heittänyt unissani tyynyn lattialle ja nukuin heräämättä aamuun asti ilman polvisärkyä. Päätin, että tyyny saa jäädä sinne lattian nurkkaan, ja ei ole särkenyt polvia sen jälkeenkään.

Olin niin onnellinen tästä öisien polvisärkyjen loppumisesta, että en edes muistanut enää miksi olin alunperin ottanut sen tyynyn unikaveriksi. Mutta tässä kirjoittaessani muistin, että ainiin, nehän olivat ne lonkat. Mutta nekään eivät ole nyt vaivanneet onneksi moneen yöhön. Minä en siis nähtävästi ole yksi niistä raskaanaolijoista, jotka vannovat tyynyjen kanssa nukkumisen nimeen. Mulle on helpompaa kun on vaan se yksi tyyny pään alla, haha. Mutta tulipahan kokeiltua, ei siinä mitään. Ja voihan se olla, että sellainen kunnon isompi vartalotyyny auttaisi paremmin, kun tuo meidän oli vähän lyhyt.

Päivisin mulla ei juurikaan mitään kipuja ole ollut missään nivelissä, ne on vaan ne yöt ja kyljen kääntämiset/pitkään samassa asennossa nukkumiset. Herään välillä kun käännän kylkeä, koska tässä vaiheessa se ei mene enää niin ohimennen, kun mahalla on sen verran jo kokoa, heh. Mutta pääosin on vielä ihan levännyt ja jaksavainen olo päivälläkin ja kokonaisiakin öitä on tähän viikkoon mahtunut. Ja se on varmaan myös tämä kesä ja aurinko, joka piristää. Ja tietty sekin, ettei aamulla ole pakko nousta mihinkään tiettyyn kellonaikaan, kun lapsilla ei ole koulua/dagista. Niin jos ei saa niin hyvin nukuttua yöllä, voi unia jatkaa vielä aamulla.

Vauva on nyt viime päivinä liikkunut todella paljon, mutta suurin muutos on itse asiassa aika hienovarainen. Hän on puskenut selkää/pyllyä ylöspäin tähän asti aina vasemmalta puolelta, ihan sieltä viikolta 15+ asti kun kuvasin ekat liikkeet videolle. Mutta nyt viikolla 29 hän yhtäkkiä päätti, että venyttää sittenkin mun napaa, eikä enää vasenta puolta. Ja nyt hän puskee ylöspäin siis ihan keskeltä mahaa, ja silloin mun maha on tosi hassun muotoinen ja eteenpäin työntyvä, ihan kuin jalkapallo paidan alla.

Vointi on edelleen hyvä. Hieman ovat ehkä harjoitussupistukset lisääntyneet viime aikoina, nyt niitä on tullut kyllä ihan päivittäin muutamia, mutta edelleen menevät heti levossa ohi, eivätkä vaivaa esimerkiksi kävellessä liikaa. Ylös (esim. sohvalta) nouseminen, portaat ja kumartelu ovat niitä juttuja, jotka supistuksia aiheuttavat. Mutta ne ovat todellakin enemmän kuin tavallisia tässä vaiheessa raskautta ja varsinkin kun ovat kivuttomia, niin ne eivät mua pelota.

Ollaan lähdössä reissuun vielä tässä kesäkuun aikana Oulun seudulle, joten toivon, että mun vointi säilyy hyvänä vielä ainakin sen aikaa. Sitten heinäkuussa voi jo himmailla ja pysytellä lähempänä kotia ja tehdä pikkuretkiä, jos vointi sallii. Seuraava neuvolakäynti mulla on vasta kesäkuun loppupuolella ja sitä odottelen mielenkiinnolla, että onko mulla lähtenyt rauta-arvot nousuun, kun olen syönyt rautaa, ja ovathan kaikki muutkin arvot kunnossa. Mutta hyvästä voinnista ainakin voisi päätellä, että kaikki on ihan niin kuten pitääkin. Olen niin onnellinen, että ollaan jo näin hyvillä viikoilla ja vauva kasvaa ja voimistuu joka päivä.

Checklist viikko 29.:

Vauvan koko hedelmänä: Talvikurpitsa (ja edelleen). Samassa appissa vauvan koko on myös koiranpentu ja suklaarasia, mitkä naurattavat mua kovasti, koska koiranpentuja on noin miljoona eri kokoista riippuen rodusta, iästä ja vanhempien koosta, ja suklaarasoita samoin. Suurimmat suklaarasiat ovat vastasyntynyttäkin isompia, puhumattakaan siitä, minkä kokoinen serkkuni irlanninsusikoiran pentu oli kolmen kuukauden iässä viime kesänä, hah. 

Cravings: Nyt ei ole tehnyt oikein mieli mitään ja tuntuu, että ei pysty syömään ihan niin paljoa kerrallaan ruokaa enää, kun vauva on vallannut sen verran tilaa mahasta. Ei oikein tule edes nälän tunnetta, olen syönyt vaan säännöllisesti kohtuullisen kokoisia annoksia ruokaa, että jaksan. 

Oireet: Ei muita oireita, paitsi nuo yölliset nivelsäryt (jotka menivät onneksi ohi), sekä satunnaiset harjoitussupistukset. 


Vauvalle nimi – lopullinen valinta on tehty

10.06.2021

Me päästiin viime viikolla viimeinkin lopputulokseen vauvan nimen kanssa. Etunimi on ollut selvillä jo sieltä ylimääräisestä 16. viikon ultrasta lähtien kun saatiin kuulla vauvan oletettu sukupuoli. Toinen ja kolmas nimi sen sijaan ovat olleet hakusessa aina tänne asti. Vaihtoehtoja on ollut todella monta erilaista ja ollaan pyöritelty nimiä vaikka ja miten päin. Nyt kuitenkin vihdoin tuntuu, että meillä on juuri se yhdistelmä, joka halutaan vauvalle antaa.

Näin kun kyseessä on neljäs lapsi ja neljäs lapsi samaa (oletettua) sukupuolta, niin ensin tuntui, että nimen keksiminen on haastavaa, koska ollaanhan me käytetty jo yhdeksän kaunista tytön nimeä aiempien lastemme nimissä. Mutta pikkuhiljaa niitä kauniita nimiä alkoi tupsahdella mieleen ja sieltä nousi esiin juuri se yksi etunimi, joka tuntui vaan niin oikealta. Tiedettiin mitä haluttiin toisilta nimiltä, mutta niitä upeita nimiä oli niin monia, että lopullista valintaa oli vaikea tehdä. Mutta lopulta se oikea yhdistelmä valikoitui.

Meille on aina ollut tärkeää, että nimellä on joku merkitys ja tarina. Se on ollut tärkein tekijä nimeämisessä meille, että nimellä on meille vanhemmille joku syvempi merkitys kuin  se, että se on kaunis nimi. Tälläkin kertaa me löydettiin merkityksellisten nimien yhdistelmä, joka tuntuu tismalleen meiltä ja tismalleen siltä, mitä tästä vauvasta ajatellaan.

Moni sanoo esimerkiksi, että vauvan pitää olla nimensä näköinen, tai että lopullinen nimi on päätetty vasta sitten kun on nähnyt vauvan, jotta tietää, että nimi sopii juuri sille vauvalle. Tai että nimeä on vaihdettu vauvan synnyttyä, koska vauva ei näyttänytkään siltä nimeltä, jota olivat miettineet. Itse taas en oikein osaa samaistua siihen, koska meidän nimet on aina vähän sellaisia, että en minä tiedä miltä sen nimen kantaja näyttää, hah. Koska en tunne ketään sen nimisiä kuin meidän lapset. Joten on siis helppoa ajatella, että lapsi on nimensä näköinen, kun en tiedä ketään muutakaan sen nimistä. Siksi ollaan rohkeasti uskallettu lyödä nimet lukkoon jo raskausaikana. En osaa kuvitella, että nimi EI sopisikaan lapselle. Se aivan varmasti sopii.

Meillä ei ole koskaan ollut mitään sellaista tytön nimien listaa, josta oltaisiin valikoitu aina seuraavalle joku edelliseltä yli jääneistä. Ollaan aloitettu nimen miettiminen aina ihan ”nollasta”, sen hetkisten mieltymysten ja ajatusten perusteella. Ja se on toiminut hyvin. Nyt tältä neljänneltä meiltä kuitenkin jäi valtavasti erilaisia toisia ja kolmansia nimiä jäljelle, joita ei nyt käytettykään. Se on ihan hyvä, jos joskus vielä pääsee nimeämishommiin, että niitä on pitkä lista valmiina, hah.

Olen edelleen ihan valtavan onnellinen meidän lasten nimistä, ja koen, että jokaisella on juuri se hänelle sopiva nimi. Ainakin toistaiseksi kaikki ovat olleet myös erittäin tyytyväisiä omaan nimeensä, mistä olen kiitollinen ja onnellinen. Itse kuitenkin ajattelen, että siitä huolimatta, että ollaan vanhempina valittu itsellemme merkitykselliset nimet, tärkeintä on se, että lapsi tykkää nimestään.

Jos joku meidän lapsista haluaisi joskus vaihtaa nimensä, tukisin sitä ihan 100% enkä todellakaan loukkaantuisi. Jokainen tietää itse parhaiten mikä nimi itselle sopii, eikä siihen ole vanhemmillakaan mitään nokan koputtamista. En koskaan haluaisi, että lapsi pitäisi itsellään nimen, jota ei koe omakseen, vain siksi ettei halua pahoittaa vanhempansa mieltä. Jokaisella on oikeus tuntea olo juuri omaksi itsekseen. Ja jos lapsi vaihtaisi nimensä, alkaisin heti kutsumaan lasta sillä hänen valitsemallaan nimellä, enkä jäisi roikkumaan meidän valitsemaan nimeen.

Tällä hetkellä olen ihan super fiiliksissä tästä nimestä, joka meillä on mielessä, enkä malta odottaa että päästään käyttämään sitä ihan oikeasti! Ekaa kertaa lapset olivat myös mukana ideoimassa nimeä ja tietävät vauvan nimen jo valmiiksi. Ollaan uskallettu luottaa siihen, että he pitävät nimen vielä salaisuutena. Lapsetkin puhuvat pikkusiskosta nimellä ja makustelevat nimeä jo valmiiksi. Se tuntuu meistä kaikista hyvältä ja siltä, että se sopii tähän porukkaan täydellisesti.

Mulle iskee aina nimen keksimisen jälkeen pieni haikeus! Se on niin iso merkkipaalu, joka on sitten ohi, eikä koskaan tiedä pääseekö sitä kokemaan enää uudelleen. Nimien miettiminen on ollut mulle lapsesta asti jotenkin tosi ihana ”harrastus”. Lainasin joskus kouluikäisenä jo kirjastosta harvinaisten nimien kirjoja ja rakastin lukea lehdestä kasteilmoituksia ja harvinaisia vanhoja nimiä hautakivistä. Olin tehnyt varmasti satoja nimilistoja jo ennen kuin täytin 15. On ollut mieletöntä päästä nimeämään niin monta ihanaa pikkutyyppiä <3

Kyselin alkukeväästä Instagramin puolella teidän nimi-ideoita ja niitä kertyi ihan valtava määrä. Mun profiilissa @iinalaura storykohokohdissa on sellainen kohta kuin ”vauvan nimet” ja sieltä löytyy todella paljon kauniita ja hieman harvinaisempia nimi-ideoita tytön nimistä, pojan nimistä ja unisex-nimistä aakkosjärjestyksessä, jos joku kaipailee ideoita! Lisäksi löytyy listattuna seuraajien eniten ehdottamat nimet.


Raskausviikko 28. (27+0-27+6)

08.06.2021

En jotenkin oikein voi tajuta, miten pitkällä raskaudessa jo olenkaan! Viime viikolla 10 viikkoa pidemmällä ollut ystäväni synnytti jo. Toisen ystäväni laskettu aika on alle kahden viikon kuluttua – meilläkin oli 10 viikkoa eroa lasketuissa ajoissa. FB:n odotusryhmässä osa jo pakkailee sairaalakassia ja kaikki on valmiina vauvaa varten, toki sielläkin useimmat ovat mua pidemmällä, kun mun laskettu aika on vasta elokuun lopussa. Mutta silti! Nyt kun lapset jäivät lomalle, se mistä olen koko ajan puhunut, että sitten kun on enää kesä jäljellä se menee ihan liian nopeasti, oikein konkretisoituu. Tässä kun on nyt tehty kesäsuunnitelmia, niin kesäkuu ainakin hujahtaa ohi ihan hetkessä – kesäkuun viikonloput on jo täynnä. Sitten on yhtäkkiä jo heinäkuu ja sitten, KÄÄK, elokuu!

Mulla on hullu vauvakuume, mutta silti ei oikein vieläkään käsitä, että meille ihan oikeasti on tulossa vauva. Vaikka ollaan nähty hänen ihanat ja suloiset kasvot ja vaikka vatsa kasvaa ja tunnen hänen liikkuvan voimakkaasti joka päivä, tuntuu niin hassulta, että hän on ihan oikea ihminen siellä. Aina hetkittäin tulee sellainen ”OMG! meille oikeasti tulee vauva!” -fiilis. Voin kertoa, että näin kun kyseessä on ”jo” neljäs kerta, niin ihmettelen itsekin miten tämä ei tunnu jo ihan peruskauralta. Mutta kun raskaus, synnytys, vauva – ne on kaikki ihan valtavan suuria ihmeitä. Ja kun alussa ei todellakaan uskaltanut komplikaatioiden vuoksi heittäytyä siihen tunteeseen heti, että nyt meille on tulossa vauva, niin on tuntunut pelottavalta päästää itsensä kiinni siihen tunteeseen myöhemminkin.

Rakastan tätä pientä ihan valtavasti jo nyt ja tiedän, että sitten kun saan hänet rinnalle, tajuan, että juuri hän siellä oli koko ajan ja hänhän on ihan tuttu ja juuri se pala, joka meidän perheeseen kaivattiin. Mutta toistaiseksi pää ei ihan vielä ole mukana siinä, että kolmen kuukauden kuluttua olen jo neljän lapsen äiti ja eletään vauva-arkea. Odotan sitä ihan valtavan suurella innolla, mutta silti jo nyt niin haikeana siitä, että tämä raskaus on pian ohi. Haluan nauttia jokaisesta hetkestä ja fiilistellä vielä tätä mahaa ja sitä, miten ihmeellistä on saada kasvattaa sisällään uutta elämää.

Olen voinut edelleen tosi hyvin, vaikkakin eilen ja tänään on pitkästä aikaa vaivannut päänsärky. Yöt ovat ehkä alkaneet olla taas hieman katkonaisempia, herään yleensä ainakin kerran yössä pissalle, mutta muuten energiaa riittää kyllä hyvin. Viime viikolla meillä oli paljon sovittua ohjelmaa, mutta jaksoin ihan helposti esimerkiksi useamman tunnin kuvaukset rannalla seisten vielä, mitä en ikimaailmassa olisi jaksanut tokassa tai kolmannessa raskaudessa näillä viikoilla. Ihanaa kun on jaksava fiilis! Nyt on uskaltanut tehdä tähän kesäkuulle rohkeasti kesäsuunnitelmiakin, kun aiemmin koko kesä on ollut ihan avoin kysymysmerkki, kun ei voinut etukäteen tietää mun vointia. Toivottavasti jaksan touhuilla mahdollisimman pitkälle kesään lasten kanssa kaikkea hauskaa!

Nyt on taas sellainen fiilis, että maha ei ole juurikaan kasvanut hetkeen, vaikka kyllähän se varmaan kasvaa koko ajan. Mittasin pari viikkoa sitten vyötärön ympäryksen huvin vuoksi, että joko on metrin raja rikki, mutta vielä on monta senttiä matkaa siihenkin. Vauva liikkuu aktiivisesti edelleen, mutta suurempia käännöksiä ei ole nyt tehnyt, enemmän vaan tykitellyt nyrkeillä ja jaloilla menemään. Olen nauttinut siitä valtavasti! Ihana liikkuvainen pieni. Hän selvästi reagoi jo ääniin ja liikkuu aina kun isosiskot laulavat hänelle.

Vau.fi mukaan vauvan sydänäänet voivat tällä viikolla jo kuulua vatsan läpi, mutta vielä ei olla kokeiltu! Lisäksi nyt vauvalla pitäisi olla painoa n. kilo ja ilmeisesti myös kolmas raskauskolmannes on alkanut. Mun raskausappin mukaan se alkaa 28+0, mutta Vau.fi mukaan 27+0. En tiedä kumpi pitää paikkansa, mutta nyt tosiaan kun tätä kirjoitan, niin mulla on jo se 28+0, eli viimeisellä kolmanneksella taidetaan olla. Ihan kreisiä! Tästä lähtee loppusuora. Ihanaa ja haikeaa.

Checklist viikko 28.:

Vauvan koko hedelmänä: Talvikurpitsa (edelleen)

Cravings: Mansikat! 

Oireet: Ei juurikaan oireita, paitsi nyt parina päivänä päänsärkyä. 


Vauvavakuutus syntymättömälle lapselle – kyllä vai ei? 

04.06.2021

Kaupallinen yhteistyö: If

Enää alle kolme kuukautta laskettuun aikaan, ihan hurjaa miten nopeasti aika menee. Tällä viikolla lapset jäävät kesälomalle koko kesäksi. Ja sehän me tiedetään jo 10 vuoden kokemuksella, että kesät lasten kanssa kuluvat yhdessä hujauksessa. Pian meidän vauva siis jo syntyy, heti lasten 10 viikon kesäloman jälkeen, jos kaikki menee kuin oppikirjoissa.

Ollaan oltu todella onnekkaita, kun kaikki on raskaudessa tähän asti sujunut niin hyvin (ihan sitä dramaattista alkua lukuunottamatta). Raskauden aikana turvaa mulle on tuonut myös vauvavakuutus, joka otettiin heti kun se oli mahdollista ottaa.  Meidän kaikilla lapsilla on ollut vauvavakuutus jo raskausaikana ja tietysti haluttiin sellainen myös meidän tulokkaalle. Miksi? No siihen on monta eri syytä.

Aloitetaan ehkä siitä juurisyystä, omasta lapsuudestani. Minä olin lapsena usein kipeänä, oli korvakierrettä, kitarisaleikkausta, siitepölyallergiaa, umpisuolileikkausta, keuhkoputkentulehduksia ja angiinaa. Vietin monia iltoja tai öitä istuskellen äidin kanssa lastenklinikan päivystyksessä jonottamassa, että joku ehtisi tutkia mut. Sitten jonottamassa röntgeniin, sitten labraan ja sitten taas lääkärille. Muistan miten hitsin tylsää ja rasittavaa siellä oli jonottaa joka asiaa, varsinkin huonovointisena. 

Ja näin vanhempana tulee mietittyä itse myös sitä äidin näkökulmaa, että on varmasti ollut äidille tosi raskasta aina raahautua sinne kipeän lapsen kanssa, istua siellä tuntikaupalla ja sitten mennä kauas kotiin joskus keskellä yötä. Päätin jo esikoisen kanssa, että jos vain mahdollista, en halua kokea samaa. Ja siksi me otettiin vauvavakuutus heti.

Me ollaan oltu siitä onnekkaita, että meidän lapset ovat näiden 10 vuoden aikana lähtökohtaisesti olleet kaikki tosi terveitä verrattuna siihen, miten paljon itse lapsena sairastin. On ollut vuosia, että jonkun lapsen vakuutusta ei ole tarvittu kertaakaan. Toisena vuonna taas on sattunut yhdelle angiinaa, toiselle käden murtumaa ja kolmannelle perus hengitystieinfektioita, jolloin nopea apu on ollut suuri helpotus.

Optimitilannehan on juuri se, että vakuutusta ei tarvita. Silti mielelläni maksan turvasta ja mielenrauhasta. Siitä, että sitten kun tulee se tilanne, että hoitoa tarvitaan, sitä saa välittömästi juuri sieltä mistä haluaa ja lääkärinkin voi valita itse. Yksityisellä pääsee suoraan erikoislääkärille ja saa aina asiantuntevaa apua. Eri tutkimuksiin ei tarvitse jonottaa ja lääkärikäynti tutkimuksineen hoituu kokonaisuutena tehokkaasti ja nopeasti. 

Suorakorvauksen ansiosta ei tarvitse tehdä itse korvaushakemusta ja useimmiten käynnillä maksaa vain omavastuun, jos sitä on vielä jäljellä. Ifin vakuutukseen kuuluu Suomen laajin verkosto lääkäriasemia, joissa on suorakorvauspalvelu.

Vauvavakuutus on arjessa ihan älyttömän kätevä, koska se tuo joustoa ja tekee kaikkien lasten lääkäriasioiden hoitamisesta helppoa ja sujuvaa. Mutta sen arjen lisäksi kaikkein tärkeintä mulle on lapsen vakuutuksessa se, että jos tapahtuisi jotain oikeasti todella vakavaa, lapsi saisi parasta mahdollista hoitoa niin nopeasti kuin mahdollista, sekä kaiken mahdollisen avun ja tuen arkeen ja toimeentuloon, mikäli sairaus tai vamma olisi esimerkiksi loppuelämän mittainen. 

Vakuutuksen voi ottaa lapselle toki myöhemminkin kuin raskausaikana, mutta silloin vakuutuksesta saatetaan rajata pois ne sairaudet, joita lapsi on jo mahdollisesti ehtinyt sairastaa. Ainoa tapa varmistaa, että vakuutus korvaa kaiken mahdollisen, on hakea sitä mahdollisimman aikaisin raskausaikana. Tällöin rajoitusehtoja ei tule. 

If vauvavakuutusta syntymättömälle lapselle voi hakea helposti netissä jo raskausviikolta 12 alkaen, eli jopa ennen rakenneultraa. Esimerkiksi jos lapsi syntyy keskosena tai synnytyksessä tulee komplikaatioita, ei vakuutusta välttämättä myönnetä enää myöhemmin. Vakuutus tuo turvaa jo raskausaikana, sillä se korvaa myös mahdollisen äidin pitkän sairaalassaolon (yli 30vrk, ei tarvitse olla yhtäjaksoinen), jos joutuisi vaikkapa vuodelepoon. 

Arvostan todella paljon myös sitä, että vakuutukseen sisältyy terveysneuvonta, eikä tarvitse itse pähkäillä, että mikä on sellainen tilanne, jossa lääkäriä tarvitaan. If vauvavakuutukseen sisältyy If Terveys -palvelu, jonka terveysneuvontaan voi soittaa ympäri vuorokauden ja kysyä neuvoa ja se palvelee jo raskausaikana. 

Raskausaikana voi tulla vaikka ja mitä kysyttävää tai kummallisia oireita, joista ei oikein tiedä kuuluvatko ne asiaan vai eivät, niin se helpottaa kun voi kysyä ammattilaiselta, joka auttaa heti, vaikka keskellä yötä. Palvelu jatkuu myös lapsen syntymän jälkeen ja toimii mieltä askarruttavissa asioissa myös vauvan ja isommankin lapsen kanssa.

Tykkään itse vanhempana ennakoida ja turvata selustaa kaikessa missä se on mahdollista. Silloin voi keskittyä arjessa olennaiseen, eikä tarvitse murehtia, että mitä jos. Siksi haluttiin toimia näin myös meidän tulevan neljännen pienen kanssa. En missään nimessä halua vastakkainasetella julkista ja yksityistä hoitoa, sillä olemme saaneet julkisellakin puolella todella hyvää hoitoa. Mutta meille vakuutus tuo turvaa ja valinnan mahdollisuuksia, sekä sujuvuutta arkeen, ja ne ovat olleet meille ne merkittävät tekijät, miksi ollaan valittu ottaa vauvavakuutus joka kerta.

If Vauvavakuutus on muuten voimassa sinne asti, että vauvat ovat kahdeksankymppisiä mummoja ja pappoja, eli se tuo turvaa todella pitkäksi aikaa, tapahtui mitä tapahtui elämässä. Käy tutustumassa If vauvavakuutukseen lisää Ifin sivuilla. Siellä on kattavasti tietoa vakuutuksen ottamisesta, vakuutusehdoista ja hinnoista.


Parhaat kesälomakirjat lapsille & aikuisille

02.06.2021

Kaupallinen yhteistyö Werner Söderström Oy.

Uskomatonta, että tällä viikolla jo alkaa koululaisten kesälomat! Enää pari hassua päivää koulua jäljellä ja sitten edessä kesä ja vapaus. Meillä on sellainen perinne lasten kanssa, että kesäloman alkajaisiksi lapset saavat valita mieluisat kesälomakirjat itselleen. Toki tässä naurattaa se, että kesälomakirjat luetaan yleensä jo ekana lomapäivänä, sitten saakin suunnata jo kirjastoon hakemaan valtavan kirjapinon tai äänikirjojen pariin. Mutta ideana kesälomakirja on mun mielestä ihana ja symbolinen. Kesäloma oli aina lapsena mulle niin parasta aikaa juuri siksi, kun sai rauhassa lukea kirjakaupalla, eikä ollut mihinkään kiire. Rakastin uppoutua kirjojen maailmaan tuntikausiksi ja unohtaa kaiken muun ympäriltä.

Siksi kokosinkin teille nyt kesäloman mahtavimman kirjavinkkipaketin, joka sisältää runsaasti luettavaa niin koululaisille kuin aikuisillekin! Halusit sitten huumoria, jännitystä tai kepeää kesäviihdettä, kaikkea löytyy!

Kesälomakirjat pikkukoululaisille:

Ella ja Kaverit: Ella ja kaverit etäkoulussa

Harvinaisen ajankohtainen kirja lapsille, jotka viime vuonna (ja osa vielä tänäkin vuonna) ovat olleet laajasti etäkoulussa. Ella ja kaverit ovat siirtyneet kolmannelle luokalle, mutta suunnitelmat menevät uusiksi, kun kaikki siirtyvätkin etäkouluun. Ella ja kaverit on tuttu ja huippu sarja jo mun lapsuudesta, ja edelleen sarja kasvaa ja kehittyy. Anni Nykäsen uudet mahtavat kuvitukset ovat olleet meidän lasten mieleen ja kirjan luki innoissaan sekä 9v että 8v.

Tietopalat-sarja: Jalkapallo haltuun ja Salaperäinen kissa

Uusi Tietopalat-sarja on tarkoitettu alakouluikäisille ja se innostaa lukemisen pariin tarjoamalla kiinnostavaa tietoa. Jalkapallo haltuun paljastaa jalkapallon salat Suomessa ja on varmasti jokaisen pikku jalkapallofanin hyödyllinen opas. Salaperäinen kissa taas kertoo paljon kiinnostavaa tietoa kissoista. Kirjoissa on paljon kuvitusta ja sopivasti tekstiä, hauskasti kirjoitettuna. Loistava pehmeä lasku tietokirjojen maailmaan itse luettuna. Syksyllä sarjaan on tulossa kaksi uutta osaa uusista aiheista.

Mortina-sarja: Mortina ja loma lumolammella

Mortina ja hänen perheensä kutsutaan kesänviettoon Lumolammelle Tuoni-äidin siskon eli Kamalia-tädin ja Adalbert-serkun luo. Zombien rento lomatunnelma on pilalla, kun Kamalia-tädin ja Adalbert-serkun talo julistetaan pakkohuutokaupattavaksi, koska ihmiset luulevat taloa autioksi. Keksiikö Mortina keinon Villa Perikadon pelastamiseksi ilman, että zombien salaisuus paljastuu? Mortina-sarja on meidän 8-vuotiaan ehdoton ykköslemppari kirjasarja ja kannattaa ehdottomasti lukea myös aiemmat osat Mortina, Mortina ja ällöttävä serkku sekä Mortina ja aavepoikakaveri. Kirjat ovat lyhyitä, niissä on hauska värikäs kuvitus ja mahtavaa huumoria.

Olga-sarja: Olga ja täystuhot

Olga on meillä kaikkien lasten suosikki, vaikka kirjat ovatkin enemmän kouluikäisille ja itsenäisesti lukeville tarkoitettu. Koululaiset lukevat Olga-kirjoja ääneen myös 4-vuotiaalle, joka rakastaa niitä. Olgan lisäksi kirjoissa seikkailee hamsterin ja perunan risteytystä muistuttava avaruusolio Njää (lajiltaan Olgamus naurettavilius), joka tässä uusimmassa osassa saa pentuja! Miten Olga selviää pikkuisten oliovauvojen hoidosta? Olga-kirjoissa on paljon kuvia ja ja hauskoja yksityiskohtia ja ne tempaisevat mukaansa. Meillä lapset tykkäävät piirtää myös omia Olgamus-lemmikkejä, siihen löytyy kirjasta ohjeet.

Elina ja Sofia: Rohkeasti sinä

Maailman ihanin ja rohkaisevin kirja, joka jokaisen pikkukoululaisen kannattaa lukea. Kirja kannustaa olemaan juuri oma itsensä ja hyväksymään kaikki muutkin sellaisina kuin he ovat. Kirja sisältää paljon Elinan ja Sofian esimerkkejä koulumaailmasta ja oivaltavia vinkkejä itsetunnon vahvistamiseen, stressinpoistoon, piristykseen kuin keskittymiseenkin. Tämä on ihana kirja, joka opettaa tunnetaitoja koululaisille hauskasti ja kiinnostavasti, sekä samaistuttavasti Elinan ja Sofian kautta.

Kesälomakirjat isommille koululaisille ja varhaisteineille:

Homma hallussa, Keiko Carter

Keiko ja hänen ystävänsä Audrey ja Jenna ovat olleet tiivis kolmikko jo alaluokilta asti. Seitsemättä luokkaa edeltävän kesäloman aikana he tuntuvat kasvaneen erilleen, mutta Keiko on päättänyt pitää porukan yhdessä. Kirjassa puidaan niin ystävyyskriisiä ja perhepulmia kuin ihastuksiakin. Jos tykkää Jenny Hanin kirjoista (ja niiden pohjalta tehdyistä leffoista, kuten meillä tykätään myös), tykkää luultavasti myös näistä. Meidän 9v luki tämän ennätysnopeudella, kun tarina tempaisi mukaansa. 

Uljasmaa: Veren ja luun voima

Olen aiemminkin nostanut esiin huikeaa Uljasmaa-sarjaa, eikä sarjan kolmas osa jättänyt kyllä yhtään kylmäksi! Uljasmaa-sarjan uusimmassa osassa nimeltä Veren ja luun voima Oka, Peloton ja Taivas yrittävät löytää keinon, jolla päihittää hirveä murhaaja, joka Uljasmaata nyt johtaa. Onnistuvatko he siinä ja mihin seikkailu heidät tällä kertaa johtaa? Uljasmaa-sarja on Soturikissojen tekijöiden rikasta mytologiaa, seikkailua ja jännitystä vilisevä upea kirjasarja, josta on nyt ilmestynyt jo kolme osaa. Kirjassa on melko hurjiakin juttuja, joten kaikkein herkimmille en suosittele niitä ainakaan iltalukemiseksi. Meillä tätä sarjaa on lukenut esikoinen nyt n. vuoden ajan, eli 8-vuotiaasta alkaen.

Nolo elämäni-sarja: Olisinpa suosittu

Nolo elämäni on kuin glitterillä kuorrutettu versio Neropatin päiväkirjoista, täynnä hauskoja kuvia ja teräviä huomioita. Sarja kertoo 14-vuotiaasta Nikkistä, joka isänsä uuden työn ansiosta aloittaa uudessa koulussa 8. luokan alussa. Koulun ilkeä tyttöporukka SSS eli Söpöt, siistit ja suositut aiheuttaa hankaluuksia, mutta onneksi Nikki löytää lopulta myös ystäviä ja jopa ihastuksen. Sarjan kolmas kirja ilmestyy syksyllä. Kirjat esittelevät monille koululaisille ajankohtaisia aiheita, kuten oman kaveriporukan löytämistä ja sopivat hyvin siihen ikään, kun teinijutut alkavat jo vähän kiinnostaa, mutta kuitenkin alakoululaiselle sopivalla tavalla. Sarjasta on julkaistu nyt kaksi ensimmäistä osaa, Olisinpa suosittu, Olisinpa bilehile ja kolmas osa Olisinpa poptähti ilmestyy ihan pian, 7.6. jo!

Kesälomakirjat aikuisille:

Tarja Kulho: Lomille lompsis

Tarja Kulho on juuri se ihminen, joka käyttää ilmaisuja ”Terse” ja ”Lomille lompsis”. Jos siis rakastat lukea somessa ketjuja ärsyttävistä sanoista ja lauseista, rakastat myös Tarja Kulhoa. Hän on kaikessa stereotyyppisyydessään ihan mahtava hahmo ja nopealukuinen kirja saa kyllä nauruhermot kutkuttamaan. Meillä Otto yllättäen innostui tästä luettuaan takakannen ja hörähteli yhtenä iltapäivänä lakkaamatta lukiessaan Tarja Kulhon toilailuista.

Jani Toivola: Rakkaudesta

Jani Toivola pohtii super kauniissa uutuuskirjassaan miehiä, maskuliinisuutta, seksuaalisuutta ja rakkautta. Kirjan kannet on suunnitellut sama tyyppi kun taannoisen Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla toinen -teoksen, ja molemmat ovat kyllä kirjahyllyn kaunottaria. Tämä kirja avaa tosi kiinnostavalla tavalla Janin kokemuksia miehenä ja herättää paljon ajatuksia siitä, millaisia paineita ja odotuksia miehet kohtaavat nykypäivänä ja ovat kohdanneet vuosien saatossa. Jokaisen kannattaisi lukea tämä kirja.

Elly Griffithsin Ruth Galloway-dekkarit, uusin kirja Maan alla:

Suosikkihahmo arkeologi Ruth Galloway joutuu syvälle rituaalisurmien ja katoamistapausten keskelle. Kuka murhaa kylmäverisesti kodittomia ja tappaa naisia? Ruth ja komisario Harry Nelson etsivät syyllistä ja taistelevat aikaa vastaan. Vaikka Elly Griffithsin kirjoissa teemat ja rikokset ovat hurjia, kirjat on kirjoitettu miellyttävästi eivätkä ne ole liian jännittäviä tai ahdistavia. Olen lukenut useampia Elly Griffithsin Ruth Galloway -kirjoja vuosien varrella ja suosittelen koko sarjaa lämpimästi, jos tykkää jännittävistä, mutta ei liian raaoista dekkareista.

Kerttu Kotakorpi: Suomen luonto 2100

Kirjassa Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi kertoo kiinnostavasti ja selkeästi millaiseksi Suomen luonto on tulevina vuosina muuttumassa. Kirja antaa paljon tietoa ja ajattelemisen aihetta ja kertoo tulevista muutoksista ilman pelon lietsontaa, mutta kuitenkin rehellisesti. Opin kirjasta paljon uutta, ja sitä lukiessa muistaa hyvin, että asioilla on aina monia puolia. Suosittelen tätä kyllä jokaiselle luettavaksi.

Saara Turunen: Järjettömiä asioita

Yksi meidän tämän kevään Lönkan lukupiirin kirjoista. Kirja oli tosi ajatuksia ja tunteita herättävä, koska päähenkilö oli mun mielestä aika vaikea tyyppi. Hän vaatii muilta todella paljon, mutta antaa itse aika vähän takaisin. Kirjassa puhutaan rakkaudesta, elämästä kahden maan välillä, kaukosuhteista ja häpeästä. Monessa asiassa mun oli tosi vaikea ymmärtää kirjan päähenkilöä, koska olemme selkeästi tosi erilaisia ihmisiä. Toisaalta, juuri siksi pidin kirjasta. Mulle tekee hyvää välillä kurkistaa toisenlaisiin ajatuksiin, jotta ymmärrys laajenee. Samoin lukupiirissä nousi esiin ajatus, että tällaisia naishahmoja ei olla totuttu näkemään kirjoissa, vaikka miehiltä saman tyylistä käytöstä on totuttu kuvailemaan kirjoissa. Ehkä siksikin siihen oli vaikea suhtautua jollain tapaa, ja mun mielestä oli todella hyvä, että tarina haastoi mua ajattelemaan.

Toivottavasti tältä listalta löytyi kesälomaluettavaa mahdollisimman monelle! Mä odotan jo innolla lauantaita, kun mennään lasten kanssa kesälomakirjaostoksille. Nämä kaikki on jo luettuna, mutta kirjakaupat ovat juuri nyt pullollaan upeita teoksia luettavaksi. On ihana nähdä mitkä kirjat lapset valitsevat ja vielä ihanampaa on nähdä, miten he ahmivat tarinoita ja näyttävät onnelliselta, kun saavat uppoutua uuteen kirjaan.

Vaikka mulla ei ihan vielä loma alakaan, niin aion hemmotella itseäni rauhallisilla lukuhetkillä. Hyllyssä odottaa monta lempparia lisää, joihin en vielä ole ehtinyt tarttumaan! Mutta niihin kurkataan myöhemmin blogissa ja Instassa!