Kun mä katson Novaa silmiin imetyksen jälkeen, mä näen syvää luottamusta ja rakkautta. Vaikka vauvalla ei ole vielä sanojakaan käytössä, hänen silmistään voi lukea kaiken mitä mielessä liikkuu milloinkin. Imetyksen jälkeen Nova jää aina rinnalle hengailemaan. Ne on meidän kahdenkeskisiä pieniä hetkiä joita kukaan muu ei voi kokea samalla tavalla. Se on samalla siunaus ja harmi – toki haluaisin että Ottokin pääsee kokemaan ihan tismalleen samat hetket, koska ne ovat niin ihania. Onneksi Novalla ja Otolla on ihan omat juttunsa joita he tekevät kahdestaan.

Vauvan silmät ovat ihan uskomattomat. Noilla pienillä ihmisillä on vielä vähän keinoja käytettävissä kertomaan omasta fiiliksestä, mutta onneksi on silmät. Kuten klisee kuuluu, silmät ovat sielun peili, vauvoilla ainakin. Heidän katseensa on rehellinen ja armoton, siitä näkee kaiken. On myös ihan absurdia että vauvat eivät räpyttele silmiään juurikaan, ainakaan meidän Nova. Hän voi tuijottaa suoraan silmiin vaikka kuinka kauan samalla kuin syö.

Mä rakastan sitä hetkeä, kun Nova on jo syönyt masun täyteen, ja katson häntä silmiin, ja hän päästää irti rinnasta ja alkaa hymyillä maailman leveintä hymyä, säestäen sitä ehkä pienellä ilon kiljahduksella. Se hymy ja ilo on niin aitoa, hän on puhtaasti onnellinen siitä että sai mahan täyteen ja saa olla äidin lähellä rinnalla. Niin pieni asia, mutta vauvalle niin suuri. Vauvat eivät kaipaa paljoa, kunhan vain saavat olla lähellä ja rakastettuja.

Otin nämä kuvat maanantaina sen jälkeen kun olin imettänyt Novan. Hän sai sinä päivänä kaksi rokotuspiikkiä ja rotarokotteen suun kautta. Rokotukset menivät hyvin, ja hän rauhoittui heti kun sai tulla rinnalle niiden antamisen jälkeen. Vaikka meille aikuisille tissit ovat vaan tissit, vauvalle tissi on lohtu, rauha ja rakkaus. Se auttaa kaikkeen. Silloin kun harmittaa, pitää tarrata kovemmin kiinni pikkuruisilla sormilla, ja pitää kiinni ettei vaan kukaan vie rintaa pois. On mieletöntä nähdä miten vauva rentoutuu ja rauhoittuu kun pääsee rinnalle. Näissä kuvissa Novaa ei kyllä harmittanut, hän oli aivan oma kujeileva itsensä kun rokotuksista oli kulunut jo monta tuntia.

Nova kasvaa hurjaa vauhtia, mutta toivon että saan nauttia näistä hetkistä vielä mahdollisimman pitkään. Vaikka muutaman kuukauden päästä hän on jo paljon liikkuvaisempi, mä toivon että hän malttaa välillä jäädä siihen lähelle. Se on niin ainutlaatuista ja ihanaa, että toivon että voisin purkittaa näitä hetkiä itselleni varastoon.

Imetystä on takana nyt kolme ja puoli kuukautta, enkä sekuntiakaan vaihtaisi pois. Välillä Novalla on ollut rintaraivareita, viimeksi siinä parin kuukauden iässä, niistäkin päästiin yli ja sen jälkeen ollaan taas nautittu rauhallisista imetyksistä hytkyttelyn ja pikaruokailun sijaan. Olen onnellinen ja iloinen siitä että kaikki on sujunut näin hyvin, ja toivon että imetys sujuu hienosti niin pitkään kun Nova sitä haluaa jatkaa.

Rakastan tätä minityyppiä niin paljon <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rela Dropsin kanssa.

Vauva-arkea on nyt takana ne kriittisimmät kolme kuukautta, jolloin vauvat ovat kaikkein itkuisimmillaan ja kärsivät eniten vatsavaivoista. Hassua sanoa näin, mutta siinä missä keskimmäisen kanssa odotin tuota kolmen kuukauden rajapyykin täyttymistä kuin kuuta nousevaa, nyt en ole sitä muuten edes huomannut kuin siitä että vauva kasvaa ja kehittyy. Itkuisuudesta tai masuvaivoista ei olla kärsitty kuin hetken rotavirusrokotteen jälkeen, tai joskus kovin satunnaisesti aivan ekoina viikkoina. Meidän vauva on tyytyväinen, hyvinvoiva ja iloinen, ja vatsa toimii hyvin.

Rakkaus omaa pientä vauvaa kohtaan on aivan järjettömän suurta, ja hänelle haluaa tarjota parhaan mahdollisen tien elämään alusta asti. Nova on meidän perheen silmäterä, ja itsekin vielä pienet isosiskot huolehtivat hänestä aivan ihanasti. Isosiskot kyselevät aina saavatko auttaa vaipanvaihdossa tai pukemisessa, tai viihdyttää vauvaa silloin kun hän on hereillä. Kahden vanhemman lapsen kasvun myötä on tajunnut sen miten hurjan lyhyt se vauva-aika on, eikä satunnaisista itkuista ole tullut otettua niin paljoa stressiä kun tietää että tämä vaihe on niin lyhyt.

Rokotuksen antamisen jälkeen otettiin käyttöön Relatipat, ja en tiedä oliko niiden ansiota vai sitten vatsan tottumista, mutta itkuisuus loppui parissa päivässä siitä kun alettiin antaa maitohappobakteeria vauvalle. Myös vatsavaivat menivät ohi, ja ollaan jatkettu maitohappobakteerin antamista senkin jälkeen. Tänään neiti saa tokan annoksen rotarokotetta, ja toivotaan että nyt maitohappobakteerin kanssa masuvaivoja ja itkuisuutta ei tulisikaan niin paljoa kuin viime kerralla.

Mä täysimetän Novaa ja imetyskin itsessään antaa hyvän vastustuskyvyn ja on parasta mahdollista ravintoa pienelle masulle, mutta maitohappobakteerin antamasta lisäsuojasta tuskin on ainakaan haittaa. Nova syntyi kaikkein pahimpaan flunssa- ja vatsatautiaikaan, ja saadaan olla kyllä hurjan kiitollisia siitä että pieni on toistaiseksi saanut ainakin olla terveenä. Isommat tytöt tuovat päiväkodista kotiin liudan pöpöjä joka päivä, vaikka käsiä pestäänkin, ja koen Relatippojen antaman lisävahvistuksen oikein hyvänä juttuna.

Meillä innokkaat isosiskot ovat juuri he jotka muistavat myös muistuttaa antamaan Rela Dropsit Novalle. He muistavat pilkuntarkkaan joka ikinen aamu ottaa omat D-vitamiininsa ja samalla muistuttavat äitiä ja isiä antamaan vauvallekin omat tipat ja ottamaan myös itse vitamiinit. Se on hyvä että he ovat pienestä asti tottuneet muistamaan vitamiinit, toivottavasti se tapa säilyy aikuisuuteen asti.

Rela Dropseilla on nyt uudistunut pakkaus josta on helppoa annostella tipat vauvan omaan lusikkaan (tai suoraan maitoon jos vauva syö pullosta). Tipat säilyvät avatussa pakkauksessa kolme kuukautta. Riittoisassa pakkauksessa on 50 viiden tipan annosta, eli siitä riittää pitkäksi aikaa. Nova on tykästynyt omiin tippoihinsa, ja vaikka hänelle ei pullo tai tutti kelpaa niin lusikkaa hän maistelee aivan innoissaan ja jää maiskuttelemaan tippoja joka kerta tyytyväisenä.

Vauva-arjen kiireitä helpottaakseen Rela Dropsista on ilmestynyt nyt myös uusi Rela Drops + D, joka yhdistää maitohappobakteerin ja D-vitamiinin samaan pulloon. Näin tulee samalla huolehdittua vauvalle vitamiinit ja masun hyvinvointi, eikä tarvitse muistaa kaksia tippoja päivittäin. Rela Dropsien sisältämä maitohappobakteeri on äidinmaidosta eristettyä Lactobacillus reuteri Protectis® -bakteeria, joka sopii luontaisesti ihmiselle.

Rela Drops + D sisältää myös hyvin imeytyvää D₃-vitamiinia, joka ylläpitää vahvaa vastustuskykyä, ja jota suositellaan annettavaksi kaikille vauvoille kaksiviikkoisesta alkaen. Monet kokevat että D-vitamiinista tulee mahavaivaa, ja siksi tämä onkin erityisen hyvä ratkaisu, koska maitohappobakteeri rauhoittaa vauvan vatsaa kun sinne tulee jotain uutta eli D-vitamiinia. Molempia Rela Dropseja, eli sekä pelkkää maitohappopakteeria että myös D-vitamiinin sisältävää Rela Dropsia, myydään apteekeissa ympäri Suomen.

Yhteistyössä Rela Drops.

Miten te huolehditte vauvan masun hyvinvoinnista? Oletteko kärsineet mahavaivoista tai toistuvista flunssista?

Millainen äiti on? Äitienpäivän kunniaksi lapset saivat vastata pari vuotta sitten FB:ssä kiertäneisiin kysymyksiin, joihin ovat vastanneet joskus aiemminkin. Oli hauska nähdä miten vastaukset ovat muuttuneet parin vuoden takaisesta. Niin ihania ajatuksia tytöillä!

Mitä äitisi sanoo aina?
T: ”Olet rakas”

Z: ”Että mä oon rakas.”

Mikä tekee äitisi onnelliseksi?
T: ”Halit ja pusut. Halipusut”

Z: ”Jäätelö.”

Mikä tekee äitisi surulliseksi?
T: ”Yksin oleminen.”

Z: ”Olla yksin kotona.”

Miten äitisi saa sinut nauramaan?
T: ”Jos kertoo hauskoja juttuja.”

Z: ”Pellejutut.”

Millainen äitisi oli lapsena?

T: ”Ihana ja söpö varmaan.”

Z: ”Kiva.”

Kuinka vanha äitisi on?
T: ”25”

Z: ”En tiedä.”

Kuinka pitkä äitisi on?
T: ”No en tiedä kyllä sitä. No varmaan jotain delfiinin kokoinen.”

Z: ”Yhtä pitkä kuin mummu.”

Mikä on äitisi lempipuuhaa?
T: ”Varmaan öö, aarrejahti. Ja niinkun vaikka ottaa kuvia vaatteista.”

Z: ”Askarrella.”

Mitä äitisi tekee, kun et ole paikalla?
T: ”Tekee töitä, koska jos me ollaan päiväkodissa niin äiti tekee töitä.”

Z: ”Se tekee ruokaa.”

*Raikastamon mehut saatu blogin kautta.

Missä äitisi on tosi tosi hyvä?

T: ”No äiti on tosi hyvä etsimään piiloja. Ja lasten hoitamisessa ja vauvojen.”

Z: ”Tekemään ruokaa.”

Mitä äitisi tekee työkseen?

T: ”Kuvaa vaatteita. Ja sitten se kirjoittaa postauksia.”

Z: ”Tehdä postauksia.”

Mikä on äitisi lempiruokaa?
T: ”Pekoni ja munakokkeli.”

Z: ”Vesimelonitikut.”

Miksi olet ylpeä äidistäsi?

T: ”Koska hänellä on niin ihania lapsia.”

Z: ”Koska öö. minulla on kavereita. ja koska siksi.”

Jos äitisi olisi joku sarjakuvahahmo, kuka hän olisi?

T: ”Supergirl.”

Z: ”Prinsessa.”

Mikä on äitisi lempipaikka, minne mennä?

T: ”Vaatekauppoihin.”

Z: ”Kampaamo.”

Mitä sinä ja äitisi teette yhdessä?

T: ”Lihapullia, koska en mä osaa tehdä niitä ihan yksin mutta äidin kanssa osaan.”

Z: ”Pelataan pelejä ja leikitään prinsessaleikkiä ja tehdään yhdessä kuvia.”

Mitä samaa on sinussa ja äidissäsi?

T: ”Hiukset on saman väriset.”

Z: ”Vähän samanlaiset sukat.”

Mitä eroa teissä on?

T: ”Mulla ei oo korvissa korvisten reikiä mut äidillä on.”

Z: ”Erilaiset huulet, koska minulla on tummemmat ja äidillä on vaaleammat.”

Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?

T: ”Hyvän yön pusuista. Koska äiti kyllä aina antaa meille pusuja ja haleja kun me mennään nukkumaan.”

Z: ”Minä olen aina tietänyt vain.”

Olen maailman onnellisin näistä kaikista kolmesta neidistä, joiden kaikkien äiti saan olla. Tänään oli mun ensimmäinen äitienpäivä kolmen lapsen äitinä, ja mä saan muistaa sen ihanana onnellisena päivänä jolloin nautittiin Oton valmistamasta brunssista, auringosta, hyvästä ruuasta ja läheisistä ihmisistä.

Toivottavasti teillä kaikilla ruutujen takana olevilla kanssaäideillä on ollut ihana äitienpäivä myös <3

 

Avattiin tänään grillikausi meidän uudella hiiligrillillä ja ai että mä olin kaivannut grilliruokaa, ihan oikeaa kunnon grilliruokaa. Parvekkeella vanhassa kodissa meillä oli vain sähkögrilli ja sehän on vähän kuin paistinpannu mutta ulkona. Nyt kun on oikein kunnon hiiligrilli niin sai ihan kunnon makuakin ruokaan! Oltiin ekaksi ostamassa kaasugrilliä, mutta huolellisen googlailun jälkeen päädyttiin kokkien suosittelemaan hiiligrilliin, jossa kuitenkin on sivuhyllyt ja lämpömittari ja muut mukavuudet.

Ensin ajateltiin että hiiligrilli on turhan hankala,  mutta ei se ollutkaan  vaan lämpeni nopeasti,  ja oli oikein autenttinen maku makkaroissakin. Näin ekalla kerralla nautittiin grillimakkarasta kun ei uskallettu heti ekana hifistellä, mutta ensi kerralla mä kyllä ajattelin kokeilla vaikka mitä ihanaa kun nyt tietää että tuo toimii.

*Kantoreppu, Novan haalari ja pipo saatu blogin kautta.

Samalla grillikauden kanssa avattiin myös uusien perunoiden kausi. Löysin jo suomalaista varhaisperunaa kaupasta, kilohinta oli vielä melkein 13 euroa, mutta niitä oli vaan saatava kun iski sellainen mummun voikastikkeen himo ne nähdessäni. Oli aivan ihanaa, vieläkin nousee vesi kielelle kun vain ajattelenkin sitä ihanaa makua.

Istuttiin koko ilta pihalla kun siihen paistaa niin mukavasti aurinko. Zeldan kummisetä tuli piipahtamaan kylässä ja juteltiin kaikessa rauhassa terassilla. Nova nukkui päiväunet mun sylissä ja nyt on kiva kun on jo niin lämmin että voi imettääkin ulkona, niin mun ei tarvinnut eristäytyä sisälle syöttämään. Tytöt pyöräilivät ja puhalsivat saippuakuplia ja pelasivat tarrapalloa.

Kun illat ovat valoisia ja lämpimiä niin tuntuu kuin päivissä olisi ainakin kolme lisätuntia. On niin paljon enemmän energiaa ja kivempi tehdä asioita kun aurinko paistaa ja ulkona tarkenee. Mä luulen että tullaan viettämään suurin osa kesästä omalla pihalla, ellei sitten olla jossain reissussa. Niin kiva hengailla siinä kun voi touhuta kaikkea ja lapsilla on tilaa liikkua. Mäkin olen istuttanut pari timanttituijaa, ja nuo kuvassa näkyvät vaaleanvihreät havut, ja ostettiin myös orvokkiamppeli. Vielä pitäisi jotain muutakin kivaa keksiä pihalle istutettavaksi, jotain joka olisi helppohoitoista ja kestäisi hyvin aurinkoa. Jotain yrttejä ja amppelimansikkaakin mietin mutta en tiedä riittääkö mun taidot niihin, viljelylaatikosta puhumattakaan. Jos teillä on jotain puutarhavinkkejä niin saa antaa, tämä on ensimmäinen kesäni puutarhan omistajana ja olen aivan hukassa.

Huomenna koittaa äitienpäivä ja meillä on kivoja suunnitelmia. Toivotan nyt jo etukäteen ihanaa äitienpäivää kaikille äideille <3 Ja hyvää yötä ja ihanaa sunnuntaita ihan kaikille!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Liberon ja Lifien kanssa.

Vanhemmuuden myötä vertaistuen merkitys nousi mulla suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Ennen äitiyttäkin oli hauskaa jos joku oli kokenut jotain samaa kuin minä, tai eli samaa elämänvaihetta kuin minä. Se ei kuitenkaan ollut mitenkään erityisen tärkeää mulle, enkä kaivannut mitään sen suurempaa tukea tai paikkaa josta etsiä samassa elämäntilanteessa olevaa seuraa. Koulusta ja töistä löysi hyvin kavereita, joiden kanssa oli helppoa viettää vapaa-aikaa yhteisten aktiviteettien merkeissä.

Äitiyden myötä jäin kuitenkin yksin kotiin, vaille sitä sosiaalista samassa elämäntilanteessa olevaa verkostoa. Olin kaveripiirini ensimmäinen äiti 20-vuotiaana, ja silloin kun minä olin vauvan kanssa kotona, vanhat ystäväni olivat koulussa tai töissä. Alkuun en edes kaivannut seuraa niin paljoa, rakastin pesiä vauvan kanssa kotosalla, mutta sitten kun synnytyksestä oli toipunut kunnolla ja muutenkin alkoi tottua vauva-arkeen, tajusin että kaipasin tosi paljon kavereita jotka olisivat samassa elämäntilanteessa. Miksi?

Koska on niin monia asioita vauva- ja lapsiperhearjessa, jonka vain toinen vanhempi voi ymmärtää. Jokainen kaipaa sitä että joku sanoo että ”Mä niin tiedän mistä sä puhut” ja ”Meillä myös!”, ja sitä että joku toinen jolla on yhtä isot silmäpussit jakaa sen kahvikupposen ja nauraa mukana keskellä yötä yllättäneille pikkuvauvan niskakakoille.

Vaikka mulla on ollut Otto siinä tukena kokoajan, ei hänkään esimerkiksi voi jakaa kokemusta siitä miltä kropassa tuntuu synnytyksen jälkeen tai vaikkapa omakohtaisia vinkkejä imetyksen onnistumiseen. Minä taas en voi jakaa Otolle omakohtaisia vinkkejä siitä miltä isänä jokin asia tuntuu tai miten se kannattaisi tehdä. Enkä myöskään voi jakaa vertaistukea vaikkapa siihen, miten ikävää on jos vauva vaikkapa viihtyy enemmän äidin kanssa kuin isän kanssa, niinkuin meillä oli Zeldan vauva-aikana. Vanhempana vertaistukea tarvitsee aiempaa enemmän, koska vastuu ja omat paineet ovat niin paljon suuremmat kuin missään aiemmassa mitä on elämässä kokenut.

Mä tutustuin toisiin samanhenkisiin äiteihin helposti blogin kautta, ja uskaltauduin myös vauvamuskariin ja perhekeroon Tiaran vauva-aikana. Kerhossa mua jännitti hirveästi koska olin kaikkia muita niin paljon nuorempi, enkä oikein kokenut sopivani joukkoon. Zeldan vauva-aikana me ei enää käyty siellä, mutta blogin kautta löytyneet ystävät jäivät. Ensin juteltiin netissä, ja myöhemmin jo tavattiin. Nykyään moni äiti joihin olen tutustunut virtuaalimaailmassa, on mulle korvaamattoman arvokas ystävä ja jopa lapseni kummi.

Perhekerhoja ei ole joka paikkakunnalla, eikä pikkuvauva-aikana aina jaksa lähteäkään yleensä aikaisin aamupäivällä pidettäviin vauvakerhoihin ja -harrastuksiin. Silti olisi kiva saada seuraa, tai edes vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa. Silloin kannattaa tutustua Liberokerhoon, jos se ei ole vielä tuttu.

Tein perheprofiilin uudistuneelle Liberokerhon sivustolle muutama viikko sitten, ja olen sen jälkeen tutkinut ahkerasti kerhon sivuja. Keskustelu on vilkasta Vanhempien jutut -osiossa, ja sieltä löytää paljon vertaistukea ja vinkkejä erilaisiin vanhemmuuden haasteisiin tai kasvatusasioihin. On mahtavaa huomata miten monet vanhemmat ovat viihtyneet Liberokerhon sivuilla jo yli kymmenenkin vuotta ja solmineet kestäviä ystävyyssuhteita. Sivuilta voi myös hakea omia ystäviään ja läheisiään, ja jakaa oman perheprofiilinsa heidän kanssaan.

Liberokerhon sivuilla on sekä äitejä että isiä, nuoria että vanhoja, esikoisen vanhempia ja suurperheen päitä. Sieltä löytyy varmasti jokaiselle omantyylistään seuraa. Ja jos ei itseä innosta mennä juttelemaan heti, voi selata toisten keskusteluita, niistä löytää usein jo helposti vastauksia pohdiskelemiinsa asioihin. Helppo tapa tutustua kerhossa toisiin on vaikkapa raskausaikana liittyä oman lasketun ajan kuukaudelle perustettuun keskusteluketjuun, kuten vaikkapa Helmikuiset 2017. Kuukausiryhmissä on aina omalle vauvalle tai raskaudelle ajankohtaista vertaistukea saatavilla, ja sen olen kokenut erityisen mukavaksi kaikkien kolmen vauvavuoden ja raskauden aikana.

Suomen suurin vanhemmuuteen keskittynyt kerho tarjoaa oivan paikan tutustua toisiin nykyisiin ja tuleviin vanhempiin, ja samalla säilöä omat vauvamuistot turvalliseen paikkaan. Käykää ihmeessä tutustumassa Liberokerhoon, ja luomassa itsellenne oma perhesivu.

Yhteistyössä Libero.

Ihanaa päivää kaikille!