Meidän joulumenu 2022 on vihdoin päätetty ja osa ruokaostoksistakin on jo tehty. Kuivatut herneet, pekaanipähkinät ja bataatit on jo haettu ja monet muut pidempään säilyvät jutut. Helposti pilaantuvat ruuat me ostetaan vasta juuri ennen aattoa ja kokkaillaan sitten taas koko aatonaatto. Tänään mun äiti tulee meille, joten meillä on sitten ihanaa luksusta Oton kanssa, kun päästään loppuviikosta vielä ruokakauppaan kahdestaan tekemään loput jouluruokaostokset. Aikamoista hemmottelua, me ei olla käyty kahdestaan ilman kuopusta ruokakaupassa vielä kertaakaan sen jälkeen kun hän syntyi – eli vuoteen ja neljään kuukauteen. Ollaan päästy kahdesti treffeille ja kerran ystävän juhliin muutamaksi tunniksi, mutta ai että odotan ekaa kahdenkeskistä ruokakauppareissua niin innolla.
Mutta palataanpa takaisin niihin jouluruokiin! Meitä tulee taas tänä jouluna iso porukka ja kaikki osallistutaan omalla tavalla joulupöydän kokoamiseen, vähän kuin nyyttärihengessä. Yleensä me ollaan tehty kaikki laatikot, mutta tänä vuonna Oton sisko tekee osan laatikoista, mikä on ihanaa ja keventää meidän hommia. Me tehdään itse kuitenkin bataatti-vuohenjuustolaatikko ja nyt sitä tuleekin urakalla, kun Otto osti vahingossa kaksi kiloa bataatteja, hah. Onneksi ne säilyvät pitkään jos ei nyt ihan kaikkia tuohon laatikkoon kuitenkaan laiteta. Sienisalaatin sienet on ostettu jo myös ja mietin tässä, että pitäisikö ensimmäistä kertaa kokeilla leipoa myös saaristolaisleivät itse. Tässä olisi hyvin vielä aikaa ennen aatonaattoa ja saaristolaisleipähän on parhaimmillaan parin päivän ikäisenä, se olisi ihanaa joulupuuhaa.
Meidän joulumenu 2022
Lounaaksi:
Joulun riisipuuro kanelilla ja sokerilla (ja tietty yhdellä mantelilla)
Alkuruuat
Graavilohi + sinappinen kastike
Graavisiika
Mädit (muikku & siika) + smetana + punasipuli
Valikoima herkkusillejä
Skagenröraa
Saaristolaisleipää
Päärynä-granaattiomena-sinihomejuustosalaatti (ohje viime vuoden luukussa) tai valkohomejuusto-päärynä-granaattiomena-cashewsalaatti
Odotan jouluruuista eniten kaikkia alkupaloja sekä hernetuutinkia mummun reseptillä, se on vaan niin herkullista ja syön sitä vaan kerran vuodessa, niin onhan tässä jo tullut ikävä! Odotan myös rauhallista yhdessäoloa ja etenkin aikuisten santsikierrosta ruokapöydässä lahjojen jakamisen jälkeen. Okei eniten odotan kyllä joulupäivää. Sitä, kun saa yökkärit päällä vaan syödä kaikkia jouluruokia ja rentoutua, eikä tarvitse tehdä mitään eikä mennä mihinkään. Siitä tulee jälleen kerran ihan parasta!
Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin ja Indieplacen kanssa.
Kuten aiemmin kirjoitinkin, meidän joulupöytä on yhdistelmä vanhoja perinteitä mummon jouluresepteistä ja lapsuuden jouluista, Oton perheen jouluruokaperinteitä, itse luotuja jouluperinteitä oman perheen joulupöydistä vuosien varrelta, sekä uusia tuttavuuksia, joita yleensä testataan ainakin 1-2 erilaista joka joulu. Sellainen sopiva sekametelisoppa, jossa on jokaiselle jotakin (yleensä kaikille kaikkea). Me huomioidaan joulupöydässä toki myös lasten toiveet. Ymmärrän täysin, että osa jouluruuista ei vaan ole heille mieleen, toisaalta yksi meidän lapsista taas on suuri jouluruuan ystävä, joka nauttii kovasti ihan kaikista ruokalajeista. Tämäkin hieman vaihtelee vuosittain, sillä lapset kasvaa ja makuhermot kehittyy.
Mulle tärkeintä jouluruuassa on se, että siinä on huomioitu jokaisen ruokailijan toiveita jollain tavalla. Meitä on iso porukka, joka viettää joulua yhdessä ja haluan, että jokaisella on sitä omaa jouluruokalempparia saatavilla. Joulu on merkityksellinen ja rakas juhla meille kaikille, joten on myös ihan prioriteetti, että joulu tuntuu siltä omalta joululta, eikä jonkun toisen. Siksi mulle on niin tärkeää sisällyttää kaikkien toiveet menua suunnitellessa. Ruoalla on ainakin mulle iso vaikutus siinä, miltä koko joulu tuntuu.
Tänäkin vuonna aloitettiin menun suunnittelu kysymällä kaikilta joulupöytään tulevilta, että mitä he ehdottomasti haluavat mukaan joulupöytään. Kaikilla oli joku toive, joka otettiin mukaan. Suurin osa toiveista on tietty sellaisia, joita kaikki haluavat joulupöytään, mikä tekee tästä kuitenkin helppoa.
Alkupalapöydässä mun suvun jouluruokia on oikeastaan vain graavilohi ja sillit. Niitä kuului myös mun lapsuuden joulupöytiin sukulaisten luona. Oton suvun puolelta tulee laaja ja runsas kalapöytä, joka itse aattoillan ruokailussa taitaa nykyisin olla se ”pääjuttu” vaikka alkuruokien puolelle lasketaankin. Itse ollaan Oton kanssa tuotu joulupöytään monta uutta herkkua: sienisalaatti, savuporoterriini ja saaristolaisleipä. Lisäksi alkupalapöydässä on kiva testailla uusia reseptejä joka vuosi. Tänä vuonna me testattiin jo etukäteen Brie-granaattiomena-salaattia K-ruoan sivuilta ja se oli niin herkullista, yksinkertaista ja raikasta, että todellakin päätyy joulupöytään.
Bongasin tuon savuporoterriinin reseptin K-ruoka-sivuilta kun asuimme vielä vanhassa kodissa neljä vuotta sitten. Sen jälkeen kun tein sitä ekan kerran, Otto on ehdottomasti halunnut sitä joulupöytään joka vuosi. Se on kyllä munkin mielestä todella hyvää, vaikka en kehtaa liikaa sitä ikinä ottaa, että mr. Hyttiselle jää siitä riittävän iso osa herkuteltavaksi.
Mun mummun reseptit näkyvät eniten pääruuissa. Joulukinkku ja perinteinen super-maukas kastike kinkun nesteestä, sinapista ja omenahillosta valmistetaan mummun ohjeilla, samoin kuin imelletty perunalaatikko ja lanttulaatikko. Meidän suvun joulupöytien signature-resepti on ehdottomasti Hernetuutinki, joka on paksua kuivatuista herneistä keitettyä hernemössöä. Se on vaan niin älyttömän herkullista kaikkien jouluruokien kanssa. Se sattuu myös olemaan meidän lasten jouluruokatoive numero 1! Porkkanalaatikko me ollaan jätetty pois, kun huomattiin, että sitä jäi aina yli tosi reippaasti. Ei haluta aiheuttaa ruokahävikkiä, joten joulupöydässä on pidetty vain ne ruuat, jotka varmasti tulee syötyä.
Sen tilalle joulupöytään on tullut meidän oma ruokaperinne, eli bataatti-vuohenjuustolaatikko, joka on mun suosikkilaatikko. Joulupöydän ruokia syödään niin aattona kuin vielä joulupäivänä ja tapaninakin. Tänä vuonna testattiin myös herkullisia kaneli-juureksia, jotka toimisivat hyvin myös joululaatikoiden korvaajana, jossa kuitenkin on samaa henkeä. Nekin olivat ihan tajuttoman hyviä ja saivat paikan meidän joulupöydästä!
Jälkkäriperinnettä meillä ei ennen ollut, lähinnä vain pipareita ja konvehteja (ja mun lapsuudessa sekametelisoppaa, jonka ystävä en itse oikein ollut. Oton suvun puolelta on kuitenkin tullut ihan hullun hyvä puolukkajäädyke, jota Oton sisko aina jouluna tekee. Se on niin raikasta ja hyvää, että sitä pitää ehdottomasti aina saada runsaan jouluaterian jälkeen. Myöhemmin illalla herkutellaan vielä juustoilla ja hilloilla, sekä tapaksilla. Yritetään valkata juustopöytään mahdollisimman monta kotimaista juustoa ja kaveriksi sesongissa olevia hedelmiä, kuten persimoneja.
Rakastan kokata jouluruokia yhdessä Oton kanssa, se on yksi ihanimmista perinteistä, joita meillä yhdessä on. Se on ihanaa aina menun suunnittelusta (aina mummun reseptien lisäksi K-ruokaa apuna käyttäen) aina kauppareissuun asti. Viime vuosina joulupöytää kasatessa yhä enemmän on mietityttänyt myös ruuan alkuperä. Yritetään ostaa mahdollisimman paljon luomua, kotimaista ja lähellä tuotettua. Valitaan ulkomaisen sijaan kotimainen Pirkka Parhaat konjakki-sinappi, tehdään laatikot luomujuureksista tai luomujuuressoseista, herkutellaan kotimaisesta poropaistista tehdyllä savuporoterriinillä ja valitaan kalapöytään kotimaisia tuoreita kaloja, sillejä ja mätiä suoraan K-Supermarketin laajasta kalatiskistä. Kalatiskin ammattitaitoisilta kalamestareilta saa aina apua raaka-aineiden käsittelyyn ja valmistukseen.
Me tehdään joulun kauppareissu aina kahdestaan mun äidin hengaillessa sen aikaa meidän lasten kanssa. Tämä on ollut perinteenä ihan meidän ekasta omasta joulusta asti. Mulla ei liity jouluruokaostoksiin mitään stressiä, vaan nautin siitä, kun saa kasata kärryyn kaiken mahdollisen ja tietää, että näillä pärjätään sitten monta päivää, eikä tarvitse yhtään miettiä mitään ruokaostoksia tai arkiaskareita, vaan saa vain rauhoittua kotiin.
K-Supermarketeissa on laaja valikoima tuotteita ja aineksia joulupöytään kuin joulupöytään. Jos ei ole yhtä innoissaan joulukokkailuista kuin minä, loistava vaihtoehto on myös K-Supermarket Herkkutori -palvelutiskin valmiit vaihtoehdot. K-Ruoka -sivuilta löytyy ihan valtavasti inspiraatiota joulupöytään sekä kaikki ne perinteisten jouluruokienkin reseptit.
Kuten kirjoitinkin jo aiemmin, me ei vietetä jouluaattoa kotona. Tehdään silti lähes kaikki samat jouluruuat kuin muinakin vuosina, koska ollaan kuitenkin muina päivinä kotona, ja tapanina mun täti perheineen tulee meille syömään. Silloin tarjoillaan kunnon joulumenu. Mä oon saanut postaustoiveita instassa ja myös täällä blogissa meidän joulumenusta, ja siksi halusin jakaa meidän joulumenun ja vielä muutaman reseptivinkin jouluaatoksi.
ALKUPALAT
Tuoresalaatti (tätä ei olla vielä päätetty)
Graavilohi (valmiiksi graavattu)
Mäti + smetana + punasipuli
Sienisalaatti (käytän tätä ohjetta vähän sovellettuna, lisään ripauksen sitruunamehua enkä liota sieniä yön yli)
Savuporoterriini (ohje täällä, tosin me tehdään aina ilman pikkelssivihanneksia ja ilman suolakurkkuja terriinissä)
Rosolli sillillä (valmiina)
LÄMPIMÄT RUUAT
Kinkku mummun perinteisellä hunaja-sinappi-korppujauho-kuorrutuksella (Dijon-sinappia, juoksevaa hunajaa ja korppujauhoa, kuorrutukseen 1 osa Dijonia & 1 osa hunajaa)
Imelletty perunalaatikko mummun perinteisellä reseptillä (suunnilleen vastaava resepti esim. täällä)
Lanttulaatikko mummun perinteisellä reseptillä (lähes vastaava resepti esim. täällä)
Oululainen hernetuuvinki mun mummun reseptillä (suunnilleen vastaava täällä)
JÄLKIRUOAT
Juustolautanen, keksilajitelma & viikunahillo
Piparihyydykekakku glögikastikkeella (ohjeTÄÄLLÄ) tai päärynäpiirakka (ohje täällä, kaupallinen yhteistyö)
Pipareita
Tänä vuonna ollaan jätetty porkkanalaatikko pois, koska sitä niin usein jää paljon jäljelle. Se ei ole kenenkään erityinen suosikki, vaan sitä on vaan aina tehty, koska sitä on vaan aina tehty. Yritetään vähentää ruokahävikkiä jatkuvasti, eikä joulu ole mikään syy tehdä enempää ruokaa kuin oikeasti tarvitsee.
Näitä meidän ruokia ruokailee täällä koko meidän perhe, mun äiti, sekä mun tädin viisihenkinen perhe, eli iso ruokamäärä on perusteltu. Me puputetaan näitä samoja pöperöitä ainakin sinne 27. päivä asti, jolloin ne varmaan jo loppuvatkin. Joulussa parasta on lasten ilon ja yhdessäolon lisäksi se, että voi vaan ottaa rennosti ja lämmittää aina ruokaa kun tulee nälkä, eikä tarvitse kokata. Toki silloin tapaninpäivänä me tehdään uusi salaatti ja varmaan haetaan kaupasta tuoreet kala ja mäti, koska niitä ei voi ostaa/säilyttää kovin isoa satsia kerralla.
Mä olen aika tyytyväinen tästä joulumenusta, se on meidän näköinen ja makuinen, ja yhdistelee sopivasti uutta ja vanhaa. Kaikki rakkaat herkut on tallella, ja kaverina uudempia lemppareita. Jouluaatoksi viedään mukana laatikoita, ja kaikki muut löytyykin valmiina paikan päältä. En malta odottaa aaton varmasti super mieletöntä ja runsasta alkupalapöytää, joka varmasti varastaa kaiken mun huomion muilta herkuilta.
Mikä on teidän lemppari jouluruoka? Entäs mitä ette ikinä ottaisi omaan joulupöytään?
Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jyväbroilerin kanssa.
Mä en ollut koskaan kokannut itse pataruokia, mutta kun saatiin pari joulua sitten Oton perheeltä joululahjaksi valurautapata & pata-reseptikirja, mä aloin opettelemaan yhdessä Oton kanssa. Kokkaillaan pataa yleensä viikonloppuisin, kun on aikaa haudutella pitkään uunissa. Pataruuat on siitä ihania, että niiden valmistelussa ei yleensä kestä kovinkaan kauaa. Vaikka kypsennys ottaa oman aikansa, se ei vaadi aktiivista kokkailua, vaan sen ajan voi käyttää kaikkeen muuhun kivaan! Aika pitkään ollaan menty sellaisella vuorotteluperiaatteella, että joka toinen kerta Otto kokkaa jotain uutta pataa, ja joka toinen kerta minä.
Ollaan kokeiltu vaikka mitä patoja, mutta yksi juttu meillä on vielä ollut kokeilematta: kokonaisen broilerin paahtaminen padassa. Mut haastettiin Jyväbroilerin patahaasteeseen, ja mä lähdin innoissani mukaan, koska olen todellakin tykästynyt patojen kokkailuun tässä puolentoista vuoden aikana, mitä ollaan pata omistettu, ja tässä tuli oiva tilaisuus kokeilla kokonaisen broilerin paistamista ihan itse!
Jyväbroileri haastoi mut jakamaan mun lemppari kanapadan reseptin, ja jotta haaste olisi oikeasti haaste, reseptissä piti olla mukana kauraa. Ensin meinasi mennä vähän sormi suuhun, sillä kaurasta en ole tainnut tehdä muuta kuin puuroa, tai leipomuksia. Joskus ostanut kaurafraichea tacojen kaveriksi, kun vegaanikaveri on ollut meillä syömässä. Kaura aiheutti päänvaivaa, mutta lopputuloksen maistettuani olen super iloinen että kokkasin nimenomaan kauraa käyttäen, sillä kauran pehmeä maku sopi täydellisesti broilerin kaveriksi!
Ihan ekana selasin läpi sen appiukolta lahjaksi saadun pataruokakirjan. Siellähän oli vaikka mitä herkkuja. Lähdin kehittelemään omaa versiota kirjan reseptistä niin, että korvasin kirjan reseptistä lisäkkeen kaura-riisisekoituksella ja lisämausteilla. Ja sanon vaan, että se vei kielen mennessään. 40 valkosipulinkynttä (Kyllä, 40!!) voi kuulostaa paljolta, mutta vakuutan, että ne tekevät tästä ruuasta aivan suussasulavan. Tätä ei tosin ehkä kannata syödä juuri ennen ekoja treffejä jonkun kanssa, tai juuri ennen työhaastattelua. Mutta rento viikonloppu kotona? Ehdottomasti.
Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Ota broileri pois pakkauksesta. Huuhtele broileri sisältä ja ulkoa kylmän veden alla, ja kuivaa hellästi talouspaperilla painellen. Avaa kanan lihan ja nahan väliin taskut sormilla vatsaontelon reunan kautta, aina rintafileen etuosaan saakka. Avaa reunan kautta myös tasku reisipalojen päälle. Ripottele kanan vatsaonteloon pari teelusikallista suolaa. Hiero puolet voista nahan ja lihan väliin, ja aavistus broilerin pintaan. Laita loput pataan.
Pese sitruuna hyvin, ja leikkaa sitruuna pituussuunnassa lohkoiksi. Työnnä pari lohkoa kanan sisälle ja laita loput pataan. Käännä siivet ympäri kanan taakse. Suolaa ja pippuroi broilerin pinta.
Kuori valkosipulin kynnet ja laita kymmenen niistä kanan sisään.
Kaura-riisipedin esivalmistelu:
Kuori ja pilko salottisipulit. Kaada padan pohjalle kaura-riisisekoitus sekä pieneksi silputtu parmankinkku. Lisää sekaan myös loput valkosipulinkynnet ja salottisipulit. Pyörittele niitä voissa. Jätä keskelle sopiva syvennys kanaa varten.
Padan kokoaminen ja kypsennys:
Aseta täytetty broileri kaura-riisipedille. Kaada pohjalle vesi ja valkoviini. Peitä kannella ja nosta uunin keskitasolle 150 asteeseen. Paahda broileria uunissa n. 1,5 tunnin ajan. Ota viimeisen vartin ajaksi kansi pois ja nosta lämpötila 200 asteeseen grillivastuksia käyttäen. Anna broilerin pinnan paahtua ruskeaksi.
Tarjoile pata tuoreen timjamin kanssa. Kaura-riisipedistä tulee ihan mielettömän makuinen kun se imee itseensä kaiken nesteen ja valkosipulin uunissa. Kertakaikkisen herkullinen pata, ehkä mun tähänastinen lemppari! Broileri oli ihanan mehevää ja maukasta, eikä ihmekään: voilla ja valkosipulilla ei oikein voi epäonnistua.
JYVÄBROILERIN PATAHAASTE: OSALLISTU JA VOITA LE CREUSET -KLASSIKKOPATA (ARVO 250€)
Jaa oma kanapatareseptisi Instagramissa hashtagilla #kanapatahaaste tai lähetä se Jyväbroilerille Facebookissa viestillä, ja osallistut Le Creuset -padan arvontaan. Muista että haasteessa sinun pitää yhdistää kanapataasi kauraa jossain muodossa, edes hyppysellinen. Voit käyttää mielikuvitusta: kaura voi olla reseptissä hiutaleina, jyvinä, jauhoina tai vaikka kaurakerman tai kaurafraichen muodossa. Klassikkopata on arvokas ja käytännöllinen esine keittiössä, joka tekee kokkaamisesta helppoa. Muista tykätä Jyväbroilerin FB-sivusta ja seuraa @jyvabroileri -tiliä Instagramissa, jotta voit osallistua kisaan. Molemmat ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia broilerireseptejä, niin arkeen kuin juhlaankin. Osallistua voi 8.4 asti ja voittajaan ollaan henkilökohtasesti yhteydessä.Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.
Onnea kisaan kaikille! Ja hei kertokaa ihmeessä muutenkin teidän lemppari patareseptejä, mä kokeilen mielelläni uusia herkullisia patoja!
Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n ja Lifien kanssa. Mä en ole kasvissyöjä tai vegaani, vaan ihan sekasyöjä. Viime vuosina olen kuitenkin yhä enenevässä määrin vähentänyt lihan syömistä arjessa ja lisännyt kasvisten ja kasviperäisten tuotteiden määrää. Miksi? No minäpä kerron.
Ruoantuotannon ympäristövaikutukset
Sillä mitä me syödään on todella suuri vaikutus ympäristöön, voisi jopa sanoa että se on merkittävin päivittäinen ympäristövalintamme. Ihmisten hiilidioksidipäästöistä 20% aiheutuu ruoasta, mikä on saman verran kuin esimerkiksi liikenteestä jota yleisesti ottaen pidetään ”pahempana” päästötekijänä.
Muiden ympäristötekijöiden kannalta ruuan vaikutus on vieläkin suurempi, esimerkiksi 70% makean veden kulutuksesta maailmanlaajuisesti aiheutuu ruuasta, ja ruuan tuotanto on ylivoimaisesti suurin maankäytön muoto. Luonnon monimuotoisuus kärsii jatkuvasti siitä että yhä enemmän maata raivataan viljelyä varten. Sekä suoraan että välillisesti ruoantuotanto haittaa luonnon monimuotoisuutta kaikkein eniten.
Eläinkunnan tuotteet vs. kasvikunnan tuotteet
Sillä käytämmekö me eläinperäisiä vai kasviperäisiä tuotteita, on suuri merkitys ympäristön kannalta, sillä selkeästi suurin osuus ympäristövaikutuksista liittyy eläinperäisen ruoan tuotantoon. Niin lihan, maitotuotteiden kuin kananmunienkin tuotantoon tarvitaan lähes poikkeuksetta myös viljelyä rehuntuotantoon, joten eläinperäisillä tuotteilla on aina suuremmat ympäristövaikutukset jo pelkästään tästä syystä.
Suomessa lihankulutus lisää esimerkiksi Itämeren ja järvien rehevöitymistä, kun peltojen ravinteet valuvat vesistöihin. Maailmalla lihan tuotanto aiheuttaa metsäkatoa, kuluttaa valtavasti vettä ja aiheuttaa kaikkein suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Ratkaisevaa on se, kuinka paljon me lihaa kulutamme. Nykyisenkaltainen lihankulutus ei voi jatkua, sillä maailma ei yksinkertaisesti kestä sitä.
Lihantuotannon haasteet eivät tarkoita että lihaa ei saisi syödä ollenkaan
Suurin vaikutus on sillä millaista lihaa ja kuinka paljon me syömme. Lihan syömistä ei tarvitse lopettaa kokonaan, mutta pienillä valinnoilla on suuri merkitys ympäristön kannalta. WWF:n lihaopas kannustaa suomalaisia syömään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Jokainen voi vaikuttaa omilla pienillä valinnoillaan ja korvaamalla osan lihasta kasviksilla ja kestävästi pyydetyllä ja kasvatetulla kalalla.
Me ollaan vähennetty lihan syömistä arjessa ihan yksinkertaisilla jutuilla: Syömällä kalaa kaksi kertaa viikossa ja pitämällä ainakin kerran tai kaksi viikossa kasvisruokapäivä. Lihaa on helppo korvata, kun markkinoilla on siihen niin paljon sopivia ja hyvänmakuisia tuotteita, joita tulee kokoajan lisää. Me korvataan lihaa esimerkiksi härkiksellä, pavuilla, kasvispihveillä ja falafeleilla. WWF:n Lihaopas esittelee parhaita vaihtoehtoja lihalle, ja kertoo millaista lihaa lautaselle kannattaa valita silloin kun sitä haluaa syödä.
Mä henkilökohtaisesti tykkään monista liharuuista ja maitotuotteista, enkä aio ryhtyä kokonaan kasvissyöjäksi. Mutta ei mun tarvitse joka päivä saada lihaa, tai välttämättä joka viikkokaan. Liha on meillä enemmän sellainen juhlaruoka, ja sitä osaa enemmän arvostaakin kun rakkaudella hauduttelee vaikka viikonlopun ajan kestävästi kasvatetusta tai tutun pyytämästä lihasta hyvää pataa.
Nyt kuitenkin jaan teille yhden meidän perheen lemppari arkikasvisruokaresepteistä, eli Nyhtökaura Nachos Supremen:
Vegaaninen Nyhtökaura Nachos Supreme (6 annosta)
250g Nyhtökauraa
200g Mustapapuja
1ps tacomaustetta
1/2 pussi nachoja
5 tomaattia
2 avokadoa
1 lime
1 punasipuli
1 tlk valmista texmex salsaa
1tlk kaura fraichea
vegejuustoa raastettuna
Pilko vihannekset ja laita ne eri kulhoihin. Purista limen mehu avokadojen päälle. Valuta pavut. Kuumenna pannulla nyhtökaura ja pavut, lisää joukkoon tacomauste ja puolet tomaateista. Laita uunipelti täyteen nachoja ja lisää päälle nyhtökaura-papu-tomaattiseos, sekä vegejuustoraaste. Paista uunissa 225 asteessa n. 5 minuuttia. Tarjoile tuoreiden kasvisten, korianterin, limelohkojen, salsan ja kaura creme fraichen kanssa. Yksinkertaista, nopeaa ja hyvää! Nyhtiksen tilalle sopii tosi hyvin myös härkis jota meillä on usein ollut, nyt vaan nappasin nyhtökauraa kun sattui olemaan saatavilla.
LUKIJAKILPAILU:
Mikä on sun lemppari kasvisruoka arjessa? Jaa oma kasvisruokalempparisi blogin kommenttiboksiin, jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja olet mukana 50€ WWF-verkkokaupan lahjakortin arvonnassa. Arvonta-aikaa on 16.3. klo 22.00 asti. Voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.
Kannattaa käydä tutustumassa WWF:n lihaoppaaseen, siellä on helppoja konkreettisia vinkkejä jokaisen ruokavalioon, kuinka tehdä parempia valintoja.
