Olen mukana Arla Apetinan ja Lifien kampanjassa, jossa meidät haastettiin kokkaamaan herkullista kasvisruokaa Apetina-tuotteilla sitä maustaen. Mä olen tottunut käyttämään välimerellisiä juustokuutioita tai salaattijuustopaloja usein salaateissa (arvatenkin) tai ihan sellaisenaan vaikkapa patongin välissä. Nyt kuitenkin tarkoituksena oli kokata lämmintä ja terveellistä ilman lihaa, ja mä lähdin miettimään kuinka saisin kehiteltyä sekä maukkaan, ruokaisan, että raskausystävällisen reseptin pehmeästä juustosta. Selasin Apetinan sivuja joilta löysinkin aikamoisen herkullisen ohjeen, jota sitten itse vähän sovelsin. Päätin siis kokata meille uunissa paahdettua hunajalla ja seesamilla paneroitua Välimeren juustoa, jota me laitettiin tortilloiden täytteeksi papu-paprikasalsan ja vihannesten kanssa.

Apetinan juustot tekevät monista kasvisruuista täyteläisempiä ja kermaisempia, ja ovat helppoja ja monipuolisia käyttötavoiltaan. Ne korostavat ihanasti kasvisten makua, ja pitävät huolen siitä että ruokaan ei tarvitse lisätä muuta suolaa. Apetinan juustoja löytyy monessa eri muodossa ja niin maustamattomana kuin valmiiksi maustettuna, ja myöskin laktoosittomana.

Hunaja-seesamipaahdettu välimerellinen juusto

1pkt Apetina Laktoositon pala

1dl jauhoa

1,5dl seesaminsiemeniä

1 muna

0,5dl hunajaa

Halkaise juustopala kahtia. Pyörittele palat kauttaaltaan jauhoissa. Sekoita rikottu muna ja hunaja keskenään. Voitele juustopalat muna-hunajaseoksella ja pyörittele sitten seesaminsiemenissä niin että juusto peittyy siemeniin kokonaan. Paista uunissa 200 asteessa n. 10min (tarkkaile, itse paistoin vähän liian kauan ja juustot kerkesivät sulaa aavistuksen liikaa). Paloittele sopiviksi suupaloiksi ja tarjoile tortilloiden täytteenä yhdessä paprika-papusalsan ja vihannesten kanssa. Sopii hyvin myös salaattiin tai tapakseksi.

Tuohon paprika-papusalsaan mä laitoin kidneypapuja, mustapapuja, chilitomaattimurskaa, tuoretta tomaattia, kaksi paprikaa sekä yhden pussillisen tacomausteseosta jonka sekoitin pannulla vihanneksiin ja papuihin ennen tomaattimurskan lisäämistä. Tuli muuten tosi hyvää siitäkin!

Vaikka me syödään myös lihaa, on kasvisruuan tai lihattoman ruuan tekeminen nykyään jotenkin myös tosi luontevaa ja helppoa. Vaihtoehtoja on paljon ja kun on kokeillut montaa erilaista reseptiä, on tullut huomattua että lihaton ruoka voi olla aivan yhtä täyttävää ja maukasta kuin liharuuatkin, eikä sen valmistaminen ole yhtään sen hitaampaa tai hankalampaa. Saadaan myös olla iloisia siitä että meidän lapset ovat ennakkoluulottomia maistajia, ja kokeilevat mielellään uusia ruokia ihan niinkuin mekin. Ja he ovat jo ihan pienestä asti pitäneet kasviksista, hedelmistä, pavuista ja monista muista herkuista. Myös salaattijuustot kuuluvat suosikkeihin, erityisesti nuo Apetina Snack -salaattijuustokuutiot joissa on mukana oliivia tai valkosipulia. Meillä on tavoitteena lisätä kasvisruokien osuutta ruokavaliossa pikkuhiljaa. Aluksi mentiin yhdellä kasvisruokapäivällä viikossa, nykyään niitä päiviä tulee yleensä jo useampi.

LUKIJAKILPAILU:

Mitä kasvisruokaa sä valmistaisit käyttäen Apetina-tuotteita? Kommentoi tähän postaukseen, jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään ja olet mukana K-ryhmän kauppojen 40€ lahjakortin arvonnassa! Osallistumisaikaa on 12.2. klo 22.00 asti. Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät TÄÄLTÄ. Onnea kisaan kaikille!

Ihanaa sunnuntaita kaikille <3

Päätettiin lasten kanssa leipoa yhdessä lauantain kunniaksi ysärikakku, sellainen kakku joita mun lapsuudessa oli kaikilla lastenkutsuilla. Mulle tuli jotenkin ihan jäätävä täytekakkuhimo ja oli pakko sitten pyöräyttää sellainen. Täytteeksi laitettiin juuri niitä samoja juttuja joita mun lähipiirin kakkujen sisältä löytyi kultaisella 90-luvulla: säilykepersikoita, banaania ja rahkaa. Koristeeksi kermavaahtoa, suklaata ja nomparelleja. Ja voi vitsi, kun mä otin ekan haukun mun kakkupalasta niin silmät kiinni olisin voinut kuvitella olevani 90-luvun Ruoholahdessa kerrostalon kerhohuoneella, syömässä synttärikakkua ja juomassa smurffilimua, ja kohta heittelemässä ilmapalloja kavereiden kanssa Spice Girls -vaatteet päällä.

Nostalginen hetki tosiaan, pakko vielä syödä illallakin vähän kakkua ja muistella noita mahtavia hetkiä! Meillä oli tyttöjen kanssa niin hauskaa kun tehtiin kakkua. Tytöt saivat kostuttaa ja täyttää kakun aivan itse ja vielä koristellakin. Välillä eksyi muutamat täytteet omaankin suuhun pikkuleipureilla kesken kakun valmistelun mutta ei se ole niin justiinsa kun tämä tuli vain oman perheen tuhottavaksi.

Meillä oli muutenkin kiva päivä yhdessä, Tiaran sirkuskoulun jälkeen käytiin ostamassa neidille oma hulavanne kun sirkuskoulussa käskettiin harjoitella myös kotona vanteen pyörittelyä. Hyvin se näytti sujuvan, pitänee itsekin lainata neidin hulavannetta kunhan vyötärö löytyy taas jossain vaiheessa, sen pyörittäminen on nimittäin hauskaa. Saattaa tosin olla että monen vuoden tauon jälkeen esikoinen joutuu näyttämään äidilleen ensin hieman mallia, mutta en usko että se häntä hirveästi haittaa.

Ollaan myös siivottu ja pesty pyykkiä ja käyty kaupassa ja leikkipuistossa, ihan sitä perus viikonloppuarkea. Nyt tytöt katsovat kahdestaan leffaa ja Otto istahti hetkeksi pelaamaan, ajateltiin ottaa vielä erä Kimbleä koko perhe ennen kun tytöt menevät yöunille. Me taidetaan jatkaa Oton kanssa tänään Vikings-maratonia, enää muutama jakso jäljellä nimittäin ja jännäksi käy! Toinen sarja mitä olen itsekseni katsellut viime aikoina on SKAM josta varmaan kaikki on kuulleet. Eli tämä norjalainen nuortensarja, joka löytyy Yle Areenasta. Se on kyllä ajankohtainen ja koukuttava myös, tällä hetkellä olen kakkoskauden puolivälissä ja katson varmaan yöllä taas lisää jos ei uni tule heti.

On nämä raskaushormonit vaan kummallisia, kun sitä kuitenkin jaksaa touhuilla päivät vaikka yöt ovat pissahädän, närästyksen, supistusten ja hankalien asentojen vuoksi ”vähän” katkonaisia. Mutta ei se mikään huono juttu ole, musta on ihanaa että olen jaksanut hyvin puuhata tyttöjenkin kanssa kaikenlaista kun siinä välissä oli muutama viikko joina en juuri uskaltanut liikkua.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

Raskauden viimeisten viikkojen aikana jaksaminen ei välttämättä ole huipussaan, mutta terveellisellä ruualla on tavallistakin suurempi merkitys. Siksi lähdinkin innoissani jälleen mukaan Sannan Ruokakassin ja Lifien kampanjaan, jossa me testattiin Sannan Perhekassia viiden illallisen verran. Viimeksi kokeiltiin palvelua syksyllä, ja tykästyttiin jo silloin siihen todella paljon. Muuttohässäkässä meillä kuitenkin jäi ruuanlaitto muutamaksi viikoksi huonolle tolalle ja elettiin aika pitkälti puolivalmisteilla ja noutoruoalla pakkauksen ja lattiaremontin ajan, ja näin ollen tämäkin kätevä palvelu pääsi painumaan unholaan.

Nyt kun keittiö on taas kondiksessa ja ruuanlaittokin helpompaa, mutta kauppaan ei oikein jaksa lähteä raskausvaivojen vuoksi, on täydellinen aika perhekassille. Siinä saa neljän eri aterian (joista yksi kahden päivän ruoka) reseptit ja ainekset suoraan kotiovelle toimitettuna. Joku muu tekee siis kaiken logistisen työn lisäksi kaiken ajatustyön meidän puolesta ruuan suhteen, ja me saadaan sen sijaan keskittyä kokkaamaan helppoa ja herkullista ruokaa.

Sannan Ruokakassin mukana tulee ohjevihkonen johon on selkeästi merkitty kuinka kauan kunkin aterian valmistamisessa kestää, mitä se vaatii ja miltä sen tulisi näyttää. Kassin sisällön lisäksi ohjevihkoseen on listattu myös aina muutama juttu joita pitäisi löytyä joka kodista, ja joita ruuanlaitossa myös tarvitsee kuten esim. öljyä, mausteita ja hunajaa, ja meiltä löytyikin helposti kaikkia. Tälläkin kertaa kassin sisältö oli todella monipuolinen ja päästiin kokeilemaan aivan meille uusia ruokia, kuten äärimmäisen herkullista tomaattikeittoa persilja-valkosipuli katkaravuilla höystettynä, ja raikasta turskaa.

Mukana oli myös lasten suosikkia eli tortillaveneitä, ja hyvin heille upposivat muutkin ruuat. Mä tykkään hirveästi kokeilla uusia ruokia, ja tämän kassin avulla uutuuksia saa kokeilla joka viikko. Ainesosat on valittu kasseihin aina huolella, ja kassissa käytetään aina kotimaista lihaa ja kananpoikaa. Myös kasvikset ovat aina kun mahdollista kotimaisia ja sesongin mukaan valittuja, ja usein myös luomutuotteita. Tuontikasviksia käytetään talvisin monipuolisuuden takaamiseksi. Sannan ruokakassi seuraa myös WWF:n kalaopasta, eikä sieltä koskaan löydy punaisiksi merkittyjä kalalajeja.

Sannan ruokakassin valikoimassa on moneen eri perheeseen ja elämäntilanteeseen sopivia ruokakasseja. Meidän testaaman neljän hengen, viiden illallisen perhekassin lisäksi löytyy myös kolmen illallisen perhekassi neljälle henkilölle, perhekassi gluteeniton kolmella tai viidellä illallisella neljälle henkilölle, pikakassi joka sisältää kolme illallista joko kahdelle tai neljälle henkilölle,  sekä hedelmäkassi jossa on 3,5kg hedelmiä koko perheelle.

Ensimmäisen kassin saa edullisemmin, joten kynnys testata palvelua on aika pieni. Tilauksen voi myös keskeyttää tai sitä voi muuttaa koska tahansa, ja kasseja voi tilata esimerkiksi vain joka toiselle viikolle. Esimerkiksi kolmen illallisen perhekassin hinta on 74 euroa, ja hedelmäkassin 15 euroa. Kassit toimitetaan maanantai-iltaisin katkeamattomassa kylmäketjussa suoraan kotiovelle ennalta ilmoitettuna ajankohtana.

Palvelu toimii tällä hetkellä Pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa (mm. Nurmijärvi & Tuusula), sekä Turussa, Lahdessa ja Tampereella. Sannan ruokakassi laajentaa pian myös uusiin kaupunkeihin kuten Jyväskylään ja Vaasaan.

ALENNUSKOODI: Mun blogin lukijat saavat nyt 8 euron arvoisen alennuksen koodilla SANDWICH17 tilatessaan ruokakassin. Koodi täytetään tilauslomakkeeseen Sannan ruokakassin sivuilla tilauksen yhteydessä, tilaamaan pääset TÄSTÄ.

Yhteistyössä Sannan ruokakassi.

Huomenna me aletaan kokkaamaan joulupöydän antimia, mutta yksi ruoka on jo tuloillaan: raskaana olevan (ja vegaanin) kylmäsavulohi, eli porkkala. Porkkalasta inspiroiduin ja tajusin että vaikka noudatan prikulleen Eviran ruokasuosituksia, mun ei tarvitse kokonaan luopua kaikista mun lemppareista raskauden takiakaan. Ja halusin jakaa nämä oivallukseni myös teille, sillä tiedän miten moni raskaana tuskailee sen kanssa että joulupöydässä pitää kiertää kaikki omat herkut kaukaa. Jos siis olet raskaana ja rakastat juustoja, graavikalaa ja mätiä, kannattaa lukea vähän eteenpäin ja huokaista helpotuksesta. Tästäkin joulusta voi tulla herkullinen.

Jos lempiherkkusi joulupöydässä on graavikala, kokeile porkkalaa eli porkkanasta valmistettua ”kylmäsavulohta”.

Ohje on alunperin peräisin PS Olen Vegaani -youtubekanavalta, mistä sen voi myös käydä nopeasti tsekkaamassa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kuitenkin siis neljä pestyä porkkanaa paistetaan kuorineen merisuolakuoressa 190 asteessa 1,5h ajan. Mä olin hurja ja paistoin viisi. Tämän jälkeen porkkanat jäähdytetään ja varovasti kuoritaan ja suikaloidaan, ja marinoidaan kahdessa teelusikallisessa nestemäistä savuaromia, 1 ruokalusikallisessa rypsiöljyä ja teelusikallisessa valkoviinietikkaa 1-2vrk ajan jääkaapissa suljetussa astiassa. Super iisiä!

Mä laitoin omat porkkalat marinoitumaan tänään jotta ne varmasti ehtivät aatoksi. Savuaromin tuoksu oli jo itsessään niin kylmäsavulohimainen että en epäile sekuntiakaan etteikö tässä olisi erittäin hyvä vaihtoehto täksi jouluksi. Jään odottamaan innolla mitä makunystyrät sanovat lopputuloksesta, mutta luotto on kova.

Porkkalan lisäksi meidän joulupöydästä löytyy tänä vuonna poikkeuksellisesti myös uunilohta, koska kyllä sitä kalaakin on vaan saatava.

Jos rakastat herkutella aattoiltana  juustotarjottimella, kokeile uunibriejuustoa. 

Osta pyöreä 500g kiekko laadukasta brie-juustoa, paista sitä uunissa 200 asteessa 10-15min ajan (voit tarkistaa juuston sisälämpötilan keskeltä vaikka kinkunpaistomittarilla, jos se on yli 72 astetta niin mahdollinen listeria on kuollut). Tarjoile hunajan ja sekalaisten pähkinöiden sekä tuoreiden viikunoiden tai viikunahillon kanssa. Ihan uskomattoman herkullista!

Lisäksi mä herkuttelen juustoilla tänä vuonna myös joululaatikossa, sillä meidän punajuurilaatikkoon tulee vuohenjuustoa myös.

Jos parasta joulupöydässä on mäti, kokeile Cavi-art merileväkaviaaria.

Merilevää ei tietenkään suositella raskaana ollessa suuria määriä mikäli jodipitoisuus ei ole tiedossa tai se on korkea, mutta cavi-artin jodipitoisuus on tiedossa, ja se on alle 0,01%. Sitä ei ole myöskään tarkoituskaan syödä niin paljoa kuin esimerkiksi sushissa on merilevää, eikä jodi aiheuta hengenvaaraa tai muutakaan vaaraa vaan on suurina määrinä nautittuna haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja voi vaikuttaa sikiön kasvuun.

Eli tämän rajoituksen kanssa nimenomaan määrillä on väliä, siinä missä taas listeriariskin ruoissa teelusikallinen tai maustemitallinenkin riittää jos siitä bakteeria löytyy. Eli ainakin mun neuvolan mukaan jouluaattona voi aivan turvallisin mielin herkutella vaikka koko purkillisella cavi-artia, koska siinä pitoisuus on todella pieni eikä aiheuta pienintäkään riskiä sikiön kasvulle tai kehitykselle. Mä muuten itseasiassa olen aina laivan buffetissa herkutellut juuri tällä merileväkaviaarilla, ja vasta joskus vanhempana tajusin että se ei ole oikeaa kaviaaria vaan nimenomaan merilevää. Aina on maistunut silti hyvältä!

Näiden postauksessa lueteltujen herkkujen lisäksi meidän joulupöydästä löytyy tänä vuonna bataattilaatikkoa pekaanipähkinäkuorrutuksella, kinkkua dijon-kuorrutuksella ja mummon perinteistä kastiketta, hernetuuvinkia, sienisalaattia, kylmäsavuporoterriiniä (joka on ainoa minkä skippaan raskauden vuoksi mutta ihailen sivusta), riisipuuroa, pipareita ja glögiä. Ja aika monta rasiallista konvehteja, ja paljon joululimppua. Eiköhän me niillä saada mahat täyteen muutamaksi päiväksi!

Toivottavasti tästä oli apua jollekin joka on miettinyt samoja juttuja kuin minä ja haluaa nauttia joulusta! Mä en ainakaan malta odottaa että pääsen kokkaamaan ja syömään, naminaminami!

Ihanaa päivää kaikille <3

Viime vuonna me ei tehty piparkakkutaloa jostain syystä, oiskohan ollut siksi että mulla oli niin hurjasti töitä että ei vaan jaksettu. Se silloin jäi harmittamaan ja tänä vuonna haluttiin ehdottomasti tehdä se! Piparkakkutalon kasaaminen oli osa mun ja Oton joulukalenterin tehtäviä, ja kasattiin se tuossa eräänä iltana ja sitten koristeltiin lasten kanssa yhdessä. Me ei olla mitään koristeluvirtuooseja kukaan, mutta se ei estä pitämästä hauskaa ja kokeilemassa eri juttuja. Yksi piparkakkutalon seinä me onnistuttiin halkaisemaan ja tiputtamaan sulaan sokeriin ja siitä tuli hieno ja kiiltävä taikaseinä lasten mielestä. Yleensä meidän leipomiseen liittyy aina jotain kommelluksia, mutta turha sitä on ottaa liian vakavasti vai mitä.

Tein itse sinistä kuorrutetta munanvalkuaisesta, tomusokerista ja sinisestä pastaväristä ja käytettiin sen kaverina kaupan valmista valkoista jota oli jäänyt piparitalkoista. Lisäksi koristeltiin talo erilaisilla nomparelleilla, strösseleillä ja karkeilla sekä tomusokerilla josta tuli muka lunta. Huomasin että yhdestä ikkunasta on mystisesti kadonnut yksi karkki, kenenköhän suuhun se on koristelun jälkeen hävinnyt?

Sisälle ajattelin tökätä pari led-tuikkua tuomaan ihanaa joulutunnelmaa ja pikkuista valonkajastusta sinne. Heti kunhan löydän tuikut, lapset ovat vieneet ne jonnekin salaiseen piilopaikkaan. Lapsista taloa oli hurjan jännittävää ja hauskaa tehdä ja niin myös musta. En usko että musta koskaan tulee mitään superleivontavirtuoosia tai koristemestaria, mutta pakko myöntää että tällainen pieni puuhastelu yhdessä lasten kanssa on vaan ihan parasta, lopputuloksesta viis.

Vaikka meidän piparitalo ei ole itsetehty muuten kuin koristeiden osalta, ja se ei mikään kulmakunnan komein kartano ole muutenkaan, niin ainakin se on ihan meidän näköinen: vähän sinne päin! Musta tuntuu että tässä joulukuussa on ollut enemmän joulun taikaa ja tunnelmaa kuin kaikissa edellisissä yhteensä. Luulen että siihen liittyy olennaisesti se että lapset ovat jo isompia ja heidät saa niin hyvin otettua mukaan kaikkeen jouluun valmistautumiseen. He ovat aivan innoissaan kaikesta mihin liittyy joulu ja bongailevat muka tonttuja joka kulman takaa ja kuiskuttelevat salaisuuksia toisilleen.

Oletteko te leiponeet piparkakkutaloja tänä vuonna, tai koristelleet kaupan piparkakkutaloja?