Olen mukana Indiedaysin ja NIVEAn Caring Shower Silk Mousse -kampanjassa, jossa testattiin Nivean uutta, nimensä mukaista, suihkumoussea. Mousse tarjoaa aivan erilaisen vaihtoehdon perinteisille suihkusaippuoille pehmeällä, jopa muotovaahtomaisella koostumuksellaan. Mun mielestä oli mahtavaa päästä kokeilemaan ihan uudenlaista tuotetta, koska suihkumousse on ainoa laatuaan, ja kieltämättä se oli ihanan pehmeää ja silkkistä. Tykkään itse vaahtomaisesta koostumuksesta myös itseruskettavissa ja meikinpuhdistusaineissa, joten miksipä en siis suihkumoussessakin.

Arki on meidän perheessä aika hektistä meille vanhemmille, kun yritetään töistä huolimatta antaa lapsille kiireetön arki. Siksi mun oma aika on usein aika minimissä, kun teen töitä vain lasten nukkuessa tai ollessa päiväkodissa. Monesti käy niin että päivän ainoa oma rauhallinen hetki on suihkussa käynti, ja siksi siihen hetkeen mielellään lisää jotain pientä ekstraa. Oli se sitten pitkä kuuma suihku illalla ennen nukkumaanmenoa, tai pikasuihku aamulla ennen töihin lähtöä, on ihanaa että voi helliä ihoa pehmeällä moussella ja nauttia hetken ihanasta tuoksusta ja rauhasta, jossa kuuluu vain suihkun kohina.

Mulla on vielä meidän Mallorcan reissun ja auringossa oleskelun jäljiltä kuiva iho, ja se janoaa kosteutusta sekä suihkun aikana että sen jälkeen. Mun suurimmaksi lemppariksi kolmesta erilaisesta NIVEA Caring Shower Silk Moussesta nousikin vaaleansininen Soft, joka sisältää rauhoittavaa ja ravitsevaa manteliöljyä ja jättää ihon unelman pehmeäksi.

NIVEA Caring Shower Silk Mousseja on saatavilla siis kolmea erilaista, Softin lisäksi, liila Smooth joka sisältää silkkiuutetta ja tekee ihosta täydellisen sileän, sekä tummansininen Care joka sisältää eteerisiä öljyjä ja tekee ihon kimmoisan ja täyteläisen tuntuiseksi suihkun jälkeenkin. Ylelliset suihkumousset sopivat kaikille ihotyypeille ja ovat jo saatavilla tavarataloista sekä kaikista K-ruokakaupoista.

Arvatkaa mitä mulle muuten paljastettiin: Jos suihkumoussea pursottaa lautaselle ja antaa sen hengata siinä pari tuntia, voi lautasen kääntää ylösalaisin eikä mousse valu tai haihdu tai lässähdä! Tätähän oli tietenkin pakko kokeilla lasten kanssa. Ei ehkä sitä mihin tuote on tarkoitettu, mutta tästähän voi lasten kanssa myös taiteilla vaikka vaahtotaideteoksia!

LUKIJAKILPAILU: Miten sinä hemmottelet itseäsi kiireisen arjen keskellä? Vastaa kysymykseen ja osallistut kolmen NIVEA Caring Shower Silk Mousse -tuotepaketin arvontaan. Kukin paketti sisältää kolme tuotetta. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Arvonta päättyy 24.6.2016 klo 22.00. Onnea arvontaan!

Ihanaa ja pehmeää sunnuntaipäivää kaikille <3

Olen mukana Indiedaysin ja Livboxin kampanjassa, jossa sain testattavakseni toukokuun Livboxin. Livbox sisälsi kuusi erilaista kosmetiikkatuotetta ja ylläripyllärinä Pandan uuden valkosuklaa-vadelmamuru -suklaalevyn joka maistui hyvin iltaherkkuna kun lapset nukkuivat ja Otto on Tukholmassa.

Veikkaisin että Livbox on aika monelle tuttu konsepti? Kuukausittain lähetettävä ihana kosmetiikkaboxi jossa on joka kerralla uudet erilaiset tuotteet mukana. Tuotteista on mukana aina sekä täysikokoisia, että testikokoisia versioita. Jokainen Livbox sisältää 4-6 tuotetta, ja mukana on aina niin trendikkäitä uutuuksia kuin klassikoitakin. Livbox on täysin suomalainen yritys, jonka takana on pieni tiimi joka boxeja kokoaa suurella sydämellä.

Kokeilemani toukokuun Livbox oli sisällöltään monipuolinen. Hiuksille löytyi Cutrinin Anti-Green -shampoo joka poistaa hiusten mineraalijäämiä, Biozellin Professional Texturizing spray -rakennesuihke sekä iberon puhelinlankaponnareita. Kasvoille oli Nivean puhdistuspyyhkeitä, sekä Neutrogenan uusi CC-voide.

Mun suosikkituotteiksi muodostuivat Nivean putsaripyyhkeet, sekä Neutrogenan CC-voide. Kasvojen ihonhoito on mulle tosi tärkeä ja iso asia, koska olen kärsinyt erilaisista iho-ongelmista koko pienen ikäni. Lähinnä siis näpyistä, epäpuhtauksista ja punoituksesta.

Neutrogenan uusi sävytetty CC-voide auttaa ehkäisemään uusien epäpuhtauksien syntymistä, ja häivyttää vanhojen näppyjen jälkiä kasvoilta. Voide peittää ihon pienet virheet, tasoittaa ihon sävyn ja tekee ihosta mattapintaisen. Mun mielestä se on juuri sopiva tuote kesään ja vaikkapa rantapäiviin, saa epäpuhtauksia piiloon mutta iho saa kuitenkin hengittää ja lopputulos on luonnollisen kaunis.

Nivean Creme Care -uutuussarjan puhdistuspyyhkeet sopivat myös vedenkestävän meikin poistoon, ja testasinkin niitä mun Lancomen vedenkestävän Hypnose Doll Eyes -ripsarin puhdistukseen. Toimii! Tosin en suosittele jos on erityisen herkkä iho, sillä tuote on hajustettu. Sarjaan kuuluu myös puhdistusmaito ja kasvovesi.

Mun mielestä Livboxin idea on kiva. Itselleni ainakin uusien tuotteiden ostamiseen on korkea kynnys, en koskaan osta mitään uutta kosmetiikkatuotetta lukematta siitä ensin useampaa arvostelua. Parasta on toki jos tuotetta pääsee ihan testaamaan. Livboxin avulla saa pienellä kuukausittaisella summalla testata paljon uusia tuotteita ihan itse, niin on helpompi sitten tietää että haluaako tuotetta käyttää jatkossa vai ei. Kuukausittainen summa on niin pieni, että useimmat meikkituotteet maksavat yksin jo saman verran. Jatkuvan kuukausitilauksen voi päättää koska tahansa.LUKIJAKILPAILU & ALEKOODI:

Tilaamalla Livboxin uutiskirjeen ylläolevalla lomakkeella osallistut arvontaan jossa voit voittaa itsellesi Livboxin. Arvonnan tarkemmat säännöt löytyvät TÄÄLTÄ. Mikäli haluatte tilata Livboxin, se onnistuu nyt alehintaan sillä koodilla sandwich saatte kolmen kuukauden määräaikaistilaukseen boxit hintaan 13,90/kpl tai jatkuvan tilauksen ekan boxin hintaan 13,90/kpl (norm. 16,90 kpl). Koskee myös lahjatilauksia. Koodi on voimassa 26.6.2016 asti. Oman boxin pääsette tilaamaan helposti Livboxin sivuilta. Nyt muuten ainakin mua houkuttelee kokeilla tuota heinäkuun boxia, sillä se on kasattu pelkästään suomalaisista tuotteista, mikä on aina siisti juttu.

Ihanaa perjantaita kaikille!

Pari vuotta sitten aloitin Just nyt -postaussarjan, joka silloin jäi muutaman kuukauden jälkeen. Jätin sen, koska just nytissä listasin aina sen kuukauden parhaat ja ”pahimmat” eli ärsytykset. Mikä taas ei sovi mulle. Muistan että junnasin aina niiden ärsytysten kanssa vaikka kuinka kauan, kun en meinannut keksiä mitään, ja sitten vaan päätin unohtaa koko postaussarjan.

En tiedä miksi musta jotenkin silloin tuntui, että pitäisi listata molempia, sillä eihän mun tartte! Mä saan listata pelkkiä ihania juttuja jos musta itsestäni siltä tuntuu. Ehkä vielä pari vuotta sitten blogeissa sai enemmän kritiikkiä siitä jos keskittyi positiivisuuteen, silloin tuli niin paljon kommenttia siitä että ei voi olla aitoa meininkiä jos on aina onnellinen ja iloinen. Tämän suhteen blogi-ilmapiiri on muuttunut. Bloggaaminen ammattimaistuu aivan kokoajan, ja nykyään realistisuutta riittää luomaan jo se ettei kaikki kuvat ole otettu ammattikuvaajan kanssa. Tässä siis just tämän hetken kahdeksan ihaninta juttua, ei missään järjestyksessä.

1. Face Time -puhelut

Oton ollessa työmatkoilla, me ollaan soiteltu videopuheluita monta kertaa päivässä, ja musta itseasiassa tuntuu että ollaan juteltu koko perhe yhdessä ehkä jopa enemmän kuin ihan perus arkipäivinä. Ai miten? No koska ollaan otettu aikaa ja keskitytty vaan siihen videopuheluun, ollaan juteltu rauhassa ja lapsetkin ovat jaksaneet keskittyä höpöttelemään. Ehkä isi puhelimen näytöllä on jännempi kuin isi ihan muuten vain. Vaikka lapsilla on kova ikävä, niin juttelu on selvästi auttanut.

2. Tuoreet kesäherkut

Mansikat, kirsikat, herneet, kevätsipulit, uudet perunat. U name it I eat it. Vuoden paras satokausi on ihan tasan just nyt, ja meillä on ainakin herkuteltu harva se päivä. Vihanneskojun ohi ei vaan voi kävellä ostamatta jotain ihania herkkuja mukaan, ja tuntuu että parina viime viikkona kasviksia ja marjoja on syöty varmaan puoliTOISTA kiloa päivässä.

3. Aviomies joka tekee mun puolesta mitä vaan

Torstai-iltana Otto pyöräili Tukholmassa töiden jälkeen Gallerianiin, ja ostosteli mulle River Islandissa, ihan vaan koska se on niin ihana. Hän otti kuvan kaikista kaupan kohdista että näin mitä oli tarjolla, ja kyseli myyjältä mun lemppareita joista olin laittanut kuvia, ja otti mulle lisäkuvia ja voi hitsi. Tiedän että olin varmaan aika high maintenance -vaimo, mutta hitto vie, on mulla kyllä ihana mies. Kiitos Otolle loputtomasta kärsivällisyydestä mun kanssa, ja siitä että pyöräili monta kilsaa keskustaan.

4. Kampaajallakäynti

Liila tukka on ollut ihana, mutta nyt on aika siirtyä eteenpäin. Ottokin on jo ruskeatukkainen (pienellä vihreällä vivahteella) joten me ei olla enää pastellinen yksisarvispariskunta. Pian saatte nähdä millainen uusi tukka mulle tulikaan, puolet siitä on jo valmiina!

5. Vesivärit

Olen innostunut tänä vuonna vesiväreillä maalaamisesta ihan tosissaan. En ehdi tehdä sitä usein, enkä ole siinä mikään varsinainen taituri, mutta se on terapeuttista ja rentouttavaa ja silloin voi keskittyä vaan sekoittelemaan värejä ja maalaamaan kuvioita paperiin. Lapsetkin tykkäävät kun maalaillaan yhdessä. Kai tämä on sitä mun ”aikuisten värityskirjailua”.

6. Siisti koti

Oton ollessa Tukholmassa meidän pakastimen ovi oli jäänyt raolleen tyttöjen jäljiltä (pönttö äiti kun en muistanut tarkistaa) ja se jäätyi niin ettei ovea enää saanutkaan kiinni. Niinpä sulatin ja tyhjensin ja hinkutin sen puhtaaksi pitkästä aikaa. Lisäksi ollaan tyhjennetty kaikki kaapit, varastokoppi ja vaatehuone ylimääräisestä tavarasta kierrätyskonttiin, lahjoituksiin ja kirpparille (aiemmin keväällä). Kotona on jotenkin ihanan freesi fiilis ja tuntuu pitkästä aikaa siltä että joka paikka ei tursu tavaraa jolle ei ole käyttöä. Tavarasta luopuminen on ihanaa, siitä tulee niin hyvä fiilis.

7. Kirje kummitytöltä Zimbabwesta

Sain ensimmäistä kertaa vastauskirjeen kuukausien odottelun jälkeen kummitytöltäni Zimbabwesta. Hänen isänsä oli kirjoittanut sen, ja tyttö sanellut, ja se oli niin sympaattinen ja ihana! Toivon että oma vastaukseni pääsee pian perille. En voi sanoin kuvailla miten hyvältä tuntuu, että voi omalta osaltaan auttaa ja vaikuttaa jonkun niin kaukana olevan elämään. Toivottavasti hän haluaa kirjoitella mulle pitkälle aikuisuuteen asti, on ihan mieletöntä olla mukana tukemassa jonkun kasvua ja koulutusta lapsesta asti. Ja kuka tietää, ehkä joskus voisin jopa vierailla hänen luonaan, tai hän täällä Suomessa. Mä toivon että hänestä tuntuu, että mikä tahansa on hänelle mahdollista tulevaisuudessa.

8. Meidän tytöt <3

Heillä on juuri nyt niin höpsö vaihe meneillään. Tuossa yhtenä iltana he sanoivat että ”Äiti on meidän bae”.  Että joo, mä olen tyttöjen bae. Hauskaa että he ovat jo 3- ja 4-vuotiaana perillä vallitsevasta nuorisokulttuurista.

Tänään on ollut superpitkä päivä, mutta tässä sitä ollaan! Nyt mä käperryn Oton kainaloon katsomaan hetkeksi Netflixiä ja antamaan sille vielä oikein kunnon synttärihalin, sillä huomenna kun Otto täyttää 26 vuotta on hän jälleen Ruotsissa, ja me tyttöjen kanssa täällä. Onneksi käytiin tänään sentään koko perhe yhdessä syömässä, ja sain annettua Otolle pari synttärilahjaa ja tytötkin antoivat itse askartelemansa kortit.

Hyvää yötä ihanat <3

Saatiin jokin aika sitten Polkupedista Tiaralle uusi 16-tuumainen Puky polkupyörä*. Mun on pitänyt kirjoittaa tästä jo aikaa sitten, mutta en vaan ole saanut tehtyä. Nyt kuitenkin kokosin yhteen meidän kokemukset siirtymisestä potkupyörästä polkupyörään, sekä fiilikset uudesta pyörästä ja vinkit pyörän valintaan.

Alussa me jännättiin Oton kanssa, että voiko se tosiaan olla mahdollista että pyöräilyn opetteluun ei tarvittaisi apurattaita. Jo eka kerralla kun neiti kiipesi pyörän satulaan alkoi tasapaino kuitenkin löytyä ja hän tiesi heti miten poljetaan. Tyttö kiljui tyytyväisenä ja polki eteenpäin, ja me juostiin sydän syrjällään perässä Oton kanssa kevyesti kiinni pitäen. Hyvää treeniä siinä pyörän perässä juostessa on ainakin saanut. Nyt ei tarvitse enää pitää kiinni, mutta juostaan edelleen perässä.

Potkupyörästä on ollut ainakin meidän kokemuksen mukaan kuitenkin rutkasti hyötyä, sillä tasapaino löytyi tosi nopeasti myös polkupyörällä, ja tuntuma pyörään oli hyvä. Suosittelen ehdottomasti potkupyörää ennen polkupyörän hankkimista, sillä potkupyörän kanssa oppii nimenomaan pitämään itse sitä pyörää pystyssä. Lisäksi Pukyn laadukkaissa potku- ja polkupyörissä on kaikissa käsijarru, eli jarruttamisen voi opetella jo potkupyöräillessä ja sitten vain jarruttaa samalla tavalla polkupyöräillessä.  Pukyn polkupyörissä jarru on sopiva lapsen voimille, eikä liian jäykkä.

Polkemista Tiara oli harjoitellut päiväkodin kolmipyöräisillä, joten sekin tekniikka oli jo hallussa. Toistaiseksi ollaan pysytty ihan lähialueilla eikä lähdetty kauas, mutta mulla on kova luotto että me lähdetään pian pyöräretkelle yhdessä.  Vielä pari kertaa harjoitellaan kääntymistä, pysähtymistä ja ohjausta, ja sitten tämäkin hermoheikko äiti uskaltautuu jo kotitalon viereistä aukiota kauemmaksi. Musta on hyvä vaan harjoitella turvallisessa lähiympäristössä aluksi, että saa tarpeeksi varmuutta.

Me valittiin 16-tuumainen pyörä, joka sopii 3-vuotiaasta ylöspäin tai yli 100cm  pituiselle lapselle. Meidän neidillä pituutta siis 102cm, ja koko on oikein hyvä. Pyörässä on alumiinirunko, joka on matala niin että lapsen on helppo nousta sen selkään. Satulan ja ohjaustangon korkeutta voi tietenkin säätää, ja tärkeää on myös se etteivät ne ole liian matalalla, sillä liian matalalla olevan satulan kanssa lapsi ei saa polkemiseen tarpeeksi voimaa.

Samalla kun saatiin Tipalle käyttöön uusi pyörä, annettiin vaihdossa takaisin Polkupedille viime vuonna Zeldalle käyttöön saatu minikokoinen potkupyörä, ja Zelda vaihtoi Tiaran vanhaan isompaan potkupyörään. Minipotkupyörä oli edelleen ihan priimakunnossa vaikka sillä on kulutettu asfaltteja ihan huolella vuoden verran. Pukyn potkupyöristä löytyy käyttökokemuksia Zeldan osalta pienemmästä Puky LR M -potkupyörästä ja Tiaran osalta suuremmasta Puky LR L -potkupyörästä.

Tämä vaihdos oli myös oikein hyvä, sillä kuopus on venähtänyt vuodessa melkein siskonsa mittaiseksi ja vanha potkupyörä oli auttamattomasti liian pieni. Nyt hän potkii ketterästi menemään uudellavanhalla L-kokoisella potkupyörällään.

Kyllä tuntuu uskomattomalta, että minun esikoisvauvani osaa jo pyöräillä! Muutamat liikutuksen kyynelet olen tirauttanut, se vaan jotenkin tuntui niin hurjalta että ihan tosiaan aikaa on kulunut niin paljon että tyyppi polkee jo menemään. En malta odottaa että päästään kunnolla lenkille, niin että mä juoksen ja hän polkee, siitä tulee huippua!

Ihanaa että ainakin esikoisen pyöräilemään oppiminen meni näin kivuttomasti. Itse muistan purreeni hammasta harjoitellessani punavalkoisella pyörälläni ilman apurattaita polkemista, ja kaatuneenikin monta kertaa. Ja taisin oppia pyöräilemään ilman apuarattaita vasta 6-vuotiaana. 90-luvulla ei vielä potkupyöriä ollutkaan, ja apurattailla harjoitellessa lapsella ei ole mahdollisuutta oppia esimerkiksi kääntyessä oppia kallistamaan pyörää oikeaan suuntaan, sillä apurattaat vaativat kallistuksen juuri päinvastaiseen suuntaan. Siksi kai se harjoittelu niin takkusikin, kun tasapainoa oli vaikea hallita kun samaan aikaan piti tehdä kaikki päinvastoin kun oli tottunut tekemään. Onneksi nykyään on helpompaa kuin mun lapsuudessa!

Miten teillä on sujunut potkupyörästä polkupyörään vaihto tai pyöräilemään opettelu?

Olen mukana Indiedaysin ja Habitatin kampanjassa, jossa pääsin sisustamaan meidän olkkaria valitsemillani Habitatin ihanilla tuotteilla. Olohuone on meidän kodin käytetyin huone, sillä siellä me ollaan yhdessä koko perhe. Siksi mulle on tärkeää että olkkari on käytännöllinen, vaikka sitä mielellään kauniilla tavaroilla sisustelenkin. Habitatissa vierailun myötä lähdin muuttamaan yhtä juttua, joka osoittautui enemmänkin vain kauniiksi eikä niin käytännölliseksi siinä funktiossa mihin sen olin tarkoittanut, nimittäin sohvapöytää. Meidän edellinen sohvapöytä oli vaan liian pieni, ja sen uusi koti on nyt meillä lehtipöytänä, mistä saatan sen vielä siirtää parvekkeelle kahvipöydäksi – siihen se olisi oikein passeli.

Habitatista löysin meille uuden kauniin ja käytännöllisen Elia-sohvapöydän. Elia on jatkettava, eli vaikka me joskus muutettaisiin suurempaan kotiin ja investoitaisiin suurempaan sohvaan – Elia sopisi sen kaveriksi eikä näyttäisi liian pikkuiselta. Tykkään kovasti siitä että keskellä on valkoinen jatkopala – se raikastaa puunvärisen lämpöisen ilmeen kuitenkin freesiksi ja meidän tyyliin sopivaksi. Virheistä oppii, liian pienen sohvapöydän jälkeen osasin valita tämän isomman mutta kuitenkin kevyen ilmeen omaavan pöydän. Se on kaunis, ja sopii hyvin meidän kodin tyyliin. Sen kanssa olkkari näyttää tasapainoisemmalta.

Elian lisäksi valitsin meille Habitatista vielä pieniä kivoja sisustusjuttuja, joita Habitatissa on yllin kyllin. Tai oikeastaan Otto valitsi, miettikääpä että Habitat sai mun mieheni innostumaan piensisustamisesta. Hän ihastui yksinkertaiseen Sabler-tiimalasiin, joka oli kuulemma täydellinen sisustuselementti, sekä siivouskello lapsille. Ja se muuten toimii, laittaa tiimalasista vartin valumaan niin johan tulee vipinää lasten kinttuihin ja huone siistiksi. Habitatiin on muuten tulossa lastenkalustemallisto piakkoin, sitä odotellessa! Lisäsin myös ripauksen kultaa olkkariin Elisabeth-lyhdyllä ja Elvis-kynttilänjalalla, sekä vihreää kauniilla tekokasviasetelmalla, joka sopi kivasti uuden sohvapöydän päälle. Olen ihan koukussa kullanvärisiin esineisiin, ja kultaa löytyykin nyt olkkarista jo aika paljon.

Habitat oli täynnä makeita juttuja, ja kokosinkin kollaasiin mun kuusi suosikkia, sillä ihan kaikki eivät tällä kertaa mahtuneet budjettiin. Merkki on ehkä tunnettu käytännöllisistä ja sopivan hintaisista piensisustusjutuista, mutta tiesittekö että siellä on ihan uskomattoman upea ja tyylikäs huonekaluvalikoima? Mulla on teille muuten huikea 15% alekoodi, jolla saa jo aivan tuntuvan alennuksen esimerkiksi sohvasta tai työpöydästä, mutta toki se käy muihinkin tuotteisiin. Alekoodi löytyy alempaa!

1. Dena Nojatuoli

2. Elisabeth Kynttilälyhty

3. Elia  Sohvapöytä

4. Cadix Sivupöytä

5. Axel Sohva

6. Beckett Työpöytä suuri

Tuo Dena -nojatuoli erityisesti mua houkuttelee ja kummittelee mielessä! Se on juuri sitä tyyliä mitä kotiin havittelen, ja testasin Vantaan Vepsäläisen Habitatissa sitä ja oli siinä kyllä todella hyvä istuakin. Ehkä se vielä joskus kotiutuu meille vaikka nyt jäikin kauppaan. Mikä näistä on teidän suosikki?

Habitat on perustettu vuonna 1964, ja Suomeen se rantautui oman liikkeen muodossa vuonna 2014, eli tasan 50 vuotta myöhemmin. Habitatin tyylissä on nähtävissä skandinaavista ja aasialaista tyyliä. 50 vuotta sitten Habitatin perustanut Terence Conran halusi tuoda käytännöllisyyttä ja keveyttä sisustuks

een, kauniita värejä ja muotoilua unohtamatta. Sama perusidea, hyödyllinen voi olla kaunista ja kaunis edullista, on nähtävillä vielä vuonna 2016. Habitatin liikkeitä löytyy Helsingin keskustasta, sekä Vepsäläisistä Vantaalla, Espoossa ja Turussa.

Alekoodilla kesa2016 saatte siis 15% alennuksen Habitatin uudistuneesta verkkokaupasta, kaikista normaalihintaisista tuotteista. Alekoodi on voimassa kesäkuun loppuun asti. Hauskoja kesäshoppailuita!

Mitäs tykkäätte muutoksesta? Iskeekö teihin kultaiset sisustusesineet, tai siis kullanväriset?