Perinteinen Itsenäisyyspäivän aktiviteetti, eli joulukuusen koristelu, suoritettiin eilen koko porukalla. Etukäteen jännitin vähän, että kuinka innoissaan kuopus on repimässä kuusen oksilta koristeita, mutta hänpä ei ole yrittänyt kertaakaan omin päin mennä niitä ottamaan. Koristeluvaiheessa hän kyllä ihmetteli lattialla olleita palloja ja nauhoja, mutta itse kuusesta hän ei ole kertaakaan yrittänyt vielä niitä ottaa. Saa nähdä päästäänkö muka oikeasti näin helpolla, vai oliko tämä vain tällaista alkuhuumaa, mutta ainakin toistaiseksi olen kiitollinen ettei kuopus piittaa kullasta tai kimalluksesta.

Joulukuusen kanssa jatkettiin samalla teemalla kuin meidän olkkarikin on, kultaa, vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. Ainoastaan vihreä jäi uupumaan. Mä harkitsin ensin, että kuuseen tulisi kulta-vihreät koristelut, mutta en löytänyt mistään omaa silmääni miellyttäviä koristeita vihreässä värissä, juuri siinä oikeassa sävyssä jota meillä on. Ja parempihan se on käyttää niitä vanhoja koristeita muutenkin, kuin hamstrata hulluna uusia, jotka ovat käytössä ehkä vain yhden joulun.

Nämä samat koristeet on olleet meillä käytössä joka vuosi, aina vähän vaihdellen välillä. Muutaman helminauhan ostin kuitenkin kuuseen, sillä meidän monta vuotta vanhat koristenauhat olivat jo vähän käytössä kärsineitä. Lisäksi sorruin ostamaan muutaman yksisarviskoristeen Flying Tigerista, koska kukapa nyt voisi yksisarvisia vastustaa! Mutta ne onneksi sulautuivat kivasti vanhojen kavereiden joukkoon. Lapset koristelivat alimmat oksat kokonaan itse, ja ne ovatkin hauskan näköiset kun he ripustelivat pikkupalloja myös sinne ihan alas. Ne ovat kaikki muovisia, eivätkä mene rikki vaikka kuopus niitä päättäisi vähän irroitellakin.

Meidän tytöillä on edelleen se perinne, että joka vuosi he saavat valita yhdet omat uudet koristeet kaupasta, koska he keräävät joulukoristeita sitten omiin tulevaisuuden joulukuusiinsa. Tänä vuonna melkein kaikki nuo heidän valitsemat koristeet (kuten robotit, kuppikakut, jäätelöt ja vihreä lasipallo-minikuusi olivat joulukuusessa, ainoastaan uusimmat valitsemansa koristeet he halusivat oman huoneensa pieneen joulukuuseen. Ne tuovat vähän leikkisyyttä ja pirteyttä, ja sitä persoonallista henkeä meidän kuuseen. Lisäksi kuusesta löytyivät jokaiselle omana syntymävuotena ostetut ja omalla syntymävuodella varustetut ”Baby’s First Christmas” -pallot, myös kuopuksen oma 2017-versio.

Kuusen valot päivitettiin tänä vuonna uusiin langattomiin led-kynttilöihin, kun vanhat kuusenkynttilät eivät enää toimineet kunnolla. Olipa muuten huomattavasti helpompaa laittaa nämä langattomat, kuin sotkea johdoilla. Nyt kuusi näyttää paljon siistimmältä, kun tummat johdot eivät paista joka välistä.

Mä rakastan runsautta, kimallusta ja kultaa sopivissa määrin, ja niitä meidän kuusesta löytyy. Kaikki eivät välttämättä överityylille syty, mutta ei tarvitsekaan. Jokainenhan saa tehdä juuri sellaisen joulun mistä itse tykkää! Tämä on niin meidän näköinen joulu kuin voi olla, värikästä ja iloista sekametelisoppaa. Ruokailutilassa joulukoristelut ovat enemmän sellaista sinne sopivaa, viherkasveja ja appelsiiniköynnöksiä, mutta olkkari saa olla överi. Musta on ihanaa että meidän tytötkin tykkäävät koristella joulukuusen, ja toivon että se on heille yhtä ihana ja rakas perinne kuin mulle itselleni.

Joulukuusi toi tullessaan kunnon joulutunnelman kotiin, sitä on ihana katsella, ja sen valossa on kiva katsella iltaisin vaikka Netflixiä. Siitä tulee niin lämmin fiilis, ja aivan ihanaa ajatella että jouluun on enää niin vähän aikaa. Pakko muuten sanoa että pisti naurattamaan kun tsekkasin meidän viime vuoden joulukuusta: siis herranen aika miten paljas olkkari meillä silloin oli!! Niin kolkkoa jotenkin. Mutta onneksi koti on vähän valmistunut niistä ajoista! Ja aww, tuli ikävä tuota mahaa, missä meidän kuopus vielä näihin aikoihin tyytyväisenä köllötteli!

Ihanaa päivää kaikille <3

Millainen joulukuusi teillä on tänä vuonna?

Onnea onnea satavuotiaalle Suomelle, wau! Tänään tämä Suomi100-juhlavuosi huipentuu siihen, kun suomalaiset perinteisesti tuijottavat koko illan ihmisiä kättelemässä presidenttiparia. Linnanjuhlat on vain yksi niistä ainutlaatuisista asioista, jotka on mun mielestä Suomessa ja suomalaisuudessa ihan loistavia. Liian usein suomalaiset vähättelevät omaa kotimaataan, ja paljon puhutaan Suomen ongelmista. Toki niitäkin löytyy, mutta kyllähän Suomi todellisuudessa on ihan valtavan hieno paikka asua, elää ja olla. Mikään maa ei ole täydellinen todellakaan, mutta täällä huolehditaan toisista, koulutus kuuluu kaikille, tasa-arvoasiat etenevät (liian hitaasti mutta etenevät, toisin kuin monessa muussa maassa), ja ilma on puhdasta hengittää.

Onnitellakseni Suomea omalla tavallani, halusin listata sata asiaa Suomesta, jotka mun mielestä tekee Suomesta ja suomalaisuudesta hienoa. Saatte olla eri mieltä, tai lisätä omia juttujanne! Mua ainakin kiinnostaa hurjasti kuulla teidän ajatuksia siitä, miksi on hienoa olla suomalainen tai asua Suomessa. Osa on aivan kieli poskella valittuja täysin random suomalaisia asioita, osa oikeasti tärkeitä juttuja, mutta jokainen ansaitsi päästä mun listalle, koska ne ovat vaikuttaneet mun elämään jollain tavalla positiivisesti.

1. Pitkät perhevapaat. Suomessa lapsen kanssa on mahdollista olla kotona 3-vuotiaaksi asti, mikä on suurimpaan osaan muuta maailmaa verrattuna todella pitkään.

2. Salatut Elämät. Miettikää, se on kohta pyörinyt jo 20 vuotta!

3. Ilmainen peruskoulutus kaikille.

4. Sananvapaus joka toteutuu.

5. Huippuluokan terveydenhuolto, Suomessa on OECD-maiden kolmanneksi alhaisin kokonaiskuolleisuusluku syöpään. 

6. Rajaton nettiyhteys joka puolella maata, oikeus siihen kuuluu jokaiselle.

7. Toimiva julkinen liikenne.

8. Ihan sikana metsää, joka puolella silmänkantamattomiin.

9. Juhannus, koska kyllähän suomalainen juhannus nyt vaan on niin mahtava!

10. Joulupukki, se ainoa ja oikea.

11. The Joulukalenteri – ootteko kattoneet uusintoja Subilta? Ihan huikea 90-luvun nostalgiapläjäys!

12. Sauna, ihan kunnon sauna siis eikä mikään ”lämpöhuone”.

13. Mökkikulttuuri, suomalainen mökkeily on mahtavaa!

14. SLUSH – mieletön startup-tapahtuma josta on tullut kansainvälinen ilmiö ja jota johtaa nuori nainen.

15. Lappi, upea koskematon luonto, ja sekä kesä, ruska että lumi ovat Lapissa upeita.

16. Vastuullinen ja kaunis lastenvaatemerkki Gugguu.

17. Neuvola. Siis neuvola, niin mahtava keksintö! Miten paljon enemmän hukassa olisin esikoisen äitinä ollut ilman neuvolaa, ja sen huolenpitoa ja neuvoja. Siellä uskalsi kysyä mitä vaan, ja aina sai rohkaisua. Meillä on ollut sama neuvolan hoitaja keväästä 2011 asti, pian seitsemän vuotta.

18. Talvi! Vaikka talvet on lyhentyneet, lämmenneet ja epävakaistuneet viime vuosina, on meillä edelleen silti neljä vuodenaikaa ja saadaan välillä nauttia ihanasta lumesta.

19. Ruisleipä, mun lempparileipä. Ihan parasta, itse kutsun ruikkariksi, koska enoni opetti tämän hienon ilmaisun kun olin pieni, enkä vaan pääse siitä eroon vaikka se vähän kyseenalaiselta kuulostaakin.

20. Muumit, nuo maailman herttaisimmat ja samaistuttavimmat piirroshahmot.

21. Linnanjuhlat. Se pukujen ja tuttujen bongailu on mahtavaa, ja jopa meidän tytöt odottavat innolla, että saavat tehdä taas lempparilistauksen puvuista joita ovat nähneet. Siitä on puhuttu jo monta päivää (meillä listataan vain lemppareita).

22. Poronkäristys & puolukkahillo, niin herkullista.

23. Puhdas, juomakelpoinen ja hyvänmakuinen vesi.

24. Xylitol-purkka, Xylitolin yhteys hampaiden terveydenhoitoon on keksitty nimenomaan Suomen Turussa 70-luvulla.

25. Ulkomaisia leffoja & sarjoja ei dubata, eli suomalaisilla on mahdollisuus kuulla vieraita kieliä jo pelkästään telkkarista.

26. Pandan Ahaa pikkupalat – parhaat suklaat ikinä, mikään ei ikinä koskaan vedä niille vertoja.

27. Mustikat. Vaikka pienenä inhosin, niin nykyään rakastan ja osaan arvostaa suomalaista superfoodia.

28. Revontulet – joita en ole koskaan nähnyt, mutta haluan nähdä vielä!

29. Porot. Muistan elävästi kun kerran ajettiin Rukalle viettämään joulua, ja tiellä oli koko ajan poroja! Se oli pelottavaa mutta ihan uskomattoman mahtavaa.

 

30. Linnanmäki. Meidän oma kotoisa huvipuisto, joka on kaunis ja ihana.

31. Robin – koska hän nyt vaan on maailman positiivisin ihminen ja sellainen inspiraation lähde että oksat pois.

32. Suomenlinna. Yksi kauneimpia paikkoja mitä tiedän.

33. Ruotsin risteilylaivat, nimenomaan juuri ne. Varmasti moni muukin risteilyalus on mahtava, mutta mä vaan tykkään hulluna näistä kotoisista HKI-STO-HKI-laivoista.

34. Ananas-konvehdit, toinen suklaalemppari, vaikka kovasti mielipiteitä jakaakin yleisesti.

35. Marimekko. Oiva, Sukat makkaralla, Räsymatto, Siirtolapuutarha, veljekset. Voin nimetä vaikka kuinka monta Marimekon kuosia tai astiaa joita vaan rakastan.

36. Papu Design – Papun ihanat vaatteet on vieneet mun sydämen.

37. Kahvi, suomalainen kahvi, on herkullista. Me vaaditaan kahvilta paljon, ja siksi täällä onkin niin hyvää kahvia!

38. Puhtaus – täällä osataan laittaa roskat roskikseen, ja löytyy paljon myös koskematonta luontoa.

39. Demokratia. Need I say more?

40. Kalevala. Mieletön kansalliseepos, joka mun isovanhemmilta löytyi kullattuna, ja jota pienenä luin tosi usein.

41. Fazerin sininen, klassikkosuklaa joka on mun äidin lemppari, ja yksi joka joulun lahjoista.

42. Stockmannin jouluikkuna. Mikä ihana perinne, ne täytyy tsekata joka vuosi!

43. Minna Canth – legendaarinen nainen, jonka ansiosta tasa-arvo otti suuren harppauksen Suomessa.

44. Suomi on maailman toisiksi paras maa olla tyttö tutkimusten mukaan. Kolmen tytön äitinä lämmittää kovasti sydäntä.

45. Minna Parikka, tekee cooleimmat tennarit maailmassa.

46. Oltermanni, mun lempparijuusto leivän päälle.

47. SISU, sitä meiltä suomalaisilta löytyy.

48. Turvallinen liikenne, autoilijat osaavat ajaa oikealla kaistalla ja suuronnettomuuksia tapahtuu vähän.

49. Rölli-peikko. Lapsuuteni lemppari, Allu Tuppuraisen huikea hahmo.

50. Vallila. Yksi perinteikkäimpiä yrityksiä Suomessa, ja mä rakastan meidän keittiön Vallila-verhoa.

51. Ravintolapäivä & Siivouspäivä, mahtavat suomalaiset keksinnöt!

52. Tuntematon sotilas. Hieno kirja, jonka lukeminen oli yläkoulussa pakollista. Muhun se kolahti.

53. Alma. Mielettömän lahjakas suomalainen artisti.

54. Vapaus olla ja elää ja uskoa mihin haluaa. Iso asia, jonka merkitystä ei aina edes tajua ajatella. Se on pohja ihan kaikelle.

55. Naughty BRGR, yksi mun lemppariravintoloista. Namnamnam!

56. Oranssi metro. Koska metro vois olla minkä värinen vaan mut siitä tehtiin just oranssi. Naurattaa aina.

57. Kaksikielisyys. On todella suuri rikkaus että Suomessa voi valita kummalla kotimaisella haluaa opiskella, ja meidänkin lapsilla on mahdollisuus kasvaa kaksikielisiksi.

58. Metsola – upeasti uudistunut ja pitkään jatkanut suomalainen eettinen lastenvaatemerkki, jota meillä on paljon!

59. Ilmainen kouluruokailu kaikille.

60. Indieplace – paras vaikuttajayhteisö joka on supisuomalainen ja jossa olen viihtynyt pian kolme vuotta. On vaan niin loistavat tyypit, suomalaista työtä parhaimmillaan <3

61. Suomen pitkä kesä ja keskiyön aurinko.

62. Salmiakki, suomalainen salmiakki. Niin hyvää!

63. Finlayson, rajoja ja perinteitä samaan aikaan kunnioittava ja rikkova yritys. Jotenkin ihan mahtava.

64. Jokamiehenoikeudet. Suomessa saa onkia, hiihtää, marjastaa, sienestää, patikoida ja retkeillä.

65. Antti Tuisku. Koska hitsi, se on vaan kova!

66. Järvet. Suomalainen järvivesi on parasta, ja rakastan uida kesällä järvessä.

67. Astiakaappi – suomalainen keksintö.

68. Vimma – yksi mittavimman lastenvaatehypen aiheuttajista viime vuosina Suomessa & suomalaisen äidin perustama vaatemerkki. Lettikuosi levisi kuin kulovalkea.

69. Fafa’s. Ei ehkä suomalaistyylistä ruokaa, mutta innovatiivinen ja superherkullinen ketju joka on suomalainen.

70. Laadukas ja puhdas ruoka.

71. Suomalainen yrittäjyys. Täällä yrittäjät pitävät yhtä aktiivisesti ja auttavat toisiaan.

72. Digitaalisuus – täällä kaikki palvelut ovat netissä ja toimivat myös mobiilissa, kuten verkkopankit ja muut. Helpottaa elämää ihan super paljon!

73. Sosiaaliturva, täällä huolehditaan ihmisistä kaikissa elämäntilanteissa paljon paremmin kuin monessa muussa maassa.

74. Tasaiset sääolosuhteet, meillä ei ole mitään järkyttäviä luonnonmullistuksia kuten maanjäristyksiä, tornadoja tai hyökyaaltoja.

75. Äitiyspakkaus.

76. Korvapuustit, sellaiset oikein jättimäiset ja herkulliset.

77. Tarja Halonen, meillä oli naispresidentti yhtenä ensimmäisistä maailman maista.

78. Iittala, kauniit ja kestävät lasiastiat joita melkein joka kodista löytyy.

79. Työntekijöiden oikeudet ovat Suomessa huippuluokkaa, ja täällä on ammattiyhdistymisvapaus mutta ei pakkoa.

80. Hernerokka tai hernetuuvinki, ihan miten kukakin on tottunut sanomaan. Joulupöydän perinneruoka jota mummoni aina teki, ja jota minä aion tehdä tästä ikuisuuteen joka joulu mummon reseptillä.

81. Edullinen ja osalle jopa ilmainen varhaiskasvatus. Meillä Suomessa kalleimmatkin päivähoitomaksut ovat vain murto-osa todellisista päivähoidon kuluista, ja minä maksan mielelläni laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, josta lapseni saavat nauttia.

82. Uudet perunat kesällä, etenkin siikli. Suomalainen uusi peruna on niin herkullista, vähän vaan voita kylkeen ja avot!

83. Kaiko, Taival Clothing & muut pienet ja pippuriset suomalaiset uudet lastenvaatemerkit. Aivan ihania!!

84. Valtiosta irrallinen oikeusjärjestelmä.

85. Oulun murre ja muutkin suomalaiset persoonalliset murteet. Tai oikeastaan ihan koko suomen kieli.

86. Alhainen lapsi- ja äitikuolleisuus. Suomessa on turvallista synnyttää.

87. Härkis, Nyhtökaura & muut uudet suomalaiset kasvisruokainnovaatiot! Ihan mieletöntä että täältä ponnistaa tuollaisia vastuullisia ja hyvänmakuisia ruokia, toivottavasti joka puolelle maailmaa.

88. Arabia – toinen suomalaisen muotoilun klassikko, jota on myös meillä.

89. Suomalaisten rehellisyys. Joskus suomalaiset ovat vähän liiankin rehellisiä mutta ainakaan kenenkään tarkoitusperiä ei tarvitse arvailla. Täällä puhutaan suoraan ja asioista niiden oikeilla nimillä, eikä harrasteta katteettomia lupauksia.

90. Vaatimattomuus, hyvässä ja pahassa. Toisaalta se on hyve, harva suomalainen on itseään täynnä ja ylpeä asioista joista ei tarvitsisi. Mutta vastapainoksi taas me saataisiin olla vielä rohkeampia ja tyytyväisempiä omien kättemme jälkeen, ja ottaa ne kehutkin tyytyväisenä vastaan.

91. Meillä on pitkät lomat niin töistä kuin koulustakin (paitsi tietty jos on yrittäjä kuten minä, mutta ei nyt lasketa sitä tähän).

92. Poliittinen vakaus, täällä ei ole sotia tai muitakaan konflikteja.

93. Hiljaisuus. Täällä on oikeasti paljon paljon paikkoja, joissa voi kuulla hiljaisuuden. Se on ihan mieletöntä.

94. Suomalainen jääkiekkohehkutus, silloin kun on MM-kisat niin kaikki katsovat ja jännittävät yhdessä, vaikka ei muuten urheilua seuraisikaan.

95. Suomalaiset joululaulut, kuten Tulkoon joulu. Ihan uskomattoman kauniita.

96. Lastenvaatteiden ympärillä pyörivä mahtava harrastus- ja kierrätyskulttuuri, ja aktiiviset fb-ryhmät joissa myötäeletään ja hehkutetaan löytöjä ja droppeja.

97. Oma tila. Täällä ei kukaan tunge liian lähelle bussipysäkillä tai muuallakaan (ainakaan päiväsaikaan, baarit on toki oma lukunsa ihan joka maassa), vaan sitä omaa tilaa kunnioitetaan, joskus huvittavuuteen asti kuten suomalaisilta bussipysäkeiltä jaetut kuvat osoittavat.

98. Mäti, smetana ja punasipuli. Pyhä kolminaisuus!

99. Suomalaiset ihmiset. Vaikka Suomesta löytyy ikäviä tyyppejä ihan niinkuin kaikista muistakin maista, on täällä silti ihan mahtavaa porukkaa pääosin.

100. Suomalaisten ylpeys omasta kotimaastaan. Vaikka me ei muuten niin ylpeitä ollakaan, niin kansallisylpeys suomalaisissa on vahva, ja saa ollakin.

Mä olen kiitollinen Suomelle kaikesta siitä mitä meidän perheellä on, ja siitä miten hyvä ja hieno paikka tämä on asua ja kasvattaa meidän kolmea pientä tytärtä. Mulla kesti tämän listan kirjoittamisessa reilut kaksi tuntia, jonka aikana kävin kaksi kertaa nukuttamassa meidän kuopuksen uudelleen. Siitä voi siis päätellä, että Suomi on aika hieno maa, ainakin mun mielestä, sillä oli yllättävän helppoa ja nopeaa keksiä sata asiaa yhdeltä istumalta. Aivan ihanaa Itsenäisyyspäivää kaikille, ja hurjasti ONNEA SUOMI 100 VUOTTA! <3 Seuraa meidän juhlintaa insta storiesista!

Koska huomenna juhlitaan 100-vuotiasta Suomea, juhlitaan meidän 10-kuukautista kuopusta yhden päivän etuajassa täällä blogissa! Vaikka hän ei vielä satavuotias tai kovin itsenäinen olekaan, niin kyllä tämä kymmenenkin kuukautta on hieno merkkipaalu joka ansaitsee ihan oman postauksensa.

Viimeisen kuukauden aikana hän on ottanut aivan hurjia harppauksia kommunikoinnissa, ja alkaa kyllä muistuttaa enemmän jo taaperoa kuin vauvaa. Hän höpöttää koko ajan, ja laskujeni mukaan sanavarastossa on tällä hetkellä 15 suomenkielistä sanaa, ja koko ajan tulee lisää. Nämä sanat on kaikki sellaisia jotka hän sanoo joka kerta kun on kyseisen asian kanssa tekemisissä (esim. näkee ankan, sanoo kvaak, antaa jotain: sanoo kiitti, tai siis ”tiitti”, laitetaan aamupuuroa: ”puuuuo”). Sen lisäksi hän yrittää tapailla meidän sanomia sanoja koko ajan perässä, ja hänellä on myös kaikkia omia hassuja äänteitä ja juttuja.

Reilu viikko sitten hän oppi osoittamaan sormella, ja sen jälkeen kommunikointi helpottui huomattavasti. Nyt hän osoittaa selkeästi sormella mitä haluaa, ja oikeastaan hän osoittaa kyllä kaikkea muutakin. Kirjasta hän osoittaa koiraa kun kysyy missä koira, ja vauvaa kun kysyy missä vauva. Ruotsinkielisiä sanoja on tällä hetkellä titta, pappa ja bebi, muut ovat suomeksi, mikä ei yllätä, kun kuitenkin se olen minä joka on tällä hetkellä hänen kanssaan kotona. Suomea siis kuuluu reippaasti enemmän.

Hän ymmärtää puhetta tosi hyvin jo, ja vaikka juttelisin Oton kanssa kahdestaan, tai vaikka isommille tytöille, hän bongailee meidän puheesta tuttuja sanoja. Jos vaikka tytöt kertovat että söivät päikyssä aamupalaksi puuroa niin hän saattaa sanoa puuuuuuuuo ja osoittelee kaappia jossa puuro on. Tai jos kerron Otolle vaikka että Nova vilkutti metrossa jollekin tyypille, niin hän saattaa vilkuttaa sitten uudelleen, kun bongasi tutun sanan. Aina kun sanotaan illalla Otolle ”hyvää yötä” ennen iltamaitoa, hän vilkuttaa, ja usein kun sanon ”Mummu” hän etsii mun puhelimen, koska mummulle pitää soittaa videopuhelu.

Hän rakastaa musiikkia ja musisoimista, ja lempparijuttuja onkin rummuttaa eri esineitä, ja hakata palikoita/legoja/mitä vaan mistä lähtee ääntä toisiinsa, ja tanssia musiikin tahdissa. Hän tykkää myös rikkoa isompien rakentamia lego/palikkatorneja, leikkiä autoilla, järjestellä tavaroita laatikosta toiseen ja purkaa kirjahyllyä. Kirjojen lukeminen on edelleen myös ihan mielipuuhaa, ja parasta just nyt on osoitella kirjasta kaikkea ja päästää kysyvä äännähdys, jotta lukija kertoo mikä juttu on kyseessä.

Hän seisoo jo tosi reippaasti ilman tukea, ja nyt ei enää mene heti alas kun huomaa seisovansa ilman tukea. Silti hän seisoo vielä enemmän tukea vasten kuin ilman. Hän on tällä viikolla alkanut nousemaan myös seisomaan ilman tukea varovasti, mutta ei vielä onnistu joka kerta. Muutama askel ilman tukea on otettu myös huomaamatta, mutta muuten kävelee vielä tukea vasten. Puhelimella olen saanut napattua kuvia missä hän seisoskelee ilman tukea, mutta silloin kun kuvasin nämä kuvat niin ei tietenkään hän halunnut seistä ilman tukea, haha. Mutta eipä tässä kiire ole todellakaan, hän lähtee sitten liikkeelle kunnolla, kun on siihen täysin valmis.

Nyt kymmenen kuukauden iässä saadaan aloittaa hapanmaitotuotteet, ja ajattelinkin tänään ostaa huomista varten jo kaappiin valmiiksi raejuustoa ja maustamatonta jugurttia tai rahkaa. Kymppikuinen syö reippaasti ihan itse kaikkea mahdollista sormiruokaa, ja pääosin samaa ruokaa kuin me, mutta ilman suolaa. Pian siis myös maitotuotteiden kanssa, kunhan ollaan ensin kokeiltu noilla hapanmaitotuotteilla ja todettu että niistä ei tule oireita. Hän harjoittelee jo lusikalla syömistä ihan itse, ja maistelee rohkeasti kaikkea. Välillä ruuat lentävät tahallaan joka puolelle, mutta yleensä hän syö tosi nätisti.

Rinnalla hän käy edelleen omassa tahdissaan, selkeästi nykyään päivisin jo vähän harvemmin, mutta yöllä syödään edelleen yhtä tiheästi kuin ennenkin. Mä varmaan alan tuossa 1v iän kynnyksellä sitten kokeilemaan, jos alkaisi onnistua nukkuminen ilman yöimetyksiä, mutta vielä ei ole kiire kun jaksan itse ihan hyvin. Ja ihan mennään neidin omassa tahdissa, tärkeintä on että vauvelilla on hyvä olla.

Hän rakastaa vauvakavereita, ja muita lapsia, ja touhuaa toisten kanssa aina aivan innoissaan. Lisäksi hän tykkää höpötellä ihan kaikille muillekin, ja tänäänkin metrossa esitteli mun avaimia ja juomapulloa kaikille kanssamatkustajille innoissaan, ja vilkutteli. Hän taitaa olla sellainen sosiaalinen pölöttäjä niinkuin äitinsäkin.

KÄÄK, huomenna me laitetaan joulukuusi olkkariin ja mä odotan innolla mitä kuopus tykkää joulukuusesta (tai joulukuudesta niinkuin meidän isommat tytöt aina vahingossa sanoo). En enää edes muista miten meillä on sujunut kuusen kanssa kahden aiemman kanssa vauva-aikana, pitää käydä vakoilemassa postauksista.

Paljon onnea meidän kymppikuiselle ihanalle rakkaalle höpönassulle <3

Kävin taas viime viikolla päivittämässä tukkaa Essin luona Tapiolan Salon Pepe Åhmanilla, ja sainkin jo kehuja siitä miten puhtaan vaalea ja freesi väri mun hiuksissa nyt on! Me laitettiin tällä kertaa vain tyviraitaa, ja sävytettiin viileämmäksi kellertävä latva. Mä oon aivan ihastunut tähän, ja tykkään raikkaasta väristä. Raidat ihanasti sulauttivat juurikasvun ja vaalean latvan yhteen, ja nyt hiuksissa on sellainen luonnollinen look jota aion ylläpitää (ainakin niin kauan kunnes tulee kevät, ja mulle iskee varmaan taas joku mielenhäiriö ja haluan jotain shokkivärejä).

Tällä kertaa mun hiuksia ei leikattu juuri ollenkaan, sillä yritän kasvattaa niitä. Ne ovat tässä vuoden mittaan onneksi kasvaneet pituttaa, ja lakanneet katkeilemasta niin pahasti mitä joskus. Uskon että siihen oman osansa ovat tehneet Essin käyttämät hellävaraiset värit ja vaalennusaineet, sekä tietenkin Olaplex, jota ilman mun tukkaan ei ole kahteen vuoteen koskettu. Sillä on tosi iso merkitys, ja hiusten kunto on parantunut huomattavasti! Nyt mulla kasvaa otsalla ja ohimoilla ihan hulluna baby-hiusta, sillä imetysajan hiustenlähtö tuli koettua jälleen muutama kuukausi sitten. Mulle saa tehtyä sellaisen hassun otsatukan noista vauvahiuksista, onneksi sen saa myös piiloon.

Mä oon käynyt Essin tuolissa pian kaksi vuotta, ja aina saanut lähteä sieltä tyytyväisenä! Essi ja koko Salon Pepe Åhmanin tiimi ovat ihanan lämminhenkisiä, mukavia ja ennen kaikkea hemmetin osaavia. Seuraan heidän kaikkia somekanaviaan, ja näen kaikki uusimmat koulutukset, kampaukset ja trendit sieltä. Viimeksi kun kävin kampaajalla elokuussa, niin multa kyseltiin että saisikos jälleen alekoodia Salon Pepe Åhmanille, ja nyt on arvonnan lisäksi joulukalenterissa tarjolla myös alekoodi!

Arvonta löytyy Instagramin puolelta klo 9.00 alkaen, ja siihen osallistuaksenne teidän on seurattava sekä minun @iinalaura- että Salon Pepe Åhmanin @salonpepeahman -tilejä. Arvonnassa palkintona on siis väri & leikkaus voittajan valitsemassa Salon Pepe Åhman -liikkeessä (Espoon keskus, Tapiola, Lauttasaari, Mikonkatu), arvoltaan 150 euroa. Kommentoi arvontakuvaan sellaisen kaverin nimi, jolle haluat arvonnasta vinkata, ja olet mukana kisassa! Osallistumisaikaa on 12.12. klo 22.00 asti. Säännöt löytyvät vielä arvontakuvan alta kertauksena instassa.

ALEKOODI: Kun mainitsette varatessa puhelimitse tai netistä IINA saatte 10% alennusta kaikista kampaamopalveluista yhteistyökumppanillani Salon Pepe Åhmanilla, (paitsi Olaplexistä). Pääsette varaamaan aikaa Salon Pepe Åhmanille kätevästi TÄSTÄ. Liikkeitä löytyy Espoosta ja Helsingistä, ja sama koodi käy kaikkiin liikkeisiin. Koodi on voimassa tammikuun loppuun asti arkena (ma-to).  Suosittelen muuten kovasti myös Olaplexiä värjäyksen yhteydessä, vaikka alekoodi ei siihen asti ylläkään. Se tekee hiuksille super hyvää!

Ihanaa päivää kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.

Vietämme joulua yleensä kotona, niin myös tänä jouluna. Ensimmäisen yhteisen joulumme perheenä, vietimme mun suvun luona, mutta siitä eteenpäin jokainen joulu on vietetty omassa kodissa. Tänä vuonnakin meillä olisi ollut mahdollisuus mennä suvun luokse, mutta jotenkin siitä ikiomasta joulusta ikiomine perinteineen on tullut niin hurjan rakas meidän perheelle, että ei haluta siitä luopua. Siispä matkaamme Ouluun vasta välipäivien jälkeen, ja juhlimme joulua kotona.

Meille yksi tärkeimmistä asioista joulussa yhdessäolon lisäksi on ruoka. Meidän joulupöydässä yhdistellään aina sekä perinteisiä herkkuja mun mummun resepteillä, että sitten upouusia jouluruokia, joita kokeillaan erilaisia vähän joka joulu. Ollaan myös kehitetty pari omaa suosikkireseptiä jouluun, ja luotu näin uusia ruokaperinteitä meidän perheelle. Tänä vuonna iloitsen erityisesti siitä että en ole raskaana, ja saan nauttia joulupöydästä kokonaisuudessaan, unohtamatta mätiä ja raakaa kalaa.

Kaikkein mahtavinta tässä joulussa on kuitenkin se, että meidän seuraan liittyy oman perheen ja mun äidin lisäksi myös Oton perhe, ja vietetään joulua isolla porukalla. Tänä vuonna aion siis panostaa ruokiin entistäkin enemmän, ja odotan sitä suurella innolla. Otto on vapaalla jo pari päivää ennen aattoa, ja me kokataankin varmasti aatonaattona aamusta iltaan joululauluja kuunnellen.

Suomi100-juhlavuonna joulupöydässä korostuvat meillä myös suomalaiset maut: poro, lohi, kinkku, rieska ja metsäsienet. Yksi meidän joulun lemppariruokia, ja niitä uusia ruokaperinteitä, on savuporoterriini, josta on tullut mieheni suurin herkku. Suomalaisten makujen keskelle on kuitenkin kiva tuoda myös eksotiikkaa makeista hedelmistä, ja piristää suomalaisia joululaatikoita herkullisella bataatilla.

Tässä postauksessa esittelenkin pari uutta jouluruokaa, joita testimaisteltiin jo muutama viikko sitten. Toimii! Kokeiltiin Atrian uusia paistovalmiita joululaatikoita, Atria Gastro -makkaroita sekä herkullista Atria Jogurttinen Tilli-Perunasalaattia, joka pääsi rieskarullien väliin lohen kanssa. Maut olivat aivan loistavia kaikissa näistä. Erityisesti rieskarullat jäivät mun mieleen, niitä on pakko tehdä jouluksi. Kasvissyöjälle mahtava vaihtoehto joulupöytään lihojen tilalle ovat ruokaisat bataattipihvit Atria Bravuuri paistovalmiista bataattilaatikosta. Ja suolaisten, lihaisien makkaroiden kaverina maistuu makea persimon, ja tuhdimpi vuohenjuusto.

Bataattipihvit joulupöytään (6-8 pihviä)

1pkt Atria Bravuuri paistovalmis bataattilaatikko

2kpl kananmunaa

1 punasipuli

1 punainen chili

kourallinen lehtipersiljaa

1tl juustokuminaa

½ tl kanelia

1dl korppujauhoa tai pankojauhoa

(öljyä tai muuta rasvaa paistamiseen)

Pilko sipuli, chili ja persilja pieneksi silpuksi. Sekoita bataattilaatikko, kananmunat, mausteet ja sipuli-chili-persiljasilppu keskenään. Pyörittele pihveiksi, ja leivitä pihvit korppujauhoilla. Paista pannulla rasvassa molemmin puolin, kunnes pihvit saavat kauniin värin.

Sitruunaiset lohirieskarullat

1rs Atria 350g Jogurttinen Sitruuna-tilli Perunasalaatti

5kpl rullarieskoja

150g kylmäsavulohta

1rs maustamatonta tuorejuustoa

½ kurkku

Viipaloi puolikas kurkku vihannesleikkurilla ohuiksi koko kurkun levyisiksi viipaleiksi. Voitele rieskat tuorejuustolla. Lisää rieskojen toiseen reunaan perunasalaattia, ja tämän päälle kokonainen kylmäsavulohiviipale, sekä 1-2 kurkkuviipaletta. Rullaa tiiviiksi rulliksi, jotka käärit folioon tai kelmuun. Anna rullien olla jääkaapissa tiivistymässä pari tuntia. Pilko rullat sopiviksi annospaloiksi.

Persimon-vuohenjuustosalaatti & Atria Gastro makkarat

1pkt Atria Gastro Perunamakkara

1pkt Atria Gastro Punajuurimakkara

1pkt Atria Gastro Ohrapalvimakkara

3kpl Persimonia

1pkt vuohen valkohomejuustoa

1ps salaattisekoitusta

200g pekaanipähkinöitä

1rkl ruokosokeria

2rkl voita

Viipaloi vuohenjuusto, ja paista uunissa ylätasolla yhdessä makkaroiden kanssa 200 asteessa 10 minuutin ajan. Kuori ja viipaloi persimonit, ja karamellisoi yhdessä pekaanipähkinöiden kanssa paistinpannulla ruokosokerissa ja voissa. Laita kulhoon salaattisekoitus, lisää persimonit ja pähkinät sekä vuohenjuusto. Tarjoile yhdessä makkaroiden kanssa.

Mun mielestä on täysin ok käyttää joulupöydässä apuja valmiista tuotteista, varsinkin jos ruokaa täytyy valmistaa suuret määrät! Kokkaamisesta ei missään nimessä pidä ottaa stressiä, joulunakaan, vaan sitä pitää tehdä juuri sen verran kuin itsestä hyvältä tuntuu. Meidän testikokemusten perusteella uskallan sanoa että bataattilaatikko, ja Atrian muut paistovalmiit Bravuuri-joululaatikot menevät aivan täysin itsetehdystä, varsinkin jos pintaan lisää vähän korppujauhoa, voita ja pistelee haarukalla.

Mikä on teidän suosikkiresepti joulupöydässä? Teettekö ennemmin perinneruokia, vai kokeiletteko uusia jänniä makuja?