Just tänään lauantaina 7.4.2018

07.04.2018

Heräsin: klo 6.30 taaperon iloiseen ”kukku” -huuteluun. Hän huutaa ”kukku” kun hän haluaa syliin, ja ihan ekana aamulla hän haluaa syliin. Noustiin ylös, pidettiin ihana rauhallinen aamun tissihetki, ja sitten hän otti puuroa ja minä otin kahvia. Rakastan meidän kahdenkeskisiä halimishetkiä ennen päivän touhuja. Hän on niin touhukas päivisin että ei paljoa ehdi halimaan, mutta aamuisin hän viihtyy kainalossa ja sylissä. Parasta.

Söin aamiaiseksi: Ruisleipää juustolla, viinirypäleitä ja kahvia. Viinirypäleet on meidän taaperon suurinta herkkua, ja niitä pitää saada aina kaupasta. Hän myös roikkuu aina jääkaapin kahvassa ja äännähtelee merkitsevästi, mutta ei vielä osaa sanoa ”viinirypäle”. Kun kaapin oven avaa, hän osoittelee heti innoissaan viinirypäleitä ja sanoo ”tätä, tätä, joo, kiitti!”.

Matkustin autolla: Espooseen ja Isoon Omenaan. Meidän piti ostaa isommille tytöille kuoritakit, kun lämpömittari näytti tänään kymmentä astetta, ja molemmat olivat kasvaneet talven aikana ulos edelliset välikaudet palvelleista takeistaan. Päätettiin ajella Isoon Omenaan, koska vaihtelu virkistää ja välillä on kiva käydä muuallakin kuin siinä lähimmällä ostarilla. Tytöt valitsivat takit ihan itse, tosin olin ensin antanut sopivat vaihtoehdot joissa oli tarpeeksi hyvät ominaisuudet. Toinen valitsi vihreän ja toinen turkoosin takin, jotka on kyllä tosi kivat.

Söin lounaaksi: Burger Kingin mättöä. Yritin ehdottaa Fafa’sia tai Taco Bellia, mutta kaikki muut halusivat pitkästä aikaa Burger Kingiin, joten oli munkin sitten taivuttava. Ei siinä mitään vikaa ollut, hyväähän se hampparikin on välillä.

Puuhattiin yhdessä koko perhe: varaston kevätsiivousta. Meidän on pitänyt jo ihan liian pitkän aikaa siivota meidän lämmin varasto, ja tänään sitten otettiin se asiaksi. Saatiin kuin saatiinkin varasto siivottua, mutta tuli vaan todettua että siellä on vaikka mitä mitä meidän pitäisi myydä! Esikoisen vanha sänky, lasten puinen leikkikeittiö, Tripptrappin Newborn set, hoitopöytä ja hoitoalusta, sitteri, leikkimatto, ja vaikka mitä. Kun vaan saisi aikaiseksi myydä ne eteenpäin, niin saisi varaston melkein tyhjäksi joitain kausijuttuja lukuunottamatta. Lapset löysivät sieltä keskimmäisen vanhan potkumopon ja Brion junaratasetin, ja ne piti ottaa kotiin mukaan. Kuvassa ollaan juuri kävelemässä varastoon, taapero halusi kävellä itse koko matkan ja mua hirvitti että hän kaatuu kun pihatieltä ei vielä ole ehditty siivota hiekoituksia pois. Onneksi ei kaatunut.

Söin päivälliseksi: Parsapiirakkaa. Parsakausi on vihdoinkin alkanut, ja me ollaan syöty jo parsapastaa, parsaa uunissa paahdettuna ja nyt tätä bravuuria, eli maailman parasta parsapiirakkaa. Tämä piirakka maistuu myös meidän lapsille, ja on helppo tehdä. Siksi se onkin yksi meidän kevätlemppareista.

Nauratti: kun tytöt suunnittelivat asujaan tulevalle Marcus & Martinus -keikalle, johon ostettiin liput jo torstaina kun ne tulivat Stockalle ennakkomyyntiin. Voi tulla pitkät pari kuukautta odotella keikkaa, he ovat niin innoissaan, ja niin on äitikin. Asusuunnitelmat ainakin olivat kovin lennokkaat, täytyy toivoa että sää suosii meitä niin he voivat toteuttaa ne.

Siivosin: meidän eteisestä suurimman osan talvikamppeista pois, jätin vaan yhdet haalarit taaperolle ja keskimmäiselle, ja esikoiselle takin ja housut. Tilalle siirsin välikausivaatteet, -kengät ja -asusteet. Eteinen keveni saman tien ihan superisti, ja tuli niin keväinen fiilis. Täällä Helsingissä alkaa oikeasti olla ihan kevät jo!

Iloitsin: siitä että meidän terassilta on vihdoin sulanut ihan kaikki lumet. Kohta päästään laittamaan siihen huonekalut ja paviljonki ja istutuslaatikko ja grilli. Ehkä vappuna jo grillataan, ainakin voi toivoa niin. Iloitsin myös siitä että mun antibioottikuuri loppuu vihdoin tänään, ja nyt toivon kovasti että saisin taas olla monta vuotta ilman, niinkuin ennen tätä.

Huomenna: mennään juhlimaan tyttöjen sokeriserkun 4v-synttäreitä Espooseen, ja päästään varmaan nauttimaan ihanista synttäriherkuista, ja antamaan synttärilahja josta tytöt ovat ihan innoissaan.

Ihanaa iltaa kaikille, toivottavasti teillä on ollut kiva viikonloppu tähän asti <3 


Fiiliksiä keskellä viikkoa

07.03.2018

Kiitos hurjasti kaikille jotka ovat kommentoineet edelliseen postaukseen, tai lähettäneet ihania viestejä. On tullut kyllä niin loistava fiilis siitä palautteesta mitä olen saanut, ja on ollut hienoa kuulla teidän tarinoita ja ajatuksia! Jatkan kommentteihin vastaamista huomenna, kun pääsen viettämään vähän ”normaalimpaa” työpäivää. Alkuviikko on ollut ihan hulinaa, kun kuvattiin maanantaina koko päivä ja tiistaina vielä muutama tunti sitä videoprojektia josta aiemmin mainitsin, ja tänään olin lounastapaamisessa ja kirjan julkkareissa kaksi lasta mukanani. Olipahan äksöniä kerrakseen, voin kertoa. Mutta oli just hauskaa!

Kuvaukset olivat kyllä uskomattoman  mahtava kokemus meille kaikille, enkä malta odottaa lopputulosta. Parasta oli ehdottomasti se huikea porukka jossa päästiin projektia tekemään. Ja se on kyllä myös yksi oman työni parhaista puolista, että pääsen niin usein tutustumaan niin mielettömän hienoihin uusiin ihmisiin. Mä oon just sellainen people person joka rakastaa jutella ihmisten kanssa ja tutustua ja vaihtaa ajatuksia. Se sopii tähän ammattiin kuin nenä päähän. Rakastan myös kliseisiä kielikuvia, kuten olette ehkä saattaneet joskus huomata.

Huomenna mä en aio pistää nenää ulos ovesta ollenkaan, paitsi jos tulee sellainen fiilis että lähden sittenkin nauttimaan upeasta auringosta, jälleen. Tällä viikolla ollaan ulkoiltu yhteensä yli kymmenen tuntia jo alkuviikon kolmen päivän aikana, ja vaikka se on ollut ihanaa, sellainen verkkaripäivä houkuttelisi ihan tosi kovaa. Ehkä huomenna on juuri sellainen päivä? Aamulla puen jalkaan vaan ne samat verkkarit jotka illalla tiputan sängyn viereen lattialle, ja pidän niitä ihan koko päivän.  Juon liian monta kuppia kahvia, ja hengaan lattiatyynyllä taaperon kanssa lukemassa kirjoja. Kuulostaa aika hyvältä suunnitelmalta. Päikkäriaikaan makaan sohvalla tekemässä töitä läppäri sylissä, edelleen niissä samoissa verkkareissa.

Vaihtelu on toinen tämän ammatin parhaista puolista: yhtenä päivänä kuvataan kolme tuntia meren jäällä viimeisen päälle topattuna, toisena edustetaan pr-tilaisuudessa ja tutustutaan uusiin ihmisiin, ja kolmantena makoillaan verkkareissa yksin kotona naputtelemassa konetta. Mä rakastan vaihtelua ja sitä, että yksikään päivä ei ole samanlainen kuin joku toinen. Vaikka olen sosiaalinen tyyppi ja tykkään olla ihmisten kanssa, on välillä ihan best vaan olla ja öllöttää kotona ja naputella sormet sauhuten läppäriä, yksin.

Tosin tässä naputellessani tajusin, että huomenna vietetän Naistenpäivää, ja meillä liittyy siihen ihan oma perinne. Ehkä illalla riisunkin siis verkkarit ja vaihdan ne vähän siistimpiin pöksyihin, ja mennään ostamaan kaikille meille meidän perheen naisille Naistenpäivän kukat, niinkuin meillä on tapana. Se on ihana perinne. Innolla odotan millaisen kukan taapero valitsee itselleen, kun hän pääsee ensimmäistä kertaa mukaan Naistenpäivän kukkaostoksille niin että tietää mitä ”kukka” tarkoittaa edes.

Kiitos teille kaikille vielä ja ihanaa huomista Naistenpäivää jo etukäteen kaikille teille upeille, mahtaville, mielettömille naisille siellä ruutujen takana <3 


Ihana maaliskuu – arkiviikon kuulumisia

02.03.2018

Moikka maaliskuu ja heippa lyhyelle ja kylmälle helmikuulle. En varmasti ole ainoa joka tuntee kuinka energiaa on miljoona kertaa enemmän, kun melkein heti heräämisen jälkeen on valoisaa. Tai no me herätään nykyään kuudelta, moni varmasti saa herätä jo nyt siihen, kun aurinko heräilee ja ensimmäiset säteet valaisevat makuuhuonetta. Illallakin valoa riittää vielä pari tuntia sen jälkeen kun lapset ja Otto on tulleet kotiin. Ihan kuin vuorokauden tunnit olis jotenkin lisääntyneet, tämä on tätä joka keväistä ihmettelyä siitä miten paljon valosta saa energiaa. En todellakaan pistä pahitteeksi, nämä upean valoisat päivät on tulleet ihan kreivin aikaan.

Meillä on ollut tosi kiva viikko, ja nyt alkanut maaliskuu on täynnä kivaa puuhaa jota odotan innolla. Ensi viikolla meillä on vielä parina päivänä kuvauksia joista alkuviikolla kirjoittelin, ja sitä seuraavalla viikolla lähdetään Ouluun pitkäksi viikonlopuksi. Meillä osuu samalle viikonlopulle mun papan pyöreät synttärit ja serkun rippijuhlat, niin päästään oikein kunnolla juhlimaan koko perhe. Ihana päästä taas sinne Pohjoiseen rakkaiden tyyppien luokse, ja viettää samalla muutama päivä vapaata.

Maaliskuun lopussa on vielä pääsiäinen ja silloinkin päästään lomailemaan, ihan huippua! Vaikka yrittäjänä mulla ei käytännössä ole koskaan ”oikeaa” lomaa, niin silti se kun Otto ja tytöt on kotona tuntuu aina lomalta kuitenkin, kun saadaan olla yhdessä. Olen niin tottunut siihen että työ kuuluu mun jokaiseen päivään, että lomaksi riittää se että muut on lomalla, hah. No ei, toki sekin tuntuu hyvältä kun välillä saa ottaa vaikka ihan kokonaisen päivän vapaata ja irtautua hommista, ja kesän lähestyessä ajattelin pitää ehkä kokonaisen viikon lomaa, jos lähdetään reissuun. Silloin toki ajastan valmiiksi sisältöä tänne, jotta loma ei häiritse blogin päivittymistä. Mutta eipäs mennä asioiden edelle, nyt on vasta maaliskuun toinen päivä.

Ihanaa kun kovat pakkaset hellittivät ja tänään on ollut jo paljon miellyttävämpi lämpötila, ja silti yhtä upea aurinko kuin kunnon pakkaspäivinä! Kuopus sai hyvät päiväunet omalla pihalla, ja me ehdittiin sillä aikaa piirrellä ja leikkiä taikahiekalla kahdestaan keskimmäisen kanssa. Ihanaa laatuaikaa, meillä oli niin hauskaa.

Viikonloppuna me ajateltiin nähdä ystäviä, herkutella hyvällä ruualla, ulkoilla ja ottaa rennosti. Lupasin myös mennä käymään esikoisen kanssa kahdestaan kahvilla ja jossain pyörimässä, kahdenkeskinen aika lasten kanssa on ihan best. Mennään myös ehkä käymään uimassa koko perhe, siitä tulee varmasti tosi hauskaa!

Tämän illan suunnitelmissa on perinteiset perjantain löhöilyt, lasten karkkipäivä ja leffan vuokraus. Ihan paras perjantai-ilta, joka tuntuu aina niin hyvältä arkiviikon jälkeen. Lapsetkin tykkäävät kun perjantai-iltaisin otetaan ihan rennosti, ja touhuillaan enemmän vasta lauantaina ja/tai sunnuntaina.

PS: Nyt on muuten käynnissä ehdokkaiden haku uudistuneisiin Inspiration Blog Awardseihin! Mun blogia saa halutessaan ehdottaa ehdolle haluamassaan kategoriassa, jos se johonkin niistä teidän mielestä sopisi. Se onnistuu TÄSTÄ. Kiitos hurjasti <3


Tervetuloa joulu, ilo ja yhdessäolo

23.12.2017

Heippa ihanat!

Huomenna aamulla ilmestyy joulukalenterin viimeinen luukku, ja sitten se on siinä: JOULU! Joulu, jota on fiilistelty innolla, laskettu öitä, toivottu ja luotu odotuksia. Vaikka mäkin täällä joulua hehkutan, ja olen sitä kovasti odottanut, en halua ottaa siitä liikaa paineita. Tiedän jo etukäteen, että kaikki ei varmasti mene jouluaattona ihan oppikirjan mukaan, ainakaan meillä. Me ollaan vähän tällaisia sähliä, ja aina joku menee vähän sinne päin. Se on ihan ok, enemmänkin kuin ok. Joulun ei tarvitse olla millään mittapuulla täydellinen, meille se on täydellinen kun saadaan olla yhdessä.

Jouluna ei kannata kiristellä hermoja jos joku jouluruoka ei onnistu, joulupukki on vähän myöhässä (tai 20min ajoissa niin kuin meidän pukki viime vuonna joka tuli kesken ruokailun), jollekin tulee flunssa tai jos lapset ovat tavallista rauhattomampia. Heillä on aivan hitsin jännä päivä kuitenkin, jouluaatto! Silloin pitää ymmärtää vähän tavallista enemmän hillumista, kyllähän sitä itsekin muistaa kuinka uskomattoman jännittävää se joulupukin odottaminen oli. Täytyy silti kehaista omia lapsia, ja todeta että he kyllä ainakin edellisinä jouluina ovat olleet kärsivällisempiä kuin itse olin lapsena, vaikka innoissaan toki ovatkin.

Vähän niin kuin onnellisuus, on joulu myös pitkä matka, eikä pelkkä määränpää. Koko tämä odotus ja valmistautuminen, ja ne pienet hetket ovat joulu. Paketoiminen glögimukin kanssa yömyöhällä, joulukalentereiden avaaminen, porkkanalaatikon paistaminen, joulumarkkinoilla käyminen, joulukorttien lähettäminen, herneiden liottaminen ja kinkun kuorrutus. Vaikka siihen yhteen päivään ladataan paljon odotuksia, täytyy muistaa että meillä on ollut jo ihan mielettömän ihana joulu tähän asti, eikä joulu ole vain se yksi päivä. Joten jos aattona joku menee vähän sinne päin, niin sitten menee. Se ei ole sen kummempaa.

Huomenna aamulla päälle napsautetaan Joulupukin Kuumalinja, laitetaan riisipuuro hellalle kiehumaan, ja aletaan valmistautua pukin tuloon ja joulun kohokohtaan meille aikuisille, eli ruokailuun. Jouluruuat ovat valmiina huomenna viimeisteltäviä tuoresalaatteja ja jälkkäreitä lukuunottamatta, kattaus on aloitettu, pöytäliinat silitetty ja vaatteet valittuna. Paitsi kinkkukin on vielä kesken, se pitää vielä kuorruttaa ja kastike tehdä valmiiksi mummun reseptillä. Aattoaamun paketit sentään odottavat jo lapsia kuusen alla, he kun hipsuttelivat äsken nukkumaan. Esikoisen sanoin ”jouluaattoa edeltävänä iltana on parempi mennä ajoissa nukkumaan, että jaksaa sitten hyvillä yöunilla odotella joulupukkia ja viettää kivan päivän”. Hän on kuulkaa fiksu tapaus, täytyy ottaa mallia, ja yrittää päästä itse nukkumaan myös ajoissa tänään, kinkkupuuhista huolimatta.

Tästä joulusta tulee ihana, mä olen siitä varma. Ainiin, jännitetään täällä myös yhtä aika isoa ja monta vuotta odotettua juttua: esikoisella heiluu ensimmäinen hammas. Irtoaakohan se tänä jouluna jo?! Ollaan koko perhe ihan innoissaan tästä suuresta merkkipaalusta.

Maailman ihaninta jouluaattoa kaikille, muistakaa tsekata jossain välissä joulukalenterin viimeinen luukku! <3


Jouluviikon kuulumisia

20.12.2017

Se olis keskiviikko, ja jouluun on enää NELJÄ yötä! Aivan ihanaa! Otolla on huomenna jo ensimmäinen vapaapäivä, ja me ollaan aloittamassa siis joulun kokkailurumbaa. Tänään illalla tiedossa on vielä viimeiset paketointitalkoot ennen aattoa, ja paketoitavana on ainakin vauvapulkka. Otto oli sitä mieltä että pulkkaa ei tarvitse paketoida mutta mä haluaisin laittaa senkin pakettiin, kun vaan tietäisi miten, hah!

Lapset ovat jääneet jo joululomalle, ja ollaan käyty katsomassa kaksi ihanaa joulujuhlaa. Toinen eskarilaisten juhla koulun suuressa juhlasalissa ja toinen päiväkodin pienessä jumppasalissa. Molemmat aivan ihania, ja esitykset niin hienoja. On suuri onni, että molemmat saavat niin laadukasta varhaiskasvatusta. Vähän meinasi tulla tippa linssiin kun tajusin että tämä oli esikoisen viimeinen joulujuhla päiväkoti-ikäisenä, ensi vuonna hän on jo iso ekaluokkalainen ja joulujuhlassakin esiinnytään koko koululle, eikä pelkille eskarilaisten vanhemmille! Niin jännittävää ja haikeaa samaan aikaan.

Mielettömän ihanaa että Otto sai muutaman päivän vapaaksi ennen joulua, niin saadaan viettää yhdessä melkein viikon joululoma, ennen kuin Otto menee välipäiviksi töihin. Uudenvuoden jälkeen meillä on toinen viikko lomaa, ja silloin reissataan Ouluun. Tavallaan meidän arki ei ole ehtinyt vielä edes kunnolla alkaa, kun päästään jo lomailemaan, kun Oton vanhempainvapaalta töihinpaluusta ei ole vielä niin pitkä aika kuitenkaan.

Toisaalta ihanaa aloittaa arki sitten ihan puhtaalta pöydältä ensi vuonna, ja ajatella että valon määrä lisääntyy koko ajan ja koko uusi upea vuosi edessä uusine mahdollisuuksineen. Olen niin innoissani ensi vuodesta, että en kestä! Kerron teille ensi vuoden suunnitelmista lisää joulun jälkeen, kunhan on ensin käyty tämä vuosi läpi vuosikatsauksessa. Blogissa ei ole luvassa minkäänlaisia muutoksia siis, mutta muita jänniä työjuttuja mulla on kyllä tiedossa, ja niitä odotan jo innolla!

Otettiin tänään jo kinkku aamulla sulamaan, ja huomenna on vuorossa jouluruokaostokset, huhhuh. Onneksi mun äiti on täällä, niin ajateltiin olla oikein hurjia ja lähteä vain yhden lapsen kanssa kauppaan, ja jättää isommat kotiin mummun kanssa leikkimään. He nauttivat huomattavasti enemmän mummun kanssa hengailusta, kuin jättimarketissa kilometrin mittaisen ostoslistan kanssa kiertelystä. Kuopus tosin tykkää siitäkin, kun voi vaan ihmetellä rattaistaan ihmisiä, tai näperrellä lelua. Ennen ostoksia ollaan menossa huomenna esikoisen kummisedän ja Oton kanssa lounaalle, ajateltiin piipahtaa Döner Harjussa pitkästä aikaa.

Joulukuu on ollut intensiivinen ja täynnä touhua, mutta sujunut silti tosi kivasti. Ihan mahtava fiilis hiljentyä pian joulun viettoon! Tämän vuoden joulukalenteri blogissa on saanut ihan super positiivisen vastaanoton, ja sitä on ollut ilo tehdä. Kiitos hurjasti teille kaikille kommentoineille, ja muilla tavoin palautetta antaneille. Teidän kanssa on parasta valmistautua jouluun!

Ihanaa iltaa kaikille <3