Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lindexin kanssa.

Alkuviikosta kirjoitin ekaluokkalaisen vaatekaapista, ja se on muutenkin ollut meillä viime aikoina ajankohtainen juttu. Mainitsin postauksessa, että onneksi nykyisin myös ketjuliikkeistä löytyy ekologista ja kestävästi tuotettua vaatetta, koska meidän esikoinen monesti ihastuu eniten juuri niihin. Haluan tukea hänen itseilmaisuaan vaatteilla, mutta myös pitää kiinni omista arvoistani vaatteita ostaessani.  Lupasin palata aiheeseen myöhemmin, ja tässäpä sitä asiaa nyt tulee!

Lindex on sellainen lapsiperheiden suosikki-vaateliike, koska sieltä löytyy fiksuun hintaan kivannäköistä ja kestävää vaatetta, vauvasta koululaisiin. Lindexillä käytetään paljon GOTS-sertifioitua puuvillaa, joka tarkoittaa sitä, että ulkopuolinen taho valvoo vastuullisuutta myös, ja sertifioinnin kriteerit on todella tiukat. Se on tosi hienoa! Me ollaan koko vanhemmuutemme ajan asioitu Lindexillä, ja se on ehdottomasti yksi niistä vaateketjuista, joista pystyn ostamaan hyvällä omallatunnolla vaatteita.

Lindex on yksi muodin kestävän kehityksen edelläkävijöistä, sillä jopa 80% Lindexin lastenvaatteista on vastuullisesti tuotettu.  Se on hurjan suuri parannus siihen, mitä tilanne on ollut monissa ketjuissa vielä viisi vuotta sittenkin, ja mikä on joissakin edelleen. Lindexin sivuilta voi lukea viime vuoden (ja monen aiemmankin vuoden) vastuullisuusraportin halutessaan, ja mä selasinkin koko 42-sivuisen raportin läpi, koska mä olen näistä asioista aidosti kiinnostunut.

Meidän perheessä on kolme tyttöä, ja niin kuin olen ennenkin kirjoittanut, me tykätään kierrättää vaatteita lapselta toiselle. Varsinkin kahdella isommalla vaatteet ovat nykyisellä kasvutahdilla usein jopa 2-3 vuotta putkeen käytössä (ensin vain esikoisella, sitten molemmilla yhtäaikaa, ja vielä loppuajan vain keksimmäisellä). Siitä ne lähtevät joko eteenpäin sukulaislapsille tai kirppikselle, ja sitten ne kaikkien herkuimmat ja rakkaimmat säilötään vielä 2-3 vuoden ajan kuopukselle käyttöön. Vaatteet joutuvat siis kestämään kovaa kulutusta.

Me pidetään myös vaatteiden määrä melko minimalistisena, koska en halua ostaa muuten kuin tarpeeseen. Harkitsen jokaista ostosta tarkkaan, ja pyritään suunnittelemaan vaatekaapin sisällöt kokonaisuutena. Aina kun ostetaan uusi vaate, mietitään ekologisuuden lisäksi myös miksi ostetaan se, minkä kanssa se sopii yhteen (pitää löytyä useampi vaate) ja millaista käyttöä se kestää. Näin on aika helppoa välttyä hutiostoksilta, ja lapsen on itsekin helppoa ottaa kaapista vaatteita, joista syntyy helposti kivoja yhdistelmiä.

Jokaisesta vaatteesta pyritään ottamaan ”kaikki irti”, ja esimerkiksi leggareita on helppoa paikata silityskuvilla tai vaikka vanhoista housuista leikatuilla polvipaikoilla. Roskiin mä en laita ikinä mitään, sillä usein pikkuvikaisetkin saa annettua eteenpäin ompelutaitoisille. Meidän lapsilla on oma lasten ompelukone, joka tosin ompelee kyllä ihan tavallista jälkeä, ja olen sitä itsekin heiltä joskus lainannut. Joskus annankin parhaat päivänsä nähneet vaatteet heille ompelukankaiksi, niin saavat tehtyä vielä barbeille vaatteita, tai vaikka pehmoleluja.

Vaatteiden ehjänä ja siistinä pysymiseen vaikuttaa paljon vaatehuolto. Mä poistan aina kärsivällisesti kaikki tahrat sappisaippualla, ja pesen vaatteita mahdollisimman harvoin, jotta ne eivät kulu enempää kuin on pakko. Toki näkyvästi likaiset pestään heti, mutta esimerkiksi farkkuja voi käyttää monta kertaa ennen kuin ne täytyy heittää pesuun. Huolellisella vaatehuollolla saa pidennettyä vaatteiden käyttöikää roimasti, kuitenkaan joutumatta vaikuttamaan siihen, mitä vaatteet päällä saa tehdä. Meillä kaikki vaatteet on tarkoitettu leikkiin ja normaaliin olemiseen, enkä kiellä taaperoa maalaamasta vesiväreillä tai syömästä bolognesea koskaan siksi, että päällä on uusi paita.

Meidän ekaluokkalainen valitsi itselleen Lindexistä kouluvaatteiksi strassikoristeisen samettipuseron, ja nahkaa muistuttavat leggingssit, jollaisia meillä ei ennen ollutkaan.  Kaveriksi hän valkkasi ihanan hiuspantasetin. Kauppaan astellessa mä sanoin, että hän saa valita ihan mitä tahansa itse haluaa, ja niin hän myös teki. Meidän shoppailureissusta näkyikin videota Instagram Storyssa, bongasitteko tekin innostuneen shoppailijan?

ALENNUSKAMPANJA LINDEXILLÄ: OTA KOLME MAKSA KAKSI LASTENVAATETTA

Lindexillä on juuri nyt 19.8. asti käynnissä ota 3 maksa 2 kampanja, jonka aikana saa kolme lastenvaatetta ostaessa edullisimman niistä ilmaiseksi. Kamppis koskee kaikkia lastenvaatteita, eli jos on vielä kouluvaatteet hakusessa niin nyt kannattaa suunnata sinne. Ihan loistavaa!

Käytiin yhtenä iltana nappaamassa nämä kuvat yhden koulun pihalla ekaluokkalaisen kanssa samalla, kun käytiin puistossa. Kyllä hän vaan näytti niin koululaiselta valitsemissaan vaatteissa, ison koulun portailla <3 Ei tosin ole tämä hänen oma koulunsa, mutta tästä sai aika ihanan koululaisviban näihin kuviin.

Tällä hetkellä on meneillään projekti koululaisen vaatekaapin läpikäyminen & päivittäminen, mutta tuntuu että näillä helteillä vaatekertoja menee kolmetoista päivässä, niin en ole saanut vielä kuvattua vaatteita samaan tyyliin kuin olen aiemmin tehnyt taaperon vaatekaapista postauksen kokonaisuutena. Postaus koululaisen vaatekaapista on kuitenkin tulossa, ja vielä tässä heinäkuun puolella, kuten myös asiaa siitä, mitä koululaisen reppuun pakataan, ja millä fiiliksillä tässä muutenkin ollaan koulun alun suhteen (spoiler alert: hyvillä!). Ennen näitä kuitenkin kurkataan vähän taaperon syysvaatekaappiin.

Meidän taapero on tässä kesän aikana venähtänyt niin, että tosi monet leggingssit ja paidat on jääneet yhtäaikaa pieneksi. Kaikki tuplakokoiset on edelleen ihan fine koska ne ovat oletukseltakin reilumpia, mutta sitten taas yksittäiskokojen 80cm vaatteet on jääneet nyt pieneksi kaikki kerralla. On siis tullut aika pikkuhiljaa taas alkaa kerryttää uutta kokoa kaappiin, ja samalla alkaa katsastelemaan jo syksyn värejä ja sävyjä.

Viime syksynä vauvan kaapissa oli paljon luumua ja violettia, vaaleanpunaista sekä harmaata ja mustaa. Tänä syksynä sieltä tulee löytymään ihanan herkullista sinapinkeltaista, syysklassikkoa eli viininpunaista sekä mun uusinta lempparia, ruosteen ruskeaa tai poltettua oranssia. Näitä kolmea kun yhdistelee harmaaseen, valkoiseen, jo entuudestaan kaapista löytyvään konjakinruskeaan, sekä mustaan, niin pääsee aika helpolla. Kaikki värit sopivat kauniisti yhteen, ja vaatekaapista on helppoa rakentaa sellainen toimiva kokonaisuus, jollaisena sen pyrin aina pitämään. Lisäksi siellä on varmaankin ripaus vaaleanpunaista.

Mustaa, valkoista ja harmaata meillä onkin aina paljon vaatekaapin pohjalla, koska niihin on juuri tosi helppoa yhdistellä. Mutta eiköhän kurkata, mitä syksyksi on jo ostettu?

• Bobo Chosesin The Happysads aw18 -mallistosta ihana automekko, sekä bittersweet-karkkipaita, joka näyttää olevan yksi tämän syksyn hittivaatteista, eli löytyy ilmeisesti aika monelta, joka Bobosta tykkää. Niin myös minä ihastuin siihen, kun se oli niin suloinen.
• Adidaksen musta verkkapuku, jollaiset ostin kaikille tytöille kerralla. En muuten hirveästi harrasta samisteluvaatteita, mutta nämä olivat aivan mahtavat.
• Adidaksen viininpunainen Trefoil-collegeasu. Meillä on tämä sama ollut keltaisena pienemmässä koossa, ja se jää varmasti tässä seuraavien kuukauden-kahden aikana pieneksi. Ollaan tykätty siitä tosi paljon monikäyttöisyytensä vuoksi, ja sellainen on ehdottomasti löydyttävä kaapista myös syksyllä.
• Mustat ja harmaat sukkahousut jotka löysin Stockan 60% alelaarista viidellä eurolla, sekä Liewoodin ihanat ja laadukkaat Panda-sukkikset.
• AARREKIDin & Mini Rodinin lyhythihaiset mekot tarttuivat mukaan Punavuoren peikon alesta, ja tulevat tarpeeseen näillä helteillä. Meillä oli varattuna kesälle ehkä neljät shortsit ja 4-5 hellevaatetta, kuten mekkoa tai haalaria. Ajattelin, että leggareilla ja t-paidoilla pärjätään hyvin, kun varmaan on viileää. Mutta mitä vielä, ei todella ole ne riittäneet. Onneksi nämä kaksi ihanaa mekkoa menevät myös syksyn väreihin, ja niitä voi hyvin käyttää sukkahousujen tai leggareiden, sekä neuletakkien kanssa pitkälle syksyyn.

Alkavalla viikolla on tulossa useampia syksyn droppeja mun lempparimerkeiltä, kuten Tinycottons 25.7., Mini Rodini 26.7. ja Monkind Berlin 27.7.  ja seuraavalla viikolla vielä ainakin Papu & Mainio. Saapa nähdä mitä kavereita syksyksi tarttuu vielä taaperon kaappiin. Pitää esitellä kokonaisuus sitten kun on valmista. Ainakin pari mekkoa tarvitaan vielä, sekä pitkähihaisia paitoja. Taapero on itse ihastunut nyt mekkoihin, ja hän osaa pyytää mekkoa päälle. Sitten hän tykkää mennä katsomaan itseään peilistä ja huutelee ”Peiti! Peiti! Hiaaaano!” eli peili, peili, hieno. Ilmeisesti oma peilikuva miellyttää, mikä on oikein ihanaa. En ole aiemmin niin paljoa mekkoja pukenut, mutta nyt kun hän on itse niistä innoissaan, niin ehdottomasti puetaan arkenakin useammin.

Mitä värejä te tykkäätte pukea lapsille tänä syksynä? Odottaako joku muu täällä innoissaan ekoja droppeja?

Pitkästä aikaa luvassa on lastenvaatejuttuja, nimittäin neljävuotiaan itse valitsema asu! Eniten täällä on lasten asuista tullut jaettua varmaankin juuri hänen asujaan, sillä hän rakastaa vaatteita, ja vielä enemmän asukuvien ottamista. Hän itse haluaa niitä aina ottaa, ja hän rakastaa myös katsella mun kanssa muiden lasten asuja Facebookin lastenvaateryhmistä ja instagramista. Aina hän innostuu, jos jollain näkyy samanlainen vaate joka omasta kaapista löytyy. Ihan parasta, kun on kaveri kotona tähän lastenvaaterakkausharrastukseen.

Lasten vaatteissa parasta on nimenomaan keksiä uusia kivoja yhdistelmiä kaapissa jo olemassaolevista vaatteista. Nämäkin kuvan vaatteet ovat kaikki ihan eri mallistoista ja eri aikaan hankittuja. Usein lapset keksivät parhaat mätsit ihan itse, kuten vaikka nelivuotias juuri tämän yhdistelmän. Sukat ja paita mätsäsivät täydellisesti keskenään värien puolesta, enkä olisi itse edes huomannut yhdistää niitä. Toki tämä asu oli nyt vain kotiasuna, kun ulkona ei aivan ole minihame- ja polvisukkakelit. Mutta kuitenkin, aivan ihana yhdistelmä joka ei olisi mulla tullut mieleenkään, vaikka nyt kun katsoo niin sehän on aivan ilmiselvä match!

Mulle on tärkeää antaa lasten vaikuttaa omaan tyyliinsä, ja on hauskaa myös seurata miten heidän omat tyylinsä ja makunsa muodostuvat. Vaikka monissa vaatteissa lapset tykästyvät samoihin juttuihin, niin silti heillä on myös paljon niitä eroavaisuuksia. Tällä hetkellä tosin molempien isompien tyttöjen lempparivaatteita on Marcus & Martinus bändipaidat, ja muut yläosat eksyvät päälle ainoastaan jos ne ovat pesussa. Jos en välillä nappaisi niitä M&M-paitoja pesuun, ne varmaan liimaantuisivat pysyvästi ihoon kiinni, kun niissä pitäisi saada olla sekä päivällä että nukkuessa. Hauskaa että näin pienet jo fanittavat, vaikka taisin kyllä itsekin fanittaa 6-vuotiaana Spice Girlsiä ihan täysillä.

Mun äiti ei ikinä rajoittanut mun pukeutumista, muuten kuin sen verran että oli ulkona keliin sopivat vaatteet, ja sisällä tilaisuuteen sopivat. Muuten sain toteuttaa mieltymyksiäni ihan niinkuin halusin, ja sieltä varmasti tulee oma ajatusmaailmani myös meidän lasten pukeutumisen suhteen. Tuen heidän mieltymyksiään parhaansa mukaan, kunhan ovat siisteissä vaatteissa, ja ulkona pysyvät lämpimänä ja kuivana.

Spice Girlsistä puheen ollen: mullakin oli bändipaidat ja -housut aina päällä, ja Spice Girls-penaali, -reppu, vihkot, tarrakirja ja tietysti samanlaiset paksupohjaiset lenkkarit kuin bändin upeilla laulajilla. Keräsin Spice Girls -valokuvia ja mulla oli niitä varmaan kaksi tai kolme sataa! Joka kauppareissulla piti aina ostaa paketti niitä. Muistatteko muut ne valokuvat vielä?? Ei kai nykyään enää mikään bändi teetä jotain valokuvia myyntiin, mutta silloin ne oli ihan hitti, ja niitä vaihdeltiin kavereiden kanssa. Muistan myös ne tikkarit, joiden sisällä oli purkka ja mukana tuli tarra! Ne oli ihan super hyviä. Tästä ei pitänyt tulla mikään Spice Girls -muistelma mutta nyt innostuin niin paljon näistä mun muistoista että on ihan pakko kysyä, kuinka monta spaissarifania mun lukijoista löytyy? Oletan että täällä aika monia ysärin lapsia on!

Ihanaa viikonloppua ja hyvää yötä täältä, t. nostalgia-iina! Pakko laittaa Wannabe soimaan!

Edellisenä iltana ennen päiväkodin ja eskarin alkua me leikattiin molempien tyttöjen hiukset. Vanhemmalta siistittiin vain latvat, niinkuin niin monta kertaa aiemminkin. Hänen juttunsa on pitkä tukka, jota hän haluaa kasvattaa niin pitkäksi kuin mahdollista. Keskimmäiseltä sen sijaan napsaistiin vähän enemmän, hän nimittäin oli haaveillut polkkatukasta jo pitkän aikaa. Me oltiin juteltu moneen kertaan jo polkkatukasta ja varmisteltu että sitten ei varmasti harmita, kun hiukset leikataan. Ja hän vakuutti, että ei varmasti harmita, kun hän haluaa samanlaisen tukan kuin Orvokilla on Jali ja Suklaatehtaassa.

Ja niin me sitten leikattiin, pisimmistä hiuksista lähti melkein 10cm pituutta, ja muutos oli iso. Yhtäkkiä meidän pieni neljävuotias olikin iso neljävuotias, hän näyttää niin isolta tytöltä nyt uudessa kuontalossaan! Ja hän tykkää uusista hiuksistaan niin paljon, melkein joka päivä hän ihastelee niitä peilistä tai ihan muuten vain. Ja kyllä ne miellyttävät äidinkin silmää, skarppi polkka sopii neidin tyyliin aivan täydellisesti. Mua jännitti hurjasti leikata, lähinnä siksi juuri että jos hän sitten alkaisikin ikävöimään pitkää tukkaa eikä sitä saisikaan enää takaisin (niin mulle kävi pienenä, kun leikattiin lyhyeksi omasta toiveestani). Mutta ei siinä käynytkään niin, päin vastoin.

Mun mielestä on tärkeää että lapset saavat vaikuttaa omaan tyyliinsä, niin vaatteisiin kuin hiuksiinkin (mikäli ne lasta itseään siis kiinnostavat). Aikuisen tehtävä on päättää vaatetuksen määrä ja laatu, sään ja tarpeiden mukaan, mutta lapsella on kyllä oikeus vaikuttaa mielestäni siihen millaisia vaatteet ovat muuten. Sama hiusten kanssa. Lapsi saa päättää ihan itse millaiset hiukset haluaa. Oma tyyli on lapselle tärkeä itseilmaisun muoto, ja sitä voi kehittää jo ihan pienestä asti jos itse niin haluaa. On tietysti olemassa myös lapsia joille ei juurikaan ole väliä mitä päälleen laittaa tai millaiset hiukset on, ja sekin on ihan fine. Itseään voi ilmaista monella tapaa.

Huivi Gugguu / Paita Gugguu / Takki Zara / Housut Lindex (saatu)/ Kengät Zara / Laukku Michael Kors

Meillä toinen isommista tytöistä on tosi kiinnostunut vaatteista ja tyylistä, ja toinen taas ei niin välitä. Molemmilla on ollut vaiheita, kun vaatteiden valinta on ollut monimutkainen prosessi, ja pukemisesta on saanut käydä keskustelua. Nykyään päästään aika kivuttomasti. Kaapit on täytetty vaatteilla, jotka vastaavat tyttöjen omaa makua, ja on valittu sinne vanhempien kanssa yhdessä. Yleensä mä valkkaan illalla lapsille vaatteet aamuksi dagikseen ja eskariin, ja melkeinpä joka kerta ne ovat tyttöjen mieleen. Usein he yllättyvät iloisesti ja ovat tyytyväisiä, ”jee just tän paidan mä halusinkin!”. Mutta aina jos he haluavat myös osallistua asun valintaan tai muuttaa jotain mun valitsemaa, he saavat. Juhlavaatteet valitaan aina yhdessä.

Tämä systeemi toimii ainakin tällä hetkellä meillä tosi hyvin. Ainahan niitä vaiheita tulee, voi olla että kuukauden päästä on taas sellainen meininki että vaatteiden valinta iltaisin kestää tunnin, niinkuin mulla pienenä. Mutta ei se ole niin justiinsa. Näin on hyvä just nyt.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Saako teillä lapset päättää omasta pukeutumisestaan tai ulkonäöstään muuten?

06

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ikioma Nimilappu Oy:n kanssa.

Hurjaa sanoa mutta enää viikko siihen että meidän esikoinen aloittaaa e-s-k-a-r-i-s-s-a! Hän on asiasta ihan uskomattoman innoissaan, ja olen onnellinen että meillä on vielä tämä useamman päivän Ruotsin reissu viimeisellä lomaviikolla, muuten päivien sisältö koostuisi varmaankin minuuttien laskemisesta ekan eskaripäivän alkamiseen. Eskari sijaitsee koulun yhteydessä, eli vanha pieni ja kodikas päiväkoti vaihtuu kerralla suurempaan ympäristöön, jossa on entistä tärkeämpää että omat tavarat pysyvät tallessa.

Päiväkodissa tunnustan olleeni joskus aavistuksen lepsu nimikoinnin kanssa, vaikka ulkovaatteet ja kengät ovatkin aina olleet nimikoituja. Kompaktissa päiväkodissa tavarat ovat pysyneet hyvin tallessa, eikä ole ollut ihan niin tarkkaa. Eskariin nimikoin kuitenkin nyt ihan kaiken, ja samalla tuli sitten nimikoitua vielä vanhassa päikyssä jatkavan keskimmäisenkin kaikki vaatteet ja asusteet. Meillä tosin haastetta aiheuttaa se, että tytöt vaihtelevat vaatteita keskenään ja heillä on varsinkin yläosien suhteen täsin yhteinen vaatekaapin sisältö. Ehkä sitä pitää alkaa erottamaan, ja tehdä niin että kodin ulkopuolella käytetään vain ”omia” vaatteita, niin pysyvät sitten varmasti tallessa.

Aikaisemmin olen nimikoinut vaatteet mustalla nimikointitussilla, mutta se on työlästä, ja varsinkin kun myyn mieluusti vaatteita eteenpäin, on kivempi että niihin ei jää nimiä. Ikioma Nimilappu -nimikointitarroilla vaatteiden nimikointi oli tosi helppoa ja huomattavasti nopeampaa kuin käsin nimien kirjoittelu. Tarrat saa myös poistettua, jotta myyntiin saa sitten laittaa ihan nimettömiä vaatteita, kun on aika laittaa ne eteenpäin. Toki vaatteiden nimikointi helpottaa ihan jo näin meidän perheen sisällä tarroilla – useimmat vaatteet kun käyvät jo meidän perheen sisällä läpi kolme eri käyttäjää.

Ikioma Nimilappu -sivustolla omien personoitujen tarrojen suunnittelu oli helppoa. Mä valkkasin meidän tytöille heidän mieltymystensä mukaan yksisarvis-aiheen klassisten nimitarrojen kuvaksi, ja toiselle vaaleanpunaista, toiselle mintunvihreää. Fontitkin voi valita itse, ja lukuisien eri kuvien lisäksi valittavana on myös Disney-, Vaiana-, Hello Kitty- ja Spiderman-kuvia nimilappujen somisteeksi. Klassiset nimitarrat ovat kaikkein edullisimpia, 120 tarraa saa hintaan 17.95. Piirroshahmotarrat maksavat 2 euroa enemmän/120 tarraa.

Itse suunnitellut nimitarrat tulevat suoraan postissa kotiin, ja tarrat ovat konepesun ja astianpesun kestäviä. Nimitarrat tulee kiinnittää vaatteen pesumerkintä- tai tuotelappuihin. Jos ne kiinnittää suoraan vaatteeseen, vesi läpäisee tekstiilikuidut, tuhoaa liiman ja nimitarrat irtoavat. Kiinnityksen jälkeen tulee odottaa 24 tuntia ennen ensimmäistä pesua. Mä kiinnitin osan pesumerkintä- ja osan tuotelappuihin, vähän sen mukaan mihin sai helpoiten. Tärkeintähän on että nimi on helposti sieltä nähtävissä. Tarroilla voi siis nimikoida melkeinpä mitä tahansa, ja mä nimikoinkin myös juomapullot, kumisaappaat, reput ja eväsrasiatkin tulevia metsäretkiä varten.

Helppojen nimitarrojen lisäksi sivustolta voi tilata myös heijastintarroja, sekä silitettäviä nimilappuja. Heijastintarrat oli tosi kätevää kiinnittää tyttöjen pyöräilykypäriin, joista kummaa kyllä heijastimet omasta takaa puuttuivat, vaikka muuten laadukkaat kypärät onkin kyseessä. Kypäristä tuli vaan entistä coolimmat uusilla tarroilla, ainakin tyttöjen mielestä. Lapsista saa muuten myös hyvät apurit nimikointipuuhiin. Ainakin meidän 4- ja 5-vuotiaat ovat varsin liekeissä tarroista kuin tarroista, ja pikkukädet saavat kätevästi kiinnitettyä tarrat pesulappuihin siinä missä isommatkin.

*Osa kuvissa näkyvistä vaatteista saatu blogin kautta. 

Käykää ihmeessä tutustumassa Ikioma Nimilappu -nettisivuihin, ja suunnitelkaa tarrat vaikka yhdessä lasten kanssa. Nyt jos koskaan on hyvä hetki suunnitella ja tilata ne, sillä ihan kohta eskari ja päiväkoti-syksy jo alkaa!

Nyt on ainakin yksi iso puuha to do -listalta hoidettuna ennen eskarin ja päiväkodin alkua. Kyllähän tässä jo vissit syksyvibat on havaittavissa, kun kirjoitellaan eskarista ja nimikoinnista. Apua, kesä, älä lopu ihan vielä <3

Ihanaa päivää kaikille!