Mulla on ollut niin ikävä tätä lämpöä, kun heinäkuu oli niin viileä. Kesäkuun lopun uimasäät saivat aikaan sellaisen ihanan odotuksen siitä, miten lämmintä ja mahtavaa heinäkuussa varmasti on. Totuus olikin sitten vähän toisenlainen ja heinäkuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi. Onneksi kuitenkin saatiin tähän kesän loppuun vielä pieni lämpöputki ja päästään nappaamaan aurinkoenergiat talteen ja pulikoimaan lämpimissä luonnonvesissä.

Mä rakastan sitä, kun elokuussa illalla tulee Helsingissä jo melko aikaisin pimeää, mutta on kuitenkin vielä lämmintä. Rakastan sitä, kun auringonlaskut tulevat sellaiseen aikaan, että jaksan valvoa ja ikuistaa niitä kameran rullalle. Ja rakastan sitä, kun aurinko jo vähän laskee, eikä rannalla ole enää niin paljoa ihmisiä ja vesikin on tyyntä. Iltauinnit, tänä kesänä niitä ei ollut yhtäkään vain aikuisten kesken. Mutta ehkä ensi kesänä taas? Onneksi lastenkin kanssa iltauinnit on jo aika rentoja, kun he ovat jo kaikki vähän vanhempia. Ei tarvitse enää pelätä joka välissä, että kuopus kokeilee dipata päälleen veteen ihan huvin vuoksi, vaikka ei osaa uida. 

Lapsilla on vielä reilu viikko lomaa jäljellä ennen kuin arki alkaa, joten nyt on täydellinen ajoitus munkin ottaa viimeiset ilot irti kesän lämmöstä ja helteisistä illoista. Nyt on myös täydellinen hetki pitää mun tämän kesän toinen lomapätkä. Tällä pätkällä en pysty olemaan ihan täysin lomalla kuten viimeksi, sillä mun elokuu on melko täynnä töitä ja tapaamisia. Mutta se ei haittaa mitään, mä olen vaan todella kiitollinen ja innoissani jokaisesta työprojektista joka mulla on tällä hetkellä meneillään. Blogi on kuitenkin lomalla ensi sunnuntaihin asti ja ajattelin kenties lomalla tarttua vähän toisenlaiseen kirjoitusprojektiin taas: mun kirjaan. 

Tällainen puolilomailu sopii mulle oikein hyvin – aamupäivisin pari tuntia töitä tai kirjan kirjoitusta ja loppupäivä vapaata tehdä mitä ikinä haluaa. Pidän seuraavan kunnon 100% pysähtymisen sitten, kun saa taas vapaasti ja turvallisesti matkustaa jonnekin kauas, missä on helppoa unohtaa työt. Siihen voi vierähtää tovi, mutta ei se mitään. 

Loman jälkeen palataan taas uusilla kujeilla. Nyt on ollut aika paljon sisustusjuttuja, eivätkä ne ole ihan heti loppumassa. Rakastan tehdä sisustusjuttuja ja meillä on edelleen muutama DIY-projektikin kesken. Syksyn myötä kuitenkin tulee taas paljon muutakin sisältöä, kun aivot (ja arki) eivät ole enää pelkkää kesähöttöä. En tiedä samaistuuko joku muukin tähän, mutta kesällä en jaksa ehkä kirjoittaa mitään mielipidetekstejä samalla intensiteetillä kuin muina vuodenaikoina. Kesällä on all good everything ja sitten kun alkaa viilentyä, voi tunteet taas kuumentua, heh. No okei, ei ehkä kuumentua. Mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Kesällä mä menen rennolla meiningillä ja sitten kun on palattu arkeen, voin taas ottaa enemmän kantaa ja tarttua vähän syvempiinkin aiheisiin. 

Vaikka blogi lomailee, Instagram ei ainakaan täysin, joten siellä voi seurata meidän meininkejä ensi viikollakin. Toivottavasti ensi viikollakin jatkuisivat nämä mielettömän kauniit säät ja saataisiin nauttia mahdollisimman paljon auringosta. 

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa kaikille ja tsemppiä arkeen paluuseen kaikille, joilla arki alkaa huomenna tai ensi viikolla <3

*Reissu oli osa kaupallista Instagram-yhteistyötä 100 syytä matkustaa Suomessa -sivuston kanssa ja saatiin majoitukset, nähtävyydet ja elämykset ilmaiseksi osana sitä.  

Meillä on ollut aivan huikea alkuviikko ja ollaan nähty ja koettu niin paljon koko perhe! Yövyttiin Turussa kaksi yötä ja päästiin käymään mahtavissa nähtävyyksissä ja elämyskohteissa. Tätä reissua oltiin odotettu jo monta viikkoa, eikä syyttä. Reissu oli juuri niin mahtava kuin etukäteen haaveiltiinkin.

Yövyttiin Turun keskustassa Sokos Hotel Wiklundissa, josta oli kätevästi lyhyt matka joka paikkaan. Se oli aivan Aurajoen rannan lähellä ja siitä pääsi kätevästi eri ravintoloihin ja museokohteisiin. Meillä oli iso huone, johon meidän 5-henkinen perhe mahtui helposti ja olisi vielä mahtunut pari kaveriakin. Hotellilla oli hyvät aamupalat ja aivan huikeilla näköaloilla varustettu Walo Rooftop Terrace. 

Me ehdittiin Turun reissun aikana käydä testaamassa Turun ravintoloista ainakin Tårget sekä ravintola Panini ja molempia voin suositella lämpimästi. Ruokailtiin terassilla kummassakin ja terassit oli tosi viihtyisiä. Lisäksi nautittiin piknik-eväistä, kun käytiin Låna-veneajelulla Aurajoella. Låna oli ihan huippu! Me saatiin kahden tunnin veneajelu osana reissua ja venettä oli niin helppo ohjata, että jopa kaikki lapset ja minä kokeiltiin. Kyyti oli mukavan tasaista ja piknik-eväät ja kahvikupposet pysyivät hyvin pystyssä. Låna-vene olisi tosi hauska joskus vuokrata vaikka kaveriporukalla. 

Turun ravintolatarjonta oli myös vakuuttava ja jotenkin olin tosi vaikuttunut siitä, miten tyylikästä ja laadukasta Turun keskustassa on! Siis koko kaupunki on kuin tehty Instagram-kuvia varten. Joka puolella on kaunista ja kaikkia ihania valoja, kukkia ja kauniita rakennuksia. Aurajoki itsessään oli jo ihan käsittämättömän kaunis, mutta ne kaikki rakennukset siinä ympärillä – ah! 

Päästiin reissun aikana lasten kanssa käymään useissa eri kulttuurikohteissa ja valittiin Turun kulttuuritarjonnasta kokeiltavaksi tällä kertaa Turun linna (obviously), Apteekkimuseo & Qwenselin talo sekä Aboa vetus & Ars Nova. Näistä kaikista ehdoton suosikki oli tietysti Turu linna, koska se on niin mielettömän suuri ja kaikin puolin näyttävä. Siellä sai kulumaan useamman tunnin ja aina kun luultiin, että nyt näyttely loppuu, olikin vielä paljon lisää nähtävää. Mä suosittelen todellakin Turun linnaa. Lapset tutkivat aivan innoissaan eri huoneita ja esineitä ja vankityrmiä. Mutta me tykättiin kovasti myös kahdesta muusta ja jos ei ole montaa tuntia käytettäväksi, erityisesti Apteekkimuseo & Qwenselin talo on sellainen kiva ja helppo kohde lasten kanssa, jossa on riittävästi nähtävää, mutta ei mene koko päivää. 

Tiistaina käytiin testaamassa kauppakeskus Skanssin takana sijaitseva Flowpark -kiipeilypuisto. Meillä oli harmillisesti vain reilut kaksi tuntia aikaa kiipeillä siellä, mutta siellä olisi siis todellakin voinut viettää vaikka kahdeksan tuntia. Me alettiin päästä vauhtiin siinä 1,5h jälkeen ja siellä oli niin hauskaa. Mäkin uskalsin kiipeillä ja Otto ja meidän vanhimmat kiipesivät kaikkia tosi korkeitakin ratoja. Myös meidän 3-vuotias tykkäsi kiipeillä ja siellä oli useampia hänellekin sopivia ratoja. Oltiin mietitty monta kertaa, että olisi hauskaa kokeilla valjailla kiipeilyä, kun tykätään kaikki niin paljon boulderoinnista. Ja se oli kyllä tosi kivaa! Mua vähän etukäteen mietitytti myös se, että onko siellä kuopukselle riittävästi viihdykkeitä tai onko hän vielä liian pieni, mutta ei todellakaan. Välillä otettiin huilia penkillä, mutta hän jaksoi kyllä tosi hienosti ja sisukkaasti kiipeillä monella erilaisella radalla.

Meidän vikana kohteena oli vielä Turun Jukupark, joka oli myös tosi hauska paikka. Meille sattui vähän viileämpi päivä, mikä oli toisaalta aika hyvä, kun paikalla oli tosi vähän ihmisiä. Mihinkään ei ollut tungosta tai jonoa ja esim. lähtiessä meidän kanssa pukuhuoneessa ei ollut yhtään ihmisiä. Siellä oli tosi paljon tekemistä lapsille ja myös monta hurjaa vesiliukumäkeä Otolle. Mä itse tyydyin lähinnä hengailemaan altaassa ja pomppimaan pomppulinnoissa, mutta Otto ja kaksi vanhinta juoksivat kyllä kaikki mahdolliset mäet läpi. 

Kokonaisuudessaan ihan mieletön reissu ja teki jotenkin niin hyvää! Turussa tuntui vähän kuin olisi ollut ulkomailla kun kaikki oli meille ihan uutta ja jännittävää. Koettiin paljon uusia asioita ja tykättiin kyllä hirmuisesti. Paljon kyllä jäi vielä myös nähtävää, että ehkä tällainen miniloma Turkuun pitää ottaa mahdollisimman pian uusiksi! Mä haluan päästä käymään ainakin Forum Marinumissa ja Ruissalossa, sekä Kupittaan puistossa. Ja mulle suositeltiin myös Luostarinmäen käsityöläismuseota, senkin haluan vielä kokea.

Mutta onneksi meillä asuu ystäviä Turussa, niin sinne on muutenkin asiaa kuin vain lomalle. Vietettiin reissun aikana yksi ilta myös ystäviemme Emilian ja Topiaksen kanssa grillaillen ja uiden ja oli niin kivaa! 

Tällaisia kotimaan pikkureissuja pitäisi kyllä todellakin tehdä useammin, eikä näitä tarvitse unohtaa, vaikka arki on jo kohta alkamassa. Syksyllä voisi hyvin tehdä jonkun viikonloppureissun, Turkuun tai mihin tahansa parin tunnin matkan säteellä.

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille! 

Ihan hullua, että nyt on jo elokuu. Kesä on vaan kulunut hurjaa vauhtia. Vaikka olen kovasti hetkessä elämisen kannalla ja olen kesällä nauttinut myös niistä pienistä asioista ja hetkistä, koko kesän on kuitenkin ollut jollain tapaa odottava fiilis. 

En tiedä onko se tämä maailmantilanne, oliko se mahdollisten reissujen odottaminen – kun ei tiennyt näkeekö läheisiä vai ei, oliko se kunnon helleputken odottaminen, vai oliko se keittiörempan valmistumisen odottaminen. Koko kesän on kuitenkin ollut sellainen olo, että odottaa jotain. Ja nyt kun ei enää pitäisi odottaa mitään: remppa on valmis, helteitä ei tullut, Ouluun päästiin ja koronavirus jyllää edelleen, kesä onkin yhtäkkiä melkein ohi. Jotenkin on sellainen olo, että kesä on melkein ohi ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan. Tämä kesä (ja toki koko 2020) jää kyllä muistoihin oudoimpana vuotena koskaan. 

En missään nimessä tarkoita etteikö meillä olisi ollut tänä kesänä ihanaa, päin vastoin. Ollaan ulkoiltu ehkä enemmän kuin minään kesänä koskaan, ailahtelevista säistä huolimatta. Ollaan vietetty koko kesä yhdessä perheenä, mikä on mun kaikista lempparein tapa viettää kesää ja elämää ylipäätään. Ollaan otettu ilo irti jokaisesta hellepäivästä, joita ripotellen pitkin kesää saatiin muutama. Ollaan levätty ja ollaan touhuttu ja päästy näkemään läheisiä. On ollut ihania hetkiä, joissa ollaan oltu täysillä läsnä. Ollaan pysähdytty monta kertaa yhdessä juttelemaan siitä, miten hyvä on ollut olla juuri jossain tietyssä hetkessä. Tästä kesästä jää iso kasa tärkeitä muistoja. 

Se odottava fiilis on kuitenkin läsnä edelleen. Mitä mä oikein odotan? Ehkä sitä, että kaikki palaisi normaaliksi. Vaikka omassa jokapäiväisessä arjessa kaikki on ollut jossain määrin normaalia jo kesän ajan, isossa kuvassa ei vielä sinne päinkään. Taustalla läsnä on vielä pelko toisesta aallosta ja siitä, mitä syksy ja talvi tuovat tullessaan. Ei vain Suomessa, vaan koko maailmassa. 

Saavatko koululaiset kokonaisen, tavallisen kouluvuoden? Pääseekö mun äiti matkustamaan syksyllä ensimmäistä kertaa meidän uuteen kotiin ja voidaanko juhlia normaalisti synttäreitä tai tupareita läheisten kanssa syksyllä ja talvella? Pysytäänkö kaikki terveenä, etenkin mun äiti? Riittääkö töitä, vaikka pandemia iskisi pahemmin Suomessakin? Saako Otto opinnäytetyön valmiiksi ja valmistuuko suunnitellusti, jos kaikki lapset jäävät jossain vaiheessa syksyä taas kotiin? Paljon on kysymyksiä ilmassa, eikä kenelläkään ole niihin vielä vastauksia. 

On helppoa sanoa, että pitää vaan päästää irti niistä kysymyksistä, joihin ei ole vastauksia ja elää hetkessä. Mutta itse en ainakaan vielä osaa niin hienosti hallita mun ajatuksia, ainakaan koko ajan. Vaikka ajattelen pääosin positiivisesti ja uskon, että syksy voi mennä hyvin ja edessä voi vihdoin olla se ihan normaali ja tavallinen arki, aina joskus ne ajatukset tulevat mieleen. Ei auta kuin odottaa ja katsoa mitä syksy tuo tullessaan. Toivoa parasta ja yrittää olla pelkäämättä pahinta. 

Onneksi ennen syksyä on vielä kaksi viikkoa lasten lomaa jäljellä. Ennen lasten loman loppua pidän itsekin vielä toisen kesälomapätkän ja meillä on vielä paljon kivaa tekemistä ja pari reissuakin tulossa. Aion näiden kahden viikon ajan yrittää oikein kovasti painaa ajatukset ja kysymykset syksystä jonnekin takaraivon viimeiseen nurkkaan ja heittäytyä täysillä imemään itseeni kesän viimeisiä päiviä. 

Tuntuuko kenestäkään muusta samalta? Millä fiiliksillä olette syksystä? 

Kuvattiin eilinen päivä kokonaan arkisina räpsyinä ja luvassa onkin perinteinen päivä kuvina -postaus! Eilinen oli kiva päivä ja tehtiin paljon kaikkea päivän aikana. Käytiin mm. ostoksilla, ulkoiltiin ja puuhasteltiin kodin parissa. Vaikka aamu alkoi pimeänä ja sateisena, saatiin illalla vielä nauttia ihanasta auringosta.

Herätys 8.30

Otto lähti siskonsa uudelle asunnolle purkamaan lattioita ja irrottamaan laattoja seinästä ja me jäätiin lasten kanssa kotiin tekemään aamupalaa. Koko koti oli aivan sysipimeä!

8.45

Söin baaritason äärellä kaksi ruisleipää juustolla ja vihanneksilla, join kupin kahvia ja luin Essi Kummun Loiste -kirjaa samalla. Lapset söivät kuka mitäkin, leipää, hedelmiä, hedelmäsosetta, jugurttia ja mansikoita.

9.15

Lapset puuhailivat omia juttuja ja mä tein töitä. Esikoinen luki kirjaa ja kuopus ja keskimmäinen tekivät Sims-hahmoja yhdessä. Mä kuvasin meidän olohuoneen vaaleanpunaista sohvaa ja viimeistelin postausta, jonka olin kirjoittanut aiemmin valmiiksi.

11.00

Olin tehnyt työt siltä erää valmiiksi ja aloin valmistelemaan lasten toivelounasta: lohkoperunoita ja nugetteja sekä vihanneksia. Sillä aikaa keskimmäinen teki Sims-hahmojen kotia valmiiksi ja esikoinen ja kuopus tekivät kuopuksen sanoin ”töitä”, eli esikoinen neuvoi kuopusta miten kirjoitetaan perheenjäsenten nimiä Google Docsiin.

12.00

Lounaan jälkeen laitettiin hiukset ja puettiin ja valmistauduttiin lähtöön. Rankkasade oli vihdoin hellittänyt ja lähdettiin ostoksille lasten kanssa. Mentiin ostamaan koulutarvikkeita esikoiselle ja keskimmäiselle.

15.30

Ostoksilla vierähti pari tuntia, joiden jälkeen Otto olikin jo valmis remppahommissa ja tuli hakemaan meitä ruokakaupan kautta kotiin. Löydettiin kaikki tarvittavat jutut ja vielä kuopuksellekin oma lampaan muotoinen penaali.

16.00

Lapset halusivat heti testata kaikkia uusia koulutarvikkeita ja piirtelivät muistikirjoihin. Ostettiin myös uudet kätevät pienet vesipullot, joiden korkin saa ”auki” eli niin että sieltä tulee juotavaa ilman, että tarvitsee koskea siihen suuhun menevään osaan. Nämä on oikein hyvät syksyn harrastuksiin ja kouluun.

16.30

Kuopus oli niin iloinen kun isi oli pitkän päivän jälkeen kotona. He halivat pitkään – lattialla, niinkuin heillä on tapana. Ja lammaspenaali oli mukana halissa, tietenkin.

16.45

Leikittiin teekutsuja kuopuksen kanssa. Hän kattoi upeat tarjottavat bObleseiden päälle. Mulle tuli mieleen, että sellainen pieni lasten pöytä ja tuoli olisivat aika kivat, kun hän tykkää järjestää teekutsuja. Kysyin, että pitäisikö meidän etsiä hänelle sellaiset jostain, niin hän vastasi, että ”En minä tarvitse kun minulla on nämä bOblesit. Ne on hyvät.” Joten mitäpä sitä turhaan etsimään pikkupöytiä ja tuoleja, jos nämä on huoneen omistajankin mielestä hyvät. Toki näin pian 3,5-vuotiaalla niille ei enää tulisi hirveän pitkää käyttöikää, joten varmasti järkevämpääkin pitäytyä tässä muunneltavassa teekutsukalustossa.

17.00

Otto teippaili ruokailutilan seinän listoja ja muita, sillä tarkoituksena oli maalata seinästä se valkoinen kaistale piiloon, sekä vaihtaa samalla hieman väriä. Tästä värin vaihdoksesta (miksi teimme niin) ja valmiista seinästä tulee myöhemmin oma postauksensa.

17.30

Syötiin illallista. Ruuaksi oli edelliseltä päivältä jämiä: nuudeliwokkia kaurajauhiksella, kotimaisilla kesävihanneksilla: herneillä, porkkanoilla, sipuleilla ja paprikalla.

18.00

Heti illallisen jälkeen lapset menivät trampalle hyppimään. En käsitä, mun on kyllä pakko ottaa aina edes pieni ruokalepo ennen kuin voin mennä hyppimään ja pomppimaan. Näillä ei tunnu missään, heti kun maha on täynnä, voi ihan hyvin mennä hyppimään.

18.30

Puolen tunnin kuluttua mäkin uskalsin liittyä seuraan. Kuunneltiin musiikkia mun puhelimesta ja hypittiin puoli tuntia trampalla. Tuli kyllä hyvä hiki pintaan ja oli niin hauskaa. Kuunneltiin mm. Britney Spearsin Baby One more timea, Dua lipaa, Marcusta & Martinusta ja vaikka mitä muuta. Tämä on meidän yhteinen ihana juttu, että aina pompitaan ja kuunnellaan musaa.

19.00

Tramppahyppyjen jälkeen tultiin sisälle syömään mansikoita. Mansikat on niin best!

19.15

Mansikkatauon jälkeen kaivettiin Nintendo Switch matkalaukusta (joka oli vieläkin osittain purkamatta Oulun reissun jäjliltä) ja laulettiin pitkästä aikaa Let’s Singiä. Aloitettiin kuopuksen kanssa ”kissalaululla”, eli Galantisin No Money -biisillä, joka on aika haastava laulettava, mutta hyvä biisi.

20.00

Kun Otto oli maalannut seinän kaksi kertaa, oli mun aika maalata meidän vanhat tauluhyllyt seinämaalin jämillä. Näistäkin tulee juttua seinäpostaukseen!

20.30

Esikoinen lauleli vielä, kuopus ja keskimmäinen eivät enää jaksaneet. Mä voisin kuunnella kyllä laulua vaikka kaikki päivät, musta on ihanaa kun lapset laulaa. Mä julkaisin sillä aikaa vielä päivän postauksen ja päivitin Instagramia.

21.30

Lapset menivät nukkumaan ja me mentiin Oton kanssa vielä kahdestaan saunaan pesemään maalin jämät pois käsistä. Sauna on kyllä niin meidän lemppari. Paras rentouttaja päivän jälkeen on hetki rauhassa saunassa ja kunnon löylyt.

Sellainen keskiviikko meillä oli. Hauska päivä, aika sellainen tavallinen lasten kesäloman arkipäivä, tosin itse tein normaalia vähemmän töitä, kun olin suurimman osan päivästä lasten kanssa yksin ja oltiin suunniteltu ostosreissu eiliselle. Ihana melkein vapaapäivä keskellä viikkoa. Hassua, että nyt on jo torstai! Vastahan me oltiin ajelemassa Oulusta kotiin ja nyt on jo melkein viikonloppu. Mutta ei haittaa ollenkaan, että viikko on mennyt nopeasti. Meillä on kivoja viikonloppusuunnitelmia, joita odotan.

Ihanaa iltaa kaikille! 

Ihanaa olla kotona! Me tultiin tänään alkuillasta kotiin ja vitsit, että mulla oli hurja koti-ikävä! En varmaan ole kokenut samanlaista koti-ikävää vuosikausiin, kuin nyt tällä Oulun reissulla. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että voidaan olla matkoilla vaikka koko kesä, mutta nyt totesin Otolle jo alkuviikosta, että mä kyllä vähän kaipaan meidän kotia.

Oulussa ei ollut muuttunut mikään, siellä oli ihan yhtä ihanaa kuin aina ennenkin. Läheisten kanssa voisin kyllä viettää aikaa vaikka loputtomiin, siitä ei ollut kyse. Mutta mä vaan nautin niin paljon meidän kodista nyt (ja oli vieläpä aika kutkuttava into päästä näkemään vihdoinkin valmis keittiö myös), että siitä se koti-ikävä varmasti johtui. Tämähän oli ihan ensimmäinen kerta kun me oltiin edes yötä pois tästä kodista. Kotona on tullut oltua niin älyttömän tiiviisti sieltä maaliskuusta asti (ja tässä kodissa huhtikuusta asti), että oli tosi hassua olla yli viikko yhtäkkiä pois. Ennen tätä pisin reissu oli varmaan se kun oltiin veneilemässä puoli päivää, hui. 

Oli aivan ihanaa nähdä kaikkia rakkaita ihmisiä Oulussa, mutta nyt on myös ihana olla täällä. Me mennään onneksi vielä elokuun puolella uudelleen Ouluun, kun yhdellä sukulaisella on valmistujaiset. Ehkä siksikin oli nyt aika helppoa lähteä kotiin, kun tiesi, että ei joudu ikävöimään sukulaisia kauaa, vaan pian taas tavataan. 

Ekana kotona katsottiin, että onko meidän viherkasvit vielä hengissä ja ne voivat onneksi oikein hyvin! Meidän 3-vuotias varmuuden vuoksi kuitenkin kasteli niitä oikein reippaasti. Ja pihalla oli istutuslaatikoissa myös tosi hyvä tilanne. Tomaatin taimiin oli tullut uusia pieniä tomaatin alkuja ja kesäkurpitsaankin paljon lisää kukkia, joiden varsista ehkä kasvaa sitten uusia kesäkurpitsoita vielä. Salaattia oli myös kasvanut ihan älyttömästi lisää ja nyt meille tulee ihan kiire saada ne syötyä, mutta sehän ei haittaa mitään. Ruohosipuliakin oli niin paljon, että varmaan kuivataan osa, niin riittää vaikka koko talveksi.

Mun sisustussuunnittelija-tädin luona missä yövyttiin oli paljon ihania sisustuslehtiä ja mulle tuli kunnon sisustuskuume niitä lukiessa. Voin kertoa, että lähiaikoina on ainakin muutama sisustusprojekti ja DIY-juttu luvassa, sillä mä en malta odottaa, että pääsen toteuttamaan mun visioita! Sain taas sellaisen ahaa-elämyksen, että mehän voidaan toteuttaa ihan mitä vaan jännittäviä ideoita täällä ja ainakin yksi sellainen on saatava toteutettua mitä pikimmiten, jos multa kysytään. Olen ollut niin syvästi uppoutunut tähän keittiöremppameininkiin, että olen aivan unohtanut muun kodin projektit. Mutta nyt niillekin on aikaa ja ideoita.

Tilasin myös meille viimeinkin valaisimet keittiöön ja ruokailutilaan, joiden pitäisi saapua viikon sisään. Mun täti auttoi valitsemaan näyttävän valaisimen ruokapöydän ylle ja keittiöön tulee vielä kaunis ja simppeli seinävalaisin. Ihan ekana esittelen kuitenkin huomenna meidän keittiön, kunhan olen saanut sen kuvattua kunnolla. Oli niin jännittävää tulla kotiin, kun tiedettiin, että täällä meitä odottaa valmis keittiö. 

Kotimatka sujui leppoisasti ja nyt on niin hyvä fiilis olla täällä. Lämmitettiin sauna ja nyt mennään nauttimaan löylyistä. Sen jälkeen ajateltiin katsoa Good Girlsin uusia jaksoja Oton kanssa ja tehdä iltapalaa. Olen odottanut niitä jaksoja jo tovin ja tänään ne vihdoin tulivat katsottaviksi Netflixiin. Tästä on hyvä lähteä uuteen viikkoon uusien ideoiden kera! Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille <3