Keskittymiskykyä ja tukea oppimiseen Omega3-rasvahapoista

09.10.2017


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Vermanin Minisun Omega Juniorin kanssa.

Kaikkien tulee Suomessa syödä D³-vitamiinilisää kahden viikon iästä alkaen suositusten mukaan, ja meilläkin ovat erilaiset lasten D-vitamiinit ja monivitamiinit tulleet vuosien aikana erittäin tutuiksi. Lapset muistavat itse joka aamu ottaa ”D-vitskun”, ja tykkäävät ottaa sen, se on sellainen rutiini joka kuuluu jokaiseen päivään. Nyt kokeiltiin kuitenkin ensimmäistä kertaa vähän erilaisessa muodossa olevaa vitamiinia – nimittäin Minisun Omega Junior -geelipaloja, jotka ovat paljon muutakin kuin pelkkä D-vitamiinilisä.

Minisun Omega Junior sisältää kalaöljyä ja D³-vitamiinia. D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, ja kalaöljyn sisältämä DHA-rasvahappo ylläpitää normaalia aivotoimintaa ja näkökykyä. Yksi geelipala sisältää lapsille suositellun annoksen (eli 10 mikrogrammaa) D³-vitamiinia, sekä 600 milligrammaa korkealaatuista kalaöljyä. Kätevää siis että ei tarvitse erikseen olla eri vitamiineja tai ravintolisiä, vaan riittää kun muistaa ottaa tämän yhden.

Kalaöljy on juuri sitä samaa ainetta, joka omassa lapsuudessani oli pahanmakuista litkua, mitä joutui irvistellen syömään. Vaan onnekkaita ovat tämän sukupolven lapset, kun voivat ottaa kalaöljynsä paljon mukavammassa muodossa: vadelman, appelsiinin ja sitruunan makuisina oransseina geelipaloina. Meidän lapset eivät kertaakaan ole irvistelleet ottaessaan kalaöljyään, sillä hedelmäisen makeat geelipalat maistuvat oikeasti ihan karkilta, ja koostumuskin on hassunhauska pehmeä geelilöllö, joka lapsia naurattaa. Geelipalat eivät sisällä gluteenipitoisen viljan ainesosia ja ne ovat maidottomia, laktoosittomia, soijattomia, alkoholittomia ja hiivattomia.

Mä en tiennyt ennen tätä kaupallista yhteistyötä, että aivoista 60% on rasvaa! Tämän luettuani ymmärrän oikein hyvin, miksi aivot tarvitsevat omega3-rasvahappoja. Varsinkin lasten aivot kehittyvät ja kasvavat hurjan nopeaa vauhtia, ja tarvitsevat hyviä rakennusaineita. Ruuasta lapset saavat usein määrältään riittävästi rasvaa, mutta rasvan laatu ei välttämättä ole aina se paras mahdollinen aivoja ajatellen.

Kalaa ja kasvirasvoja ei useinkaan syödä tarpeeksi, jolloin tärkeiden rasvahappojen saanti voi olla liian vähäistä. Mä yritän pitää huolen että syödään monipuolisesti kasviksia ja kalaa ruokavaliossa, ja kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kun on niinkin tärkeästä asiasta kysymys kuin aivoista, haluan pelata varman päälle. Lisänä otettavasta Minisun Omega Juniorista ei ole mitään haittaa vaikka ruokailisikin täysin suositusten mukaan.

Esikoinen aloitti tänä syksynä eskarissa, ja ensimmäistä kertaa hän on päässyt nyt varhaiskasvatuksessa oppimaan uutta, ja saamaan välillä haastavampiakin tehtäviä jotka vaativat keskittymistä. Hän on osannut lukea, kirjoittaa ja laskea jo pitkään, ja on kaivannutkin enemmän haastetta. Hän nauttii eskarista tosi paljon, ja haluan tukea oppimista ja luontaista kiinnostusta opiskeluun, sekä keskittymiskykyä, tarjoamalla tarpeeksi näitä aivojen tärkeitä rakennusaineita, eli Omega3-rasvahappoja. Myös keskimmäinen on juuri nyt sellaisessa iässä että hänellä on selkeä herkkyyskausi monen uuden asian opetteluun. Hän oppii helposti ja nopeasti, kun jaksaa istahtaa hetkeksi alas ja keskittyä.

Omega3-rasvahappojen on todettu tukevan keskittymis- ja oppimiskykyä, sekä lukutaitoa, ja jos näissä asioissa on haastetta, kannattaa niitä ehdottomasti syödä säännöllisesti. Niistä on kuitenkin hyötyä ihan kaikille lapsille, myös meidän lapsille jotka eivät onneksi kärsi oppimis- tai keskittymisvaikeuksista. Minisun Omega Juniorit löytyvät apteekkien hyllyltä.

LUKIJAKILPAILU:

Missä asioissa teidän lapset kaipaavat tukea oppimiseen tai keskittymiseen? Vastaa tämän postauksen kommenttiboksiin ja voita Minisun Omega Junior vitamiinipaketti (arvo n. 60€). Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 16.10. asti. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea kisaan kaikille!


No en päässyt

01.07.2014

Otsikko on vastaus kysymykseen, jota mulle on tässä tasaiseen tahtiin nyt tiputeltu joka suunnalta pari viime päivää. Mä toivoin kirjoittavani tätä postausta lasillinen G.H. Mummia kädessä, posket onnesta hehkuen, mutta nyt kirjoitankin tätä aika mitäänsanomattomin fiiliksin. Sain siis tänään kirjeen ammattikorkeasta, ja kuten ehkä joku näistä mun hurjan hienovaraisista vihjailuista saattoi jo päätellä, en  päässyt ykkösvalintana olleeseen kouluun.

IMG_7897xKoulun valitsemisesta ykkösvalinnaksihan saa viisi lisäpistettä, ja mun pisteet menivät tällä kertaa koululle, johon ne eivät yhdessä muiden pisteiden kanssa riittäneet, siinä koulussa oli hakijoitakin kaikkein suurin määrä, ja tosiaan korkein sisäänpääsyraja pisteissä. Kakkosvalintakouluun sensijaan olisin päässyt heittämällä sisään jos olisin silloin yhteishaussa asettanut sen ykköseksi, sillä ilman näitä viittä lisäpistettä, multa puuttui vain reilu yksi piste sisäänpääsyrajasta. Kohtalon ivaa? Yksi klikkaus eri tavalla hakulomaketta täytettäessä, ja mulla olisi nyt koulupaikka syksyksi.

IMG_7900xMä en missään nimessä ala puolustelemaan tai esittämään että tämä ei harmita mua, olisi vain typerää hokea että ”näinhän tämän pitikin mennä, vitsit mä oon iloinen!”, mutta onneksi tämä ei juurikaan vaikuta meidän suunnitelmiin, koska mitään ei oltu lyöty lukkoon, tarhapaikkaa ei oltu haettu ja mulla on omat työni joissa riittää haastetta koko syksyksi. Koulupaikan sijaan mä sain tästä kuitenkin arvokasta kokemusta, opetuksen siitä, että tutustun edellisvuosien pisterajoihin eri kouluissa pilkun tarkkaan ennenkuin painan hakulomakkeessa ”lähetä” -nappulaa, ja yhä kovemman motivaation, sillä jo pelkkä pääsykokeisiin lukeminen vahvisti sen, että tämä on se mun juttu mitä haluan tehdä.

IMG_7912xMua ehdottomasti harmittaa, tunnen itseni epäonnistuneeksi, nolottaa kirjoittaa tätä postausta ja kertoa omasta epäonnistumisestani. En kuitenkaan aio luovuttaa, koska tiedän että juuri tuo, on se mitä oikeasti haluan, ja koska se oli noin pienestä kiinni, ei ole mitään järkeäkään lopullisesti luovuttaa. Katsotaan mihin tämän vuoden kuviot Kideblogeissa mua vievät, ja sen mukaan mietin sitten, että haenko kouluun jo nyt syksyllä, vai vasta ensi keväänä uudelleen. Varmaa syksyn suunnitelmista on ainoastaan se, että Tiaralla alkaa elokuussa kerho kolme kertaa viikossa ja hän odottaa sitä kuin kuuta nousevaa.

IMG_7920Onneksi shamppanja paranee vanhetessaan, enkä tippunut tyhjän päälle. Pettymys menee ohi kun keskittyy kesälomailuun ja uusiin haasteisiin! Mä haluan onnitella kaikkia jotka saivat koulupaikan, mun kaveri kertoi tänään päässeensä kouluun, johon otettiin kaksi opiskelijaa sisään, ja se on mun mielestä ihan uskomattoman hieno saavutus. Onnea siis hänelle ja kaikille muille ensi syksyn uusille opiskelijoille <3