Viisi vuotta sitten mä heräsin ensimmäistä kertaa Oton kainalosta. Muistan vieläkin sen aamun, tai keskipäivä se varmaan oli kun me herättiin. Me oltiin mun silloisen kaverin luona, laitettiin mandariineja pakastimeen ja syötiin niitä kohmeisina. Uudenvuoden juhlat olivat olleet railakkaat edellisiltana. Lähdettiin samaa matkaa bussilla keskustaa kohti, mä olin menossa leffaan kavereiden kanssa katsomaan Veijarit-elokuvaa ja pyysin Ottoa mukaan. Otto ei voinut tulla mukaan koska hänellä oli muuta menoa. Vaihdettiin bussimatkalla numeroita ja käytiin vielä pitsalla, ennenkuin mä lähdin leffaan ja Otto kotiin.

Mua niin harmitti että Otto ei voinut tulla leffaan meidän kanssa! Mutta muistan kun lähdettiin leffasta pois ja mentiin mun kotiin Ullanlinnaan hengailemaan kavereiden kanssa, ja sitten mä sain Otolta tekstarin. APUA, me ollaan oltu niin kauan yhdessä että silloin kun me tutustuttiin ei kukaan ollut kuullutkaan Whatsappista. No, joka tapauksessa, siinä tekstarissa luki ”Nainen sä oot saanut mut ihan sekaisin”. Se hetki kun avasin sen tekstarin ja luin sen, mä vieläkin tunnen miten mulla pyöri sukat jaloissa melkein kirjaimellisesti.

Viisi vuotta on mennyt ihan järjetöntä vauhtia. Samaan aikaan tuntuu että aika on mennyt tosi nopeasti, ja toisaalta taas tuntuu että oltaisiin oltu aina yhdessä. Että ei koskaan mitään muuta ole voinut ollakaan kuin minä ja Otto. Me ollaan hitsauduttu niin tiiviisti yhteen, että en edes muista enää kunnolla millainen olin ennen kuin olin Oton toinen puolikas, ja Otto mun toinen puolikas. Tai muistan mä, mutta on vaikea ajatella että joskus olin sellainen enkä tällainen.

Mulle tämä viiden vuoden ajankulu konkretisoitui tällä viikolla aikamoisen arkisella tavalla. Me ollaan tunnettu niin kauan, että meidän ensimmäinen yhdessä ostettu ihan hyvälaatuinen perus pölynimuri hajosi vanhuuteen. Se on viimeisen vuoden ajan ollut aika kulunut ja nyt se sitten viimein ratkesi liitoksistaan lopullisesti. Meidän valko-oranssi Volta oli tullut tiensä päähän.

Olen maailman onnellisin että saan aloittaa tämänkin vuoden samasta kainalosta kuin viisi edellistä. Kun me tänä aamuna herättiin meidän pehmeästä ja ihanasta ja isosta sängystä, mä katsoin Ottoa ja mietin vaan että miten hitossa voin olla niin onnekas että saan olla tuon kanssa joka päivä?

Meidän rakkaus on vuorotellen pölynimuria ja vuorotellen ilotulituksia. Lasten kanssa me ollaan täydellisesti toimiva tiimi, jolla on hauskaa ja joka toimii ja on täynnä arkista rakkautta. Eilen illalla, uutta vuotta viettäessä, me oltiin ensin koko ilta lasten ja meidän ystävien ja mun äidin kanssa. Syötiin hodaribaarin antimia, skoolatiin alkoholittomalla skumpalla, käytiin ulkona katselemassa raketteja ja leikittiin. Lasten mentyä nukkumaan me lähdettiin käymään autolla keskustassa, ja päädyttiin Tähtitorninmäelle katsomaan Senaatintorin upeita ilotulituksia. Tasan kahdeltatoista me oltiin Oton kanssa varmasti ihan yhtä ällösöpöjä kuin viisi vuotta sitten.  Vaihdettiin pusuja ja halittiin ilotulitusten alla, niinkuin joka vuosi. Sitten vietiin meidän kaverit kotiin, ajeltiin takaisin kohti omaa kotia ällösöpöjuttuja höpötellen ja kotiin tultuamme kurkattiin söpöjä tyttöjämme, jotka olivat nukkuneet mummunsa hellässä huomassa, tyytyväisinä ja onnellisina.

Näin on maailman paras <3

Ihanaa vuotta 2016 kaikille!

Joulu 2015 on ollut juuri sitä mitä me ollaan kaivattukin, rentoa yhdessäoloa aamusta iltaan. Pakko tosin myöntää että se suurin rentoutumisen tunne tulee joka vuosi siinä vaiheessa, kun jouluaaton päivällinen on syöty ja lahjat on jaettu. Sitten ei ole enää mitään mitä jännittää, on vaan jääkaappi täynnä valmista ruokaa useammalle päivälle, tekemistä kaikille ja yleensä uudet pehmeät housut ja sukat joihin sujahtaa.

Aamuiset riisipuurot, kinkunpaisto Oton kanssa ja perinteinen joulusauna olivat yhtä ihania hetkiä kuin aina ennenkin. Saunan jälkeen katseltiin lumiukkoa, kuorruteltiin kinkkua ja pukeuduttiin jouluvaatteisiin.

Tytöt saivat avata aamulla omat aamupakettinsa ja ihastuivat kovasti sekä kirjoihin että jouluasuihinsa. Tiaran mekko Zarasta, Zeldan paita Zarasta ja hame Kappahlista.

Joulupukkikin kävi, tytöt eivät juuri edes jännittäneet mutta joululauluja lauloivat ainoastaan minä, joulupukki ja mun äiti. Olisi pitänyt harjoitella suomenkielisiä joululauluja vielä enemmän etukäteen, vaan ei se ole niin justiinsa! Ruokien kanssa venähti sen verran että pukki kävi jo ennen päivällistä, ja me tehtiinkin niin että jaettiin pukin kanssa yksi säkillinen, pidettiin ruokatauko ja  jaettiin ja availtiin sitten kaikki loput lahjat vasta ruokailun jälkeen.

Joulupöydässä kokeiltiin tuttujen laatikoiden, kinkun, lohen ja mädin lisäksi tänä vuonna savuporoterriiniä ja granaattiomena-briejuustosalaattia. Molemmat olivat aivan superhittejä, nam! Illalla lasten mentyä nukkumaan maisteltiin lasilliset punaviiniglögiä ja hyvää oli. Jouluaaton perinteeni, uuden kirjan lukeminen kinkkuleipien kera, vaihtui tänä vuonna leffan katseluun Oton kanssa. Jotenkin vaan tuntui siltä. Kirjakin on tullut tänään avattua tosin, ai että ne Beckyn sekoilut vaan jaksaa hihityttää tässä uudessakin Himoshoppaaja-kirjassa!

Parasta on ollut yhteinen tekeminen.  Ollaan koottu legotaloja, pelattu Junior Aliasta ja Spitting Camelia (kyllä, se tuli kummitädiltä Tipalle ja on aivan älytön ja hauska), katsottu Risto Räppääjää, Niko Lentäjänpoikaa ja joulupiirrettyjä, sekä nautittu ruuasta. Armas-koira on niin ihastunut uusiin minitennispalloihinsa että niitäkin on saanut villille ja leikkisälle 10-kuukautiselle heitellä jatkuvasti.

Oi joulu, voisitko jatkua vielä ainakin kaksi viikkoa? <3 Ihanaa ja rauhaisaa joulupäivän iltaa vielä kaikille!

Rakastan antaa lahjoja, ja rakastan kivoja jouluisia ideoita. Siksi olen päättänyt ottaa meille uuden jouluperinteen käyttöön, jonka bongasin Pinterestistä, ja joka on kotoisin Yhdysvalloista: Christmas Eve Box nimittäin. Tämä boksihan kuuluu antaa siis jouluaattoiltana, koska sielläpäin lahjat avataan joulupäivän aamuna. Boksi sisältää yleensä kivaa jouluista tekemistä lapselle, kuten vaikka joululeffan ja jouluisen sadun, jouluisen värityskirjan ja -kynät sekä pyjaman ja jotain pieniä, usein itsetehtyjä, jouluherkkuja. Sellainen jouluaattoillan selviytymispakkaus.

Meillä tämä lahja kuuluu kuitenkin jouluaattoaamuun, koska ei me nyt hitsi vieköön aleta vielä aatonaattona lahjoja jakelemaan, ja joulua juhlitaan päivää aiemmin kuin valtameren toisella puolella. Aattona aamulla avattava yksi paketti on meidän perheen perinne jo aiemmilta vuosilta, eli aamulla saa avata yhden pienen lahjan. Me muunnetaan siis tästä vuodesta alkaen tuo aamun yksi paketti tällaiseksi kivaksi joulupakkaukseksi. En ehkä ole ihan yhtä mahtipontinen kuin USA:n äidit tässä paketin sisällössä, mutta pääpointti mun mielestä on ilahduttaa ja piristää jollain pienellä kivalla aattoaamuna.

Meidän tyttöjen aattoaamun paketeista löytyy:

1. Ihana paita/mekko jouluaatoksi
2. Jouluinen pinni hiuksiin
3. Ainekset vaahtokarkkikaakaoon lasipurkissa
4. Jouluiset satukirjat

Mikä olisikaan ihanampi tapa aloittaa jouluaattoaamu, kuin pukeutua ihanaan uuteen jouluasuun, laittaa söpö juhlapinni hiuksiin, keittää yhdessä äidin kanssa kaakaot ja lukea sen jälkeen kivoja jouluisia satuja? Mun mielestä tämä on niin ihana ja söpö idea että haluan tehdä sen joka joulu! Tuo Mauri Kunnaksen soiva laulukirja on varmasti kiva kun sen avulla lapset voivat itsekin opetella joululauluja, ja Tatu ja Patu on niin lasten kuin mun ja Otonkin suosikkeja. En malta odottaa että päästään lukemaan ja laulamaan! Ihanat kimaltelevat vaatteet on Zarasta, ja pinnit H&M:ltä. Vaahtokarkkikaakaon ohje löytyy edellispäivän joulukalenteriluukusta, TÄÄLTÄ.

Aiotteko tehdä aattoaamun paketteja, tai onko teillä sellaista perinnettä että avataan jo aamulla yksi paketti?

Jos jollakulla on kiva viimehetken lahjaidea hakusessa, niin täältä pesee yksi! Mä en ole koskaan tehnyt ennen näitä ”something in a jar” -lahjoja mutta nyt päätin kokeilla. Ne ovat aina vaikuttaneet tosi ihanalta idealta, enkä edes tiedä miksen ennen ole testannut! Tässä postauksessa siis ohje vaahtokarkki-kanelikaakaoon lasipurkissa. Toisinsanoen tämän voi antaa lahjaksi, ja purkin aineksiin pitää lisätä vain maito ja halutessa kermavaahto. Ohje on tosi iisi ja nopea ja siitä tulee ainakin musta tosi söpön näköinen! Yksi pieni lasipurkillinen riittää kahteen kupilliseen kaakaota.

Vaahtokarkkikaakao lasipurkissa

1,5rkl tummaa kaakaojauhetta

1,5rkl ruokosokeria

1,5tl kanelia (tai kanelitanko)

0,5tl suolaa

1rkl minisuklaanappeja

kourallinen minivaahtokarkkeja

pilttipurkki + silkkinauhaa

Laita pohjalle kaakaojauho. Sen päälle ruokosokeri, kaneli ja suola. Lisää minisuklaanapit ja vaahtokarkit, sulje lasipurkki tiiviistija koristele nauhalla. Voit liittää mukaan pienen lappusen, jossa lukee, että aineksiin on lisättävä 5dl maitoa, ja lämmitettävä koko setti vaahtokarkkeja lukuunottamatta kattilassa kiehumispisteeseen asti. Sen jälkeen annoksen voi koristella kermavaahdolla ja vaahtokarkeilla. Aikuiseen versioon voi kanteen solmia narulla vielä pienen likööripullon joka sopii tällaiseen suklaiseen juomaan. HUOM! Kanelitanko sopii paremmin jos ohjeen tekee vaikka kolminkertaisena ja käyttää isompaa purkkia jonne tanko mahtuu. Näihin pieniin purkkeihin käytin jauhettua kanelia.

Me maistettiin tätä vaahtiskaakaota jo ja oli ihan super super ylihyvää! Ihan mahtava päivän piristys, tällaista kun saisi nauttia joka aamu niin olisi aika luksusta, joskaan ei kovin terveellistä.

Millaisia lasipurkki-diy-lahjoja te olette tehneet?

Koska kesäisin tekemäni bucket listit ovat toimineet mulle suurena inspiraation ja rentoutumiskeinojen lähteenä, mä halusin tehdä myös joulun ajalle itselleni bucket listin. Listan mukavista asioista joita joulun aikaan voi tehdä yksin ja yhdessä, joiden parissa voi rentoutua ja hullutella ja pitää hauskaa. Ja tietenkin listaan voi sisällyttää myös ruokia joita syödä, paikkoja joissa käydä ja biisejä joita kuunnella.

Asioita joita voi tehdä joulun aikaan:

1. Katsoa Love Actually -elokuvan. Se on yksi ihanimpia joululeffoja mitä on!
2. Pakko katsoa myös Holiday ja The Grinch.
3. Ja Joulupukin ja Noitarummun, sekä Home Alone 1:n & 2:nkin haluaisin katsoa.
4. Ja nyt lupaan että seuraavassa numerossa ei tule enää elokuvia!
5. Syödä ainakin kaksi konvehtirasiaa tyhjäksi, juttuhan on juuri se yllätyksellisyys että maistaa kaikkia makuja.
6. Pelata lautapelejä Oton ja lasten kanssa, saapa nähdä mitä pukki meille tuokaan.
7. Lukea joulusatuja lasten kanssa.
8. Herätä aikaisin aamulla katsomaan Joulupukin kuumalinjaa.
9. Katsoa Lumiukon.
10. Käydä pulkkamäessä, jos on lunta. Pakko olla lunta, lumeton joulu ei ole vaihtoehto!
11. Valvoa Oton kanssa jonnekin aamuviiteen kinkkua seuraillen ja lopulta viimein kuorruttaen.
12. Kuorruttaa kinkun mummun vanhalla herkkureseptillä joka toimii vuodesta toiseen.
13. Kokeilla jotain uutta jouluista reseptiä, ehkä bataatti-chililaatikko sopisi tänä vuonna perinteisten kaveriksi?
14. Käydä joulusaunassa, ja heittää kiukaalle muutaman pisaran jouluista saunatuoksua.
15. Juoda höyryävän kuumaa glögiä ja syödä pipariöverit.
16. Leikkiä lasten kanssa heidän uusilla leluilla.
17. Kuunnella joululauluja. Vielä pitäisi tehdä uusi joululaulusoittolista tälle talvelle!
18. Käydä viemässä kynttilöitä haudalle jouluaattona, niinkuin aina mun lapsuudessa tehtiin.
19. Syödä kinkkua niin paljon että kyllästyn enkä himoitse sitä taas vuoteen.
20. Pukeutua jouluaattona punaiseen, se on mun traditio oska muuten en punaista juurikaan käytä.
21. Kurkkia lasten kanssa ikkunoista joko näkyisi joulupukkia.
22. Ostaa tuoreita jouluisia kukkia kotiin.
23. Herkutella tortuilla, sekä suolaisilla että makeilla.
24. Katsoa Oton kanssa kolme Star Wars -elokuvaa jotka mulla on vieläkin katsomatta, että voidaan mennä katsomaan se uusi.
25. Rakentaa lasten kanssa maailman isoimman Legotalon, tai ainakin isoimman mitä me ollaan tehty.
26. Lukea kokonaisen kirjan parissa illassa, jotain mitä en ole tehnyt vuosikausiin.
27. Rentoutua ja unohtaa kaikki velvollisuudet.
28. Käydä kävelyllä ja ihastelemassa kaikkia kaunita jouluvaloja.
29. Makoilla aamuisin sängyssä Oton kainalossa vailla kiirettä nousta minnekään.
30. Tehdä mun bravuurisienisalaattia ja syödä sitä ihan liikaa.

Tämän listan tarkoitus oli saada mut pohtimaan kaikkea ihanaa mitä jouluna voi tehdä, mutta paineita en aio ottaa. Kirjoitettuani tämän mulle tuli ihan sellainen olo että en malta enää odottaa!! Onneksi jouluun on enää yhdeksän yötä, se ei ole juuri mitään. Mitä teidän joulun bucketlistiltä löytyy?