Vuosi sitten tähän aikaan oli yhtä kova pakkanen kuin nytkin. Aamu alkoi niin tavallisesti kuin mahdollista, ja koko päivä sujui aivan tavallisissa merkeissä, leikkien, ruokaa laittaen ja hengaillen. Mikään ei enteillyt että meidän perhe olisi saamassa uuden jäsenen juuri sinä päivänä. Mulle tulvahtavat kaikki ihanat muistot kuopuksen synttäripäivästä mieleen kun ajattelenkin vain sitä. Ihan kuin se olisi ollut viime viikolla, eikä VUOSI sitten.

Kello 20.51 illalla, vain kolme tuntia aiemmin lapsivesien menolla käynnistyneen synnytyksen jälkeen, saatiin syliimme maailman ihanin pieni ruttuinen vauva, joka kävi heti hanakasti kiinni rintaan ja otti oman paikkansa. Siinä hän on ollut tiiviisti vuoden, äidissä kiinni kuin pieni takiainen, pieni, ihana takiainen. Ja minä hänessä. Olemme olleet takiaisia, koska se on ollut ihanaa ja parasta, juuri sitä mitä toivoin. Raskausaikana en asettanut itselleni paineita, en ajatellut että mun pitäisi olla niin kiinni vauvassa. Ajattelin, että kaikki kulkee kyllä omalla painollaan, ja mulle ja Otolle kehittyy juuri ne vanhemman roolit kuopuksen kanssa, kuin on tarkoitettu.

Kuva: Annina Segerman Photography

Paineita en ole ottanut koko vuonna, kolmannen kanssa olen todellakin osannut relata enemmän kuin kahden aiemman. Ajattelin koko ajan, että olen juuri niin kiinni vauvassa kuin itse haluan ja jaksan. Olen luottanut omiin kykyihin, ja olen luottanut vauvan kykyyn ja vaistoon toimia. Hän kyllä tietää itse paljonko haluaa syödä ja nukkua, kaikessa ollaan menty lapsentahtisesti. Ja se on ollut parasta. Ei olla yritetty mahtua mihinkään muottiin, vaan ollaan toimittu just niin kuin meidän vauvalle ja perheelle on ollut parasta. Voin suositella sitä tapaa ihan kaikille, sillä ei todella ole olemassa yhtä toimivan vauva-arjen muottia, vaan jokaisella perheellä on omansa.

Nyt meidän pienestä vastasyntyneestä on kasvanut yksivuotias. Pieni ja vauva hän on edelleenkin, mutta uskomattoman taitava pieni ihminen joka ei millään osa-alueella varmasti jää huomiotta, hän ottaa oman tilansa, mentiin minne tahansa. Viime viikolla nauratti, kun menin käymään hänen kanssaan pressipäivässä. Showroom oli täynnä ihmisiä, ja tyyppi vaan käveli itsevarmana keskelle suurta tilaa, kaikkien ihmisten eteen ja suoraan DJ-pöydän viereen. Siihen hän jäi seisomaan ja hymyilemään kaikille, ja oikein poseerasi. Hän on sellainen pieni sydäntenmurskaaja, joka rakastaa ihmisiä.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän on pieni ihminen jolla on suuri persoona, ja vahva tahto. Hän osallistuu keskusteluun ja kertoo oman mielipiteensä painokkaasti. Hän on täynnä rakkautta, ja osoittaa sitä usein ja paljon, märillä pusuilla, halauksilla ja paijauksilla. Jos joku ei mene hänen mielensä mukaan, hän kertoo myös sen. Esimerkiksi jos hän ei saa kaupasta kahta samanlaista muumipalloa, jollainen häneltä jo löytyy kotoa, hän ottaa kaksi palloa kainaloon ja lähtee itse kävelemään kassaa kohti niiden kanssa. Ja koska hän ei siitä huolimatta saa vielä kahta samanlaista palloa, hän kertoo painokkaasti, että sellainen ratkaisu on hänen mielestään aivan väärä.

Kyseisen incidentin aikaan eräs turisti-nainen Stockmannilla naurahteli meidän tahtotyypille ja kommentoi ytimekkäästi ”character”. Jep, luonnetta meidän#girlbossilta löytyy. Sen kanssa tulee varmasti vielä hauskaa tulevina vuosina, voin jo kuvitella. Mutta eiköhän me johdonmukaisella meiningillä, tunteiden sanoittamisella, isosiskojen hienolla esimerkillä ja huumorilla päästä aika pitkälle, näin ainakin haluan uskoa. Ja se että on vahva luonne, on pelkästään hyvä juttu.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän puhuu kuin nuori Runeberg, jonka päivä osuvasti onkin synttäriä edeltävä. Sanoja tulee kahdella kielellä, joka päivä uusia, ja niin paljon että niitä ei enää voi edes laskea. Hän vastaa kaikkiin kysymyksiin ”joooooooo” ja nyökkää painokkaasti. Tällä viikolla hän oppi sanomaan myös ei, mutta säestääkseen eitä hän ei puistele päätään, vaan keikkuu puolelta toiselle kuin pikkuinen pingviini. Se vasta on hellyyttävän näköistä. Ja onneksi joo on vielä paljon suositumpi kuin ei.

Hän syö kaikkea ja paljon, koska hän liikkuu aina ja koko ajan. En ihmettelisi jos hän lähtee tässä kohta juoksemaan, sen verran terhakkaasti hän yrittää jo välillä ottaa juoksuaskelia, kun tulee kiire jonkun jännittävän jutun perään. Hän rakastaa heittäytyä lattiatyynylle, kiivetä sohvalle ja sukeltaa pallomereen. Parasta on kuitenkin touhuta isosiskojen kanssa, ja olla yksi ”isoista tytöistä”. Siisteintä mitä hän tietää on leikkiä isosiskojen huoneessa, ihan mitä vaan.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän tykkää kovasti järjestellä kyniä purkkiin ja pois purkista, hoitaa vauvoja, lukea kirjoja, ja touhuta ulkona lumessa. Lempparein lelu on iso parkkitalo, ja synttärilahjaksi saatu saman sarjan poliisiasema. Autoilla hän päristelee ja ajelee jatkuvasti, sekä parkkitalossa että lattialla. Hän tanssii aina kun musiikki soi, paitsi jos äiti yrittää tanssia. Silloin hän haluaa tulla syliin, ja tuntea äidin rytmin sylistä.

Isosiskot rakastavat pikkusiskoaan ehdoitta, ja pitävät hänestä aina huolta. Side näiden kolmen välillä on aivan älyttömän vahva, enkä itse ainoana lapsena edes osannut kuvitella miten ihanaa sitä olisi seurata. Olen niin ylpeä meidän kaikista kolmesta tytöstä. Vaikka isompienkin elämään tuli uusi iso palanen tasan vuosi sitten, he ovat ottaneet sen loistavasti vastaan.

Kuva: Annina Segerman Photography

Kiitos rakas 1-vuotias Nova, että tulit meidän elämään ja olet juuri sinä. Kiitos, että pöristelet äidin mahaa. Kiitos, että laitat aina portaiden turvaportin kiinni jos se unohtuu auki. Kiitos, että tuot äidin kengät valmiiksi olkkariin kun ollaan lähdössä jonnekin. Kiitos, että haluat pestä hampaat seitsemäntoista kertaa päivässä, ja syöt niin hienosti. Kiitos että sanot aina ihanan pienellä unisella äänellä ”moiiii” kun heräät. Kiitos, kun olet nukkunut jo kaksi hienoa kokonaista yötä, ja kohta kaksi viikkoa ilman yötissiä. Kiitos myös niistä ihanista öistä, kun nukuit meidän vieressä ja olit pehmeä ja lämmin äidin mahaa vasten, vauvan kanssa nukkuminen on ihanaa. Kiitos, että teit meidän perheestä vielä enemmän meidän perheen ja hitsasit meitä vielä enemmän yhteen. Olet täydellinen lisä meidän jengiin. #TeamHyttiset

Kuva: Annina Segerman Photography

Onnea meidän maailman rakkaimmalle yksivuotiaalle vielä kerran <3

Tänään juhlittiin meidän vauvaa, joka täyttää ensi viikolla yksi vuotta! Juhlien alkuperäinen teema oli Winter ONEderland, talven ja 1v iän mukaan, mutta enemmän siitä tuli oikeastaan sellainen talvimetsä-teema. Meidän piti askarrella paaaaljon lumihiutaleita lasten kanssa, ja olin kuulkaa ostanut feikkiluntakin valmiiksi, mutta viikonlopun aikana ei vaan ehditty tehdä niitä. Mutta hei, metsäteema oli meistä kyllä ihana sekin, ja synttärisankari oli innoissaan pupuista ja karhuista. En usko että hän huomasi lumihiutaleiden tai feikkilumen puutosta, hah. Teemaa toteutettiin lähinnä sitten metsän eläinten kautta, esillä oli pupuja, karhuja, ja askarreltiinpa me Oton siskon kanssa vesimelonista myös siili.

Ostin kaikki juhlien koristeet lemppari juhlakaupasta eli Pop-Up Kemuista Eerikinkadulta, ja kakut ja muut leivottiin alusta asti omin pikku kätösin. Juhlien juotavat meille tarjosi Raikastamo näkyvyyttä vastaan.

Me kutsuttiin paljon vieraita, mutta pahin mahdollinen infektioaika verotti monta rakasta vierasta pois. Onneksi saatiin kuitenkin hyvä porukka kasaan silti, ja kyllä täällä kävi aika kuhina, ja tarjottavat tekivät tehtävänsä. Aloitettiin juhlat hyvissä ajoin alkuiltapäivästä, ja osa vieraista viihtyi meillä pitkälle iltaan saakka. Ihana päivä läheisten ihmisten kanssa, ja mikä tärkeintä: itse synttärisankari tuntui nauttivan juhlapäivästään ihan täysillä.

Hän nukahti päiväunille aamupäivällä, ja heräsi juuri sopivasti ennen juhlien alkua punaposkisena pihalta, ja vähän pöllämystyneenä pitkien unien jälkeen. Hän oli vielä vähän totisena siinä aluksi kun oli paljon ihmisiä, koristeita, ääniä ja kaikkea uutta ja jännittävää. Mutta vähän kakkua syötyään, ja ihmisiä pikkuhiljaa moikkailtuaan hän ihan innostui ja touhusi täällä kaikkien muiden muksujen kanssa hymy korvissa, ihan niinkuin ainakin iso tyttö.

Mä leivoin hänelle ihan oman kakun, jossa oli täysjyvävehnäjauhoista tehty pohja, ja kuorrutus kreikkalaista jugurttia, eikä yhtään lisättyä sokeria. Kakun makeutin banaanilla ja omenalla, ja hienosti maistui! Ei tosin muille kuin vauvalle, hah. Mutta hän veteli aivan onnesta soikeana, koska jugurtti on hänen lempparinsa. Tämän ohjeen jaan blogissa myöhemmin.

Me muut syötiin porkkanakakkua, joka onnistui aivan älyttömän hyvin vaikka itse sanonkin! Tein sen Annin Uunista -blogin Maailman paras porkkanakakku -ohjeella, ja todellakin oli maailman parasta porkkanakakkua. Tein ohjeen tuplana, niin saatiin kunnon satsi kakkua ja se riitti koko porukalle.

Kuopus sai ihania lahjoja, ja hoivasi innoissaan vauvanukkea ja nallea, leikki uudella poliisiasemalla, luki ihania kirjoja ja innostui legoeläimistä. Hän sai myös hienot aasikuvioiset housut, joissa kuulemma oli MUUUUUU eli lehmä.

Juhlien jälkeen täällä istui kolme väsynyttä mutta onnellista neitiä rivissä sohvalla, ja katsoi Kaapoa. Oli kuulemma tosi kiva päivä, ja niin oli meillä aikuisillakin. Mä rakastan kyllä järjestää synttärijuhlia, se on niin kivaa. Vaikka juhlien jälkeenkin on kyllä hyvä fiilis aina, sellainen väsynyt mutta onnellinen. Nyt on juhlat ohitse, ja tiistaina juhlistetaan pikkuneitiä vielä perheen kesken sitten oikeana päivänä. <3

Kiitos hurjasti meidän ihanille juhlavieraille mahtavasta päivästä!

Huomenna juhlitaan meidän kuopuksen 1v-synttäreitä, pari päivää etuajassa. Mun äiti tuli meille Oulusta synttärivieraaksi ja muutamaksi päiväksi kylään, ja lapset on olleet aivan innoissaan mummusta. Huomaa miten kuopus on kasvanut viimeisen parin kuukauden aikana taas ihan hurjasti, kun nyt hän ei ole niin kiinni äidissä, vaan menee innoissaan mummun syliin lukemaan kirjaa. Vielä joulun aikaan hän ei yhtään tykännyt jos äiti poistui vaikka yläkertaan laittamaan pyykkejä, ja piti jäädä mummun kanssa. Nyt hän ei edes huomaa jos menen, hah.

Myös Oton sisko tuli meille auttamaan juhlajärjestelyissä ja leipomisessa, ja hommaa on kyllä riittänyt ihan joka sormelle. Ollaan leivottu kakkuja, ripustettu koristeita ja siirrelty huonekaluja. Huomenna meille tulee 30 ihmistä juhlistamaan meidän ihanaa pientä ihmettä, joka on itsekin ihan innoissaan vaikka ei juhlista varmaan vielä tiedäkään. Olen hänelle kyllä kertonut, että huomenna sinulla on rakas isot juhlat ja saat maistaa kakkua. Hän totesi tyytyväisenä ”Jhoooooooooooo” ja nyökytteli. Varmaan sille kakulle ja maistamiselle, hän on nimittäin tällä hetkellä tosi kova tyyppi syömään.

Juhlat on Winter ONEderland -teemalla, jonka itse miellän sellaiseksi lumiseksi metsäteemaksi. Toki olisin voinut tehdä pelkkää Frozen -tyyliä ja hopeaa ja valkoista, mutta halusin tuoda talvisen metsän ja metsän ihanat eläimet mukaan. Karhut, peurat ja puput on niin söpöjä. Päädyin sittenkin tekemään kaksi kakkua, sokeriversion aikuisille ja isommille lapsille, ja sokerittoman kakun vauvalle erikseen. Voi olla että hän silti maistaa molempia, mutta onpahan ainakin vaihtoehto. Teen banaani-omenakakkua täysjyväjauhoista, siitä tulee varmasti herkkua. Isompien juhlakakku on tällä kertaa porkkanakakku, koska NAM.  Tänään on siis raastettu porkkanoita ahkerasti, kumihanskat kädessä tietysti, koska olen allerginen raa’alle porkkanalle. Pitää jakaa ohjeet täällä, kunhan ollaan testattu ne juhlissa maistuviksi!

Kokeilin muuten silloin teidän suosituksesta sitä kauppakassipalvelua, ja ollaan nyt tehty kaksi kertaa isot ostokset sillä. Nyt viimeksi juuri ostettiin viikon ruuat ja kaikki synttäritarjoilut sillä, niin ihanan helppoa ja vaivatonta. Klikkailin yökkärit päällä sohvalla Oton kanssa kaikki tuotteet listalle ja tilasin ja maksoin, ja sitten joku muu keräsi kaiken mahdollisen kaupasta, punnitsi miljoona erilaista hedelmää ja vihannesta, etsi kaikki erikoisjutut kaupan hyllyjen välistä ja pakkasi tuotteet valmiiksi. Parasta. En tiedä jaksanko enää ikinä lähteä hypermarkettiin pyörimään, kun sille on olemassa näin kiva vaihtoehto.

Lapset on ulkoilleet koko viikonlopun ja nauttineet lumen paljoudesta. He rakensivat meidän terassille oman pulkkamäenkin, niin ihanaa kun on kunnolla lunta! Moneen vuoteen ei ole tainnut olla tällaista lumimäärää Helsingissä, joten tämä tuntuu ihan luksukselta nyt kun tietkin on aurattu eikä tarvitse kyntää puolimetrisessä hangessa vaunujen kanssa. Tänään illalla päästiin vielä Oton kanssa kahdestaan lenkille ilman lapsia, ekaa kertaa yli vuoteen, ja ai että oli ihanaa juosta kahdestaan rapsakassa pakkasessa ja jutella vaan kaikkea mahdollista. Toivottavasti päästään pian uudelleen.

Ihana viikonloppu kyllä takana, ja huomenna varmasti huikeat juhlat edessä! Ihanaa lauantai-iltaa tyypit <3

Samalla kun kävin läpi vauvan vaatekaappia pieneksi jääneiden vaatteiden osalta, sain kuvattua sopivasti viime kuukaudet käytössä olleen vaatevalikoiman. Tällä hetkellä ollaan kokojenvaihdos-vaiheessa, eli osa kuvassa olevista vaatekappaleista on jo vähän nafteja, ja ollaan otettu jo vähän isompaa tilalle (jotka eivät näy kuvassa, koska halusin näyttää kokonaisuuden, ja seuraavan koon vaatevalikoima ei ole vielä valmis).

Tämän postauksen kuvissa näkyvät vaatteet on kuitenkin kaikki olleet yhtäaikaa sopivan kokoisia käytettäväksi, osa tietty niin että on käännetty resoreita tai hihoja. Näissä vaatteissa on värisävyjen suhteen vähän syksyiset vibat, koska ne on kaikki ostettu syksyllä, mutta peruspohja on jatkossakin aina sama vauvan vaatekaapille, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Halusin tehdä tämän postauksen avuksi kaikille ensimmäistä kertaa vauvan vaatekaappia rakentaville (ja kaikille muillekin jotka haluavat selkeyttää vauvan tai lapsen vaatevalikoimaa).

Vaatekaappi on kokonaisuus

Mulla on itsellä ollut ennen tapana mennä kauppaan kun tarvitsen jotain, ja ostaa se mikä ekana näyttää kivalta ja sopii tarpeeseen juuri sillä hetkellä. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin halunnut uudistaa vaatefilosofiaani rankalla kädellä. Nykyään näen vaatekaapin kokonaisuutena, enkä kokoelmana erilaisia yhteensopimattomia kivoja vaatteita. Toki nykyäänkin ostan vain kivoja vaatteita, mutta mietin niitä paljon tarkemmin. Tärkeintä on nimittäin se, että se kiva vaate on helppo yhdistellä jo olemassaoleviin kivoihin vaatteisiin, muuten se jää käyttämättä.

En myöskään hamstraa mitään turhia vaatteita vain siksi että ne ovat kivoja, ostan vain tarpeeseen. Vaatekaapin valikoiman pitää olla kompakti ja selkeä, yhdellä vilkaisulla helposti nähtävissä. Vaatteita täytyy myös olla tarpeeksi paljon, että pyykkiä ei tarvitse pestä joka päivä. Me pestään pyykkiä 2-3 täyttä koneellista viikossa viiden hengen perheessä, ja tämä vaatevalikoima riittää siis siihen hyvin.

Vaatteiden määrä:

8kpl pitkähihaisia bodyja

13kpl housuja tai leggingssejä

9kpl paitoja (8/9 pitkähihaisia)

2 jumpsuitia

1 huppari

3 collegea/neuletta

2 mekkoa

1 haalarihousut

Alaosat

Housuista suurin osa on meillä ollut tummia, koska konttaillessa polvet helposti likastuivat, ja tummat alaosat on helppo yhdistellä värikkäämpiin, tai kuviollisiin yläosiin. Musta on yksi mun lempiväreistä, ja sopii mielestäni vallan hyvin myös vauvalle. Mustan lisäksi harmaa on vahvasti edustettuna vaatekaapissa. Harmaa on ihana perusväri joka on helppo yhdistää melkein mihin tahansa muuhun. Housuista suurin osa oli leggingssejä, koska ne ovat vauvalla tosi iisejä käyttää. Leggingsien lisäksi housuvalikoimassa oli yhdet collegebaggyt, yhdet trikoopantsit ja yhdet trikoobaggyt. Paksummat housut on hyviä esim. kaupunkireissuja ja automatkoja varten.

Yläosat

Bodyt on olleet syys- ja talviaikaan käteviä, koska ne suojaavat selkää eivätkä nouse. Vauvan kasvaessa ja noustessa pystyyn paidat on kuitenkin ollut ehkä jo aavistuksen enemmän käytössä. Molemmissa on puolensa. Yli 1-vuotiaalle en enää uusia bodyja osta, koska tiedän että paidat ovat kovemmassa käytössä kuitenkin, ja valikoin aina niitä kaapista päälle. Yläosissa tärkeintä on helppo puettavuus, ja pehmeät ja mukavat materiaalit.

Mekkoja meillä ei montaa ollut tässä 74-80 koossa, sillä ne eivät olleet konttaajalle kovin käteviä. Seuraavassa koossa mekkoja löytyy jo enemmän odottamassa, sillä kävelevän vauvan päälle niitä voi pukea ihan eri tavalla jo. Mekkojen sijaan suosin röyhelöitä paidassa/bodyssa silloin kun halusin tyttömäisempää lookia.

Paksummat sisävaatteet

Hupparit ja colleget, sekä jumppikset on hyviä kaupungille ja automatkoille. Ne voi pukea ohuen sisävaatekerroksen päälle, ja näin tyyppi pysyy lämpimänä autossa, tai vaikka shoppaillessa, mutta ei paistu. Kun lähdetään shoppailemaan, en koskaan laita vauvalle paksua toppahaalaria, vaan aina ennemmin takin ja paksummat housut, joiden alle merinovillahousut jotka hengittävät.

Värit ja kuosit

Yli puolet vaatevalikoimasta on yksivärisiä, tämä siksi, että helppo yhdisteltävyys ei toteudu muuten. Mä rakastin ennen all over print -vaatteita, ja rakastan niitä edelleen sopissa määrin. Koko vaatekaappia ei kuitenkaan kannata täyttää niillä, ellei sitten printtiöverit ole juuri se juttu mistä itse tykkää. Suunnilleen 1/3 vaatekaapin sisällöstä on ollut nyt printtivaatteita, ja se on ollut toimiva suhde. Aina on löytynyt tästä valikoimasta printtivaatteelle yksivärinen kaveri. Aiemmin vauvan vaatteista oli yli puolet kuosillisia, ja silloin tuntui että oli tosi hankalaa löytää toimivia yhdistelmiä, koska niitä oli yksinkertaisesti liikaa.

Syksyllä kaapissa oli paljon murrettuja sävyjä mustan ja harmaan lisäksi, ja niitäkin on ollut helppoa yhdistellä toisiinsa. Vaikka meillä on tyttö, en ole ollut koskaan mikään super pinkki-intoilija, vaikka sitäkin kaapista löytyy jonkin verran. Luulen että sain pinkistä tarpeekseni jo esikoisen kohdalla. Kun kaapin sisällön haluaa olevan helposti yhdisteltävissä, kannattaa valita 1-2 pääväriä joita löytyy eniten (meillä musta ja harmaa), ja sen lisäksi 4-5 tehosteväriä joita yhdistelee pääväreihin (meillä valkoinen, violetti, pinkki, ruskea ja sininen).

Jokaiselle vaatekappaleelle on vähintään 3-4 kaveria joihin sen voi helposti yhdistää. Näin ollen ei tule ongelmaa, vaikka puolet vaatteista olisi pesussa. Kaapissa ei ole yhtäkään vaatetta, jolle ei olisi kaveria tai olisi vain yksi kaveri. Tämä on mahdollista helposti niin, että kaapissa on ne päävärit, jotka ovat neutraaleja, ja yli puolet vaatteista on yksivärisiä.

Vaatekoot & vaatteen pitkäikäisyys

Suosin vauvanvaateostoksissa niitä vaatteita, jotka saa ostettua tuplakoossa, jolloin vaatteen käyttöikä on pidempi (eli esim. 74/80 tai 6-12m). Käännettävät resorit ja tuplanepparit bodyissa pidentävät vaatteiden käyttöikää. Nämä kuvissa näkyvät vaatteet ovat kaikki olleet käyttökelpoisia 6kk iästä alkaen (osa jo ennen), ja ovat mahtuneet näihin päiviin asti, eli käyttöikä on ollut vähintään sen puoli vuotta. Paidat on käteviä, koska ne voi ostaa aavistuksen reiluina, jolloin ne ovat vähän löysempiä aluksi, mutta menevät pitkään.

MUISTILISTA VAUVAN TOIMIVAN VAATEKAAPIN RAKENTAMISEEN:

• 1-2 neutraalia pääväriä, joita suurin osa vaatteista
• 3-4 tehosteväriä omien mieltymysten mukaan
• vähintään 2/3 yksivärisiä vaatteita & max. 1/3 printtivaatteita jotta helppo yhdisteltävyys säilyy
• Tuplakoot ja käännettävät resorit tai tuplanapit bodyissa pidentävät käyttöikää
• Pehmeät materiaalit, ei liian tiukkoja vyötärönauhoja tai kaula-aukkoja joita on hankala pukea

 

Huh mikä megapostaus tästä tuli! Toivottavasti tästä on apua ja ajateltavaa kaikille, jotka näiden asioiden kanssa painivat. Nämä asiat on mulle tosi sydäntä lähellä, ja vuosi vuodelta opettelen uusia asioita. Kysykää ihmeessä, jos tulee mieleen jotain kysyttävää, mä rakastan höpötellä vaatteista.

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Desenion kanssa. Mukana myös Desenio alekoodi!

Persoonallisuutta kotiin julisteilla

Oivalsin muutama vuosi sitten, että meidän koti ei ole meidän näköinen tyhjillä seinillä. Se oli kolkko, eikä kovin persoonallinen. Silloin ostettiin ensimmäiset julisteet, jotka kehystettiin. Heti koti sai lisää eloa. Julisteita ennen, meidän seinillä oli vain valokuvia, ja niitä löytyy esiltä vieläkin. Tosin makuuhuoneesta. Niitä on ihanaa katsella siellä ennen nukkumaanmenoa.

Juuri meidän perheen omaa tyyliä tuodaan esiin, julisteiden ja valokuvien lisäksi, myös lasten piirustuksilla. Niitä löytyy sekä kehyksistä, että ilman, vähän ympäri kotia ripoteltuna. Lapset tykkäävät, kun saavat omaa taidettaan esille. Musta on tärkeää että hekin tietävät, kuinka tärkeitä heidän ihanat piirroksensa meille ovat.

Päivitän julisteet tekstiilien mukaan

Mä tykkään päivittää sisustuksen yksityiskohtia vähän vuodenaikojen ja tekstiilien mukaan. Mulle on myös tärkeää, että muutosten myötä säilyy sellainen tietty harmonisuus. Siksi esimerkiksi meidän olkkariin, on tullut vihreää myös julisteisiin tämän syksyn ja talven aikana. Ensin vaihdettiin vain vihreäkuvioiset verhot ja sohvatyynyt, ja jatkettiin julisteilla. Mun silmään on kaunista, kun sama teema jatkuu muissakin yksityiskohdissa, kuin vain jossain yhdessä suuressa ja näyttävässä pinnassa.

Meillä on ollut Desenion julisteita ihan alusta asti, useammastakin syystä: siellä on mun mielestä netin laajin ja kaunein valikoima, ja se päivittyy jatkuvasti kysynnän mukaan. Deseniolla on myös nopea toimitus, ja hyviä kevyitä kehyksiä joissa ei ole lasilevyä, vaan pleksi. Ei siis tarvitse pelätä, että jos taulut joskus meidän kiinnityksillä rämähtää alas, lattia täyttyisi lasinsirpaleista.

Olen löytänyt Desenion valikoimasta aina haluamani julisteet (ja enemmän). Me ollaan oltu tosi tyytyväisiä sekä itse ostettuihin, että yhteistyön myötä saatuihin julisteisiin. Ainoa ongelma on niiden valinta, kun sivuilla on oikeasti todella paljon valinnanvaraa. Viimeksi meillä kesti melkein kaksi tuntia valita lopulliset julisteet tilaukseen Oton kanssa.

Helppo ja edullinen tapa piristää sisustusta

Julisteet ovat edullinen, ja todella helppo ja nopea tapa, lisätä kodin persoonallisuutta. Jos on huolissaan siitä, että oma koti muuttuisi tusinakodiksi, niin eihän sitä tarvitse tilata julisteita siitä Top10 -suosituimmat listalta.  Jokainen voi rauhassa etsiä  omaa silmää miellyttävät vaihtoehdot, sieltä satojen tai tuhansien eri julisteiden joukosta. Joku tykkää siitä, että saa juuri sen Instagramissa villitystä aiheuttaneen it-julisteen omaan kotiinsa. Joku toinen taas etsii rauhassa vaihtoehdon, jota ei ole ennen nähnyt missään. Meitä sisustajia on yhtä monta kuin on erilaisia kotejakin.

Mä en ennen ollut itse mikään tekstitaulujen suurin fani, mutta pakko myöntää että Desenio on saanut käännettyä mun pään. Heillä on niin paljon erilaisia inspiroivia tekstijulisteita, että voisin kuorruttaa kaikki meidän seinät niillä.

Olohuoneeseen metsää ja tekstejä

Olen kuitenkin yrittänyt olla maltillinen, ja valita vain muutamia kaikkein eniten omalta tuntuvia tekstejä. Olohuone sai nyt lisää näyttävyyttä kahdesta mega-isosta julisteesta, jotka jatkavat samaa teemaa, kuin kodin muukin sisustus. Suuri juliste sademetsä-teemalla, sekä kaunis teksti, joka kuvastaa hyvin meidän perheen elämänfilosofiaa.

Lisäksi päivitettiin tauluhyllyn sisältöä yhdellä uudella sumuisella metsäjulisteella, jonka sain yhteistyön myötä. Muut Desenion julisteet ja kehykset hyllyllä ovat itse vuosien varrella hankittuja.

Vauvan huoneeseen iloa ja eläimiä

Myös kuopuksen huoneeseen valitsin Deseniolta julisteita, sekä kauniit tammipuiset kehykset. Hänen huoneeseensa halusin iloa, hauskuutta ja kodikasta ilmettä, jota puukehykset mun mielestä sinne tuovat. Me valittiin taulujen aiheet yhdessä Oton kanssa, ja se oli hauskaa.

Vauvan huoneeseen tuli yksi ainoa teksti, joka kuvastaa häntä: Hakuna matata. Hän on lungi tyyppi, ja asenne on todellakin hakuna matata. Haluttiin vauvalle myös oma ihana Maailman kartta jota katsella, ja näiden kahden kaveriksi pari hauskaa eläinhahmoa. Möyhöttävä karhu, ja hassu valas joka leijuu ilmapalloilla. Niistä tuli meidän mielestä kiva yhdistelmä!

Matka kohti persoonallista kotia on ollut pitkä ja vaiherikas. Se on sisältänyt muuton, ja paljon huonekalujen veivaamista. Viimeisen vuoden aikana olen kokenut, että meidän koti on muuttunut vihdoin sellaiseksi, että hymyilyttää kun katson sitä. Saan kodista sellaisia kivoja kuvia, joista ennen vain haaveilin, ja olen tyytyväinen melkein jokaiseen nurkkaan. Toki täällä on vieläkin keskeneräisiä juttuja, jotka toisten silmää ehkä häiritsisivät, mutta joihin itse olen jo tottunut. Kaikki aikanaan.

DESENIO ALEKOODI:

Desenion jo valmiiksi edulliset julisteet saat nyt tilattua vieläkin edullisemmin! Koodilla ”iinalaura” saat 25% alennusta Desenion julisteista 23.-25.1.2018 Alennus ei koske handpicked- tai yhteistyöjulisteita, eikä kehyksiä.

Kannattaa siis tilata nyt julisteet ja hyödyntää Desenio alekoodi, jos olet jo pidemmän aikaa niistä haaveillut, sillä 25% on tosi hyvä alennus, vaikka eivät julisteet toki ilman sitäkään kalliita ole.

Ihanaa päivää kaikille <3