Me tiedettiin jo etukäteen, että tämä ensimmäinen arkiviikko tulee olemaan toiminnan täyteinen, ehkä jopa raskas. Siksi haluttiin lomailla oikein kunnolla Oulussa vielä viime viikolla. Ja onneksi me lomailtiin, koska se todella tuli tarpeeseen.

Me tiedettiin, että tällä viikolla Otolla tulee olemaan tämän viikon ajan koulua sekä päivisin lähiopetuksena että iltaisin normaalisti monimuotona. Tiedettiin, että mulla on viisaudenhampaan poisto heti keskiviikkona. Tiedettiin, että lapsilla on dagiksen, eskarin ja koulun sekä normaalien harrastusten lisäksi tutustumistunnit x3 uuteen (mahdolliseen) harrastukseen. Niiden vuoksi harrastuksia oli ekalle viikolle yhteensä 5 kertaa ja kaikki jo alkuviikosta. Pyrin itse varautumaan töiden puolesta tekemällä maanantaina ja tiistaina 12h työpäivät, jotta ehdin sitten levätä oman hammasoperaationi jälkeen kunnolla.

Tiistaina mun äiti joutui sairaalaan sydänoireiden ja hengitysvaikeuksien vuoksi ja huoli varjosti meidän viikkoa, kun ei tiedetty mistä oli kysymys. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä en juurikaan nukkunut, kun pelotti sairaalassa olevan äidin puolesta ja lisäksi ahdisti se oma hammasoperaatio. Onneksi keskiviikko vaihtui iloiseksi, kun melkein heti kun olin itse päässyt hammaslääkäristä kotiin, äiti laittoi viestiä, että hänkin pääsee sairaalasta kotiin. Kyseessä ei ollutkaan onneksi mikään vakava juttu. Äiti tutkittiin ja kuvattiin tosi hyvin, joten ei jäänyt mitään sellaista pelkoa, että entä jos se sittenkin oli jotain pahempaa, mitä ei vaan löydetty. Nyt voi olla ihan rauhallisin mielin.

Siinä vuorokauden aikana kaikenlaisia pelkoja kerkesi kuitenkin käydä taas mielessä ja harmitti niin hirveästi, että oltiin just ehditty tulla takaisin tänne kauas Helsinkiin kun äidin oireet alkoivat. Epätietoisuus oli pahinta ja se, että ei oltu läsnä. Ei voitu olla siellä tukena ja auttamassa esimerkiksi Armaksen kanssa. Onneksi kaikki selvisi ja äiti voi nyt jo hyvin. Olin niin helpottunut kun äiti pääsi kotiin.

Kuopuksella on torstait ja perjantait vapaat, joten hän on ollut täällä mun kanssa eilen ja tänään päivät, kun Otto on ollut koululla. Eilen Oton sisko oli onneksi auttamassa myös. Operaation jälkeen ei saa kolmeen päivään nostaa mitään painavaa tai tehdä mitään raskasta (eikä ollut hirveästi energiaakaan). Ainakin meidän taapero kun tulee vielä mielellään syliin, niin oli ihan hyvä, kun täällä oli joku leikkikaverina ja viemässä ulos eilenkin. Tänään me ulkoiltiin jo taaperon kanssa kahdestaan, eikä häntä ole tänään tarvinnut nostella. Huomisesta eteenpäin mulla on lupa nostaa ja vaikka hikoilla, mutta taidan olla vielä rauhassa viikonlopun ajan, kun Ottokin on kotona.

Suu on parantunut tosi hyvin eikä hampaan jättämä kolo ole ollut juuri ollenkaan kipeä hetkittäisiä vihlaisuja lukuunottamatta. Ikävää on ollut nälän aiheuttama heikko olo ja päänsärky. Kaksi ekaa päivää söin vain neste/sosemuotoista ruokaa, joten nälkä yltyi välillä kovaksi, vaikka kuinka koitin koko ajan juoda proteiinijuomia ja smoothieita ja syödä sosekeittoa. Tänään olen uskaltanut jo syödä kiinteää ruokaa ja ai että miten olo on parantunut ja tuntuu taas omalta itseltä. Ruualla on niiiiiiiin iso merkitys mun jaksamiseen!

Vaikka tämä ensimmäinen arkiviikko on tuntunut välillä ihan loputtoman pitkältä ja ollaan vietetty kahdenkeskistä aikaa Oton kanssa lähinnä keskiviikkona siellä hammasoperaatiossa (senkin jälkeen Otto teki koulujuttuja koko päivän lasten ollessa hoidossa ja illan heidän mentyä nukkumaan ja mä lepäsin sohvalla), me selvittiin.

Ei tämä nyt pahin mahdollinen viikko tietenkään ollut ja se sai ihan onnellisen lopunkin. Onneksi kenelläkään ei ollutkaan mitään pahaa hätää ja kaikki hommat on saatu hoidettua. Ja onneksi edessä on nyt aivan tavallinen viikonloppu, johon kuuluu ystävien tapaamista ja huominen päivä vaan rentoa hengausta perheen kesken. Ensi viikko näyttää kalenterissa jo huomattavasti tavallisemmalta ja mukavammalta ja rennommalta ja sitä odotan todella innolla. Onpahan nyt ainakin palattu rytinällä arkeen ja se aivan tavallinen arki ilman mitään erikoista kuulostaa just nyt todella houkuttelevalta. Sitä odotellessa!

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua, toivottavasti teillä on sujunut arkeen paluu hieman rauhallisemmin <3 

Meidän keskimmäinen aloitti tänään eskarin ja se sujui kyllä niin mainiosti että! Aamulla fiilis oli innokas ja lapset olivat kuulemma kaikki kolme nukkuneet oikein hyvin. Laitettiin edellisenä iltana ihan kaikki valmiiksi vaatteita myöten, joten arkeen sujahtaminen sujui aika näppärästi. Ajeltiin aamulla koko porukalla kohti eskaria (ja koulua) ja sinne meidän 6v jäi eskariin tuttujen kavereiden kanssa, tuttuun paikkaan, jossa opettajatkin olivat jo tulleet vähän tutuksi tutustumiskäynneillä ja isosiskon ollessa vielä eskarilainen.

Yritin siinä rohkaisevasti sanoa, että ”katso, tuolla on toi kiva kotileikki-tila”. Vastaukseksi sain painokkaan ”kyl mä äiti tiedän jo, oon leikkinyt tuolla jo kotileikkiä ainakin kaks kertaa!”. Tämä selvä. Sinä olet nyt iso eskarilainen ja pärjäät ihan mahtavasti. Meitä vanhempia ei siis varsinaisesti kaivattu sinne pööpöilemään, joten lähdettiin ulos, sanottiin koululaiselle heipat kun hän jäi kavereiden kanssa pihalle odottamaan koulun alkua ja lähdettiin viemään kuopusta dagikseen. Se kuopuksen dagikseen jääminen mua jännitti oikeastaan kaikkein eniten, kun hän kuitenkin oli ensimmäistä kertaa jäämässä aivan yksin ilman isosiskon tukea sinne.

Mutta sekin sujui hyvin, hän jäi reippaasti istumaan ulos penkille kavereiden kanssa ja jäi odottamaan, että he pääsevät aloittamaan leikit ulkona. Antoi halit ja vilkutti vaan reippaasti heipat meille, eikä edes katsonut perään kun me lähdettiin. Olin suorastaan häkeltynyt. Näinkö helppoa tämä oli? Ihan kuin ei olisi ollutkaan 10 viikon kesälomaa välissä. Kaikki meni niin näppärästi ja rutiinilla. Onko meidän lapset oikeesti jo näin isoja! Kai ne on. Varmasti voi tulla vielä niitäkin aamuja, että hoitoon ei huvittaisi mennä tai kaikki varusteet on hukassa yhtäaikaa ja hikikarpalot nousee otsalle. Mutta tämä oli hyvä alku, nyt arki tuntuu taas paljon mukavammalta ajatukselta.

Eskaripäivän jälkeen meidän tuore eskarilainen kertoi päivästä kuin olisi ollut eskarissa jo ainakin puoli vuotta. Itsevarmana, tyytyväisenä ja iloisena. Ihanaa, että hänen eskarivuotensa alkoi näin kivasti. Päivä oli sujunut myös esikoisella ja kuopuksella yhtä hyvin kuin se alkoikin.

Koulun ja varhaiskasvatuksen jälkeen kaikilla kolmella oli vielä harrastus tänään, kun käytiin kokeilemassa uutta harrastusta. Kolme harrastusta samana iltapäivänä eri puolilla Helsinkiä vaati hieman sumplimista, mutta selvittiin. Harrastusten jälkeen mentiin koko porukalla arjen alkamisen kunniaksi syömään Naughty Brgriin. Ai että oli hyvää!

Ja vähän siinä kyllä valmistauduttiin siihenkin, että tämä äiti ei varmaan ainakaan seuraavaan pariin päivään syö mitään kovin herkullista, haastavaa tai lämmintä ruokaa. Huomenna vihdoin koittaa nimittäin mun jännittämä viisaudenhampaan poisto, mutta ompahan sitten ainakin ohi. Mä olen valmistautunut siihen protskujuomilla, jääkahveilla, kolmella eri jäätelöllä, smoothieilla ja jäädytetyillä kylmäpakkauksilla. Loppuviikolle on luvassa sosekeittoja. En jaksa pelätä pahinta (olen sen jo kerran kokenut) enkä myöskään toivo liikoja. Valmistautumiseni voi olla hieman ylimitoitettua, tai sitten ei. Katsellaan.

Tästä on tosi hyvä jatkaa kohti syksyä. Mulla on hyvät fiilikset siitä, että tästä syksystä tulee tosi työntäyteinen, mielenkiintoinen ja hauska. Vaikka oli ihan parasta olla koko kesä yhdessä, nyt on ihan parasta keskittyä taas täysillä päivisin töihin ja sitten iltaisin ihan täysillä perheeseen. Mahtavaa vaihtelua ja mahtavinta siitä tekee se, että lapset ovat myös arjesta ja kavereista ja rutiineista fiiliksissä.

Nyt saa hei vinkata leffa- tai sarjasuosikkeja, huomenna aion olla hampaan poiston jälkeen sohvalla peittoon kääriytyneenä, kylmäpakkaus poskella loppupäivän! Me just katsottiin yhdessä loppuun Euphoria, mitäs mä voisin katsoa päivällä yksin?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Fazer Leipomot Oy kanssa ja toimin Fazer Puikulat -brändilähettiläänä.

Koulu alkaa jo ylihuomenna, arkeen paluun fiilis on täällä. Rytmiä on käännetty vähän aikaisemmaksi, vaikka toivonkin kovasti, että kasin aamuja ei olisi koululaisella tänä(kään) vuonna. Se oli suurta luksusta, että viime vuonna koulu alkoi aina aikaisintaan yhdeksältä. 

Kolmen lapsen perheessä arkiaamut ovat usein hektisiä. On kolmen tyypin kamat jotka pitää katsoa kasaan, vaatteet jotka pitää valita, jumppapussit ja metsäretkivarusteet, harrastuskamppeet ja aikataulut. Koitetaan laittaa tavarat aina illalla valmiiksi, koska se helpottaa niin paljon. Joskus se tietty unohtuu ja sen kyllä huomaa sitten aamulla, kun aamu on sellaista paikasta toiseen syöksähtelyä ja jotain kuitekin unohtuu. 

Se, mikä aamuisin tavaroiden valmiiksi laittamisen lisäksi helpottaa valmistautumista, on nopea ja iisi aamiainen, jonka lapset osaavat tehdä itse. Me ajateltiin Oton kanssa helpottaa syksyn arkiaamuja sillä, että sunnuntaisin pidetään vähän sellainen “meal prep sunday”, eli pilkotaan hedelmiä, marjoja ja vihanneksia rasioihin valmiiksi aamuja varten. 

Niitä voi sitten napostella joko sellaisenaan tai saa surautettua nopeat smoothiet aamupalaleipien kylkeen. Leivät lapset osaavat tehdä itsekin. Näin ei tarvitse tinkiä terveellisyydestä kiireen kustannuksella, vaan on joka aamu terveellistä ja värikästä syötävää mahdollisimman helposti. Kun vähän jaksaa sunnuntaina valmistella niin ei tarvitse sitten arkiviikolla käyttää aamupalan tekoon yhtään sen enempää aikaa tai voimavaroja kuin muutenkaan. Mä en ole sellainen äiti, joka jaksaa joka aamu alusta asti kokata upean ja värikkään aamiaisen, mutta haluaisin kuitenkin tarjota lapsille ravitsevaa, kivaa ja herkullista aamupalaa. 

Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -leivät on hyvä valinta aamuun. Suomalainen runsaskuituinen kaura täyttää hyvin vatsan pitkäksi aikaa ja maistuu herkulta. Ei siis mikään ihme, että se on noussut meidän suosikkileiväksi. 

Mulle on tärkeää, että lapset jaksavat hyvin koulussa, eskarissa ja dagiksessa koko aamupäivän ennen lounasta. Aamupäivisin on usein kaikenlaista aktiviteettia jo dagiksessa, koulusta puhumattakaan, ja jos aamiainen ei pidä kunnolla nälkää, ei niihin jaksa keskittyä täysillä. Siksi pidän aina huolen kunnon aamupalasta, jossa on tasapainoisesti kaikkea. 

Meillä kaksi nuorinta syö myös aamiaisen aina kotona eikä vasta dagiksessa, koska sillä saadaan vähän lisää aikaa meidän aamuihin ja lyhyemmät hoitopäivät lapsille. Olen tosi onnellinen, että meillä on mahdollisuus päättää niin hyvin itse tällä hetkellä hoitoajoista ja pystytään pitämään aamut rentoina ja päivät sopivina. 

Koululainen ei tänä vuonna ole enää iltapäiväkerhossa, koska hänellä on muutamana iltapäivänä viikossa  jo niin aikaisin harrastuksia, että hän ei ehtisi olla eftiksessä kuin ihan hetken. Hän tulee siis suoraan kotiin ja jatkossa syö myös välipalan aina kotona. Valmiiksi pilkotut hedelmät, vihannekset ja marjat sekä kaurapuuron mehevöittämä Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura-leipä toimivat hyvin myös koululaisen välipaloina.

Pääosin ollaan aina kotona Oton kanssa silloin kun hän tulee, koska työskennellään /  opiskellaan kotoa käsin. Mutta jos hän joku päivä sattuisi tulemaan yksin kotiin, on tärkeää, että hänelle on helposti saatavilla terveellisiä välipalavaihtoehtoja. Välillä meillä on iltapäivälläkin tapaamisia, nauhoituksia tai Otolla oppitunteja. Mä itse söin koulun jälkeen usein esimerkiksi vanukasta, maitoa tai suklaamuroja. Ei ollut ysärillä ihan niin tarkkaa, eikä niin paljoa ruokatietoa vanhemmille saatavilla. Sitten oli usein jo kiljuva nälkä siinä vaiheessa kun äiti tuli kotiin. Omille lapsille haluan tarjota parempia vaihtoehtoja, vaikka varmasti hekin riemusta kiljuen söisivät niitä suklaamuroja. 

Katsotaan kuinka kauan me jaksetaan ahkeroida Oton kanssa sunnuntaisin ja pilkkoa hedelmiä ja muita. Varmasti joskus myös lipsutaan ja sitten lapset syövät äkkiä pestyjä omppuja kokonaisena tai banaaneja, kun ne on niin helppoja. Mutta se on varma, että ainakin Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -leivät pysyvät osana meidän aamupaloja tästä hamaan tulevaisuuteen, koska edelleen ne ovat herkullisimmat leivät, joita kaupan hyllyiltä löytyy. 

Mitkä on teidän lemppari arkiaamupaloja?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa.

Tänään suuri osa suomalaisista lapsista aloitti jo koulutapaileensa. Toivottavasti eka päivä sujui kivasti! Meillä on vielä muutama päivä lomaa jäljellä ja nautitaan niistä täysillä. Sitten alkaa arki! Me ajateltiin helpottaa tätä arkeen paluuta ottamalla taas Sannan ruokakassin Vegekassi-tilaus meidän perheelle.

Meillähän on ollut Sannan ruokakassin tilausjaksoja ennenkin jo monta kertaa. Kun viimeisin kassi eräänä kauniina maanantai-iltana tuli meidän kotiovelle, lapset juoksivat kilpaa sitä hakemaan. Me purettiin se yhdessä ja oli aivan kuin joulu olisi tullut, kun lapset niin fiiliksissä purkivat sieltä ruokia. Meidän taapero upposi vyötäröä myöden kassiin kun hän yritti ylettää ottamaan sieltä kaikkea. Oli hauskaa yllättyä siitä, mitä ruokia ja reseptejä päästiin tällä kertaa testailemaan yhdessä.

Mun mielestä ruokakassitilaus on tosi kätevä vaihtoehto aina välillä. On niin mahtavaa kun joku muu keksii reseptit ja toimittaa ruuat tuoreena suoraan kotiovelle. Arjessa varsinkin se ruokien keksiminen tuntuu välillä niin pakkopullalta. Mä itse kyllästyn äkkiä, enkä jaksa aina syödä samoja perus-ruokia, vaan haluaisin aina jotain uutta ja jännää. Aina ei kuitenkaan jaksa itse keksiä uutta ja jännää, tai etsiä reseptejä netistä tai kirjoista. Sannan ruokakassien reseptivihoista on vuosien varrella jäänyt meille jo monen monta uutta reseptiä sellaisiksi arjen vakkareiksi, kuten esimerkiksi naanleipäpizzat, mac & cheese ja tomaattikeitto katkaravuilla.

Kauppalistan tekeminenkään ei kuulu mun suosikkihommiin ja usein jotain tuikitärkeää unohtuu. Parasta ruokakassitilauksessa onkin just se, että joku muu  on jo katsonut valmiiksi kaikki tarvittavat ainekset ja toimittanut ne meille.

Me valittiin nyt vegekassi siksi, että halutaan pitää suurin osa viikon ruuista kasvisruokina. Vegekassissa tulee kolme kasvisruokarespetiä aineksineen, jolloin ei tarvitse itse keksiä aina uusia kasvisruokia tai pyörittää niitä vanhoja. Meidän viime kassissa tuli ihan älyttömän hyvät reseptit, jotka testattiin kaikki! Mausteiset falafelpihvit, paahdettua perunaa ja tomaattisalsaa, Jyväsalaatti balsamicomansikoilla ja fetajuustolla sekä Ricottaperunagnocchit pinaatilla, joka näkyy myös näissä meidän kuvissa. Ei oltu koskaan ennen tehty kotona gnoccheja ja oltiin kaikki ihan yllättyneitä siitä, miten hyviä ne olivat. Lapsillekin upposi gnocchien mieto maku.

Sannan ruokakassilla on tarjolla Vegekassin lisäksi Perhekassi (3 tai 5 ateriaa 4 hengelle), vähän Perhekassia vielä jännittävämpiä ruokia sisältävä Maukaskassi (2 ateriaa 2 tai 4 hengelle), sekä taatusti pienillekin lapsille maistuva Lasten suosikkikassi (3 ateriaa 4 hengelle). Perhekassista on olemassa myös gluteeniton versio. Me ollaan testattu näistä kaikkia, paitsi gluteenitonta kassia koska ei ole ollut tarvetta. Jokaiseen ollaan oltu tyytyväisiä. Tuo 4 hengen ruokamäärä riittää hyvin myös meidän 5-henkiselle perheelle, kun kolme on kuitenkin lapsia, jotka syövät vielä lasten annoksia. 

Tykkään erityisesti siitä, että Sannan Ruokakassin tuotteet on tarkkaan valittuja ja ruoan alkuperä on huomioitu. Kotimaisten tuottajien sekä eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden suosiminen & sesonkien huomioiminen on keskeistä Sannan ruokakassin resepteissä. Ruokakassit on myös suunniteltu niin, että hävikkiä ei synny, mikäli annokset tehdään reseptivihon mukaan. Se on tosi hyvä juttu.

Mä tykkään hirveästi laittaa ruokaa ja nautin uusien reseptien kokeilusta myös arjessa. Siksi koen, että tämä sopii niin älyttömän hyvin meille. Meidän lapset on myös aika ennakkoluulottomia maistelijoita, varsinkin jos saavat olla itse mukana kokkaamassa. Siksi pystyn hyvin tilaamaan tuon vegekassin koko perheelle. Se helpottaa arkea, kun aina välillä joku muu miettii meidän puolesta, mitä syödään. Tykkään myös siitä, että ruokakassin reseptit on oikeasti suunniteltu arkeen, eikä mihinkään viikonlopun kolmen tunnin kokkaussessioihin. Nopeasti valmistuvaa ja kekseliästä ruokaa, joka ei vaadi mitään supertaitoja tai erikoisia välineitä.

ALENNUSKOODI SANNAN RUOKAKASSI -TILAUKSEEN:

Saan jakaa teille alekoodin, jolla pääsette testaamaan Sannan ruokakassia huikealla 15% alennuksella! Koodi on BTS-IINA15 ja sillä saatte tosiaankin 15% alennuksen ensimmäisestä Sannan ruokakassin tilauksesta. Koodi toimii uusilla tilaajilla, jotka eivät ole aiemmin testanneet Sannan ruokakassia. Pääsette tilaamaan Sannan ruokakassin TÄSTÄ. Koodi on voimassa lokakuun loppuun asti. 

Ihanaa arkeen paluuta kaikille <3 

Ensimmäinen arkiviikko on paketissa, selvittiin! Ja hieno viikko tästä tulikin. Ekaluokkalaisella on alkanut koulu hienosti, keskimmäisen dagikseen paluu sujui mainiosti (ja tänään on ollut jo eka vapaapäiväkin), ja kuopus on oppinut tällä viikolla vaikka ja mitä. Esikoinen jatkoi tällä viikolla sirkuskouluharrastustaan, ja viikonloppuna on keskimmäisen vuoro temppuilla Taitoliikuntakeskuksen temppuradalla.

Nämä postauksen kuvat napattiin sillä aikaa, kun koululainen oli sirkustunnillaan. Suvilahden skeittipuisto oli suljettuna vielä Flown jäljiltä skeittaajilta, paikalla oli betoniporsaat skeittausta estämässä. Meille käppäilijöille se oli kuitenkin aivan oiva kiipeily- ja kuvauspaikka, ja lapset leikkivät ja juoksivat siellä ihan innoissaan. Keskimmäinen myös pyysi, että pääsee puistoon harjoittelemaan skeittausta. Sitä hän tosin varmaan joutuu odottelemaan vielä, koska yleensä puisto taitaa olla täynnä vähän vanhoja skeittailijoita, ja on se vähän pelottavakin vielä 5-vuotiaalle aloittelijaskeittaajalle. Ehkä sitten teini-iässä?

Sitä jotenkin kerkesi unohtaa kesän aikana, miten nopeasti nämä arkiviikot kuluvat. Kesällä yhden viikon aikana ehtii tehdä niin hurjan paljon eri asioita, että ne viikot tuntuvat pidemmiltä. Arki ja tarkat rutiinit saavat viikon taas tuntumaan yhdeltä pieneltä hujaukselta. Vastahan me jännättiin sitä ekaa koulupäivää, ja nyt niitä on takana NELJÄ! Ottokin on saanut jo syyslukukauden kurssit suunniteltua, ja tavattua opinto-ohjaajan. Syksyn sävelet näyttävät oikein selvältä ja hyvältä.

Ainoa viikon murheenkryyni on se mun mitä ilmeisimmin ainakin hiusmurtunut varvas. MITEN voi olla, että lapset on hypänneet sen päälle ainakin kaksi kertaa, kun yleensä kukaan ei astu mun varpaille ikinä? Olen teipannut sen kiinni kaverivarpaisiin, ja se tuntui jo paaaljon paremmalta, mutta nämä yllättävät iskut eilen ja tänään on saaneet sen taas kipeytymään. Näytin varvasta samalla kun käytiin kuopuksen neuvolalääkärissä, ja lääkäri vahvisti sen minkä itsekin tiesin: ei sille voi mitään tehdä muuta kuin teipata. Mutta ai että osaa olla rasittava pikkuvaiva, ja varsinkin tämä varpaan huono onni. Pitäisi varmaan pitää jotain Oton ikivanhoja turvakenkiä jalassa kotonakin, hah!

Samisteltiin kuopuksen kanssa ruosteen oranssilla värillä! Mä oon aivan hullaantunut tähän väriin tänä sykynä, ja kuopuksen kaapista sitä löytyykin useasta eri vaatekappaleesta. Löysin myös itselleni ihanan Gina Tricotin The good project-malliston ruosteenoranssin better cotton initiative -sertifioidusta puuvillasta valmistetun trikoopaidan, joka tarttui mukaan. Mulla on ainoastaan yksi pitkähihainen trikoopaita tämän lisäksi jos ei imetysvaatteita lasketa, joten tälle oli todellinen tarve. Paita on vähän lyhyempää mallia, joten se sopii ihanasti kaikkien korkeavyötäröisten alaosien kanssa rennommissa asuissa.

Kuopuksella oli yksi mun hänen kaapin tän syksyn lemppareista, eli Bobo Chosesin ihana automekko! Se on niin kertakaikkisen suloinen. Jalassa myös uudet kengät, kun jalka oli kasvanut kesän ja sandaalikauden aikana peräti kahden koon verran. Niken Air Huarachet ostettiin JD Sportsista Itiksestä, ja ne on i-ha-nat!

MUN ASU | Paita Gina Tricot | Vyö Gucci | Hame Gina Tricot | Laukku &Other Stories | Aurinkolasit Monki | Kengät H&M | Kello Daniel Wellington (saatu blogin kautta) |

KUOPUKSEN ASU | Mekko Bobo Choses | Lippis Kappahl | Sukkahousut Bogi | Kengät Nike |

Viikonlopun ohjelmassa on sokeriserkun synttäreitä, sekä harrastusta. Mä itse aion ottaa varpaani kanssa iisisti ja liikkua mahdollisimman vähän, jotta tämä pahin kipu taas hellittää. Nyt meillä on jääkaapissa odottamassa tapas-lajitelma, kolme eri herkuttelujuustoa ja lajitelma juustohilloja, ja kunhan isotkin tytöt ovat nukahtaneet, niin me pidetään juusto- ja leffailta.

Ihanaa viikonloppua kaikille ja kiitos hurjasti ihanista kommenteista ja viesteistä, joita ootte viikon aikana laittaneet <3