Nyt esittelyyn pääsee meidän perheen ”huonekalu” tai asia josta kaikkein eniten saan kyselyitä blogissa ja somekanavissa. Eli meidän lattiatyyny. Me ostettiin se elokuussa, kun jossain yhtäkkiä törmättiin siihen netissä ja se tuntui olevan kuin vastaus meidän kaikkiin toiveisiin. Se oli heräteostosten heräteostos, sillä samana päivänä kun me nähtiin sen kuva, Otto kävi jo ostamassa sellaisen. Se oli nimenomaan rakkautta ensisilmäyksellä, vähän niinkuin meidän parisuhde. Kyllä, vertasin juuri meidän parisuhdetta tyynyyn.

Lattiatyyny on iso, oikein jättimäinen. Tasainen, paksu ja mukavan pyöreä muodoltaan. Se vie ison osan lattiasta meidän olkkarissa, ihan tarkoituksella. Sen päällä on ihanaa pötkötellä, siitä voi tehdä lisäsohvan lattialle jos sen nostaa nojaamaan sohvaa/bOblesia/seinää vasten ja sen päällä kuopus nukkuu aina aamupäikkärit menestyksekkäästi. Siihen vauvan voi jättää yksin nukkumaan ja istahtaa itse sohvalle tai keittiön pöydän ääreen, koska jos vauva sattuu heräämään hän osaa tulla itse alas, tai jos hän unissaan kierähtäisi alas, olisi pudotus korkeintaan muutaman sentin, ja sekin meillä pehmeälle matolle.

Helpoiten meidän kuopus nukahtaa tissille tai kainaloon, mutta ennen lattiatyynyä en uskaltanut nukuttaa häntä niin että hän olisi voinut jäädä yksin nukkumaan sängylle tai sohvalle. Lattiatyynylle voidaan mennä aina yhdessä pötköttämään, ja sitten kun hän nukahtaa, voin helposti nousta pois, ja vieläpä niin että hän ei herää mun poistumiseen. Tiivis tyyny ei nitise eikä pompsahtele kun siitä nousee pois, vaan pysyy paikoillaan, eikä vauva huomaa että äiti on hilpaissut pois. Siinä kuopus nukkuu pitkiäkin päikkäreitä. Hätätapauksessahan iso patja menisi vielä vaikka kahden leikki-ikäisen varavuoteena, kun se on niin suuri. Lapset on monesti kysyneetkin, että saisivatko joku yö yökyläillä olkkarissa ja nukkua tuon lattiatyynyn päällä, ja aivan varmasti vielä joku kerta saavat.

Meidän lattiatyynyssä on likaa hylkivä päällinen, ja sen voi myös pestä pesukoneessa. Luonnonvärinen päällinen on ihanan tuntuinen, ja se hylkii likaa tosi hyvin. Lapset ovat mm. pitäneet sen päällä meikkistudiota mun vanhoilla meikin jämillä, ja kostealla pyyhkimällä olen saanut esim. aurinkopuuterin siitä pois helposti.  Se hylkii pukluja ja kuolaa, sekä maitoa. Sen päällä uskaltaa hyvin katsoa leffaa niin että syö samalla suklaata, vaikka lasten kanssa. Monesti lapset on siinä syöneet myös aamupalaa jos on ollut just joku hyvä jakso pikkukakkosta menossa, ja he ovat halunneet katsoa sen samalla kun ovat syöneet.

Tyyny on toiminut Oton pelituolina, lasten päiväsänkynä, Vain Elämää -studiona ja sitä vasten kuopus opetteli myös ekoja kertoja seisomaan, kun se oli sopivan pehmeä ja matala.

Vaikka se vie ison tilan meidän olkkarista, se on ihana juuri siksi. Vauvan kanssa leikitään aina lattialla, ja on kivaa että lattiatasolla on mukava paikka istuskella. Tyyny ei suuresta koostaan huolimatta ole ikinä tiellä, koska sitä käyttää aina joku. Hyvin harvoin se on tyhjillään, jos me ollaan kotona.

Se on yksinkertaisesti niin loistava hankinta, että suosittelen tätä jokaiselle vauvaperheelle joka viihtyy lattialla, ja ihan kaikille muillekin. Tämä on varmaan kaikista ”vauva”hankinnoista eniten meillä arjessa käytössä oleva jos ei turvaistuinta lasketa. Eikä se edes alunperin ollut mikään vauvahankinta, vaan koko perheen yhteinen juttu. Tällä on ollut paljon suurempi merkitys arkeen, kuin sitterillä, kehdolla tai leikkimatolla, vaikka hinta on suunnilleen sama, ja käyttöikäkin on huomattavasti pidempi, ehkä ikuinen? Meidän tyyny on ostettu Ikeasta, mutta isoja ja ihania lattiatyynyjä on myynnissä muuallakin, ja helppohan tällainen on vaikka väkertää itse jos löytyy vaan ompelukone.

Mikä on ollut teillä sellainen yllättävä arjen helpottaja? Nyt saa laittaa kaikki vinkit kehiin, sillä lattiatyyny ei ainakaan itsellä olisi tullut mieleen, ja varmasti on muitakin sellaisia ei-niin-ilmiselviä arkea helpottavia juttuja!

Tasan vuosi sitten kirjoitin postauksen meidän sohvasta, joka oli silloin uunituore tulokas meidän uudessa kodissa. Nyt ollaan asuttu tässä kodissa vuosi, ja vaaleanpunainen sohva on elänyt meidän kanssa tämän vuoden. Vuoden, joka on sisältänyt hurjasti kuolaa, suihkuavaa maitoa, kaatuneet kahvit ja cokikset, rajun vatsataudin, paljon maissinaksuja, ja sohvan ensimmäisinä kuukausina myös paljon sohvalla makoilua supistusten hillitsemiseksi. Ei siis ehkä se helpoin vuosi vaaleanpunaiselle sohvalle, ja se on myös näkynyt.

Sohva on suoraan sanoen näyttänyt välillä istuinosasta ihan hirveältä, sillä joka kerta kun pieni kuolamonsteri seisoo sitä vasten, siihen jää uusi tummareunainen läikkä. Imetyksen ensimmäisinä kuukausia maidon tulo oli välillä hallitsematonta, ja sitä levisi sohvallekin, kun siinä paljon pidettiin imetysmaratoneja. Ja jos lähdetään ihan jo siitä, että kun sohvalla oleilee paljon tummissa vaatteissa, niin niistä tarttuu väriä vaaleaan kankaaseen.

Hyvä puoli on se, että päälliset ovat irrotettavat ja konepestävät, ja myöskin puhdistuvat koneessa lähestulkoon uudenveroiseksi. Eli tuo kaikki mainitsemani sotku on helposti poistettavissa, onneksi. Ainoa ongelma on laiskuus – kun ne pitäisi jaksaa irrottaa (siinä menee ainakin kolme minuuttia), viedä pesukoneeseen, ja kuivattaa, ja sitten vielä laittaa takaisin. Ja olla se aika siinä välissä ilman sohvan päällisiä. Ei nyt niin iso homma, mutta sanotaanko vaikka niin että tämän muutenkin vaiherikkaan vauvavuoden aikana juuri tuo homma on tuntunut vaan liian isolta toteuttaa tarpeeksi usein (eli 2-3kk välein). Tiedättekö, se ei oikeasti ole iso homma, sen kun ottaa ja irrottaa ja kiikuttaa sinne yläkertaan. Mutta just nyt se on vaan tuntunut siltä että ”eihhh”.

Siksi meillä on siis tälläkin hetkellä läikikäs ja harmaa sohva. Mutta mä lupaan pestä nuo päälliset joulusiivouksen yhteydessä, niin saadaan ainakin joulun aikaan nauttia puhtaasta sohvasta. Ja sohvan kannalta onneksi vauvakin kasvaa koko ajan, ja mahdollisesti kuolaakin vähemmän. Maito ei ainakaan enää suihkua joka suuntaan, kuin silloin harvoin kun tyyppi päättää puristella toista tissiä samalla kun syö toisesta. Eli toivon kipinä elää, että ensi vuonna saadaan nauttia puhtaasta vaaleanpunaisesta sohvasta jo vähän pidempään, kuin tänä vuonna.

Mutta entäs sisustuksen kannalta, kannattiko vaaleanpunainen väri? Ehdottomasti! Mä rakastan sitä, rakastan rakastan rakastan. Sohva saa mut hymyilemään aina kun muistan sitä ajatella, siinä on tosi hyvä istua ja röhnöttää, ja meidän koko perhe mahtuu siihen helposti. Vaikka tässä puhun läikistä ja harmaudesta, ei se ole kuitenkaan se mikä sohvasta ekana pistää silmään kun sitä katsoo. Se hylkii kyllä likaa, ja vasta sitten kun alkaa tuijottelemaan, tulee huomattua ne läikät.

Sohva on meidän olkkarin kruunu, katseenvangitsija, jonka ympärille sisustus on helppo rakentaa. Se on sen verran vaalea väri että sen kanssa on helppoa uskaltaa kokeilla rohkeitakin yhdistelmiä ja tummempia elementtejä. Tykkään siitä edelleen aivan super paljon! Erityisen kiva siitä tuli mun mielestä, kun yhdisteltiin vaaleanpunaiseen vähän vihreää, ja tänä vuonna meidän joulusta tuleekin vihreä-kulta-musta-valkoinen.

Jos joku nyt miettii että uskaltaako hankkia lapsiperheeseen vaaleanpunaista sohvaa, niin vuoden kokemuksella voin kertoa että uskaltaa jos a)jaksaa pestä päällisiä usein tai b)ei jaksa ärsyyntyä pienistä tahroista. Jos taas haluaa että sohva on koko ajan tiptop mutta ei jaksa sitä usein pestä, kannattaa valita joku vähemmän vaalea ja arka väri kankaaseen. Kulutuksenkesto tässä sohvassa on ihan huippuluokkaa, eikä kertaakaan ole tarvinnut pelätä että se ei kestäisi vaikka jotain leikkejä. Myös tyynyt ovat säilyttäneet muotonsa, kunhan muistaa pöyhiä välillä.

Sohvasta kun on puhe, niin nyt on hyvä hetki siirtyä sohvalle röhnöttämään viikonlopun viettoon. Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Nyt onkin satanut kaksi päivää putkeen, ja me ollaan oltu pitkästä aikaa ihan rennosti kotona vaan. Ihan kivaa tämäkin että ollaan vain otettu rauhassa ja maalattu, piirretty ja hengailtu. Eilen meillä kävi kylässä Oton pikkuserkku perheineen, ja lapsilla oli leikkiseuraa. Hauskaa kun nyt Novakin ensimmäistä kertaa huomasi pian vuoden täyttävän pikkupikkuserkkunsa, ja hymyili hänelle niin ihanasti. Noista minityypeistä tulee kyllä mahtavia kavereita ihan varmasti!

Tänään meillä kävi toimittaja tekemässä haastattelun, ja ottamassa pari kuvaa meistä yhteen lehtijuttuun, joka tulee myöhemmin syksyllä ulos. Oli ihan hauskaa tehdä pitkästä aikaa haastattelu ja olla muiden kuvattavana yhdessä Oton kanssa. Toivottavasti jutusta tulee kiva ja kuvasta hyvä! Ainakin meitä nauratti kovasti juttua tehdessä ja oli lämmin tunnelma.

Me kaivattiin olkkariin vähän väriä ja jotain piristystä, ja löysin H&M Homesta meille lehtikuviolla varustetut raikkaan vihreät verhot. En olisi koskaan ennen kuvitellut että haluaisin meille noin räikeän vihreää mihinkään mutta jotenkin se tuntui nyt tosi raikkaalta ja mun mielestä myöskin sopii nätisti vaaleanpunaisen, harmaan ja luonnonvalkoisen kanssa. Olkkari tuntuu nyt jotenkin paljon kodikkaammalta, kun siellä on vähän uutta väriä ja lämmintä tunnelmaa. Löysin myös samalla kuviolla koristellun tyynynpäällisen, ja ostin muutaman teemaan sopivan tuoksukynttilän. Nuo verhot saa nyt olla paikoillaan ainakin siihen asti että alkaa joulun aika ja pitää saada jouluisaa tunnelmaa tänne.

Tällä viikolla ostettiin pieni kesäreissu tuohon länsinaapuriin, ja lähdetään piipahtamaan siellä auton kanssa vielä elokuun alussa ennen eskarin alkua. Muutenkin meillä on syksyn matkasuunnitelmat kovasti käynnissä ja niistä on kyllä pakko kysellä ja kirjoittaa tänne, teiltä on ennenkin saatu loistoja matkavinkkejä. Eli matka-asiaa tulossa tässä lähiaikoina! Lisäksi tällä viikolla on tulossa asiaa myös vanhemmuudesta, alelöydöistä ja syysuutuuksista, sekä ystävyydestä. Loppuviikosta lähdetään mökkeilemään joten mökkifiiliksiä luvassa myös. Paljon kaikkea kivaa jännää tulossa, mitä en malttaisi edes odottaa!

Mua ei ainakaan yhtään haittaa nämä pari sadepäivää, kun on kivaa välillä tehdä kaikkia perinteisiä sadepäiväjuttuja: juoda kahvia ilman että tulee heti hiki, maalata vesiväreillä ja lähteä kumpparit jalassa sadekävelylle. Kesäsade on ihana! Ja sateella on hyvä myös pomppia pihalla uikkareissa ja ampua vesipyssyillä, kun eihän tuolla ole edes kylmä.

Ihanaa sadepäivää kaikille <3

Nyt kun piha on grillin ja aikuisten oleskelualueen osalta valmis, on aika kiinnittää huomio siihen mitä me keksitään lapsille sinne. Olen kysellyt lapsilta toiveita ja koittanut itsekin miettiä mikä on realistista mahduttaa meidän terassille, mikä ei häiritse naapureita ja mistä riittäisi iloa koko kesän ajan. Meidän terassilla ei tosiaan ole nurmialuetta ollenkaan, vaan koko terassi on sitä puista terassilautaa.

Vaikka tilaa on paljon, mitään tramppaa tuohon ei siis voi laittaa koska siitähän lähtisi ihan jäätävä meteli kun tramppa kolisisi terassilautoja vasten siinä pomppiessa. Vai lähtisikö? En ole testannut mutta siis mun järki sanoo että varmaan lähtisi? Jos jollakin on tramppa puisella terassilla niin saa kertoa kokemuksia, koska se olisi mun lemppariratkaisu mutta olen vaan automaattisesti siis ajatellut että se on sula mahdottomuus.

1. Intex pomppulinna – Lekmer 2. Smoby liukumäki – Lekmer 3. Woodlii verkkokeinu – Jollyroom 4. Intex lastenallas – Jollyroom 5. Intex perheallas – Toys’R’Us 6. Leikkipöytä – Lekmer

Se mitä trampan sijaan olen tuohon miettinyt, on minikokoinen pomppulinna. Ainakin lapset rakastavat pomppulinnoja, ja siitä ei varmaan tulisi niin kova meteli, että naapureita häiritsee? Siinähän ei ole mitään metalliosia joista mekkalaa kuuluu, toisin kuin trampassa. Mutta tietty pomppulinna ei ole yhtä monipuolinen kuin trampoliini, eikä siinä voi pomppia yhtä korkealle. Onko se tarpeellinen, viihtyisivätkö lapset siinä koko kesän vai olisiko se vain hetken hupi? En tiedä. Kertokaa te viisaammat, onko pomppulinna ollut hitti vai huti?

Puhallettava uima-allas on aivan ehdoton, ja me hankitaan luultavasti sellainen malli mihin aikuisetkin mahtuvat kuumana kesäpäivänä pulahtamaan, ainakin vuorotellen. Eli ”perheallas”. Lapsia varten se hankitaan, mutta toki olisi hauskaa siellä itsekin lillua. Mä katselin että sellaisen peitteen uima-altaaseen, ja puhdistussettejä saa edullisesti, joten isonkin altaan uskaltaa täyttää täyteen ja antaa olla peitteen kanssa niin että aina välillä puhdistelee. Ei nyt tietenkään koko kesää samoilla vesillä, mutta ei myöskään tarvitse tyhjentää ja täyttää joka kerta erikseen.

Uima-altaalle kaveriksi ajateltiin liukumäkeä, sillä useampana kesänä ollaan huomattu miten paljon iloa ihan pienikin liukumäki yhdistettynä tällaiseen puhallettavaan altaaseen tuo lapsille. Viimeksi pari viikkoa sitten kaverin lapsen synttäreillä lapset porukalla laskivat liukumäkeä pitkin veteen, kesän ekana lämpimänä päivänä.  Joten sellainen yhdistelmä varmaan tulee meillekin, koska tiedän sen olevan ehdoton hitti.

Näiden lisäksi olen miettinyt sitten varsinaisia leluja terassille. Telttoja meiltä löytyy kaksin kappalein, sekä paljon bObleseja, hiekkaleluja, pyörät ja potkulaudat, katuliituja, tarrapalloa yms. Mutta mites sitten sellainen hiekka/vesi-pöytä? Tiedättekö sellaisia mitä ainakin mun lapsuudessa 90-luvulla oli päiväkodeissa. Sellaisia jonka voi täyttää hiekalla tai vedellä ja sitten leikkiä muovileluilla siinä. Mä tykkäsin niistä tosi paljon silloin mutta tykkäisivätköhän lapset vieläkin? Lisäksi jonkinlainen keinu olisi varmaan hauska, mutta mikä olisi paras? Ihan perus keinu vai sellainen pyöreä iso keinu niinkuin tässä kuvassa? Vauvakeinu me laitetaan sitten kun Nova on tarpeeksi iso, eli joskus syksyllä vasta.

Nyt otetaan vastaan siis kaikki vinkit terassille lasten viihtyvyyden takaamiseksi. Millaisia ratkaisuja teillä on, mikä on toiminut, mikä ei?

Meidän terassista on ollut paljon höpinää täällä blogin puolella, kun ollaan niin kovasti touhuttu sen parissa ja se on ollut iso juttu meillä viime aikoina. Nyt terassin oleskelualue alkaa vihdoin olla valmis, ja päätin tehdä tällaisen tilannekatsauksen. Terassin parissa puuhastelu tulee jatkumaan kyllä varmasti koko kesän, sillä tämä oleskelualue ei vie kuin kolmasosan terassista ja loput on sitten tyhjää leikkitilaa lapsille ja myöskin tilaa pyörille, ulkoleluille ja muille kamppeille.

Me haluttiin terassista tunnelmallinen ja sellainen että se oikein kutsuu hengailemaan ja löhöilemään vaikka koko päiväksi. Haluttiin myös että terassille saa sekä UV-suojaa että tuulensuojaa, jotta meidän vauvelillakin on mukavaa hengailla siinä muun perheen kanssa yhdessä, niin helteellä kuin kylmempinäkin päivinä. Pohdittiin aurinkovarjon ja paviljongin välillä, ja lopulta päädyttiin paviljonkiin, koska siinä oli nimenomaan sitä tuulensuojaa, kun verhot voi laittaa kiinni. Lisäksi paviljonki mukavasti kehystää oleskelualueen omaksi pieneksi sopeksi, ja sen kattoon sai ihanasti ripustettua tunnelmavaloa.

Meidän terassilla ei ollut ollenkaan aitaa omasta takaa, joten sellainen haluttiin ehdottomasti myös rakentaa. Ihan jo oman alueen rajaamisen vuoksi sekä myös siksi että Nova sitten liikkumaan opittuaan voi myös pyöriä pihalla eikä lähde yhtäkkiä karkuun kun portin voi laittaa kiinni. Porttia meillä ei vielä ole, vaan pelkkä aita ja aukko portin kohdalla, mutta portti on tarkoitus lisätä vielä ennen kuin tämä typy alkaa konttaamaan ja kävelemään.

Terassin lattia on kokonaan puuta ja edelliset asukkaat olivat öljynneet tai petsanneet sen kauniin väriseksi joten lattialle ei tarvinnut onneksi tehdä mitään. Me selvittiin siis pelkällä vanhojen remonttikamppeiden poisviennillä, aidan rakentamisella, paviljongin kasaamisella, valojen asentamisella, kukkien/kasvien istutuksella ja järjestelyllä.

Meidän vanhat parvekekalusteet olivat juuri passelit paviljongin alle, mutta pehmusteet uusittiin koska vanhat olivat jo niin kuluneet. Laitettiin myös toinen vanhalla parvekkeella olleista isoista matoista paviljongin ja kalusteiden alle pehmusteeksi.

Haluttiin luoda sitä kotoisaa tunnelmaa erityisesti valoilla, ja löydettiin Ikeasta kauniita siihen sopivia aurinkokennovalaisimia. Ostettiin kaksi eri kokoista lyhtyä ja kaksi valosarjaa, jotka kaikki toimivat aurinkokennolla. Ne syttyvät itsestään kun ilta pimenee ja lataavat itse itsensä täyteen päivän aikana. Ekologista ja kaunista! Valot ovat aivan ihanat kun aurinko siinä kymmenen jälkeen laskee, ja niiden valossa on varmasti ihana istuskella kesäiltoina. Päivälläkin ne näyttävät kivalta vaikka silloin ei valoa lisää tarvitakaan.

Kasveille meillä oli kriteerinä helppohoitoisuus, ja siksi pihalla onkin lähinnä havuja ja yksi orvokkiamppeli toistaiseksi. Ehkä sitten meidän seuraavan Oulun reissun jälkeen uskallan ottaa vielä loppukesäksi jotain kasvatettavaa, mutta se jää nähtäväksi. Lisäksi pihalle on tulossa vielä näin kesän tullen lapsille pieni uima-allas, siis sellainen puhallettava, ja siihen pikku liukumäki. Ja Novalle varmaan laitetaan sitten viimeistään syksyllä vauvakeinu. Muuten lapset viihdyttävät itseään pihalla teltalla, bObleseilla, barbie- ja ponileikeillä ja saippuakuplien puhaltelulla. Vesipyssyjäkin löytyy sitten kunhan ilmat on oikeasti superlämpimät.

PAVILJONKI – IKEA

AURINKOKENNOVALAISIMET – IKEA

HUONEKALUT – KAVERILTA OSTETTU KÄYTETTYNÄ

LASTEN AURINKOTUOLIT – JYSK

VIIRINAUHA – INDISKA

PEHMUSTEET – H&M HOME & BAUHAUS

KASVIT – BAUHAUS & IKEA

MATTO – IKEA

bOblesit – GEFFER* (saatu)

LYHDYT – TRE, KERMANSAVI, H&M HOME,

RADIO/KAIUTIN – CLAS OHLSON

AITA – BAUHAUS

Joo, nyt meidän terassilla on kiva hengailla ja se on ihan meidän näköinen. Terassi tulee varmasti kesän mittaan täyttymään kaikenlaisista lasten kamppeista ja leluista. ja musta on ihanaa että siinä on vielä niille hyvin tilaa. Lapsia vartenhan meillä tuo oma piha on, ja tietty grillaamisövereitä varten. Veikkaan että tullaan syömään aika paljon grillattua ruokaa, kun nytkin ollaan grillattu jo kolme kertaa sen jälkeen kun viikko sitten grilli ostettiin. En malta odottaa että meille tulee kavereita kylään grillailemaan viikonloppuna, ja muutenkin tekisi mieli järjestää jotkut terassin avajaiset kavereille. Saa nähdä mitä vielä keksitään, toivottavasti ilmat suosivat!

Mitä tykkäätte terassista? Hot or not? 😀

Ihanaa iltaa kaikille <3