Mä pähkäilin todella pitkään, että minkä pipon ostaisin itselleni. Olen siis lainannut meidän esikoisen vanhaa pipoa koko syksyn, jota hän ei itse enää käytä. Se on löystynyt käytössä hänelle liian isoksi, joten se on mulle sopiva. Voin kertoa, että se ei kuitenkaan ole ollut se pipo, jota haluaisin käyttää. Onhan se ihan kiva, mutta ”käytössä löystynyt lasten pipo” ei ehkä ole kuitenkaan se, jonka itse ekana kaupasta kotiuttaisin. Kaupungilla olen katsonut kaikkia muita ihmisiä tyylikkäissä pipoissaan ja huiveissaan ja itse näyttänyt pöntöltä pelkässä takissa. Koska kyllähän nyt pipo ja huivi pitää olla tähän aikaan vuodesta!

Olen katsellut vaikka ja mitä pipoja, käynyt sovittamassakin montaa ja aina kuitenkin jättänyt ostamatta. En ole halunnut tehdä hutiostosta, vaan halusin ostaa pipon ja huivin, jotka kestävät käyttöä vuodesta toiseen ja näyttävät ajattoman tyylikkäältä. Mä halusin muhkean pipon joka lämmittää, joka ei kiristä yhtään mun päätä (koska en voi kestää jos pipo on liian tiukka) ja joka sopisi useimpien mun takkien kanssa, eli olisi suht neutraalin värinen, eli vaikka harmaa tai beige tai vaaleanpunainen tai luonnonvalkoinen.

Päätin lähteä keskiviikkona pipo-ostoksille ja olin ihan avoimin mielin. Tutkailin Myssyfarmin ihania myssyjä Stockmannilla (Pöytyäläisten mummojen kutomia) ja ne oli oikeasti niin mageita! Ainoa ongelma oli, että just se muhkea pipomalli josta tykkäsin ei vaan sopinut just mun pään muotoon. Se tuntui puristavalta ja siksi mä jätin sen kauppaan. Sitten suuntasin ylempiin kerroksiin, Acne Studiosin osastolle, koska halusin kokeilla sitä Pansya, jota olen jo muutaman vuoden kuolannut muilla ihmisillä.

No, siellä ei Pansya ollut eikä muitakaan merkin pipoja. Päätin lähteä Kämp Galleriaan katsomaan Marita Huurinaisen pipoja ja tsekkaamaan My O My -liikkeen, koska tiesin, että siellä on ainakin joskus myyty Acne Studiosin vaatteita. Kävelin kaatosateessa Oton kanssa (tietenkin ilman sateenvarjoa) sinne. Avulias myyjä My O Myssa kertoi, että heillä ei enää ole myynnissä Acne Studiosia, mutta hän tietää, että Beamissa on niitä Pansy-pipoja myynnissä. Arvostin kovasti sitä, että myyjä neuvoi mut eri kauppaan ostoksille, eikä alkanut esimerkiksi suosittelemaan jotain omia eri merkin pipoja. Todella hyvää asiakaspalvelua ja tuli just sellainen fiilis, että sinne pitää mennä ostoksille toisella kertaa. Jatkettiin siis matkaa kaatosateessa Kämp Galleriasta Erottajankadulle Beamiin. Beamin myyjää nauratti, kun me näytettiin varmaan jo aivan uitetuilta koirilta kun asteltiin vettä valuvina sinne sisään.

Kysyin heti ekana, että onko heillä myynnissä Acne Studiosin Pansy-pipoja ja myyjä pahoitellen totesi, että heille ei vielä ole tullut kuorma, ja että siihen tulevaan kuormaankin on varauslista, jos haluaa varata oman pipon. Niitä oli käyty kuulemma kyselemässä monta kertaa joka päivä jo pidemmän aikaa. Hän kuitenkin lisäsi heti perään, että Beamin sisarliike Beamhilliin tuli juuri edellisenä päivänä kevään mallien toimitus, joista ei otettu varauksia, vaan ne olivat jo myynnissä. Tästähän mä innostuin ja kysäisin, että missä se Beamhillin liike olikaan, ja myyjä kertoi, että se sijaitsee Yliopistonkadulla (eli ihan Kämp Gardenin lähellä, missä oltiin just oltu). Ja ei kun takaisin vesisateeseen, takaisin kohti Yliopistonkatua.

Kun me vihdoin päästiin sinne liikkeeseen ja näin siinä pöydällä heti ihanan tosi vaaleanharmaan Pansyn, mä tiesin, että siinä se on! Siis kun niin paljon näin vaivaa, että pääsin edes sovittamaan sitä (ja raahasin vielä Otto-ressukkaa mukana kaatosateessa koko sen ajan), niin olisi ollut aika turhauttavaa jos se pipo ei olisi sopinutkaan. Ottokin sanoi mulle, että nyt kans sitten ostat sen pipon kun ollaan metsästetty sitä näin kauan. Pyörittiin liikkeessä sen aikaa, että mun läpimärät hiukset kuivuivat sen verran, että kehtasin sovittaa pipoa. Onneksi polkkatukka kuivuu nopsaa!

Pansy oli päässä just niin ihana kuin toivoinkin ja niin mä vihdoin löysin itselleni ihanan pipon. Mikä tuuri mulla kävi, että kuormallinen kevään pipoja oli juuri tullut Beamhilliin!  Ei todellakaan ollut mikään itsestäänselvyys, että sain tämän, jos ne on kerta näin kiven alla. Toki netistä löytyy varmasti jostain. Mä kuitenkin rakastan ostaa kivijalkaliikkeistä, koska haluan sovittaa aina ensin ja varsinkin just pipon kohdalla on tärkeää se, että se ei purista. Ja musta se on parasta, kun ostoksen saa heti mukaan ja sitä voi fiilistellä, eikä tarvitse odotella.

Pipo Acne Studios | Takki ZARA | Huppari R-Collection | Farkut Gina Tricot | Kengät Puma| Laukku Gucci

Nyt multa puuttuu enää huivi. Yritän löytää mahdollisimman hyvin mun pipon sävyyn sopivan huivin mahdollisimman pian. Yksi vaihtoehto on tietty Acne Studiosin huivi, mutta en ainakaan nähnyt pipon kanssa ihan samanvärisiä huiveja missään näistä liikkeistä. Toki joku muukin harmaan sävy voisi sopia hyvin. Siihen asti käytän tarvittaessa mun omaa (mutta Otolle luovuttamaani) Makian mustaa merinovillahuivia. Sekin on kyllä tosi ihana, mutta sopii ehkä kuitenkin paremmin Otolle.

Kiitos hurjasti ihanista pipovinkeistä kaikille ja ihanaa viikonloppua <3

Kuten aiemmin kirjoitinkin, mulla oli tälle talvelle ostoslistalla uusi villakangastakki, tarkemmin sanoen camel coat. Mulla ei ole ollut kunnollista villakangastakkia sitten teinivuosien, jolloin ostin viimeksi sellaisen villakangastakin, joka kesti monta vuotta. Lopulta luovuin siitä ehkä viitisen vuotta sitten. Silloin vaatteiden eteenpäin laittaminen oli mulle pikkujuttu, enkä miettinyt sen tarkemmin, että voisiko vaatetta sen sijaan vielä huoltaa tai jatkojalostaa. Takki oli ihan kelpo takki silloinkin ja olisin voinut sitä käyttää edelleen, jos en olisi luopunut siitä.

Sen villakangastakin jälkeen mulla olleet ”villakangastakin näköiset” takit ovat olleet niin huonolaatuisia, että hävettää edes myöntää. Sellaisia 100% polyesterisia lirpakkeita, jotka eivät ole lämmittäneet, mutta ovat hiostaneet ja ovat hajonneet jo ekan talven aikana. Pari niistä sain ja yhden taisin myös vuonna 2015 ostaa. Sanomattakin on varmaan selvää, että ne eivät kestäneet. Vuorikankaat repesivät ylhäältä alas, puolet napeista tippui hukkaan, vetoketjut lakkasivat toimimasta tai pinta nyppyyntyi pahasti. En ole ostanut tai saanut sellaisia tai minkään muunkaanlaisia villakangastakkeja vuoden 2015 jälkeen ja takkikaapissa on ollut aukko tyylikkäälle ja ajattomalle takille, jota voisi pitää siistimmissä tilaisuuksissa.

Rakastan mun makuupussitakkia, jolla pyörähtää nyt kolmas talvi käyntiin, mutta se ei varsinaisesti ole se itsenäisyyspäivän juhlien go-to, eikä liioin se valinta, joka puetaan päälle pieneen fine dining -ravintolaan, josta mun takki yksin veisi 1/10 pinta-alasta. Se on täydellinen kaikkeen ulkona liikkumiseen ja puistossa seisoskeluun myös, mutta ei mihinkään hienompiin tilaisuuksiin. Se on myös tosi painava, eli kaupungilla liikkumisessa se on tuskastuttavan kuuma ja ahdistava. Se päällä ei kertakaikkiaan voi olla. Kaipasin kevyttä, siistiä takkia joka olisi designiltaan ajaton.

Olen kiertänyt syksyn aikana second hand -myymälöitä ja kirppiksiä juuri sellainen kamelin värinen pelkistetty takki mielessäni ja selannut myös nettikirppiksiä. En ole löytänyt ollenkaan sitä väriä tai mallia mitä olen toivonut, ja nekin jotka ovat olleet edes etäisesti toivomaani mallia muistuttavia, ovat olleet täysin liian isoja, huonoa materiaalia ja/tai liian huonokuntoisia. Yhden juuri täydellisen takin bongasin FB-kirppiksellä, mutta sekin oli ehtinyt jo mennä ja perässä oli sen lisäksi jo seitsemän ”jono” -kommenttia. En siis ainakaan aio syytellä itseäni yrityksen puutteesta. Yritin löytää takin käytettynä ensin ja aloitin hyvissä ajoin. En jättänyt viime tippaan ja sitten heti luovuttanut kun ei löydy.

Olin niin kovasti päättänyt löytää takin käytettynä, että mua harmitti kyllä kun ei löytynyt. Harkitsin paria ”ihan kivaa” käytettyä takkia, jotka eivät kuitenkaan olleet ihan sitä mitä halusin. Tai joihin ihastuin täysillä, mutta jotka edustivat enemmän yhden tai kahden talven trendiä kuin pitkäikäistä valintaa. Totesin, että haluan ennemmin ostaa juuri sen takin, jollaista olen jo pitkään miettinyt, koska sille mulla on varmasti käyttöä, enkä kyllästy siihen kun muoti vaihtuu, koska se on tyyliltään sellainen, joka näyttää hyvältä joka vuosi.

Yksi päivä kiertelin äidin kanssa kauppoja ja löysin sellaisen takin, joka oli materiaaliltaan italialaista villasekoitetta (75% villaa), väriltään ihana vaalea kameli ja malliltaan täydellinen. Jätin takin silloin vielä kauppaan, koska halusin vielä harkita ostosta rauhassa. Eilen oltiin Oton kanssa kaupoilla katsomassa hänelle villakangastakkia ja samalla näin uudelleen sen saman takin, johon olin jo kerran tykästynyt. Sovitin sitä ja rakastuin. Se oli kevyt ja juuri sellainen, jonka halusin. Ostin sen.

Takki löytyi Zarasta. Sen kangas on italialaisen Mantecon valmistama ja googlasin tämän Mantecon ja heidän vastuullisuusraporttinsa vielä ennen ostopäätöksen tekemistä. Tulin siihen tulokseen, että ostan takin. Kankaan valmistusprosessi on jäljitettävissä aina lammasfarmille asti ja se on valmistettu turvallisesti ilman haitallisia kemikaaleja. Manteco myös velvoittaa asiakasyrityksiään noudattamaan omia vastuullisuusvaatimuksiaan valmistusprosessin kaikissa vaiheissa. Takki ei todellakaan ole täydellinen ostos enkä minä tee ihmisenä pelkästään täydellisiä vaate- tai muitakaan ostoksia. Mutta se on harkittu ostos, jonka tarkoituksena on kestää aikaa ja käyttöä. Uskon, että mulle olisi tullut parempi fiilis takista, jos olisin löytänyt sen käytettynä. Mutta koska en löytänyt, aion nyt nauttia tästä takista, jonka lopulta ostin.

Takki ZARA | Neule ZARA | Housut Bubbleroom | Kengät H&M | Laukku Gucci 

Takki on malliltaan melko suora ja se sopii hyvin niin mekkojen kanssa kuin housupuvun päällekin. Tänä syksynä näitä perusmallisia villakangastakkeja on näkynyt älyttömän paljon yhdistettynä rennosti ihan vaan huppariin ja farkkuihin ja sitäkin ajattelin kokeilla. Tykkään siitä, miten tällainen ajaton malli uudistuu joka vuosi, kun sen voi yhdistellä milloin mihinkin.

Takille kaivoin varastosta kaveriksi vanhat kengät, jotka olen ostanut jo vuonna 2013 H&M:ltä. Mustat platform-nilkkurit, joiden korkea korko ei tunnu niin korkealta platformin ansiosta. Tämän tyylisiä kenkiä on näkynyt taas paljon kaupoissa ja olenkin iloinen, että olen säästänyt nämä kaikkien näiden vuosien ajan, vaikka en nyt muutamaan talveen ole käyttänytkään. Nyt ne ovat taas ajankohtaiset. Kengät ovat olleet aikanaan hyvinkin ahkerassa käytössä ja kestäneet sitä mielestäni hyvin.

Mulla on joitakin sellaisia kenkiä ja vaatekappaleita, joita säästän pitkiäkin aikoja vaikka en käyttäisikään. Olen tehnyt niitä oman postauksenkin nimeltä Vaatekaapin aarteet ja edelleen olen sitä mieltä, että joitakin juttuja kannattaa säilöä.

Tykkäättekö te villakangastakeista? 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Tämä kesä on mennyt eteenpäin aivan älytöntä vauhtia ja nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että meidän lapsilla alkaa koulu kahden viikon kuluttua! OMG! Ruotsinkielisissä kouluissa alkaa Helsingissä opetus taas muutaman päivän myöhemmin kuin muilla, joten siksi vasta kahden viikon kuluttua, vaikka muilla lapsilla täällä alkaa jo 8. päivä. Meidän lapsilla on sitten lokakuussa vaan 2 päivää syyslomaa, kun muilla on viikko, jolloin ero tasoittuu.

Muistan kun panikoin viime vuonna meidän esikoisen aloittaessa ekaluokan, että olinko missannut jotain todella oleellista, kun kaikki helsinkiläislapset tuntuivat aloittavan koulun samana päivänä kun me oltiin vielä ajamassa Ouluun lomalle. Onneksi tuplatsekkaus paljasti, että olin kyllä onneksi kirjoittanut kalenteriini ihan oikean päivän.

Lapset odottavat jo ihan hirveästi että koulu alkaa, esikoinen tokaluokkaa ja keskimmäinen esikoulun alkua. Syksyllä molemmat ovat sitten samassa koulussa, mikä on tosi kiva juttu niin lapsille itselleen kun meille vanhemmillekin. Kaikki on jo tuttua.

Lapset saivat valita Polarn O. Pyretiltä itse itselleen uusia koulu- ja dagisvaatteita. En tiedä miksi, mutta meidän lapset tuntuvat venähtävän aina kesällä ainakin kilometrin. Niin on nytkin käynyt, ja kaikilla jäi taas yhtäaikaa iso satsi käyttövaatetta pieneksi. Keskimmäiseltä jemmaan lemppareita kuopukselle ja esikoiselta siirtyi pieniä vaatteita suoraan käyttöön keskimmäiselle. Monia vaatteita vanhimmat käyttävät yhtäaikaa, kun kokoero ei ole niin suuri. Esikoisen kaappi ammotti aivan tyhjyyttään ja hän olikin aivan innoissaan, kun pääsi valitsemaan itselleen mieluisia kouluvaatteita.

Polarn O. Pyretin syysmalliston vaatteissa on kauniita kukonaskelkuvioita, pallokuosia, tummansinistä ja vaaleanpunaista, violettia ja luonnonvalkoista. Kauniita sävyjä ja printtejä, jotka miellyttävät mun silmää tosi paljon. Tosi iso osa PO.Pin syysvaatteista on sertifioitua luomupuuvillaa, mikä on hieno juttu.

Polarn O. Pyreteissä on muuten juuri nyt myös ihan mielettömän ihania heijastavia reppuja, jollaiset meidän esikoinen ja kuopus valkkasivatkin itselleen. Eskarilaiselle oltiin jo keretty tilata hänen itse valitsemansa uusi reppu muualta, niin hän ei siksi valkannut uutta reppua PO.Pista. Polarn O. Pyretin reput ovat kokonaan heijastavaa materiaalia, mikä on tosi hyvä etenkin esikoiselle, joka tokaluokalla tulee liikkumaan koulumatkoja myös itsekseen välillä. Sitten hän varmasti näkyy pimeinä aikaisina talviaamuinakin.

Meidän 6- ja 7v valitsivat itselleen kauniit kukonaskelkuvioiset housut – toinen haalarin ja toinen ihanat henkseleillä varustetut culottesit. Toinen yhdisti asun tummansiniseen ribbi-puolipooloon ja tupsubaskeriin ja toinen vaaleanpunaiseen PO.P-printtipaitaan. Aivan ihanat yhdistelmät!

2v valitsi itselleen ihanan ”tassupaidan” eli luonnonvalkoisen röyhelöhelmaisen pitkähihaisen, jossa on tassunjälkiä kohokuvioituna. Tassut on aika pop, koska Ryhmä Hau. Paita yhdistyi ihanasti Polarn O. Pyretin säädettävällä vyötäröllä varustettuihin tummansiniseen klassikkoleggingsseihin.

Toiseksi kouluasuksi esikoinen valitsi mielettömän coolin hupparin ja trikoohousut, joissa on kukonaskelkuviota ja isoja palloja siinä päällä. Setti toimii loistavasti sekä yhdessä että erikseen.

Keskimmäinen valitsi ihanan vaaleanpunaisen vakosamettisen liivimekon ja tummansinisen ribbi-puolipoolon. Mulle tulee siitä yhdistelmästä mieleen ihan ysäri, silleen tosi hyvällä tavalla. Mä itseasiassa sovitin liivimekkoa itsekin Tallinnassa viime viikolla, mutta jotenkin en osannut sitten kuitenkaan ostaa sitä, vaikka se näytti kivalta. Keskimmäinen sen sijaan ihastui heti mekkoon ja rohkeasti valitsi sen heti. Se on niin suloinen!

Kuopus tykkää tupsuista ja hupuista, joten pehmeä tummansininen neuleponcho tupsuhupulla ei ollut mitenkään yllättävä valinta. Se yhdistyy aivan ihanasti vaaleanpunaisiin leggingsseihin, mutta toki kaikkeen muuhunkin. Se on ihanan pehmeä ja mukava ja lämmin, siihen on varmasti ihana kääriytyä viileinä syysaamuina.

Kaikki edellämainitut vaatteet (paitsi baskeri joka on villasekoitetta) ovat joko luomupuuvillaa, BCI-sertifioitua luomupuuvillaa tai GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa. Ihanan pehmeitä kaikki vaatteet ja niin kauniita! Oli ihanaa seurata miten innoissaan lapset valitsivat vaatteita ja miten tyytyväisiä olivat uusista asuistaan. Isommilla taisi vaan tulla valinnanvaikeus, että mitä laittavat päälle ekana päivänä kun kaikki oli niin ihania vaatteita. Onneksi tässä on vielä pari viikkoa aikaa päättää.

Jos etsitte muuten kuorivaatteita syksyksi, Polarn O. Pyreteihin on nyt tullut mustia kuoritakkeja ja mustia kuorihaalareita! Ei tummansinisiä, vaan m u s t i a. Mä tiedän, että ainakin lastenvaatepiireissä niitä on toivottu vuosien ajan ja olin itsekin fiiliksissä tästä uutisesta. Meidän pitää vielä sovitella läpi vanhat kuorivaatteet, että onko mun arvioima kasvuvara vielä riittävä vai joko tarvitaan uusia (luultavasti). Nämä mustat on mulla ainakin todella kovasti harkinnassa, ne on niin upeat.

Psst! Kantsii suunnata mun ig-tilille (@iinalaura), sillä siellä on arvonta, jossa voi voittaa vapaavalintaisen repun Polarn O. Pyretin valikoimasta. Nämä sinapinkeltaiset heijastinreput on ainakin mun mielestä ihan totaalinen hitti ja tosi hyvän kokoiset myöskin, tuo isompi on täydellisen kokoinen meidän tokaluokkalaiselle (kun säädettiin vähän olkaimia kesken kuvien ottamisen) ja pienempi sopii hyvin taaperolle.

Mä olen itsekin aivan ihastunut lasten valintoihin, sekä vaatteisiin että näihin kuviin jotka he valkkasivat. Olipa kivaa kuvata pitkästä aikaa yhdessä! Ihanaa uutta viikkoa kaikille <3

Joko siellä odotellaan koulun tai päiväkodin alkua? Mikä luokka teillä alkaa ja millä fiiliksillä?

Onko teillä säästössä sellaisia vaatteita, joita ette juuri nyt voi tai halua käyttää, mutta ette kuitenkaan ole konmarittaneet poiskaan? Sellaisia aarteita, jotka tuovat teille onnea ja iloa, vaikka ette niitä juuri nyt käytä? Mulla on. Mulla on muutama sellainen aarre, jotka ovat niin persoonallisia tai niin täynnä muistoja, että olen säästänyt ne. Osa niistä ei mahdu mulle juuri nyt ja osa niistä on tyyliltään sellaisia, että eivät ehkä juuri nyt istu mulle. Mutta olen säästänyt ne, koska olen ajatellut, että niistä voisi mahdollisesti olla iloa mulle itselleni tai mun lapsille myöhemmin.

Kun mä olin teini-iässä, mun suurimpia aarteita olivat mummulta saadut vanhat korut ja vyöt ja äidin vanha farkkutakki ja Mikki Hiiri -paita, jättimäiset  silmälasit joista irrotin linssit sekä silkkihuivit. Mun äiti oli heittänyt suurimman osan vanhoista vaatteistaan pois ja äidin kengät eivät mahtuneet mulle, sillä hänen jalkansa on kokoa 35 ja mulla 37. Olin kuitenkin niin onnellinen edes niistä muutamista pienestä jutusta, jotka toivat persoonallisuutta mun omaan tyyliin. Silloin toivoin vaan, että äidillä olisi ollut tallessa kaikki ne siistit vaatteet nuoruuden valokuvista, joita aina ihailin (ja joille jossain vaiheessa elämää hihittelin). Päätin silloin teininä, että minähän en koskaan heitä yhtäkään vaatetta pois vaan säästän joka ikisen mun tuleville lapsille.

No, kaikkea en todellakaan ole säästänyt. Hyvin ison osan vaatteista olen laittanut eteenpäin jossain vaiheessa elämää. Joka kerta olen kuitenkin punninnut valintoja hyvin tarkkaan. Ja onneksi olen myös säästänyt muutamia siistejä ja spesiaalimpia juttuja, joista osa on jo tosi vanhoja. Olen pyrkinyt pitämään hyvää huolta mun vaatteista ja asusteista ja toivon, että joskus sitten teini-iässä tai myöhemmin niistä on edes jollekin mun lapsista jotain iloa. Tietenkään en voi olettaa, että he tykkäisivät samanlaisista jutuista kuin itse tykkään tai olen tykännyt ja voihan olla, että he eivät halua niistä mitään. Mutta ainakaan en joudu katumaan myöhemmin sitä, etten ole säästänyt mitään. Esittelen nyt muutaman jutun, joita mulla on tällä hetkellä jemmassa.

1. Batman-kuvioiset Converset

Mä ihailin näitä mun kanssa samassa koulussa olleella tytöllä aina yläkoulussa. Hän oli ostanut ne Lontoosta, joten mulla ei ollut mitään mahiksia saada samanlaisia. Joskus lukion ekalla tai tokalla hän kuitenkin kysyi multa, haluaisinko ostaa ne kengät itselleni. Ja mä todellakin halusin! Ostin batman-conssit samantien, ja edelleen säästelen niitä. Ne on ihan mielettömän siistit ja myös vähän törkeät. En osaa käyttää niitä juuri nyt, mutta ne on ihan megahyväkuntoiset edelleen yli 13 vuotta vanhoiksi kengiksi ja toivon, että joku mun lapsista ilahtuu niistä. Mulla on myös musta-valkoiset pitsikuvioiset Converset jossain tallessa ja niitä säästelen myös.

2. Valko-kultaiset Reebok Classicit

Ostin nämä itse Lontoosta Foot Lockerista vuonna 2007 ja ne olivat silloin siisteimmät kengät i-ki-nä. Selkeä klassikko, jonka uskon tekevän vielä comebackin joku vuosi oikein isosti, niinkuin kaikki klassikkotossut jossain vaiheessa tekevät. Ehkä silloin nämä ovat sopivat jollekin meidän tyypeistä, tai sitten voin käyttää niitä itse. Nämä ovat hyvässä kunnossa, vaikka toki niitä saisi putsata valkoisten lenkkareiden putsausaineilla.

3. Ketjukoristeiset Reebok Classicit

Nämä ovat samaa mallia kuin nuo toisetkin, mutta aavistuksen rokimmat. Näitä en ehkä itse käyttäisi enää, mutta ties vaikka joku lapsista innostuisi niistä teini-iässä. Nämäkin ovat melko hyvässä kunnossa, vaikka puhdistuksen vaatisivat ja narut voisi vaihtaa. Tällaisia ei varmasti tule samanlaisia vastaan jos käyttää vaikka viiden vuoden päästä. Nämäkin on ostettu vuonna 2007.

4. Topshopin maastokuvioinen takki

Ostin tämän takin Tukholmasta vuonna 2013 ja se on ollut aivan super kovassa käytössä joskus. Viimeiset pari vuotta se on enimmäkseen lepäillyt kaapissa, mutta musta se on edelleen ihan törkeän siisti. Tällä hetkellä en osaa yhdistellä sitä mihinkään itse, mutta voi olla, että otan sen itse myöhemmin vielä käyttöön tai sitten annan lapsille käyttöön, jos he joskus haluavat sen.

5. Kokonaan paljeteilla päällystetty mekko

Tämä mekko oli mulla päällä yhdessä Indiedays Inspiration -gaalassa vuonna 2014. Se on ihan älyttömän näyttävä ja tykkään siitä vieläkin ihan hirveästi. Voisin kuvitella joskus laittavani sen vielä päälle, vaikka se joskus ei välttämättä tänä kesänä olekaan.

6. Valkoinen kotelomekko kirjailluilla koristenauhoilla

Ostin tämän mekon meidän keskimmäisen ristiäisiin vajaat kuusi vuotta sitten. Tämä kyllä mahtuu mulle edelleen ja tykkään tästä aivan hirveästi. Hyvä esimerkki klassisesta vaatteesta, joka näyttää ihan yhtä hyvältä vielä kuusi vuotta myöhemminkin.

7. Musta nahkainen hapsuliivi

Ostin tämän liivin 16-vuotiaana, festarit mielessäni. Ja voi jos joskus mun lapseni menevät festareille, tässä on loistava festariasuste jollekin farkkushortsien kaveriksi. Liivi on sellainen lyhyt ja tosi napakka ja se oli mulla aikanaan kovassa käytössä, vaikka en mikään ahkera festarikävijä itse ollutkaan. Meni se hyvin muissakin kesäisissä riennoissa.

8. Punainen pitkä flanellipaita selkäkuviolla

Tämä on yksi mun kaikkien aikojen käytetyimmistä vaatteista! Menee loistavasti niin tunikana kuin jakkunakin. Toimii hyvin monen kokoisena, esim olen käyttänyt tätä 10 kiloa kevyempänä kuin nyt, sekä raskaana ollessa. Nytkin se on mulle aivan sopiva ja viimeksi käytinkin sitä nyt talvella. Klassinen ruutupaita joka menee varmasti vuodesta toiseen.

Näiden lisäksi mä säästän tietysti kaikki tämän hetkiset käytössä olevat vaatekaapin kulmakivet, kuten esim. Guccin laukun ja vyön, Coachin laukun, nahkatakin, Vansit, R-collectionin ja Kenzon colleget ja hupparin, Leviksen 501-farkut ja muut klassikot. Mutta ne tosiaan mulla on itselläni käytössä juuri nyt ja voi olla, että ovat käytössä sittenkin kun lapset ovat aikuisen kokoisia. Ainakin toivon, että ovat.

Toki he saavat niitä silti tulevaisuudessa lainata, jos haluavat. Jemmassa mulla on lisäksi Niken AirForce1:t, muutama iltapuku, hääpuku, korkokenkiä, paljon koruja, vöitä ja muita asusteita sekä huiveja. Osasta voin kuvitella vielä joskus luopuvani, mutta luultavasti ainakin kaikki nykyiset ja tulevat hyväkuntoiset klassikkokenkämallit mä ainakin säästän, sekä juurikin koruja ja vöitä, koska ne eivät vie paljoa tilaa. Hääpuvun säästän myös, lähinnä itselleni muistoksi.

Lasteni tämän hetkistä vaate-innostusta seuraillessa uskon, että he kiittävät mua viiden vuoden kuluttua tästä ratkaisusta. Mutta jos eivät kiitä tai ole yhtään kiinnostuneita, niin voi näitä hyvin laittaa eteenpäin vielä silloinkin. En mä siinä tapauksessa harmittele sitä, että olen turhaan säästänyt, vaan olen tyytyväinen siitä, että heillä oli kuitenkin olemassa se mahdollisuus. Muutamat tarkkaan valitut kengät ja vaatteet eivät vie paljoa tilaa onneksi.

Säästättekö te vanhoja vaatteita tai asusteita muistojen vuoksi itselle tai lapsille, vaikka ette itse juuri nyt käytä? Millaisia vaateaarteita teillä on tallessa?

Näitä kelejä on odotettu, näitä on odotettu niin paljon! Mä olen kyllä henkeen ja vereen nahkatakkinen tyttö. Ollut 15-vuotiaasta asti ja tulen varmasti aina olemaan. Talvitakit alkoivat jo niin kyllästyttää ja niiden kanssa asukuvaaminen on aina vähän niin ja näin. En ole enää niin hurja ja seikkailunhaluinen, että uskaltaisin ainakaan kovin kylmällä kuvata ilman takkia. Talvella asukuvaaminen on siispä vaan tylsempää kuin kesällä, koska mulla on aina takki päällä. Multa ei löydy myöskään sitä massiivista takkivarastoa, joka auttaisi luomaan vaihtelua. No mutta, onneksi kevättakeissa valikoimaa on vähän enemmän, vaikka ylivoimainen suosikki nahkatakki onkin.

Kun mä ostin alkuvuodesta tämän käärmekuvioisen hameen, mä näin sen itselläni nimenomaan nahkatakin kanssa. Voin kertoa, että olin aivan seitsemännessä taivaassa, kun vihdoin pääsin pukemaan hameen juuri niin kuin olin sen kuvitellut mielessäni. Nahkatakin kanssa, muuten super yksinkertainen asu ja vielä korot kaverina. Juuri näin mä tämän halusinkin pukea. Tosin ehkä odotan vielä sitä, että hameen saa pukea paljaiden säärien kanssa +15 asteen keleillä.

Nahkatakki (keinonahkaa) on sama, jonka viime keväänä sain käytettynä mallikappaleena, ja joka on siitä asti ollut kovassa käytössä aina kun ei ole ollut pakkasta. Mä rakastan sen skarppia biker-mallia, jossa kaikki yksityiskohdat ovat juuri oikeissa paikoissa. Mä tykkään vyöstä, mä rakastan sen leikkausta. Se on vaan ihan täydellinen! Se on siis alunperin Lindexin mallistoa, ehkä tänä keväänä Lindexillä voisi olla saman mallisia, jos joku vielä etsii omaa the nahkatakkiaan.

Nämä mustat avokkaat ovat vuodelta 2015, jolloin ostin ne Zarasta. Ne ovat olleet oikein hyvä ostos, vaikkakin musta tuntuu, että mun jalka on nykyään puoli kokoa suurempi kuin ennen vuotta 2015, jolloin nämä olivat vielä täydellisen sopivat. Nykyisin ne hieman puristavat pidemmän aikaa jalassa ollessaan. Ne ovat kuitenkin mun ainoat mustat perus avokkaat. Täytyy miettiä, jos jossain vaiheessa sijoittaisin uusiin laadukkaisiin mustiin avokkaisiin, jotka olisivat jopa ihan oikean kokoiset, niin varvasparat eivät joutuisi liian koville. Tämä on kuitenkin sellainen ostos, jonka kanssa en aio kiirehtiä tai etsimällä etsiä. Jos sopiva pari tulee vastaan niin katsotaan sitten.

Paita on aivan tavallinen pitkähihainen musta trikoopaita, jollainen sopii mun mielestä kivasti hameen pariksi arkisemmassa asussa. Tykkään siitä, että hameeseen voi yhdistellä hienompia tai arkisempia materiaaleja, ja näin muunnella sitä juhlavasta paremmin arkeen sopivaksi.

Laukku on sama Guccin laukku, joka mulla on ollut päivittäisessä käytössä siitä asti kun sen syyskuussa Otolta sain. Lempparilaukkuni ikinä. Se ei ainakaan tässä reilun puolen vuoden aikana ole osoittanut minkäänlaista kulumista tai lörtsähtämistä, vaan on pitänyt täydellisesti muotonsa ja palvellut juuri niin hyvin kuin oletinkin. Voihan se olla, että käytön jälkiä vielä tulee ja varmasti tuleekin näin ahkeralla käytöllä. Mutta ainakin toistaiseksi laukku on kestänyt tätä ei-niin-varovaista lapsiperhemeininkiä erittäin hyvin. Käyttöön se on ostettu ja käytössä se myös on, ihan niinkuin kaikki muutkin laukut olisivat.

Takki Lindex | Paita Gina Tricot | Hame BikBok | Sukkahousut H&M | Kengät Zara | Laukku Gucci | Kaulakoru Gina Tricot |

Tämä taisi olla ensimmäinen kevät-asupostaus. Toivottavasti näitä on luvassa paljon lisää, ettei mikään takatalvi pääse enää iskemään. Me ollaan jo laitettu toppavaatteet kesän ajaksi varastoon, mutta onneksi lapsilla on irrotettavat kevyttoppavuoret välikausikamppeissa, niin tarkenevat, vaikka ilmat kylmenisivät tuosta vielä hetkellisesti.

Minkä vaatteen pukemista keväällä te odotitte eniten talven aikana? Tykkäättekö eniten kesä-, välikausi- vai talvipukeutumisesta itse?