Luukku 14: Lasten jouluhaastattelu videolla

14.12.2018

Siitä asti kun kesän 2017 lopussa kuvattiin lapsista kesähaastattelu YouTubeen, he ovat kyselleet koska saisivat tehdä uudelleen haastatteluvideon. Meidän piti kuvata sellainen jo tämän kesän lopussa, mutta se unohtui siinä kaikessa tohinassa, kun oli koulun aloitusta, varpaan murtumaa ja muuta. Pitkin syksyä he ovat muistutelleet ”Äiti meidän piti kuvata se kesähaastattelu!”. Kun kerroin tekeväni blogin joulukalenteria, he kysyivät itse saisivatko osallistua joulukalenterin tekemiseen yhdessä mun kanssa. Kyselin, että mitä he haluaisivat tehdä, ja yksi idea oli tämä haastatteluvideo! Ja tietty he saivat osallistua kun niin itse halusivat.

Me pohdittiin yhdessä etukäteen hyvät kysymykset, sitten he saivat itse valita vaatteet ja asusteet (ja sopivat vaihtavansa päähineitä kysymysten puolivälissä, koska molemmat halusivat pitää samaa päähinettä). Videon kuvaaaminen kesti ehkä 10 minuuttia, kun heiltä tuli niin hyvin juttua. Meillä oli ihan älyttömän hauskaa, mä aina kysyin kysymyksiä tytöiltä, ja he saivat miettiä vastauksia. Mahtavia juttuja kyllä kertakaikkiaan.

Heti kun oltiin tehty tämä video, he kysyivät saavatko tehdä lisää videoita. Joten luvassa on vielä toinenkin videoluukku tähän joulukalenteriin, joka ehkä saattaa tai ei saata olla meidän lasten kuvaama (toisin kuin tämä, jonka kuvasin minä). Odotan innolla, mitä tästä projektista tulee!

Ihanaa päivää kaikille <3 PS: JOULUUN ON ENÄÄ 10 YÖTÄ!


Luukku 13: DIY Joulugranola

13.12.2018

Meidän esikoinen sai pari viikkoa sitten eftiksestä mukaansa ihanan lasten keittokirjan, joka kiertää eftiksen lapsilla vuorotellen viikonloppuisin. Tehtävänä oli kokata jotain yhdessä keittokirjasta, ja mä annoin tietenkin meidän koululaisen valita ihanasta reseptikirjasta ihan itse, mitä hän halusi tehdä. Päädyimme tekemään itse herkullista granolaa kirjan reseptillä. Se oli ihan älyttömän helppoa. Miksi ihmeessä me ostetaan kaupasta yleensä granolaa, kun sitä on niin helppoa (ja melko nopeaakin) tehdä itse!

Eftiksen keittokirjan reseptillä granolasta tuli tosi hyvää, ja tehtiin seuraavana viikonloppuna samasta granolasta vielä  meidän oma jouluversio, josta tuli vieläkin parempaa (mutta ei ihan niin terveellistä). Tässä tulee siis meidän joulugranola-resepti, joka on tosi helppo tehdä ja maistuu takuuvarmasti!

Omenainen joulugranola (n. litran purkillinen)

500g kaurahiutaleita

200g pähkinöitä (esim cashew)

1tl kanelia

1tl piparkakkumaustetta

3rkl juoksevaa hunajaa

2rkl rypsiöljyä

100g kuivattua omenaa

(2kpl pipareita)

Rouhi pähkinöitä vähän pienemmäksi. Sekoita pähkinät, mausteet, öljy ja hunaja keskenään ja levitä uunipellille tasaiseksi kerrokseksi. Kuumenna uuni 175 asteeseen, ja paista granolaa n. 30-40 minuuttia. Sekoita ja käännä puolivälissä, jotta granola paistuu tasaisesti. Tsekkaile loppuajasta, granola on valmista kun se on paahtunut kauniin kullanruskeaksi, mutta ei ole kuitenkaan liian tummunutta. Murustele kuivatut omenalastut ja halutessasi piparit ja sekoita ne jäähtyneen granolan sekaan. Anna lahjaksi tai nautiskele itse esim. jugurtin tai rahkan kanssa. NAM!

Tässä vuosien varrella joulukalenterissa on tullut julkaistua monia muitakin syötäviä DIY-joululahjoja, kuten DIY tuplasuklaakeksit lasipurkissa, vaahtokarkkikaakaot lasipurkissa ja jouluinen Rocky Road. Jos siis tykkäät tehdä joululahjoja itse, kannattaa tsekata nämä herkulliset resepti-ideat myös.

Kuvassa näkyvän piparin on muuten tehnyt meidän 5v, eikö olekin aivan älyttömän hieno! Pipari toimii hyvänä ”pakettikorttina” kun kirjoittaa kääntöpuolelle sokerikuorrutteella lahjan saajan nimen. Toki ehkä silloin ei toimi, jos paketti menee isoon joululahjasäkkiin mukaan. Mutta jos tämän vie tuliaisiksi vaikkapa kylään mennessä joulun alla, niin silloin pipari on oikein oiva pakettikortti, vai mitä!

Ihanaa Lucian päivää kaikille <3 Uskomatonta, että jouluun on enää niin vähän aikaa!


Joulukorttiaskartelua ja salainen paketointipaja

12.12.2018


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Flying Tiger Copenhagenin kanssa ja toimin Flying tiger Copenhagenin brand ambassadorina Suomessa.

Viime viikonloppuna me tehtiin meidän perheen tämän vuoden joulukortit valmiiksi. Haluttiin askarrella yhdessä lasten kanssa, mutta tuoda kortteihin kuitenkin mukaan myös sellaista persoonaa, just meidän perhettä. Päädyttiin yhdistelemään askartelua ja valokuvia, ja korteista tuli tosi hauskat aika pienellä vaivalla.

Askartelutarvikkeita me käytiin valitsemassa Flying Tiger Copenhagenista, joka on pullollaan vaikka mitä ihania jouluaskarteluun sopivia tarvikkeita juuri nyt. Meidän kortteihin riittivät tarvikkeiksi joulukorttipakkaus, jossa 15 korttia kuorineen (käytin niitä korttipohjina), pussillinen ihania kimaltavia tupsuja, liimapuikot, kuumaliimapyssy ja liimapuikot, sekä askartelukartonkipakkaus, jossa oli myös punaista hieman hohtavaa kartonkia. Tämä kortti-idea oli niin simppeli, että lapset olisivat osanneet tehdä ne kokonaan yksinkin, mutta oli ihanaa puuhastella yhdessä.

Oton tehtävänä oli liimata valokuvia korttipohjiin, ja mä leikkasin isojen tyttöjen kanssa tonttulakkeja. Kolme tonttulakkia per kortti, joten aika paljon lakkeja leikeltiin. Niiden muotojen kanssa ei oltu turhan tarkkoja, kunhan oli jonkunlainen punainen vähän kolmiota muistuttava, niin se kelpasi. Erikokoiset ja -muotoiset lakithan on just best!

Sitten Otto leikkasi valokuvista ylimääräiset reunat pois, kun ne olivat ihan aavistuksen isompia kuin korttipohjat. Tämän jälkeen me tyttöjen kanssa liimattiin tonttulakit x3 jokaiseen kuvaan, ja sen jälkeen mä liimasin kuumaliimapyssyllä jokaiseen lakkiin kiinni tupsut. Viimeisteltiin kortit kirjoittamalla sisäaukeamalle hyvän joulun toivotukset ja nimet, ja niin tuli valmista. Hyvin yksinkertainen, mutta kuitenkin hauska ja näyttävä idea. Näitä on ilo lähettää ja niitä oli ilo tehdä.

Mun mielestä joulukorttien lähettämien on ihana perinne, ja varsinkin se askarteluvaihe on niin hauska. Ihanaa kun lapset on jo vähän isompia, ja heidän kanssa askartelu on niin helppoa ja hauskaa. Taapero keskittyi lähinnä heittelemään tupsuja joka suuntaan, mutta hänelläkin tuntui olevan hauska askarteluhetki. Mulla liittyy lämpimiä muistoja myös oman lapsuuden joulukorttiaskarteluihin äidin kanssa, ja haluan ylläpitää perinnettä omien lastenkin kanssa.

Lasten mentyä illalla nukkumaan me pidettiin Oton kanssa salaista paketointipajaa täällä kahdestaan. Meillä on monivuotinen paketointiperinne: laitetaan joku kliseinen joululeffa taustalle pyörimään, juodaan glögiä tai kaakaota ja paketoidaan koko ilta.

Me levitetttiin kaikki paketointikamppeet olohuoneeseen, keitettiin kuumat vaahtokarkkikaakaot ja paketoitiin oikein olan takaa. Meillä on Oton kanssa hyvin selkeä työnjako kaikissa muissa, paitsi toistemme lahjoissa. Otto laittaa aina lahjapaperit ja mä koristelen ja kirjoitan pakettikortit. Otto on niin pedantti, että hän saa aina paperit superkauniisti paketteihin, aivan viivasuoraan ja siistit taitokset. Mä taas tykkään laittaa naruja, liimailla tarroja ja miettiä paketin ulkonäköä. Ollaan jo monta vuotta hoidettu paketoinnit tällä samalla kaavalla, ja se on ihana yhteinen perinne. Lopuksi sitten vielä mietitään yhdessä lahjoille parhaat piilopaikat (tällä hetkellä aika monet on saunassa).

Flying Tiger Copenhageneissa on ihan hillitön määrä erilaisia paketointitarvikkeita, lahjapapereita ja lahjanaruja. Mulle paketoiminen on aina ollut ihan yhtä tärkeä osa lahjan antamista, kuin se lahjan hankintakin. Haluan tehdä kauniita paketteja, joita on ilo avata. Tiedän, että lapset eivät edes hirveästi kiinnitä huomiota pakettien ulkonäköön, mutta silti tykkään tehdä heidänkin paketeistaan kauniita. Tykkään lisätä paketteihin tarroja ja rusetteja.

Jos lahjojen hankinta jää viime tippaan tai ei keksi sopivaa lahjaa, on hyvä lahjaidea myös Flying Tiger Copenhagenin lahjakortti. Lahjakorttiin voi ladata arvoa viidestä eurosta ylöspäin ja sen saaja voi ostaa itselleen sitten jotain kivaa.

Kaikki paketointijutut ja muut jouluaiheiset jutut on Flying Tiger Copenhagenin myymälöissä just nyt vain 1€/kpl eli ihan super edullisia. Kannattaa siis käydä hankkimassa kaikki paketointijutut sieltä, jos ei vielä ole tullut hankittua. Valikoimaa löytyy! Lisää inspiraatiota löytyy Flying Tiger Copenhagenin instatililtä ja FB-sivuilta! Ja Psst! Mun @iinalaura -instatilillä on arvonta, jossa voi voittaa Flying Tiger Copenhagenin lahjakortin, kannattaa siis suunnata sinne.

Millaisia paketteja te teette tänä vuonna? 


Luukku 12: Kirahvi-heppa + voita 50€ lahjakortti Gefferille!

12.12.2018
*Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Geffer Oy:n kanssa.

Mun blogijoulukalenterissa on perinteisesti ollut aina pari kivaa arvontaa kaiken muun sisällön lisäksi, eikä tämä vuosi ole poikkeus! Tästä luukusta löytyy Gefferin huikean 50€ lahjakortin arvonta. Gefferin lahjakortillahan voi ostaa mm. bObleseja, Fabelabin upeita sisustustuotteita, tai sen voi käyttää osaksi pallomeren ostoon, sillä Gefferiltä löytyvät ne kauneimmat ja pehmeimmät turvalliset pallomeret pienille. Nyt kuitenkin vähän juttua bObleseista!

Jo vuosien ajan meidän lasten lemppareita ovat olleet liikuntaan kannustavat bOblesit. Meiltä löytyy bObleseja melko suuri kokoelma, ja mun suurin haaveeni onkin, että tulevaisuudessa meidän kotoa löytyisi huone tai tila, jossa voisi pitää bObles-temppurataa jatkuvasti esillä. Ihanat bOblesit taipuvat niin moneen: huonekaluiksi, leluiksi, temppuradaksi, kiipeilytelineeksi, tasapainoalustaksi ja sisustuselementiksi. Usein lapset myös ottavat bOblesit alleen kun katsovat leffaa. Varsinkin pienemmillä naperoilla on helpompi keskittyä elokuvan katseluun, kun alla on sellainen ”istuin” jolla voi samalla vähän temppuilla tai keikkua. Löytyypä bObleseita myös meidän esikoisen koulustakin.

Mun mielestä kaikki, mikä kannustaa lapsia liikunnan ja aktiivisuuden pariin on erittäin jees! BOblesit tietysti ovat myös kauniin näköisiä, ja mä rakastan varsinkin tätä marmori-sarjaa, jota on nyt saanut viime vuodesta asti. Tänä syksynä bOblesille tuli ihana uutuus, eli hevonen! BObles-hevonen on keinuheppa, mutta se on myös paljon muuta: se on kiipeilyalusta, lemmikki ja nojatuoli. Sen voi kääntää miten päin vaan, ja sitä voi paijata. Se on meidän taaperon ensimmäinen oma bObles, ja hän rakastaa sitä.

Hän on nimennyt bObles-hepan kirahviksi, ja hän hoivaa ja hellii kirahvia joka päivä. Hän silittää kirahvia lelu-silitysraudalla, jota kutsuu ”selän rapsuttimeksi”. Kirahvi on hänen paras kaverinsa, ja sen saamisen jälkeen ei taapero ole paljoa sohvalla istuskellut. Harvemmin hän sillä ratsastaa, mutta tekee kaikkea muuta kyllä. Eräänä päivänä hän myös yllätti mut iloisesti tunkemalla viinirypäleet ”kirahvin” silmäkoloihin. Onneksi sain ne pinseteillä kaivettua ulos sieltä. #taaperolife

ARVONTA! VOITA 50€ LAHJAKORTTI GEFFERIN VERKKOKAUPPAAN!

Kerro ketä sinä ilahduttaisit Gefferin 50€ lahjakortilla, ja osallistut yhden sellaisen arvontaan. Osallistumisaikaa on 15.12. klo 22.00 asti ja voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Muistathan siis jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, jotta sinut saadaan kiinni, mikäli voitat. Kilpailuun osallistuvien tietoja ei käytetä eikä luovuteta mihinkään muihin tarkoituksiin, ja mikäli haluaa perua osallistumisensa tai poistaa tietonsa, voi pyytää kommentin poistoa.

Onnea kisaan kaikille!


Toiveikas ja innostunut

11.12.2018

Huomenna ollaan jo joulukalentereiden puolivälissä, miten?! Joka vuosi tämä joulukuu tuntuu vaan hujahtavan nopeammin ja nopeammin ohi. Tämä alkuviikko on ollut aivan älyttömän inspiroiva, vaikka mitään erityistä ei kalenterin puolesta olekaan tapahtunut. Tai ehkä se on ollut inspiroiva juuri siksi, että mitään erityistä ei ole tapahtunut kalenterin puolesta. On ollut aikaa ajatella. Ja se on kuulkaas aika tärkeää!

Eilen keksin sellaisen idean, että meinasin pudota tuolilta kun se iski. Siis niin ilmiselvä juttu, joka on koko ajan ollut mun nenän edessä, mutta en ole vaan tajunnut aiemmin. Ehkä juuri siksi, koska koko syksy on menty niin tukka putkella, että en ole pysähtynyt ja antanut vaan ajatusten laukata. Mutta nyt mä sen keksin, ja mä tiedän, että tästä tulee jotain niin siistiä, mistä tekin pääsette ensi vuonna nauttimaan. Mä pääsen tekemään jotain sellaista, mikä tuntuu jo nyt niin oikealta, ettei mitään järkeä. Mä kerron lisää kunhan pääsen työstämään tätä ideaa, mutta jotenkin jo nyt tuli vaan sellainen aivan älyttömän positiivinen ja toiveikas olo ensi vuodesta. Siitä tulee varmasti ihan mielettömän upea.

Halusin vaan sanoa tästä, koska mulle on tärkeää, että te tiedätte, että pyrin koko ajan uudistumaan, keksimään jotain erilaista ja kehittymään. En koskaan halua jämähtää paikoilleen ja tuottaa vaan liukuhihnalta tasapaksua tahnaa, vaan haluan herättää tunteita ja ajatuksia ja inspiroida. Haluan rikkoa normeja ja tehdä kaikki asiat omalla tavallani, enkä aina niin kuin kaikki muut. Ilon ja positiivisuuden ja naurun kautta mennään ensi vuonnakin, mutta luvassa on teille kaiken vanhan lisäksi myös paljon uutta ja ihanaa! En aio luopua niistä tutuista elementeistä, jotka toimivat, mutta aion tuoda niiden rinnalle myös uutta.

Eniten odotan ensi vuodessa sitä, että mulla on aikaa ajatella rauhassa. Sen huomaa jo yhden rennomman ja aikatauluttoman päivän aikana, kun tekee jotain ei-niin-tärkeää, mutta rentouttavaa, ihan omassa rauhassa. Kun jää enemmän aikaa rentoutumiseen, ideoita vaan pulpahtelee päähän. Mä haluan saavuttaa sen fiiliksen säännöllisesti, enkä vain satunnaisena luksuksena. Onneksi ensi vuonna niin tulee olemaan, tiedän sen jo valmiiksi. Mulla on ensi vuodesta jotenkin ihan uskomattoman innostunut ja toiveikas fiilis, vaikka toki nyt haluan ihan rauhassa olla ja nauttia näistä vuoden viimeisistä viikoista, jotka ovat myös täynnä kaikkea ihanaa.

Me ollaan lasten kanssa avattu jo 11 perhejoulukalenterin luukkua, ja nämä kuvat ovat itsenäisyyspäivältä, jolloin joulukalenteri kauniisti ehdotti, että vierailisimme Tuomaan markkinoilla. Meille sattui ihan mielettömän kaunis ja upea päivä, ja käveltiin kirpsakassa pakkasessa ja auringonpaisteessa, juotiin kaakaota ja höpöteltiin.

Ollaan tähän mennessä tehty jokaisen luukun ”tehtävät” paitsi leivottu torttuja. Ehkä huomenna on se ilta, kun me leivotaan ne tortut vielä toisenkin tekemisen rinnalla, niin ei ole yhtäkään luukkua rästissä? Onneksi torttupäivänä me käytiin Oton perheen luona, ja siellä oli sentään torttuja tarjolla. Siksi se leipominen jäikin, kun oli maha täynnä torttuja kotiin tullessa. No, viikunahillo ja torttutaikina odottavat valmiina sitä päivää kun inspiraatio iskee. Pipareitakin pitäisi leipoa toinen satsi!

Kiitos kaikista ihanista viesteistä ja kommenteista, joita olette laittaneet taas tulemaan! Mä rakastan muuten blogin lisäksi myös instagramia kanavana, koska siellä teidän kanssa on niin rento ja helppo vaihtaa ajatuksia. On mahtavaa kun siellä ihmisillä on nimi ja kasvot, niin pystyy ehkä itsekin olemaan vieläkin avoimempi kuin täällä. Toki sitten blogissa on se hyvä, että tänne ihmiset voivat jakaa ajatuksia myös anonyymisti, ja kertoa sellaisia kokemuksia ja ajatuksia, joita eivät uskaltaisi omalla nimellä ja naamalla kertoa. Sekin on aivan super tärkeää!

Ihanaa tätä viikkoa kaikille, ja muistakaa joulukalenteri, uusi luukku joka aamu klo 06.00! Siellä on tulossa mm. pari videota, Oton juttuja, DIY-lahjavinkkejä ja vaikka mitä kivaa vielä! Tänä aamuna esittelin taaperon joululahjatoiveita, ja eilen jouluisen arkimeikin lempparituotteita

Joko te odotatte vuotta 2019? Mitä odotuksia teillä on tulevalle vuodelle?