Ostin tuossa vähän ennen joulua itselleni Over The Knee -bootsit, eli tuttavallisemmin OTK-bootsit.  Olen harkinnut niitä jo monta vuotta, mutta olen jotenkin aiemmin kokenut ne liian övereinä, ehkä siksi että olen ollut niin paljon epävarmempi pukeutujana. Kyllähän ne voivat olla tosi överit, laitapa saappaisiin platform-korot, nyöritettävä varsi ja kantajalle päälle napaan asti avonainen yläosa ja olematon alaosa.  Silloin ne ovat varmaan överit. Mutta saappaitakin on erilaisia, nämä jotka nyt ostin ovat hillittyä mustaa tekomokkaa, maltillisella korolla ja terävähköllä kärjellä.

Mä olen yhdistänyt niitä sekä hameiden että housujen tai legginssien kanssa. Kaikkein eniten tarkka olen ollut siitä, että pidän yläosan yksinkertaisena, kun jaloissa on kuitenkin aika huomiotaherättävät kengät. Mä tykkään näistä saappaista tosi paljon, sillä niillä on hyvä kävellä ja olen ne jalassa ollut töissäkin (farkuissa ja neuleessa).

Ainoa miinus kenkiin tulee siitä että mun kilometrikoiville ne ovat hädintuskin ylipolven saappaat. Polven yläreuna jää näkyviin, ja mun mielestä pituus ei ole ehkä se kaikkein imartelevin. Siksi usein yhdistän saappaat vielä ylipolven sukkiin, jos olen liikkeellä hameessa, sillä muuten varsi näyttää jotenkin vaan liian lyhyeltä mun silmään. Haaveilin juuri siitä että saappaan varsi nousisi edes 1/3 reiteen asti mutta nämä(kin) useiden muiden kokelemieni lisäksi jäivät himppusen liian lyhyiksi.

Yhdistin saappaat mun lempparimekkoon joka bannerissakin vilkkuu, sekä vyöhön jonka olen ostanut jo joskus lukioaikoina. Jotenkin tuo mekko kaipasi vähän ryhdistystä näin talvella. Mun mielestä asu oli kivan boheemi, vähän erilainen kuin mitä yleensä pidän. Meikin ja hiukset yritin pitää mahdollisimman raikkaana, ja luotin punaiseen huulipunaan. Näin jälkeenpäin vaan harmittaa että ei ollut joululahjaksi saamaani laukkua vielä näiden kuvien aikaan, se olisi nimittäin sopinut tähän asuun täydellisesti!

Takki Sheinside* / Mekko BIKBOK / Vyö H&M / Saappaat Nelly.com / Kello Marc by Marc Jacobs* / Koru Marc by Marc Jacobs / Sukat H&M / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Mitä mieltä OTK-bootseista? Hot or not? Löytyykö teidän kaapeista?

EDIT: Tajusin tuossa juuri että Vuoden viimeinen asu kuulostaa aika dramaattiselta, haha! En aio siis kulkea tässä asussa vuoden viimeisiä kolmea päivää, mutta tämä jäänee viimeiseksi asupostaukseksi blogissa vuoden 2015 puolella.

Joulu 2015 on ollut juuri sitä mitä me ollaan kaivattukin, rentoa yhdessäoloa aamusta iltaan. Pakko tosin myöntää että se suurin rentoutumisen tunne tulee joka vuosi siinä vaiheessa, kun jouluaaton päivällinen on syöty ja lahjat on jaettu. Sitten ei ole enää mitään mitä jännittää, on vaan jääkaappi täynnä valmista ruokaa useammalle päivälle, tekemistä kaikille ja yleensä uudet pehmeät housut ja sukat joihin sujahtaa.

Aamuiset riisipuurot, kinkunpaisto Oton kanssa ja perinteinen joulusauna olivat yhtä ihania hetkiä kuin aina ennenkin. Saunan jälkeen katseltiin lumiukkoa, kuorruteltiin kinkkua ja pukeuduttiin jouluvaatteisiin.

Tytöt saivat avata aamulla omat aamupakettinsa ja ihastuivat kovasti sekä kirjoihin että jouluasuihinsa. Tiaran mekko Zarasta, Zeldan paita Zarasta ja hame Kappahlista.

Joulupukkikin kävi, tytöt eivät juuri edes jännittäneet mutta joululauluja lauloivat ainoastaan minä, joulupukki ja mun äiti. Olisi pitänyt harjoitella suomenkielisiä joululauluja vielä enemmän etukäteen, vaan ei se ole niin justiinsa! Ruokien kanssa venähti sen verran että pukki kävi jo ennen päivällistä, ja me tehtiinkin niin että jaettiin pukin kanssa yksi säkillinen, pidettiin ruokatauko ja  jaettiin ja availtiin sitten kaikki loput lahjat vasta ruokailun jälkeen.

Joulupöydässä kokeiltiin tuttujen laatikoiden, kinkun, lohen ja mädin lisäksi tänä vuonna savuporoterriiniä ja granaattiomena-briejuustosalaattia. Molemmat olivat aivan superhittejä, nam! Illalla lasten mentyä nukkumaan maisteltiin lasilliset punaviiniglögiä ja hyvää oli. Jouluaaton perinteeni, uuden kirjan lukeminen kinkkuleipien kera, vaihtui tänä vuonna leffan katseluun Oton kanssa. Jotenkin vaan tuntui siltä. Kirjakin on tullut tänään avattua tosin, ai että ne Beckyn sekoilut vaan jaksaa hihityttää tässä uudessakin Himoshoppaaja-kirjassa!

Parasta on ollut yhteinen tekeminen.  Ollaan koottu legotaloja, pelattu Junior Aliasta ja Spitting Camelia (kyllä, se tuli kummitädiltä Tipalle ja on aivan älytön ja hauska), katsottu Risto Räppääjää, Niko Lentäjänpoikaa ja joulupiirrettyjä, sekä nautittu ruuasta. Armas-koira on niin ihastunut uusiin minitennispalloihinsa että niitäkin on saanut villille ja leikkisälle 10-kuukautiselle heitellä jatkuvasti.

Oi joulu, voisitko jatkua vielä ainakin kaksi viikkoa? <3 Ihanaa ja rauhaisaa joulupäivän iltaa vielä kaikille!

Rakastan antaa lahjoja, ja rakastan kivoja jouluisia ideoita. Siksi olen päättänyt ottaa meille uuden jouluperinteen käyttöön, jonka bongasin Pinterestistä, ja joka on kotoisin Yhdysvalloista: Christmas Eve Box nimittäin. Tämä boksihan kuuluu antaa siis jouluaattoiltana, koska sielläpäin lahjat avataan joulupäivän aamuna. Boksi sisältää yleensä kivaa jouluista tekemistä lapselle, kuten vaikka joululeffan ja jouluisen sadun, jouluisen värityskirjan ja -kynät sekä pyjaman ja jotain pieniä, usein itsetehtyjä, jouluherkkuja. Sellainen jouluaattoillan selviytymispakkaus.

Meillä tämä lahja kuuluu kuitenkin jouluaattoaamuun, koska ei me nyt hitsi vieköön aleta vielä aatonaattona lahjoja jakelemaan, ja joulua juhlitaan päivää aiemmin kuin valtameren toisella puolella. Aattona aamulla avattava yksi paketti on meidän perheen perinne jo aiemmilta vuosilta, eli aamulla saa avata yhden pienen lahjan. Me muunnetaan siis tästä vuodesta alkaen tuo aamun yksi paketti tällaiseksi kivaksi joulupakkaukseksi. En ehkä ole ihan yhtä mahtipontinen kuin USA:n äidit tässä paketin sisällössä, mutta pääpointti mun mielestä on ilahduttaa ja piristää jollain pienellä kivalla aattoaamuna.

Meidän tyttöjen aattoaamun paketeista löytyy:

1. Ihana paita/mekko jouluaatoksi
2. Jouluinen pinni hiuksiin
3. Ainekset vaahtokarkkikaakaoon lasipurkissa
4. Jouluiset satukirjat

Mikä olisikaan ihanampi tapa aloittaa jouluaattoaamu, kuin pukeutua ihanaan uuteen jouluasuun, laittaa söpö juhlapinni hiuksiin, keittää yhdessä äidin kanssa kaakaot ja lukea sen jälkeen kivoja jouluisia satuja? Mun mielestä tämä on niin ihana ja söpö idea että haluan tehdä sen joka joulu! Tuo Mauri Kunnaksen soiva laulukirja on varmasti kiva kun sen avulla lapset voivat itsekin opetella joululauluja, ja Tatu ja Patu on niin lasten kuin mun ja Otonkin suosikkeja. En malta odottaa että päästään lukemaan ja laulamaan! Ihanat kimaltelevat vaatteet on Zarasta, ja pinnit H&M:ltä. Vaahtokarkkikaakaon ohje löytyy edellispäivän joulukalenteriluukusta, TÄÄLTÄ.

Aiotteko tehdä aattoaamun paketteja, tai onko teillä sellaista perinnettä että avataan jo aamulla yksi paketti?

Moikka! Huhhuh mikä viikonloppu etten sano! Perjantaina hoidettiin viimeiset jouluostokset Oton kanssa, kun Oton ihana täti tuli katsomaan meidän tyttöjä siksi aikaa. Saatiin melkein kaikki tehtyä onneksi, ja illalla ajeltiin keskustasta rättipoikkipuhkiväsyneinä kotiin. Eilen oli ihan mielettömän ihana sää päivällä, oli mahtavaa nähdä aurinkoakin pitkästä aikaa, vaikka tänään taas satoi. Pääsin eka kertaa ulkoiluttamaan mun uusia Ray Banin Clubmastereitakin kun arska vihdoin näyttäytyi.

Takki H&M / T-Paita Gina Tricot / Hame H&M / Aurinkolasit Ray Ban / Sukat H&M / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kaulakoru Marc by Marc Jacobs

Iltapäivällä tehtiin vielä joulun ruokaostokset, ja illalla olikin meidän esikoisen ensimmäinen tanssiesitys jonne hän onneksi pääsi vaikka alkuun näytti siltä että ei mitenkään voisi mennä kun oli niin kovasti kipeä.

Tanssiesitys sujui mahtavan hienosti ja vaikka katsomo oli loppuunmyyty ja paikalla satoja ihmisiä ei meidän pikkusintti jännittänyt ollenkaan. Hän veti aivan täysillä sekä kenraaliharjoituksen että esityksen, ja vielä yhteisen lopputanssin joka oli Antti Tuiskun Keinutaan. Kuvasin kaikki tanssit videolle joten kuvia mulla ei itse tansseista ole vaan nämä ovat kaikki esitysten välistä!

Olipa kyllä ihanaa olla katsomassa tanssinäytöstä, viimeksi olen ollut tanssikoulun näytöksessä silloin kun vielä itse tanssin 16-vuotiaana. Muistan kuinka ihanan kutkuttavan jännittävää se oli ja samaa ihanaa jännitystä oli aistittavissa meidänkin pikkuneidissä.

Kuopuskin jaksoi katsoa kaikki esitykset hienosti ja huudahteli välillä että ”Hyvä Tipa hyvä Tipa!”.  Ai että, oon kyllä niin ylpeä meidän tytöistä. Tiara tanssi ihan superhienosti! Ehkä ensi keväänä me Oton kanssa paimennetaan backstagella jo molempia neitejä, jos kuopuskin aloittaa tanssin niinkuin hän itse on ainakin kovasti suunnitellut.

Eilisilta ja osa yöstä vietettiin eilen paketoiden Oton kanssa, mutta ei saatu kaikkea valmiiksi. Pitäisi vielä jatkaa tänään jos vain jaksetaan! Tänään me jouduttiin sitten uudelleen lääkäriin kun Tipalla tuli korvat kipeäksi, ja korvatulehdushan siellä oli flunssan jälkitautina. Tosi inhottavaa! Mutta onneksi ei sentään mitään sen pahempaa, toivottavasti lääke puree nopeasti ja päästään nauttimaan joulusta terveenä koko perhe.

Jouluun on enää neljä yötä, ja joulukalenteria jäljellä enää neljä luukkua! Huomenna on ainakin luvassa tosi herkullinen luukku, sen voin kertoa. Pysykää siis kuulolla! Hyvää yötä ihanat <3

Mulla ei ole siskoja tai veljiä, mutta omia lapsia ja heidän sisarussuhteitaan seuratessani olen saanut huomata paljon uusia asioita, asioita joissa siskokset tukevat toisiaan. Asioita joista tapellaan ja asioita jotka ovat niin tärkeitä. Ja miten siskokset kiusoittelevat toisiaan, mutta puolustavat myös toisiaan aina. He kaksi vastaan maailma.

Zelda oppi tällä viikolla sanomaan ensimmäistä kertaa S-kirjaimen. Joka kerta kun hän sanoo sanan jossa on S, ja muistaa sanoa ässän ässänä, hänen isosiskonsa huomauttaa siitä kaikille. Tiara myös joka kerta muistuttaa meitä kaikkia, esimerkkiä näyttäen, että nyt Zeldalle pitää taputtaa. Hän on aina ensimmäisenä kehumassa ja kannustamassa, kun Zelda oppii tai tekee jotain uutta. Pienempi seuraa perässä. Kun isi ajaa autoa, hän kannustaa takapenkiltä ”Hyvä ishi hienosti ishi!!”

Tällä viikolla meidän eri ryhmissä olevat neidit saivat kahtena aamuna jäädä yhdessä päiväkotiin tekemään yhteisiä leipomis- ja muita juttuja (koska näin joulun alla on kaikkea ekstrakivaa tekemistä päiväkodissakin). Kolmantena aamuna, kun vein heidät, he olisivatkin jääneet normaalisti kumpikin oman ryhmänsä tiloihin. Pienempi ei yhtään tykännyt tästä ja syvästi järkyttyi, koska se että kahtena aamuna peräkkäin saa jäädä oman siskon kanssa on hänelle  jo tapa, niin pitäisi sitten tapahtua joka aamu. Onneksi meidän dagiksessa on tosi joustava ja ihana meininki, ja Tiara sai sitten mennä kolmantenakin aamuna Zeldan kanssa leikkimään kun oltiin käyty kysymässä ensin. Hän ryntäsi heti lohduttamaan siskoaan ja paijasi tämän tukkaa ja sanoi että ”ei ole mitään hätää kulta, minä leikin sinun kanssa!” Ja niin he lähtivät käsi kädessä leikkimään.

Vaikka molemmilla on paljon omiakin kavereita siellä, niin aina kun mahdollista he leikkivät samassa porukassa. He ovat kuin paita ja peppu, näin klassisesti sanottuna, niin hyvässä kuin pahassa. Jos toinen unohtaa vaikka vahingossa jonkun tietyn lelun kotiin, eikä itse muista sitä niin toinen kyllä varmasti muistuttaa että ”MUTTA EI ME VOIDA LÄHTEÄ KUN ZELDAN ISI JÄI (isi on pehmolelu)!”. Ja niin sitten saa valita mukavasti molempien lasten kauhean pehmoleluvääryysjärkytyksen ja kotiin takaisin palaamisen väliltä.

Joskus he ärsyyntyvät toisiinsa leikkien aikaan, toinen siitä että kaikki on niin tarkkaa ja on kaikenmaailman sääntöjä ja toinen siitä että toisella ei ole mitään sääntöjä ja hän on kuin norsu posliinikaupassa pikkuleluleikeissä. Joskus tulee tappelua iPadista, kun toinen haluaisi katsoa Frozenian Taakse Jää -repeatilla ja toinen haluaisi katsoa My Little Ponya.

Pääosin he ovat kuitenkin sovussa, ja maailman rakkaimpia toisilleen. Tänään illalla, isomman ”lukiessa” Pikku Eetu -kirjaa pienemmälle (vaikka oli isomman vuoro valita vanhempien luettavaksi iltasatu ja hän olisi voinut valita esim My Little Ponyn), mulla taas tuli sellainen olo että sydän pakahtuu kun katsoo näiden kahden meininkiä. On ihan mieletöntä että heillä on tuollainen suhde.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3 Huomenna alkaa viikonloppu ja aurinkoakin on luvattu, JES!