Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Fazer Leipomot Oy kanssa ja toimin Fazer Puikulat -brändilähettiläänä.

Koulu alkaa jo ylihuomenna, arkeen paluun fiilis on täällä. Rytmiä on käännetty vähän aikaisemmaksi, vaikka toivonkin kovasti, että kasin aamuja ei olisi koululaisella tänä(kään) vuonna. Se oli suurta luksusta, että viime vuonna koulu alkoi aina aikaisintaan yhdeksältä. 

Kolmen lapsen perheessä arkiaamut ovat usein hektisiä. On kolmen tyypin kamat jotka pitää katsoa kasaan, vaatteet jotka pitää valita, jumppapussit ja metsäretkivarusteet, harrastuskamppeet ja aikataulut. Koitetaan laittaa tavarat aina illalla valmiiksi, koska se helpottaa niin paljon. Joskus se tietty unohtuu ja sen kyllä huomaa sitten aamulla, kun aamu on sellaista paikasta toiseen syöksähtelyä ja jotain kuitekin unohtuu. 

Se, mikä aamuisin tavaroiden valmiiksi laittamisen lisäksi helpottaa valmistautumista, on nopea ja iisi aamiainen, jonka lapset osaavat tehdä itse. Me ajateltiin Oton kanssa helpottaa syksyn arkiaamuja sillä, että sunnuntaisin pidetään vähän sellainen “meal prep sunday”, eli pilkotaan hedelmiä, marjoja ja vihanneksia rasioihin valmiiksi aamuja varten. 

Niitä voi sitten napostella joko sellaisenaan tai saa surautettua nopeat smoothiet aamupalaleipien kylkeen. Leivät lapset osaavat tehdä itsekin. Näin ei tarvitse tinkiä terveellisyydestä kiireen kustannuksella, vaan on joka aamu terveellistä ja värikästä syötävää mahdollisimman helposti. Kun vähän jaksaa sunnuntaina valmistella niin ei tarvitse sitten arkiviikolla käyttää aamupalan tekoon yhtään sen enempää aikaa tai voimavaroja kuin muutenkaan. Mä en ole sellainen äiti, joka jaksaa joka aamu alusta asti kokata upean ja värikkään aamiaisen, mutta haluaisin kuitenkin tarjota lapsille ravitsevaa, kivaa ja herkullista aamupalaa. 

Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -leivät on hyvä valinta aamuun. Suomalainen runsaskuituinen kaura täyttää hyvin vatsan pitkäksi aikaa ja maistuu herkulta. Ei siis mikään ihme, että se on noussut meidän suosikkileiväksi. 

Mulle on tärkeää, että lapset jaksavat hyvin koulussa, eskarissa ja dagiksessa koko aamupäivän ennen lounasta. Aamupäivisin on usein kaikenlaista aktiviteettia jo dagiksessa, koulusta puhumattakaan, ja jos aamiainen ei pidä kunnolla nälkää, ei niihin jaksa keskittyä täysillä. Siksi pidän aina huolen kunnon aamupalasta, jossa on tasapainoisesti kaikkea. 

Meillä kaksi nuorinta syö myös aamiaisen aina kotona eikä vasta dagiksessa, koska sillä saadaan vähän lisää aikaa meidän aamuihin ja lyhyemmät hoitopäivät lapsille. Olen tosi onnellinen, että meillä on mahdollisuus päättää niin hyvin itse tällä hetkellä hoitoajoista ja pystytään pitämään aamut rentoina ja päivät sopivina. 

Koululainen ei tänä vuonna ole enää iltapäiväkerhossa, koska hänellä on muutamana iltapäivänä viikossa  jo niin aikaisin harrastuksia, että hän ei ehtisi olla eftiksessä kuin ihan hetken. Hän tulee siis suoraan kotiin ja jatkossa syö myös välipalan aina kotona. Valmiiksi pilkotut hedelmät, vihannekset ja marjat sekä kaurapuuron mehevöittämä Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura-leipä toimivat hyvin myös koululaisen välipaloina.

Pääosin ollaan aina kotona Oton kanssa silloin kun hän tulee, koska työskennellään /  opiskellaan kotoa käsin. Mutta jos hän joku päivä sattuisi tulemaan yksin kotiin, on tärkeää, että hänelle on helposti saatavilla terveellisiä välipalavaihtoehtoja. Välillä meillä on iltapäivälläkin tapaamisia, nauhoituksia tai Otolla oppitunteja. Mä itse söin koulun jälkeen usein esimerkiksi vanukasta, maitoa tai suklaamuroja. Ei ollut ysärillä ihan niin tarkkaa, eikä niin paljoa ruokatietoa vanhemmille saatavilla. Sitten oli usein jo kiljuva nälkä siinä vaiheessa kun äiti tuli kotiin. Omille lapsille haluan tarjota parempia vaihtoehtoja, vaikka varmasti hekin riemusta kiljuen söisivät niitä suklaamuroja. 

Katsotaan kuinka kauan me jaksetaan ahkeroida Oton kanssa sunnuntaisin ja pilkkoa hedelmiä ja muita. Varmasti joskus myös lipsutaan ja sitten lapset syövät äkkiä pestyjä omppuja kokonaisena tai banaaneja, kun ne on niin helppoja. Mutta se on varma, että ainakin Fazer Puikula Pehmeämpi 100Kaura -leivät pysyvät osana meidän aamupaloja tästä hamaan tulevaisuuteen, koska edelleen ne ovat herkullisimmat leivät, joita kaupan hyllyiltä löytyy. 

Mitkä on teidän lemppari arkiaamupaloja?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa.

Tänään suuri osa suomalaisista lapsista aloitti jo koulutapaileensa. Toivottavasti eka päivä sujui kivasti! Meillä on vielä muutama päivä lomaa jäljellä ja nautitaan niistä täysillä. Sitten alkaa arki! Me ajateltiin helpottaa tätä arkeen paluuta ottamalla taas Sannan ruokakassin Vegekassi-tilaus meidän perheelle.

Meillähän on ollut Sannan ruokakassin tilausjaksoja ennenkin jo monta kertaa. Kun viimeisin kassi eräänä kauniina maanantai-iltana tuli meidän kotiovelle, lapset juoksivat kilpaa sitä hakemaan. Me purettiin se yhdessä ja oli aivan kuin joulu olisi tullut, kun lapset niin fiiliksissä purkivat sieltä ruokia. Meidän taapero upposi vyötäröä myöden kassiin kun hän yritti ylettää ottamaan sieltä kaikkea. Oli hauskaa yllättyä siitä, mitä ruokia ja reseptejä päästiin tällä kertaa testailemaan yhdessä.

Mun mielestä ruokakassitilaus on tosi kätevä vaihtoehto aina välillä. On niin mahtavaa kun joku muu keksii reseptit ja toimittaa ruuat tuoreena suoraan kotiovelle. Arjessa varsinkin se ruokien keksiminen tuntuu välillä niin pakkopullalta. Mä itse kyllästyn äkkiä, enkä jaksa aina syödä samoja perus-ruokia, vaan haluaisin aina jotain uutta ja jännää. Aina ei kuitenkaan jaksa itse keksiä uutta ja jännää, tai etsiä reseptejä netistä tai kirjoista. Sannan ruokakassien reseptivihoista on vuosien varrella jäänyt meille jo monen monta uutta reseptiä sellaisiksi arjen vakkareiksi, kuten esimerkiksi naanleipäpizzat, mac & cheese ja tomaattikeitto katkaravuilla.

Kauppalistan tekeminenkään ei kuulu mun suosikkihommiin ja usein jotain tuikitärkeää unohtuu. Parasta ruokakassitilauksessa onkin just se, että joku muu  on jo katsonut valmiiksi kaikki tarvittavat ainekset ja toimittanut ne meille.

Me valittiin nyt vegekassi siksi, että halutaan pitää suurin osa viikon ruuista kasvisruokina. Vegekassissa tulee kolme kasvisruokarespetiä aineksineen, jolloin ei tarvitse itse keksiä aina uusia kasvisruokia tai pyörittää niitä vanhoja. Meidän viime kassissa tuli ihan älyttömän hyvät reseptit, jotka testattiin kaikki! Mausteiset falafelpihvit, paahdettua perunaa ja tomaattisalsaa, Jyväsalaatti balsamicomansikoilla ja fetajuustolla sekä Ricottaperunagnocchit pinaatilla, joka näkyy myös näissä meidän kuvissa. Ei oltu koskaan ennen tehty kotona gnoccheja ja oltiin kaikki ihan yllättyneitä siitä, miten hyviä ne olivat. Lapsillekin upposi gnocchien mieto maku.

Sannan ruokakassilla on tarjolla Vegekassin lisäksi Perhekassi (3 tai 5 ateriaa 4 hengelle), vähän Perhekassia vielä jännittävämpiä ruokia sisältävä Maukaskassi (2 ateriaa 2 tai 4 hengelle), sekä taatusti pienillekin lapsille maistuva Lasten suosikkikassi (3 ateriaa 4 hengelle). Perhekassista on olemassa myös gluteeniton versio. Me ollaan testattu näistä kaikkia, paitsi gluteenitonta kassia koska ei ole ollut tarvetta. Jokaiseen ollaan oltu tyytyväisiä. Tuo 4 hengen ruokamäärä riittää hyvin myös meidän 5-henkiselle perheelle, kun kolme on kuitenkin lapsia, jotka syövät vielä lasten annoksia. 

Tykkään erityisesti siitä, että Sannan Ruokakassin tuotteet on tarkkaan valittuja ja ruoan alkuperä on huomioitu. Kotimaisten tuottajien sekä eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettujen raaka-aineiden suosiminen & sesonkien huomioiminen on keskeistä Sannan ruokakassin resepteissä. Ruokakassit on myös suunniteltu niin, että hävikkiä ei synny, mikäli annokset tehdään reseptivihon mukaan. Se on tosi hyvä juttu.

Mä tykkään hirveästi laittaa ruokaa ja nautin uusien reseptien kokeilusta myös arjessa. Siksi koen, että tämä sopii niin älyttömän hyvin meille. Meidän lapset on myös aika ennakkoluulottomia maistelijoita, varsinkin jos saavat olla itse mukana kokkaamassa. Siksi pystyn hyvin tilaamaan tuon vegekassin koko perheelle. Se helpottaa arkea, kun aina välillä joku muu miettii meidän puolesta, mitä syödään. Tykkään myös siitä, että ruokakassin reseptit on oikeasti suunniteltu arkeen, eikä mihinkään viikonlopun kolmen tunnin kokkaussessioihin. Nopeasti valmistuvaa ja kekseliästä ruokaa, joka ei vaadi mitään supertaitoja tai erikoisia välineitä.

ALENNUSKOODI SANNAN RUOKAKASSI -TILAUKSEEN:

Saan jakaa teille alekoodin, jolla pääsette testaamaan Sannan ruokakassia huikealla 15% alennuksella! Koodi on BTS-IINA15 ja sillä saatte tosiaankin 15% alennuksen ensimmäisestä Sannan ruokakassin tilauksesta. Koodi toimii uusilla tilaajilla, jotka eivät ole aiemmin testanneet Sannan ruokakassia. Pääsette tilaamaan Sannan ruokakassin TÄSTÄ. Koodi on voimassa lokakuun loppuun asti. 

Ihanaa arkeen paluuta kaikille <3 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä BookBeatin & Indieplacen kanssa.

Viime vuonna mä haastoin itseni lukemaan enemmän ja jossain vaiheessa sainkin luettua ja kuunneltua kirjoja ihan hyvään tahtiin. Mä rakastan lukemista, se on ainoa harrastus, joka on seurannut läpi mun jokaisen elämänvaiheen. Arjen keskellä kirjoihin tarttuminen on mulle kuitenkin vaikeampaa kuin se oli teini-iässä, tai kuin se oli vaikkapa äitiyslomalla. Syksyn ja talven kiireissä kirjat jäivät multa lähes kokonaan. Havahduin maaliskuussa siihen, että en ollut saanut edes Otolta joululahjaksi saamaani, itse toivomaani romaania luettua puoliväliin. Se pysäytti.

Päätin raivata kirjoille aikaa, koska totuus on se, että ei mulla ole milloinkaan niin kiire, ettenkö saisi kirjaa kahlattua vaikkapa viikossa tai kahdessa. Kyse on valinnoista. Mä valitsin puhelimen selailun tai sarjan katsomisen useammin kuin lukemisen, koska se oli niin helppoa. Oton ollessa kotona mun kanssa päivisin, en myöskään tehnyt sitä, että olisin kuunnellut äänikirjoja pyykkejä laittaessani tai siivotessani. Ennemmin me höpöteltiin yhdessä ja laitettiin pyykit yhdessä. Lenkilläkin kävin yhdessä kaverin kanssa, enkä silloinkaan kuunnellut mitään.

Maaliskuussa päätin, että tilanteeseen on saatava muutos. Otin kirjoille erikseen aikaa aamuisin. Tein siitä itselleni rutiinin, että aamukahvia juodessani mä luin aina kirjaa. Se toimi, pian huomasin taas koukuttuvani kirjoihin ja löytäväni niistä sen ilon ja fiiliksen, jota kaipasinkin. Juuri sen kutkuttavan jännittävän uppoutuneen fiiliksen, jota mä en saa selaamalla Facebookia tai lukemalla uutisia.

Sen jälkeen kun lapset jäivät kesälomalle, en ole edes erikseen varannut aikaa lukemiselle. Olen vaan uppoutunut kirjoihin ja nytkin kahlasin Kevin Kwanin kirjoittaman yli 500-sivuisen Ökyrikkaat aasialaiset -kirjan läpi alle viikossa. Kesä on parasta aikaa mun lukemisen kannalta, vaikka toisaalta nautin hirveästi niistä pimenevistä syysilloista viltin alla teemuki ja kirja kädessä, joille aion _ihan_ varmasti ottaa aikaa ensi syksynä, arjesta viis. Nyt kesällä olen myös lenkkeillyt paljon yksin ja kuunnellut samalla äänikirjoja. Iltaisin on myös ihana rentoutua sängyssä pimeässä äänikirjaa kuunnellen.

Tällä hetkellä mä kuuntelen BookBeatista ehkä koskettavinta kirjaa, jota olen ikinä kuunnellut. Sen nimi on Auschwitzin tatuoija. Kirja kertoo Lale Sokolovista, joka oli Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä paitsi vanki, myös tatuoija, joka tatuoi vankinumeroita keskitysleirin muille vangeille. En paljasta enempää, mutta kerron vaan, että oikeasti tämä kirja koskettaa mua niin paljon. Mä olen aina ollut hirveän kiinnostunut nimenomaan toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista, ehkä siksi, koska niistä ei kuitenkaan ole vielä niin pitkä aika ja juuri siksi ne tuntuvat niin käsittämättömiltä. Tämä kirja on ihan älyttömän merkittävä mulle, enkä malta odottaa, että saan koko tarinan kuunneltua loppuun.

BookBeatista löytyy paljon kesäkuunneltavaa, kuten esimerkiksi mun viime kesän paras kirja, Maria Veitolan Veitola ja Eva Frantzin koukuttava dekkari Sininen Huvila, joka kertoo bloggaajaan kohdistuneesta rikoksesta. Sen mä osittain luin ja osittain kuuntelin viime vuonna, molemmat onnistuvat BookBeatissa kätevästi. Se oli super mielenkiintoinen! Tällä hetkellä BookBeatin kuunnelluimpana komeilee Michelle Obaman Minun tarinani, jonka mä myös luin tänä kesänä. Se oli tosi koskettava ja inspiroiva kirja, joka herätti paljon ajatuksia. BookBeatin kuunnelluimmissa on myös Camilla Läckbergin Kultahäkki, joka sai mut innostumaan Läckbergin kirjoista ylipäätään. Aivan loistavia! Aiemmin mainitsemani Kevin Kwanin Ökyrikkaat aasialaiset löytyy  muuten myös BookBeatista.

Mä rakastan sitä, miten BookBeatin avulla kirjat kulkee aina mukana. Jos tulee yhtäkkiä metrossa sellainen fiilis, että hei voisin lukea kirjaa, niin se on mukana puhelimessa. Tai jos reissuun lähtiessä unohtaa pakata juuri ostetun uuden lempikirjan mukaan, sen voi lukea tai kuunnella BookBeatista, koska siellä on kaikki uutuudetkin. Puhumattakaan siitä, miten paljon tilaa säästyy matkalaukusta, kun ei tarvitse raahata tiiliskivikirjoja mukana. BookBeatissa on myös offline-toiminto, jonka avulla kirjoa voi kuunnella myös ilman nettiyhteyttä, eli vaikka lentokoneessa. Mä tiedän mitä mä teen lentomatkalla Mallorcalle syyskuussa, ainakin sen aikaa kun taaperon vahtivuoro on Otolla.

Musta on ihanaa, että olen löytänyt kirjat uudelleen. Kirjoilla on niin paljon annettavaa ja opetettavaa. Mikään ei myöskään rentouta mua niin kuin hyvään kirjaan syventyminen. Olen älyttömän iloinen siitä, että olen saanut siirrettyä saman lukuinnon myös meidän esikoiselle. Hän on lukenut tämän kesän aikana enemmän kirjoja kuin minä koko vuonna, vaikka mäkin olen kirinyt tahdissa.

KUUNTELE ILMAISEKSI 1kk BOOKBEATIA!

Koodilla BIHNS pääsette nyt kuuntelemaan BookBeatia 1kk ajan ilmaiseksi. Koodi on voimassa ainoastaan uusille BookBeat -asiakkaille. TÄMÄ LINKKI vie teidät suoraan tilaussivulle, mihin koodi on automaattisesti syötettynä.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä ABC-asemien ja Indieplacen kanssa.

Kuten tiedätte, me ajellaan paljon autolla pitkää matkaa ympäri Suomen, useimmiten Oulu-Helsinki-väliä. Ollaan kehitetty omat rutiinit ja jo vuosien optimoitu matkanteko niin jouhevaksi kuin se kolmen lapsen kanssa voi olla. Meidän lapset on tottuneita matkustamaan autolla ja tietävät jo suunnilleen kuinka kauan matka kestää, eivätkä turhia kysele jatkuvasti, että ”MILLOIN OLLAAN PERILLÄ?”. Heidän kanssa matkustaminen on siis mukavaa ja helppoa. Mutta voisiko se olla vieläkin mukavampaa ja helpompaa? Voisi.

Me testattiin nimittäin tällä reissulla ensimmäistä kertaa ABC-mobiili -sovellusta ja sen uutta ruuan ennakkotilaus-ominaisuutta. Ja arvatkaa mitä: mä en aio enää ikinä viettää yhtään sekuntia jonotellen tai odotellen Apsilla ruokaa kesken matkan. ABC-mobiili lyhensi meidän pysähdystä ainakin vartilla, ellei enemmänkin näin kesäruuhkien aikaan. Ja se oli ihan mahtavaa, koska me ollaan just sellaisia matkantekijöitä, jotka haluaa vaan päästä mahdollisimman nopeasti perille. Kuinka ihanaa oli vaan tulla perille ABC:lle ja istahtaa suoraan pöytään, johon tuotiin n. 30 sekunnin päästä höyryävän lämpimät ruoka-annokset koko porukalle, jotka oli jo valmiiksi maksettu.

Kun mä olin ladannut ilmaisen ABC-mobiili -appin mun puhelimeen, kirjauduin sihen mun pankkitunnuksilla, jolloin saan myös S-bonukset mun ostoista. Lisäsin mun maksukortin korttitietoihin valmiiksi. Sitten etsin sieltä Vaajakosken ABC:n, sen kohdalta ”ravintola” -toiminnon ja sen jälkeen aloin tekemään tilausta painamalla ”aloita mobiilitilaus”.

Sen jälkeen näin koko ABC:lla tarjolla olevan menun ja pystyin tilaamaan. Lapset kiljaisivat heti ekana haluavansa lihapullia, mutta kun luin heille uudesta kesämenusta rapsakoista kanafileistä, 2/3 halusikin ennemmin sen. Tilasin itse kesämenusta lohta ja peruna-juurespaistosta ja Otto valitsi itselleen Chef’s burger -valikoimasta härkä-pekoniburgerin. Jokaiselle jotain. Aterioihin kuului mukaan runsas  yhdessä Satokausikalenterin kanssa uudistettu salaattipöytä, vesi ja maito, kahvi tai tee sekä lasten aterioihin vielä jäätelöpuikko.

Me oltiin n. puolen tunnin päässä Vaajakosken ABC:sta, joten valittuani ruuat mä asetin noutoajaksi sen ajan (+ pari minuuttia), mitä navigaattori näytti, että milloin ollaan perillä. Ajoitus oli loistava! Kun me päästiin perille, en ehtinyt vielä edes asettaa pöytänumeroa, kun sovellus jo ilmoitti, että ruuat ovat valmiina. Kävelin siis suoraan keittiöluukulle ja ilmoitin, että täällä ollaan ja mennään tuohon pöytään istumaan. Sitten saatiin ruuat heti ja alettiin vaan syömään. Aivan älyttömän näppärää! Ja ruuathan voi tilata vaikka kuinka paljon etukäteen, jos vaan tietää milloin on perillä.

Ruuan ennakkotilausmahdollisuus on tällä hetkellä yli 50 ABC-liikenneasemalla käytössä ja ravintoloita tulee mukaan lisää jatkuvasti. Mukana olevat asemat näkee ABC:n nettisivuilta, tai hakemalla ABC-mobiilissa sitä asemaa, johon on menossa.

Me pysähdytään aina ABC:lla, en rehellisesti edes muista koska oltaisiin pysähdytty jossain muualla. Tämä siksi, että se on lasten kanssa niin helppoa ja lapset tykkäävät, kun on aina leikkipaikka ja Apsi apina ja muutenkin heidät huomioitu. Toki me vanhemmatkin tykätään. Ruuat oli oikein maistuvat ja kaikki saatiin mahat täyteen tälläkin kertaa.

Mä en itse muutenkaan tykkää hirveästi tehdä esim. isoja tilauksia tiskillä, koska voi niin helposti mennä jotain pieleen jos kuulee väärin (niinkuin meillä kävi viimeksi pizzeriassa) tai tulla vaikka näppäilyvirhe. Kun tilauksen tekee itse ABC-mobiilissa, voi itse  tarkistaa, että kaikki meni oikein ja näkee tilauksen summan koko ajan. Super kätevää!

ABC-mobiilissa onnistuu kätevästi myös tankkauksen maksaminen, sekä autopesun maksaminen eli mobiilitankkaus ja mobiilipesu, joista saa myös kerrytettyä S-bonusta tai tankkausbonusta. Mobiilimaksaminen on mun mielestä hirveän näppärä keksintö ja hyödynnän sitä kaikessa, missä voin, kun se on niin mukavan helppoa.

Jos teillä on vielä kesäreissuja tulossa autolla tälle kesälle, niin suosittelen ehdottomasti kokeilemaan ABC-mobiilia! Meillä on ainakin yleensä kiljuva nälkä siinä vaiheessa, kun pysähdytään. On niin paljon kivempaa kun sitten saa ruuat heti nenän eteen eikä joudu enää ollenkaan odottelemaan. Lapsetkin arvostivat sitä, että pääsivät heti herkuttelemaan.

Oletteko te kokeilleet jo ABC-mobiilia ruuan tilaukseen tai tankkaamiseen? Tykkäättekö hyödyntää appeja maksamisessa?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Maldonin ja Tabascon kanssa.

Sain aloittaa tämän kesän yhdellä hauskimmista ja opettavaisimmista illoista hetkeen, nimittäin Maldonin ja Tabascon järjestämällä kokkikoulu-illalla Gohan Wine Barissa. Gohan sijaitsee Sofiankadulla Helsingissä, ja oli ihan älyttömän siistiä päästä bloggaajakollegoiden kanssa kokkaamaan huippukokki Marcos Goisin johdolla, sekä tekemään drinkkejä baarimestari Juri Kautton opeilla.

Ilta oli täynnä kuplivaa naurua, kokkailua ja ennen kaikkea herkullista ruokaa. Meidät jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja mä sain olla samassa ryhmässä itselleni entuudestaan tuttujen ihanan Nadjan ja Juulian kanssa. Me valmistettiin alkuruuaksi Marcos Goisin reseptillä lammas- tai punajuuritartar Tabascolla, sekä isomaksaruohoa, samettikukkamajoneesia ja rapeaa lehtikaalia. 

Saatiin muuten Nadjan ja Juulian kanssa aikaiseksi aika älyttömän herkullinen alkuruoka koko porukalle, vaikka kukaan meistä ei koskaan aiemmin ollut tehnyt mitään sellaista (jauhanut lihaa tai valmistanut itse majoneesia). Marcos oli itse poiminut meidän alkuruoka-annokseen villiyrtit aamuisella meditointireissullaan ja ruuasta tuli siis aivan käsittämättömän herkullista. Kun me tuijoteltiin siinä niitä meidän annoksia valmiina, ei voitu käsittää, että me oltiin tehty ne itse! Illassa oli mukana enimmäkseen ruokabloggaajia, sekä muutama meitä lifestylebloggaajia. Oli hauskaa kun Marcos kysyi meiltä lifestylebloggaajilta, jotka aloitettiin ekalla kokkausvuorolla, että ollaanko me niitä ruokabloggaajia. Olin aika otettu!

Mä pääsin myös itse tekemään kastikkeen, ”pleittaamaan” eli asettelemaan ainekset lautaselle ja esittelemään annosta Nadjan ja Juulian kanssa. Saatiin siitä valtavasti kehuja ja kuulemma annoksessa maistui juuri sopivasti Tabasco, sekä laadukas Maldon-suola.

Kokattiin useammassa eri vuorossa, ja meidän aloituksen jälkeen oli ruokabloggaajien vuoro tehdä meille pääruokaa, ja toinen ruokabloggaajaporukka pääsi tekemään drinkkejä. Me saatiin sillä aikaa istuskella Gohanin upealla terassilla kauniissa kesäisessä illassa Nadjan ja Juulian kanssa höpöttämässä. Oli niin kivaa vaan jutella ja heittää läppää ja vaihtaa kuulumisia.

Pääruoka oli todella herkullista myös, siinä oli Jalotofu-täytteisiä tortellineja, Pecorino-lientä, fermentoitua tomaattia ja karhunlaukkaa, sekä hiillostettua makrillia kera uuden sipulin, mätimajoneesin ja villiyrttisalaatin. Mielettömiä ruokia!

Pääruuan jälkeen me siirryttiin sisätiloihin tekemään yhdessä baarimestari Juri Kautton kanssa jälkkäridrinkkejä, yksi porukka valmisti jälkkäreitä ja yksi porukka sai vuorostaan chillailla ihanalla kesäterassilla. Hot Rubarb -drinkkejä valmistaessa mä pääsin eka kertaa sheikkaamaan shakerilla drinkkiä (kuten me kaikki). Meitä nauratti, kun baarimikko kysyi meiltä ollaanko me koskaan ennen sheikattu ja vastattiin kuorossa pyllyt heiluen, että ”OLLAAN!”. Niin huono, mutta niin hyvä läppä just siihen tilanteeseen.

Jälkiruuaksi meillä oli Crack-buns –tuulihattuja, raparperi-Tabasco“froyo” sekä ketunleipää ja keto-orvokkia. Ja tietty niitä meidän tekemiä super herkullisia Hot Rubarb -drinkkejä. Tosin se meidän osuus drinkin teossa oli aika helppo, miksattiin vaan ainekset sekaisin ja lisättiin jättimäiset jääpalat. Juri eli Jykke oli aiemmin jo valmistanut niihin sirkulaattorissa hyvät maut tuoreesta raparperista, Tabascosta, chilistä, seljankukkamehutiivisteestä triple secista ja KWV Kruxland Ginistä. 

Kaikissa ruuissa ja drinkeissä maistuivat Tabascon ja Maldonin hienostuneet maut. Vuodesta 1868 asti Louisianan Avery Islandilla valmistettua Tabascoa voi käyttää yllättävän moneen eri ruokaan ja juomaan ja se on kyllä meilläkin sellainen kastikehyllyn klassikko. Sillä voi maustaa niin grilliherkut kuin talven ihanat padat ja keitotkin. Drinkeissä en itse olisi sitä keksinyt käyttää, mutta se sopii niihin aivan loistavasti! Maldonista olen oppinutkin tässä vuosien aikana jo, että se on juuri se suola, jota huippukokit ympäri maailman käyttävät, koska siinä on niin puhdas maku. Ja niin käytän mäkin!

Opin illan aikana ainakin aika monta uutta hienoa hifistely-ruoka- ja juomatermiä sekä sen, että pystyn valmistamaan oikeasti tosi hienon ja näyttävän alkupalankin, eikä se edes ole kovin vaikeaa. Toki multa puuttuu täysin se tietotaito ja luovuus fine dining- annosten suunnitteluun ja yhdistelyyn, mutta valmiin reseptin pystyn valmistamaan ja sekin on jo jotain. Oli ihan uskomaton kokemus saada niin paljon neuvoja ja kokeilla ihan käytännössä lahjakkaiden ihmisten ohjauksessa.

Ilta oli ihan mieletön kokemus ja meillä oli niin hauskaa, että ei olisi tehnyt mieli lähteä nukkumaan ollenkaan! Kiltisti silti lähdettiin Nadjan kanssa samalla metrolla. Kiitos vielä ihan superisti Maldonin ja Tabascon mahtaville tyypeille tästä illasta, Marcosille ja Jurille kärsivällisyydestä ja hyvistä neuvoista ja opetuksesta sekä tietty ihanimmille blogikollegoille ja Indieplacen tyypeille huippuseurasta! Niin paras kesäilta!