Meidän yläkerta tuntuu vieläkin ihan keskeneräiseltä, vaikka kaikki isot tavarat on olleet paikoillaan jo monta viikkoa. Syy siihen on lattia. Mä vaan niin kovasti odotan että se on vaihdettu ja linjassa alakerran lattian kanssa. Mutta saan vielä odotella, kun ei ennen vauvan syntymää välttämättä vain ole aikaa tai rahkeita, en kyllä tiedä milloin on sen jälkeenkään mutta toivottavasti mahdollisimman pian.

Tyttöjen huoneissa laitettiin ihan ensimmäisenä tavarat paikoilleen jo heti muuttoviikonloppuna. Zeldan huoneessa on tyttöjen vanha kerrossänky, ja se tulee luultavasti pysymäänkin ainakin hetken aikaa siellä pystyssä. Jos meille tulee yövieraita, tytöt voivat nukkua yhdessä Zeldan huoneessa, niinkuin ovat muutaman kerran jo tehneet. Zelda sai myös tyttöjen vanhan pöydän ja tuolit, jotka on tosin myös tarkoitus päivittää.

Zelda haluaisi että hänen huoneensa seinään maalattaisiin pilvikuvioita, mutta ei olla vielä saatu aikaiseksi sitä kun tässä on ollut niin monta muuta keskeneräistä pikkuprojektia. Pitää myös keskustella oikein kunnolla neidin kanssa ja selvittää minkälaisia ja -kokoisia pilviä hän haluaa (kuulemma vaaleanpunaisia). Sitä maalausprojektia ennen ei kiinnitetä Zeldan huoneessa seiniin vielä hyllyjä tai tauluja, kun ei tiedetä että mille seinälle maalataan ja mihin kohtaan.

Tiaran huone on oikeastaan lattiaa lukuunottamatta toistaiseksi valmis, mutta sinne tulee vielä uusi isompi sänky ja lisäksi kirjoituspöytä. Tiaran huoneesta on maalattu seinä (maali saatu*), ja se antoikin ihanasti huoneelle ilmettä. Verhot ostin Anttilasta, ne ovat Annon tämän syksyn mallistoa ja ihastuin niissä seikkaileviin vuoriin, joita siis myös seinästä löytyy nyt.

Tytöt saivat eilen koristella ihan itse omat pienet valkoiset joulukuuset, iso kuusi koristellaan sitten huomenna yhdessä. He valitsivat itse minkä värisiä koristeita halusivat kuusiinsa ja asettelivat niitä oikein sellaisella hartaudella ettei tosikaan. Mä ostin kummallekin omat uudet kuuset, koska vanhasta valkoisesta pikkukuusesta puuttui kolmesta jalasta yksi (ja oli aina puuttunut). Arvatkaa mitä hassua huomattiin kun avattiin uudet kuuset? Toisesta puuttui prkl jalat kokonaan. Käytettiin siis kuusessa edelleen samaa vanhassa toiminutta pahvijalkaa kolmantena, sekä niitä kahta vanhaa jalkaa. Siis mikä tuuri, että ne kolme puuttui taas just meidän kuusesta!

Ei onneksi ollut kalliita kuusia että ei siinä mitään, lähinnä nauratti että miten voi käydä taas näin. Ja tietenkin älyttiin avata kuuset vasta juuri ennen koristelua, niin että molemmat tytöt olivat odottaneet jo tovin että pääsevät koristelemaan, eikä haluttu enää lykätä sitä lähtemällä vaihtamaan kuusta. Mutta joo, loppu hyvin kaikki hyvin, pahvijalka on ihan okei!

Nyt kylläkin tarkistettiin että meidän uudesta isosta kuusesta ei puutu jalkoja tai ruuveja tai mitään muutakaan, sitä kun ei pääse edes vaihtamaan Itsenäisyyspäivänä kesken koristelun sillä ostopaikka on kiinni. Joo, me päädyttiin nyt ostamaan uusi tekokuusi, siitä lisää sitten kun se on koristeltu!

Tytöt tykkäävät kyllä hurjan kovasti omista huoneistaan, ja ovat sekä nukkuneet tosi hyvin että viihtyneet hyvin leikeissään. Olen jopa huomannut että kinastelu leluista on jonkin verran vähentynyt omien huoneiden myötä, vaikka meillä kyllä molemmilla on vapaa pääsy toisen huoneeseen ja leluihin, ne kun ovat kaikki yhteisiä. Sen verran katsottiin että Zeldan huoneessa on enemmän duploja ja barbeja, hän kun rakastaa niitä. Tiaralla taas on enemmän poneja ja askartelujuttuja. Leikit sujuvat hyvin molemmilla, ja mikä parasta: huoneet ovat pysyneet paljon siistimpinä! Sitä en osannut edes odottaa, mutta molemmat ovat innostuneet pitämään huoneistaan hyvää huolta. En ollenkaan valita, ihan loistavaa.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille <3

 

Lähdin jo alkusyksystä mukaan Tikkurilan kampanjaan, jossa uusien Sävylupaus-värimallien avulla suunniteltiin ja toteutettiin jokin kodin muutoskohde. Lupautuessani kampanjaan en edes tiennyt vielä tulevasta muutosta, ja suunnittelin muutoksen meidän vanhan asunnon pohjalta, olohuoneessa sijainneeseen työtilaani. Kaikeksi onneksi kuitenkin täällä uudessa kodissa oli juuri samanlainen nurkkaus johon sain työpisteeni aseteltua, ja juuri saman kokoinen seinäkin, eli aiempaan kohteeseen varattu maali riitti tähän hienosti.

Väriksi valitsin Tikkurilan sävyn Y411 Pirtelö, eli saman ihanan sävyn jolla viime keväänä maalattiin yksi ruokapöydän pinnatuoleista vaaleanpunaiseksi. Pirtelö on sävynä jotenkin tosi hento ja herkkä ja kaunis ja kolahtaa muhun kyllä ihan täysillä. Hauskaa oli myös se että se on melkeinpä tasan meidän uuden sohvan sävyinen, ainoastaan ehkä asteen verran tummempi. Mä olen aina ollut vähän sellainen trendien perässä kulkija, ja kun keväällä huomasin Pantonen valinneen vuoden väriksi juurikin tällaisen hennon babypinkin (heidän sävykartoissaan ruusukvartsi), se alkoi tuntua jotenkin ihan omalta. Ja niinpä olen sitä tänä vuonna ihastellut ja haalinut kotiini. Se on kyllä sävynä myös todella ajaton ja sopii hyvin yhteen muiden lempivärieni harmaan, mustan, kullan ja valkoisen kanssa.

Työpisteen muutos oli kokonaisuudessaan todella helppo, sillä seinä oli tasainen ja puhtaan valkoinen jo entuudestaan ja päästiin aloittamaan hommat heti. Toteutukseen riitti siis:

• Maalarinteippi
• Puhdistusaine & rätti
• Tikkurila Harmony -maali sävy Pirtelö
• Iso tela & maalikaukalo
• Sivellin yksityiskohtia varten

Yksityiskohtaisen työohjeen muutokseen löydätte vaihekuvineen Tikkurilan sivuilta.

Kätevänä apuvälineenä projektissa meillä toimi Tikkurilan uusi Sävylupaus A4-värimalli, joita voi tilata Tikkurilan sivuilta. Värilastun sävy on tismalleen sellainen kuin seinänkin väri tulee valitulla sävylla olemaan, ja se näyttää kaikenlaisissa valaistuksissa aidon lopputuloksen, mikäli toteutukseen käytetään siis Tikkurilan maalia. Ison värimallin avulla oli paljon helpompaa hahmottaa sitä miltä seinä tulee näyttämään, kuin sellaisilla perinteisillä pikkulipareilla. Katsokaa vaikka tätä allaolevaa kuvaakin, siitä näette että värilastu sulautuu täysin valmiin seinän sävyyn.

Lopputuloksesta tuli mun mielestä kauniin harmoninen ja se lisäsi huomattavasti kotoisuutta ja persoonallisuutta meidän vaaleaan alakertaan. Ruuvattiin seinälle kiinni vielä Mazen Pythagoras -avohylly jonka ostin, kun kaipasin jotain kaunista tasoa johon asetella meidän koriste-esineitä. Valkoinen, tummanharmaa ja vaaleanpunainen muodostavat yhdessä harmonisen kokonaisuuden. En myöskään koe että vaaleanpunaista olisi alakerrassa liikaa, sillä seinäpinta on oikeasti aika pieni eikä se ole suoraan vaaleanpunaista sohvaamme vasten vaan viistosti sen oikealla puolella. Jos sohvan takana olevan seinän olisi maalannut vaaleanpunaiseksi olisi lopputulos voinut olla vähän turhan hattarainen. Nyt ilme on kuitenkin raikas ja kiva.

Uusia värilastuja voi nyt tilata edullisesti kotiin hintaan 1,90 kappale, ja suosittelen tätä kyllä ehdottomasti varsinkin jos harkinnassa on isompikin värimuutos. Näiden avulla voi testata onko väri vaikka sopivan rohkea tai hillitty omiin toiveisiin, ja saa todenmukaisen kuvan siitä mitä tuleman pitää. Allaolevaa linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan ja tilaamaan värilastuja itsellesi.

Yhteistyössä Tikkurila.

Mitäs pidätte olohuoneen uudesta seinästä? Tuliko työpisteestä mielestänne kauniin värinen?

 

Postaus on osa Gladen ja Lifien yhteistyökampanjaa. Minulle tuoksut ovat aina olleet isossa roolissa niin kotona kuin muuallakin. Moneen tuoksuun liittyy todella vahvoja muistoja, ja sitähän sanotaan että tuoksut nimenomaan palauttavat mieleemme monia sellaisiakin muistoja jotka muuten unohtaisimme. Tuoksumuistot jättävät vahvan muistijäljen, ja joku tuttu tuoksu voi tuoda mieleen muistoja vuosikymmenienkin takaa. Kampanjassa saimme testattavaksi Gladen tuoksutuotteita kotiin, ja ne ovatkin auttaneet luomaan sitä kodin tuntua tänne ihan uuteen kotiin jo ekasta illasta lähtien.

Mulle tunne kodista on todella tärkeä, kodin pitää tuntua kotoisalta, eikä vaan katolta pään päällä. Muuttolaatikoidenkin keskellä halusin luoda meille edes yhden kotoisan nurkan johon käpertyä illalla, ja sellainen me luotiin olkkariin. Vaikka kaikki muu oli vielä kesken, olkkarin sohvan nurkassa näytti valmiilta ja tuoksui omena ja kaneli, sopivasti vähän jouluiselta. Siinä on ollut hyvä loikoilla, ja muu koti on rakentunut tämän turvallisen nurkan ympärille. Jouluihmisenä kanelin tuoksu on mulle äärimmäisen rakas, ja tuo mieleen kaikki lapsuuden joulut. Riisipuuron mummolassa, mantelin etsinnän jouluaamuna ja ihanan jouluisen kiisselin jota saatiin aina ruuan jälkeen jälkkäriksi. Nyt se sama tuoksu tuo mulle mieleen myös tämän ihanan turvallisen nurkan.

Gladen tuoksukynttilöissä on mun mielestä ihanan mieto tuoksu, sellainen joka ei hyökkää päälle mutta luo ihanaa tunnelmaa silloin kun kynttilää polttaa. Mä olen herkkä tuoksuille enkä itse käytä tai omista esimerkiksi hajuvesiä ollenkaan. Tuoksukynttilöillä on kuitenkin ihana luoda tunnelmaa kotiin, kunhan ne eivät ole liian päällekäyviä tuoksuja, ja nämä eivät ole. 30h palava Cozy Apple & Cinnamon kynttilä sopii ihanasti yhteen isomman punaisen 52h Apple & Cinnamon -kynttilän kanssa. Molempien kaunis joulunpunainen väri luo myös jo itsessään tunnelmaa.

Valikoimasta löytyy monenlaisia tuoksuja erilaisiin tunnelmiin, ja esimerkiksi Honey & Chocolate muistuttaa mua yhden lapsuuden kaverini kodista. Heillä tuoksui aina hauskat potpourrit kulhoissa, ja niissä oli ihan tismalleen samanlainen tuoksu kuin näissä Honey & Chocolate -kynttilöissä. Ehkä annan joululajaksi tuoksukynttilän ystävälleni, niin hänkin muistaa saman ihanan tuoksumuiston lapsuudestaan.

Musta on ihana tulla kotiin, istahtaa alas sohvalle ja sytyttää tuoksuvat kynttilät luomaan kotoisaa fiilistä. Sohvan lämmöstä on hyvä katsella ulkona hiljalleen satavaa lunta ja joka ilta kynttilöiden takana ikkunalla kasvavaa lumikinosta. Meidän talvipesä on valmis <3

Mulla on instassa kisa meneillään, jossa voi voittaa Gladen tunnelmallisen tuotepaketin! Käy kommentoimassa mun (@iinalaura) kuvaa instagramissa jossa Gladen tuotteet näkyvät, ja kerro mihin tilanteeseen sä yhdistäisit Gladen tuoksuvia tuotteita.

Ihanaa talvipäivää kaikille <3

Multa kysyttiin jokin aika sitten haluaisinko testata patjansuojuksia* meidän koko perheelle. Ensin olin vähän että no öh, me ollaan kyllä kaikki ihan yökuivia oltu tässä jo pidemmän aikaa, että ei oikein ole tarvetta enää. Sitten päätin kuitenkin kuunnella mitä sanottavaa ComfortNights-patjansuojuksia testanneella ystävälläni oli niistä, sillä tiedän että myös heillä lapset ovat olleet pois vaipoista jo pidemmän aikaa. Ehkä patjansuojuksilla on jotain muutakin käyttöä, kuin estää pissojen leviäminen patjaan?

Keski-Euroopassa patjansuojukset ovat kuulemma todella yleisiä myös aikuisilla, useastakin syystä. Kosteuden lisäksi ne pitävät patjoista ja petauspatjoista myös kaiken lian ja hien poissa, näin patjat säilyvät raikkaana pidempään. Ja jos vaikka käyttää karttavärillistä itseruskettavaa, siitä ei tartu väriä patjaan asti vaan väri jää suojukseen. Imetysaikana ja synnytyksen jälkeen patjansuojus on myös hyvä juttu, pitää maidon pois patjasta. Sen lisäksi että ne pitävät ylhäältä päin tulevan lian ja kosteuden 100% pois patjasta ja tyynystä, ne pitävät myös pölypunkit ja muut ällötykset pois vuodevaatteista ja nukkujan hengitysteistä. Siksi ne ovatkin allergikoille ja astmaatikoille erityisen suositeltuja. Kuulostaa mielestäni aika järkeenkäyvältä, tai oikeastaan tämän kuunneltuani mulle tuli sellainen fiilis että miksi ihmeessä meillä EI ole patjansuojuksia jo.

Mä kärsin vuoden ympäri allergisesta nuhasta, ja vaikka viime vuonna uusimme patjat, tyynyt ja peitot ja pidän tyynyt ja peitot aina puhtaana ja raikkaana, musta tuntuu että viime aikoina mulla on taas ollut enemmän nuha öisin mitä vaikkapa silloin kun patjat oli ihan vasta ostettu. Toisaalta siihen voi vaikuttaa raskauskin, sillä raskausaikana usein tulee nuhaa (vain yksi niistä kummallisista oireista mitä raskauteen voi liittyä). Testattuamme patjansuojuksia parisen viikkoa, mä olen kuitenkin välttynyt joka-aamuisilta aivastelukohtauksilta ja nenän tukkoisuudelta.

On myös kiva tietää että jos vaikka joku yöllinen oksutauti yllättää jommankumman lapsista, ei oksennukset leviä patjaan tai tyynyyn asti, vaan selviää pelkällä lakanoiden vaihdolla, ja patjansuojuksen pesulla. Suojat voi pestä 90 asteessa, ja ne ovat 100% antibakteerisia. Vauvoille löytyy myös oma kokonsa ja meidän minityyppiä odottelee täällä oma sopivan kokoinen suojus. Ei tarvitse säikähtää siis myöskään hänen kanssaan mahdollisia yöllisiä niskasinappeja, lakanat vaihtoon ja suojus pesuun vain.

Patjansuojus.fi-sivustolla on koko valikoima esillä. Me otettiin testiin ohut ja hengittävä Tencel-materiaalista valmistettu patjansuojus sekä tyynynsuojukset, jotka on kyllä kaikkea muuta kuin alkuperäiset mielikuvani paksusta kahisevasta muovitetusta froteesta. Ne ovat yhtä ohuita kuin lakanat, ja tuntuvat niin pehmeältä että niiden päällä voisi nukkua ihan ilman lakanaa ja tyynyliinaakin, eikä kahise tai tunnu ollenkaan häiritsevästi nukkuessa. Lapsille taas saimme ohuet, pehmeästä froteesta valmistetut patjansuojukset, jotka myös omaavat loistavan suojan lisäksi ihan samanlaiset ominaisuudet kuin meidän Tencel-suojatkin, eli pestävyyden, antibakteerisuuden ja hengittävyyden.

Patjansuojukset saatu blogin kautta.*

Patjansuojukset ovat edullisia, ja pidentävät patjojen käyttöikää huomattavasti sekä tekevät nukkumisesta mukavampaa. Nyt saatte koodilla 1001 10% alennuksen kaikista ComfortNights-patjan- ja tyynynsuojuksista Patjansuojus.fi-sivustolla. Suojuksia voi ostaa myös jälleenmyyjiltä, joita ovat mm. Hobby Hall, Kärkkäinen, Etola ja Veljekset Keskinen. 

Minä suosittelen lämpimästi, nämä olivat positiivinen yllätys!

Lauantaista asti on testailtu uutta sohvaa ja heti se tuntui niin omalta, että ei epäilystäkään siitä tehtiinkö oikea valinta vai ei. Kirjoitin sohvan valinnasta muutama viikko sitten kun kirjoitin uuden kodin sisustushaaveista. Silloinkin jo haaveilin vähän vaaleanpunaisesta sohvasta salaa, mutta ajattelin sen olevan jotenkin ihan mahdotonta, kysymättä edes Oton mielipidettä. Ajattelin että vaaleanpunainen sohva on sellainen sinkkunaisten etuoikeus, kun he pääsevät yksin valitsemaan kotinsa vaikka täyteen pinkkiä niin halutessaan. Mutta olinkin ihan väärässä.

Käytiin ”muutamaan” otteeseen Ikeassa tuossa ennen muuttoa, ja mä aina haikailin ihanan vaaleanpunaisen Söderhamnin perään, mutta silti puhuttiin harmaan hankinnasta. Yhdellä kerralla Otto kuitenkin uskaltautui kysymään multa, mitä mieltä olen tuosta vaaleanpunaisesta. Ja mä olin haljeta riemusta: ”MÄ RAKASTAN SITÄ VOIDAANKO ME OTTAA SE?!” Ja voitiinhan me. Oton mielestä vaaleanpunainen sohva oli kiva, koska se ei ollut tylsä harmaa ja koska siinä oli 40 asteessa konepestävät päälliset joissa on valikoiman paras kulutuksenkesto. Vaaleanharmaissa päällisissä sen sijaan oli ainoastaan kemiallisen pesun mahdollisuus, vaikka nekin ovat irrrotettavat. Eli vaaleanpunainen oli parempi vaihtoehto, ja jännempi ja persoonallisempi ja hauskempi ja valoisampi ja jotenkin vaan niin siisti!

Alunperin meidän tarkoituksena oli ostaa kulmasohva, mutta kun päästiin asunnolle mittailemaan viime viikolla, ja teipattiin maalarinteipillä kulmasohvan muoto ja mitat lattiaan, tajuttiin että se on aivan liian iso meidän olkkariin. Siksi siis päädyttiin tuohon divaanimalliin. Söderhamnissa on onneksi se kiva että sitä voi muokata ja lisätä ja poistaa palasia ihan miten haluaa ja milloin haluaa. Toistaiseksi meidän nelihenkiselle perheelle riittää tämä divaanimalli oikein hyvin, eikä bebekään hirveästi vielä vie tilaa syntyessään tai heti sen jälkeenkään. Myöhemmin sitä voi täydentää rahilla tai nojatuolilla, ja jos joskus hyvin hyvin hamassa tulevaisuudessa muutetaan jonnekin missä on isompi olkkari, niin voidaan sitten lisätä siihen vaikka pari palaa lisää jolloin siitä tulee esimerkiksi divaanillinen kulmasohva.

Päälliset on helppo vaihtaa ja ne ovat edullisia myös irtonaisena, eli jos tämä vaaleanpunainen alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää tai päälliset eivät kestäkään meidän perhe-elämää, niin voidaan sitten ostaa vaikka tumman tai vaaleanharmaat tai esimerkiksi turkoosit. Muokattavuus on sohvan paras puoli, mukavuuden lisäksi.

Niin, se mukavuus. Tämä sohva on niin mukava että en tiedä mistä aloittaisin! Me käytiin koeistumassa sohvia lukuisissa eri huonekaluliikkeissä Askosta Iskuun ja Vepsäläisestä Sotkaan, eikä yksikään koeistuttu sohva ollut niin mukava kuin juuri tämä Söderhamn. Kriteerinä oli se että sohvan pitää olla löhösohva, siinä pitää voida röhnöttää rauhassa ja siihen pitää voida upota. Siinä pitää olla tilaa makoilla ja rentoutua oikein kunnolla ja sen pitää olla pehmeä. Ja sitä se todellakin on. Kuitenkin pääsen ainakin toistaiseksi siitä vielä ylös myös ihan tarpeeksi helposti, vaikka raskaus onkin jo aika pitkällä. Eli se ei ole liian matala tai hankala liitoskipuiselle raskaanaolijalle.

Mitä muuta olkkariin on luvassa? Sitä me tässä juuri mietitään. Mun työpiste tulee tänne, kunhan saadaan tuo nurkka tyhjennettyä laatikoista ja parista tuolista ja vanhasta sohvapöydästä. Meidän vanha Habitatin kamppiksessa saatu sohvapöytä on ihan mielettömän ihana, mutta se ei mahdu tähän uuteen olkkariasetelmaan, vaan mietin juuri että raaskisinko luopua siitä vai säästänkö sen vielä. Fakta on se että tähän asuntoon se ei tule luultavasti koskaan mahtumaan, ja ajatuksena on kuitenkin asua tässä ainakin seuraavat 5-10 vuotta. Eli luultavasti silloin kun seuraavan kerran muutetaan, makukin saattaa olla eri kuin juuri nyt. Tavallaan pöytää on siis turha säästellä. Sen tilalle meillä on onneksi tuo kuvissa näkyvä Ferm Livingin Wire basket johon ajattelin ostaa tammen värisen tilalle ehkä mustan kannen, ja sitten sille voisi lisäksi hankkia jonkun toisen söpön pyöreän pikkupöydän tai koripöydän. Kaksi pyöreää pientä pöytää ovat paljon muuntautumiskykyisemmät kompaktissa olkkarissa, kuin yksi iso ja neliskanttinen.

Lisäksi etsitään joku ihana nojatuoli meidän ison ikkunan eteen, sellainen jossa voi vaikka lukea kirjaa tai muuten vaan hengailla. Olen miettinyt viime aikoina kovasti mustaa rottinkinojatuolia johon tulisi sitten valkoinen talja, tai jotain muuta sellaista kevyttä ja kivaa tuolia. Mutta en tiedä, en aio hätiköidä vaan sopiva tuoli ostetaan sitten kun sellainen löytyy. Ja ensin juhlitaan joulu pois alta, niin jää joulukuuselle sopiva paikka, hah! Ensi vuonna voi sitten miettiä kuusen paikan uudelleen jos on nojatuolikin jo siihen mennessä hankittu.

Meidän vanha Annon Latu-villamatto tulee varmaankin jossain vaiheessa osaksi olkkaria, värityksen puolesta se sopii tänne tosi kauniisti.  Nyt ollaan vaan kuitenkin tyydytty ihailemaan tuota uutta lattiaa, niin ei olla vielä laitettu mattoja ollenkaan. Ja lattia! Siitä asiaa heti kunhan löydän meidän alkuperäiset mallipalat joiden perusteella tehtiin lattian valinta, ja voin ottaa kuvat niistä, koska me harkittiin tosissaan kahden eri lattian välillä ja mun pitää pystyä näyttämään ne tekstissä myös.

Olkkariin on tulossa tehosteväreiksi mustaa, valkoista, kultaa, harmaata ja tummaa metsänvihreää, jota löytyykin jo parista uudesta koristetyynystä. Sohvan taakse tulee tauluhyllylle kultakehyksissä tauluja, niinkuin vanhassakin olkkarissa oli. Muutama juliste menee kuitenkin vaihtoon. Joulun myötä toistaiseksi vielä aika tyhjä olkkari saa lämpöä ja täytettä, ja siitä tulee vieläkin kotoisampi. En malta odottaa että voin alkaa laittamaan joulua kotiin!

Mitä tykkäätte uudesta sohvasta ja olkkarista tähän asti? Iskeekö vaaleanpunainen tai metsänvihreä, tai niiden yhdistelmä?