Vauvavuoden viimeistä viedään – kuopus 11 kuukautta

07.01.2018

Niin siinä vain kävi että jo 11 kuukautta on vierähtänyt ja meidän vauvan viimeinen vauvakuukausi on alkanut. Ensi kuussa juhlitaan 1v-synttäreitä, ou mai gaad. Samaan aikaan sekä hassua että outoa että hän täyttää 1 vuotta. Jotenkin hän on tuntunut niin pitkään jo niin isolta ja osaavalta, että tuntuu kummalliselta että vieläkin on kuukausi matkaa synttäreihin. Toisaalta taas on hullua, että siitä on muka pian vuosi kun hän syntyi. Kyllä te muut vanhemmat tiedätte tämän ristiriitaisen fiiliksen, kun aika kuluu kummallisen nopeasti.

On mieletöntä saada tutustua minityyppiin päivä päivältä enemmän, ja on ollut ilo huomata että omat ajatukset hänestä ovat osuneet ihan oikeaan jo aiemmin. Hän todellakin rakastaa musiikkia, tanssia ja rummuttelua niin kuin ajateltiin jo puolen vuoden iässä kun hän läpsytteli pöytää ja loisti kuin Naantalin aurinko aina musiikin soidessa. Nyt 11 kuukauden iässä hän tanssii ihan koko ajan, ja rakastaa soittaa omilla puisilla soittimillaan, jotka joulupukki toi. Rumpukapulat ja ksylofonin kapulat pysyvät hienosti kädessä ja hän soittaa niillä innoissaan. Ei tarvita kuin mainoksen musat, tai laulava leluauto, niin tämän tyypin lantio lähtee liikkeelle, toki Fröbelin palikat on vielä parempi. Hän itse rämpyttää myös musiikit päälle aina parkkitalosta jos ei muuta musiikkia ole tarjolla, että pääsee vähän sheikkaamaan. On muuten melko kovaääninen meidän parkkitalo, varsinkin siinä klo 6.30 aamulla.

Hänen lempiruokaansa on puuro, ja hän haluaisikin puuroa ihan joka aterialla. Aina kun kysytään onko nälkä, tai mennään kohti keittiötä, hän sanoo ”puuwoaa, puuwoaaa”, ja osoittelee kaappia josta hänen puuronsa löytyy. Vaikka hän rakastaa nimenomaan puuroa, hän syö kyllä reippaasti kaikkea muutakin, sekä ihan itse, että syötettynä. Ollaan siirrytty suurimmaksi osaksi siihen että hän syö samaa ruokaa kuin me (toki ilman suolaa ja vähemmillä mausteilla). Itsetehdyistä ruuista lemppareita on ainakin spagetti bolognese, ja kana ja riisi. Hän rakastaa avokadoa, kurkkua, banaania, paprikaa, persimonia ja klementiiniä. Apinaeväs sen sijaan ei vieläkään ole kovin suuri hitti, vaikka aina välillä sitä yritän tarjota. Isommat tytöt tykkäävät siitä. Hapanmaitotuotteita ollaan aloitettu pienillä määrillä, ja hyvin tuntuvat maistuvan. Maustamaton jugurtti on ihan lempparia myös.

Rintamaitoa menee edelleen useamman kerran vuorokauden aikana, päivällä aina ennen unia ja silloin kun siltä hänestä tuntuu, ja yöllä sitten 1-5 kertaa. Onneksi hän tykkää myös tosi paljon juoda vettä, ja osaa hienosti juoda ihan tavallisesta mukista. Imetyshetket eivät päivällä ole enää kovin rauhallisia, hän yleensä seisoo tai jumppailee jotain omiaan samalla, ja läpsyttelee mua. Illalla ja yöllä hän rauhoittuu rinnalle vielä ihan eri tavalla.

Hän ymmärtää tosi hyvin puhetta, nyökkää aina myöntävän vastauksen tosi painokkaasti, mutta ei osaa vielä puistaa päätään eikä sanoa ei. Ymmärtää tosi hyvin sellaisia juttuja kuin “ tuotko kaken äidille” (tuo kaken, nyökkää ja sanoo kiitti), “vietkö vaipan roskiin” (vie vaipan roskiin), “onko kiitti?” (on syönyt ruuan valmiiksi ja nyökkää ja sanoo kiitti), luetaanko kirjaa? (hakee kirjan ja nyökkää), “missä koira?” (osoittaa kirjasta koiraa ja sanoo hau), “soitetaanko mummulle?” (sanoo heti mummu, aammish ja nyökyttelee), “teetkö Zeldalle pop?” (tökkää isosiskoaan etusormella nenään ja sanoo pop). 

Sanavarastossa on tällä hetkellä jo paljon sanoja, sekä ensimmäinen kahden sanan yhdistelmä joka on niinkin arkipäiväinen kuin ”kakka pois”. Suomeksi sanoja tulee mm. kakka, kake, äiti, isi, armas, mummu, hau, miau, auto, leipä, puuro, vettä, namnam, vaippa, pipo, puppe (koira), titityy, näin, tänne hei, heippa ja jee. Ruotsiksi sanoja tulee vähän vähemmän, mutta kuitenkin mun mielestä tosi hyvin ottaen huomioon iän, ja sen että ruotsia kuulee paljon vähemmän. Ruotsinkielisiä sanoja on tällä hetkellä pappa, lampa, apa, tacktack ja titta. Hän sanoo isille tacktack ja äidille kiitti, muuten hän käyttää lähinnä vain jommankumman kielistä versiota. Esim ei sano koskaan lamppu vaan aina lampa, eikä sano apina vaan aina apa.  

Päiväunia vauva nukkuu yleensä kahdet, mutta vähän siitä riippuen missä ollaan ja mitä tehdään, autoon nukahtaa lähes aina yli 20min matkoilla. Yöunilla pisin pätkä on tähän mennessä ollut viisi tuntia, mutta vaihtelee hieman joka yö. Pari yötä sitten muutti omaan huoneeseen nukkumaan. Yöunille hänet nukuttaa aina Otto, joka toimii tosi hyvin, ja se oli ensimmäinen juttu joka alkoi parantamaan unen laatua ja pituutta. Hän yleensä nukahtaa itse omaan sänkyyn, mutta niin että Otto on kaverina siinä vieressä. 

Hän oppi kävelemään vuoden toisiksi viimeisenä päivänä, ja kävely on korvannut konttaamisen lähes kokonaan. Ei välttämättä konttaile enää edes joka päivä. Hassua miten nopeasti tämä muutos tapahtui. Hän kävelee melko tukevasti myös kengät jalassa, mutta kunnon toppakamppeissa on vielä vähän hutera meininki.

Hampaita minillä on nyt viisi kappaletta, kaksi alhaalla ja kolme ylhäällä. Ja voi kyllä niitä tehtiinkin oikein antaumuksella joulukuussa. Nyt on menossa vähän rauhallisempi hammasjakso onneksi.

Hän on kova hauskuuttamaan ja yrittää aina saada meidät nauramaan. Hän rakastaa antaa märkiä pusuja ja lukea kirjoja. Lempparileluja on parkkitalo, laulavat autot ja nukkevauva. Isosiskot ovat hänelle tosi tärkeitä ja rakkaita tyyppejä, ja kaikkein mieluiten hän leikkii heidän kanssaan. Hän on tosi aurinkoinen tapaus, eikä suutu kovin helposti. Juuri nyt on kuitenkin menossa sellainen pieni eroahdistusvaihe, ja hän mieluiten pitää äidin näköpiirissä hereillä ollessaan, muuten alkaa harmittamaan.

On kyllä suuri etuoikeus saada olla äiti näin mahtavalle minityypille (ja kahdelle hurjan mahtavalle isommalle tyypille myös) <3


Kokemuksia sormiruokailusta & parhaat astiat vauvalle

24.08.2017

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ipanaisen kanssa.

Aloitettiin Novan kanssa kiinteiden maisteleminen 5,5kk iässä, kun valmiudet täyttyivät. Kirjoitin ruokailun aloituksesta ja siihen liittyneistä ajatuksista pitkän postauksen. Nyt ruokailua on takana kuukauden verran, ja todella nopeasti innokkaasta maistelijasta on kehkeytynyt taitava ruokailija joka syö jo viisi ateriaa päivässä, ja aterioi aina yhtäaikaa muun perheen kanssa.

Osan ruuista hän ruokailee itse, ja osa me syötetään, mutta kaikessa mennään lapsentahtisesti, eli koskaan ei laiteta lusikkaa/ruokaa hänen suuhunsa vaan hän tulee itse sitä kohti, ja lopetetaan aina heti kun hän vaikuttaa kylläiseltä. Nova osoittaa selkeästi olevansa kylläinen. Hän alkaa laittamaan sormia suuhun ja kääntää päätä pois lusikasta. Ruuan jälkeen kysytään myös onko ” kiitos!”, ja hän aina hymyilee tai nauraa tyytyväisenä ja alkaa taputtaa pöytää.

Alusta asti ollaan käytetty ruokailussa Ipanaiselta saatuja silikonisia Ezpz – Happy Mat – & Mini Mat -astioita. Ezpz:n matit kiinnittyvät suoraan pöytään, ja ovat pehmeitä. Niissä on ruokailualusta ja kuppi samassa. Näinollen lapsen huomio kiinnittyy suoraan ruokaan, eikä esimerkiksi lautasen heittelyyn tai pöydästä irroittamiseen, kun se on mahdotonta. Silikoni on aivan loistava materiaali vauvan ruokailuun, sillä se on hypoallergeeninen, myrkytön, kestävä ja turvallinen.

Elintarvikeluokan silikoni ei sisällä mitään haitallisia aineita, kuten ftalaatteja, BPA:ta tai PVC:ta. Silikoni on myös hygieeninen materiaali, sillä se ei kerää itseensä bakteereja, ja se on helppo puhdistaa tiskaamalla tai pesukoneessa. Meillä astiat ei ole myöskään värjäytyneet edes mustikoista, mutta olen innokkaana kyllä aina putsannut ne heti käytön jälkeen.

Happy Mat ihan oikeasti pysyy kiinni pöydässä koko ruokailun ajan, toisin kuin jotkut imukuppiastiat tai muut viritelmät, ja se tarttuu kaikenlaisiin pöytiin. Mini Mat on kulkenut meillä reissuissa mukana, ja se on kätevä ottaa mukaan kun on kooltaan vain puolet isommasta kaverista. Ezpz ruokailualustoja saa kivoissa väreissä, meillä on kaunis vihreä Mini Mat ja upea vaaleanharmaa Happy Mat. Ezpz:n alustat kestävät niin uunin, mikroaaltouunin kuin astianpesukoneenkin. Meidän mikro on vaan harmillisesti sen verran pieni, että Happy Mat ei sinne mahdu, mutta jos on tarvetta mikrottaa ruokaa niin onneksi voi sitten käyttää Mini Matia.

Ruokailualustoissa on hauska hymynaamakuvio, joka sekä naurattaa lasta, että auttaa hahmottamaan annoskokoja. Silmät ovat 1dl kokoisia, ja hymyilevä suu on 3dl kokoinen. Kolme lokeroa muistuttaa tarjoilemaan kasviksia, protskua ja hiilihydraatteja sopivassa suhteessa. Näistä saa tehtyä myös hauskoja ”naamoja” muutenkin, silmien yläpuolelle voi tehdä vaikka kurkkutikuista hiukset, ja ”silmiin” vaikka melonipalleroista ja mustikoista silmät, ja suuhun voi keksiä vaikka mitä hauskaa. 

Meillä on käytössä soseruokailussa myös Choomee Snack’n sose/smoothie/puuropussit, sekä Choomee Sipp’n -silikoniset korkit niihin. Kaupan smoothie-pusseissa on aina kovat ja ikävät korkit, jotka vuotavat heti jos vauva puristaa pussia ja tuntuvat ikävältä pehmeissä ikenissä. Ipanaiselta saa Choomeen silikonisia Sipp’n -korkkeja, jotka tekevät myös kaupan pusseista vuotamattomia, ja ovat pehmeitä pikkuisille ikenille. Pusseja ja korkkeja saa sekä erikseen, että yhteispakkauksessa Ipanaisesta.

Novakin osaa imaista itse smoothiet naamariin Choomeen korkkien avulla. Mä olen käyttänyt Choomeen uudelleentäytettäviä smoothiepusseja tosi paljon, ja tehnyt Novalle täytettä niihin itse. Itse moneen kertaan käytettävät, täytettävät ja pestävät pussit ovat ekologisia, ja mahdollistavat tuoreiden smoothieiden, puurojen ja muiden soseruokien helpon mukaan ottamisen ja, sen että vauva voi syödä ihan itse. Korkkien avulla se että vauva syö sosemaista ruokaa itse on jopa melko siistiä, mikä on yllättänyt mut täysin. Nova syö itse paljon siistimmin näistä pusseista, kuin mun syöttämänä lusikasta.

Novan kanssa ollaan käytetty melko vähän valmiita ruokia, ja menty suurimmaksi osaksi itsetehdyillä herkuilla. Välillä ollaan kyllä turvauduttu valmiiseenkin, kun ollaan reissattu enemmän. Tämä ei ole ollut mikään erityinen valinta, nyt on vaan ollut tarpeeksi voimavaroja ja aikaa siihen että ollaan kokattu hänelle. Ja jotenkin olen sisäistänyt nyt helposti sormiruokailun ja uusien ruokailuohjeiden kanssa sen, että puolivuotiaskin on jo valmis syömään ihan oikeaa ruokaa, eikä tarvitse olla mitään sileäksi ajettuja mahdollisimman mauttomia mössöjä.

Aamuisin ja iltaisin Nova syö kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa hedelmäsoseella. Tässä olen käyttänyt joko itse tehtyä sosetta, tai Bonnen Suomessa valmistettuja 100% hedelmäsoseita jotka tulevat isoissa tetroissa, ja säilyvät jääkaapissa avattuna useita päiviä. Samoja Bonneja käytän kreikkalaisen jugun sekaan isommille tytöille ja itselleni. Välillä Nova syö puuron sijaan Talk -muruja ja hedelmäpaloja. Ja yleensä annan hedelmäpaloja/vihanneksia/marjoja myös puuron lisäksi, jotta hän saa myös sormiruokailla. Välipalan Nova sormiruokailee aina, ja se on yleensä vihannesta tai hedelmää. Lemppareita on vadelmat, kurkut, melonit, ja nektariini.

Lounaalla ja päivällisellä Nova syö samaa ruokaa kuin mekin, mutta vauvaversiona. Yksi Novan herkuista on avokadopasta, jota hän on nyt muutaman kerran syönyt. Avokadopasta on tietenkin vauvaversio meidän perheen klassikkoherkusta. Vauvan avokadopastaan tulee täysjyvämakaronia, tuoretta avokadoa, limemehua, basilikaa, valkosipulimaustetta (suolatonta), ja pari lusikallista äidinmaitoa (tai korviketta). Nova tykkäsi tosi paljon tästä herkusta. Ajoin sen silppurilla sellaiseksi kiinteäksi mössöksi jotta maut sekoittuivat, ja lisäsin sekaan tilkan äidinmaitoa suoraan lähteestä, kun koostumus oli melko kuiva.

Olen huomannut että Novan lemppareita on ruuat joissa on kunnolla makuja, mauttomat mömmöt hän jättää suosiolla muille. Yrteillä saa helposti makua vauvan ruokiin. Kerran kun Nova oli meidän kanssa keittiössä kokkailemassa, hän tarrasi basilikaan kiinni ja maistoi aivan onnesta soikeana sitä ihan itse.

Vaikka Nova syö jo viisi ateriaa päivässä, tissi on edelleen hänen pääravintonsa. Ruokaa hän syö yleensä n. 1-1,5dl kerrallaan yhteensä, ja aina ennen ruokia mä imetän hänet, kuten myös aina ennen päivä- ja yöunia, sekä yöllä. Nova käy rinnalla edelleen n. 8-12 kertaa vuorokaudessa.

Ruuan jälkeen me huuhdotaan Novan suu pienellä vesitilkalla, jonka hän nauttii itse nokkamukista. Meillä on käytössä Ipanaiselta saatu suloinen DonebyDeer -nokkamuki harmaalla kannella ja kultaisilla pilkuilla. Toinen nokkamukilemppari on Design Lettersin N-muki, siinä tosin ei ole kahvoja niin se ei pysy käsissä yhtä helpasti kuin DonebyDeer. Käytössä on myös Ipanaiselta saatu DonebyDeerin ruokailuessu.

Ruokailuun on Ipanaisella mittava valikoima innovatiivisia ja hauskoja tuotteita, jotka tekevät lapsen ruokailusta hauskaa, aavistuksen siistimpää ja helppoa. Ainakin meillä on tällä kertaa sujunut kiinteiden aloitus sata kertaa helpommin kuin koskaan ennen. Uskon että se on oikeanlaisten astioiden lisäksi eniten kiinni vauvan valmiuksista, ja myös omasta rennosta asenteesta, ja tietouden lisääntymisestä.

Ainiin, Novan maailman cooleimmat lusikat ovat Oogaan, ja nekin on saatu Ipanaiselta. Jos siis olet sitä tyyppiä joka leikkii lusikalla lentokonetta ja junaa, käy ostamassa nämä niin olet vielä uskottavampi!

Ihanaa päivää kaikille <3