Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O.  Pyretin kanssa.

Otettiin viime vuonna kuva meidän koko perheestä yökkäreissä, josta on tullut ehkä mun kaikkien aikojen yksi lempparikuvista. Se on niin rento ja hauska. Päätettiin samalla silloin, että tämä jouluyökkärikuva pitää ottaa uusiksi joka vuosi! Siitä näkee ihanasti lasten kasvun (ja joskus sitten mun ja Oton vanhenemisen myös, mutta toivottavasti ei kovin äkkiä). Tämä on mun blogijoulukalenterin ainoa kaupallinen luukku ja tämä on mukana siksi, koska se on ollut niin tykätty joka vuosi. Siitäkin on muodostunut jo yksi niistä joulun ajan perinteistä, että blogijoulukalenterissa arvotaan joka vuosi Polarn O. Pyretin ihanat yökkärit. Vaikka muuten olen pitänyt joulukalenterin nyt täysin ei-kaupallisena, niin tämän klassikon halusin ehdottomasti mukaan.

Viime vuonna meillä oli yökkäriluukussa klassikkoraitaa harmaana (ovat muuten käytössä edelleen meillä kaikilla, koska käännettävien resorien ansiosta menevät niin pitkään) ja tänä vuonna me valittiin sitten Polarn O. Pyretin maailman hurmaavimpia Disney-uutuuksia. Polarn O. Pyret julkaisi nyt syksyllä upean Disney-malliston, joka vei ainakin mun sydämen mennessään, vaikka en yleensä hahmovaatteista innostu. Varsinkin näin yökkäreissä Polarn O. Pyretin klassinen ja raikas tyyli yhdistettynä suloisiin Disney-hahmoihin toimii todella hyvin mun mielestä. Näissä meidän valitsemissa yökkäreissä seikkailevat Tiku ja Taku joulutunnelmissa. Disney-yökkärit ja muutkin Disney-vaatteet on olleet ihan älyttömän suosittuja, jos haluaa saada vielä omansa niin kannattaa käydä äkkiä ostoksilla, koska niitä ei riitä enää monelle.

Me nauhoitettiin myös Oton kanssa meidän Yhdessä-podcastiin joulujakso Polarn O. Pyretin raitakerrastot päällä. Jouluspessussa puhutaan kaikesta mahdollisesta jouluun liittyvästä: meidän lapsuuden jouluista, joulumuistoista, jouluruuasta, yhteisistä jouluperinteistä ja kaikesta muusta, mitä mieleen tuli jouluun liittyen. Kannattaa kuunnella vaikka joulusiivouksen tai paketoinnin yhteydessä (kuten moni jo vinkkasikin tehneensä). Kiitos hurjasti kaikille kuuntelijoille!

Jakson voi kuunnella:

Apple Podcast-appissa

Spotifyssa

Soundcloudissa

Polarn O. Pyretillä on myös ikioma huikea joulukalenteri, jossa on joka päivä vaihtuva 30% tarjous. Tänään 13.12. tarjouksessa ovat yökkärit! Eli kaikki huikeat yökkärit saa tänään ostettua 30% alennuksella. Polarn O. Pyretin yökkärit on valmistettu luomupuuvillasta ja ne ovat ihanan pehmeitä ja pitkäikäisiä. Yökkäreitä löytyy vauvasta vaariin, ihan koko perheelle ja aikuisten mallit ovat unisex-kokoisia. Mä käytän PO.Pin yökkäreistä kokoa XS (normaalisti mun koko S) ja Otto käyttää kokoa M (hänen normaali vaatekokonsa). Näitä kokoja just kyseltiin multa myös instassa, eli tosiaan koot ovat mun mielestä naisille vähän reiluhkoja ja miehille vastaavat normaalia vaatekokoa.

Yökkäreissä on käännettävät resorit, joiden ansiosta ne menevät hyvin jopa 2-3 vuotta. Meillä esimerkiksi esikoiselle on nyt jääneet pieneksi 3-4 vuotta vanhat 110/116-kokoiset yökkärit, jotka ovat siirtyneet keskimmäisen käyttöön. Nyt esikoinen käyttää sekä 122/128 että 134/140 -kokoisia yökkäreitä. Keskimmäinen käyttää 110/116 sekä 122/128 -kokoisia, ja taaperolla on käytössä sekä 86/92 että siskojen vanhat 98/104 -kokoiset (ja nyt nämä uudet). Etenkin ne mekkomalliset yökkärit ovat todella pitkäikäisiä. Kaikki säilyvät pehmeänä pesusta toiseen ja lapselta toiselle.

VOITA VAPAAVALINTAINEN YÖKKÄRI TAI RAITAKERRASTO POLARN O. PYRETILTÄ

Perinteinen yökkäriarvonta! Minkä ihanan yöhaalarin, pyjaman, yömekon tai raitakerraston sä haluaisit Polarn O. Pyretin valikoimasta ja kenelle antaisit sen lahjaksi (vai itsellesi?). Kommentoi vastauksesi ja jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, niin olet mukana arvonnassa. Arvonta-aikaa on torstaihin 19.12. klo 23.59 asti. Arvonnan järjestää Polarn O. Pyret (Kids Company Oy) ja Kids Company Oy maksaa lakisääteisen arpajaisveron. Osallistujien tietoja ei tallenneta eikä käytetä mihinkään muuhun kuin voittajan yhteydenottoon.

Meidän taapero on haaveillut tosi pitkään omasta leikkikeittöstä. Hän on leikkinyt naapurin pihan leikkikeittöllä aina kun on ollut heidän kanssa ulkona, kokkaillut leikkikeittiöillä Ikeassa ja sokeriserkkujen luona ja milloin missäkin. Leikkikeittiö vie tilaa ja meillä on joskus ollut sellainen vuosia sitten. Isommat lapset kyllä leikkivät sillä, mutta joskus siinä heidän ollessa 4-5-vuotiaita se jäi käyttämättömäksi. Mutta meidän taapero on ollut kyllä aina kaikkein innostunein leikkikeittiöistä, reilusti isosiskojaan innostuneempi. Me ollaan se oma vanha leikkikeittiö annettu pois jo pari vuotta sitten, joten lähdettiin miettimään, että miten me tämä keittiösuunnitelma toteutettaisiin mahdollisimman fiksusti.

Löydettiin tosi hyväkuntoinen Ikean Duktig-keittiö käytettynä Tori.fi:stä parin kilsan päästä kotoa ja ostettiin se erittäin kohtuulliseen hintaan. Saatiin vielä kaupanpäällisiksi iso kassillinen käytettyjä lelu-astioita ja kattiloita. Ihan mahtavat kaupat. Meillä on suunnitelmissa tuunata keittiö ihan oman  näköiseksi, joten senkin kannalta oli hyvä löytää keittiö käytettynä. Uutta ei olisi mitään järkeä edes tuunata.

Nyt kun Otto on joululomalla, meillä on aikaa päivisin lasten ollessa hoidossa ja koulussa tuunata keittiötä maalilla ja uusilla vetimillä. Siitä tulee varmasti aivan ihana, enkä malta odottaa, että saadaan antaa se taaperolle jouluna. Pinterestistä löytyi tosi paljon ihania ideoita ja ohjeita keittiön tuunaamiseen ja niiden pohjalta lähdetään toteuttamaan suunnitelmaa. Mä voin sitten esitellä meidän työn tulokset, kunhan ollaan annettu keittiö ihanalle pienelle kokille.

Muuten meidän taaperolla ei ihan hirveästi ollut joululahjatoiveita, mutta me ostettiin lisäksi yksi aineeton lahja, josta hän varmasti kovasti tykkää eli Ryhmä Hau -live -esitysliput. Lisäksi pukinkonttiin menee yksi pikkulapsille sopiva lautapeli, palapeli sekä muovailuvahaa, jota hän rakastaa. Kummeilta ja sukulaisilta ollaan toivottu lukemista tai yhteistä tekemistä tai sitten jotain muuta aineetonta lahjaa, mikäli lahjan haluaa antaa. Olen varma, että meidän taapero on innoissaan näistä lahjoista ja erityisen innoissaan hän on varmasti sitten omasta keittiöstään.

Musta on ihanaa tehdä persoonallinen lahja hänelle, jossa hyödynnetään käytettyjä juttuja ja tehdään myös itse. Tämä taaperon lahjaidea inspiroi meitä tosi paljon myös isompien lasten lahjoissa ja heidänkin ”päälahjat” tulevat olemaan käytettynä ostettuja. Käytettynä löytää hirveän paljon hyväkuntoista tavaraa ja sitten kun ostaa käytettynä, voi panostaa jo lapsen jutussa kunnolliseen ja laadukkaaseen, eikä tarvitse tyytyä edullisimpaan mahdolliseen uuteen malliin siinä pelossa, että lapsi kyllästyy eikä käytäkään lahjaa, jolloin rahat menisi hukkaan. Kun ostaa käytettynä laadukkaan, lapsi saa heti käyttöönsä oikeasti hyvän mallin ja sitten jos sille ei tulekaan käyttöä, siitä pääsee varmasti hyvään hintaan eroonkin.

Mitä teidän taaperot toivovat tänä jouluna joululahjaksi?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Kuntokeskus Liikun ja Indieplacen kanssa.

Mulla oli vähän aikaa sitten tapaaminen Kuntokeskus Liikun personal trainerin Rikun kanssa, jossa käytiin läpi Rikun mulle varta vasten tekemä saliohjelma. Kaikissa Kuntokeskus Liikuissa on personal trainereita, jotka toimivat niissä itsenäisinä ammatinharjoittajina. Kun me tavattiin ekan kerran Rikun kanssa ja hän kysyi, mitä mä saliohjelmalta toivon, mulla oli kaksi erityistoivetta: parantaa mun ryhtiä ja vahvistaa keskivartaloa, sekä harjoitella niin, että mun vatsalihasten erkauma ei ainakaan pahene entisestään.

Halusin ammattilaisen tukea siihen, miten voin treenata turvallisesti lihaskuntoa salilla (erityisesti keskivartalon), erkaumasta huolimatta. Tiedostan, että treenaamalla en tule mitään pyykkilautavatsaa saamaan (enkä haluakaan), mutta haluan vahvistaa koko keskivartalon alueen lihaksistoa, jotta en esimerkiksi tulevaisuudessa kärsisi selkävaivoista. Meillä selkävaivat tuntuu olevan suvussa enemmän sääntö kuin poikkeus, ja siksi haluan tehdä kaiken mahdollisen, että saisin elää ilman niitä mahdollisimman pitkään.

Riku kuunteli mun toiveita ja lähti rakentamaan ohjelmaa niiden pohjalta. Tapaamisessa me käytiin mun saliohjelma liike liikkeeltä läpi tosi yksityiskohtaisesti, jotta pystyn olemaan varma liikkeitä tehdessäni, että teen ne oikein. Aloitettiin lämmittelyllä. Riku suositteli lämmittelyyn soutulaitetta, vaikka itse olisin suunnannut juoksumatolle (niinkuin aina). Soutulaitteella tuli kyllä paremmin ja nopeammin lämmin kuin juostessa, se on myönnettävä. Juoksumatolla mulla tulee hiki ehkä vartin jälkeen, soutulaitteella tuli hyvä lämpö viidessä minuutissa. Alkulämmittelyn jälkeen on hyvä harjoitella vielä toiminnallista liikkuvuutta, esimerkiksi olkapäät kepillä tai kuminauhalla olkapään tuet.

Lämmittelyn jälkeen käytiin läpi lattialla tehtävät syvät vatsalihasliikkeet, eli juuri ne, jotka aktivoivat mun lantionpohjaa ja ovat mun erkauman kannalta olennaisia. Kaikkein tärkeintä erkauman kannalta ihan kaikissa liikkeissä on lantionpohjan ja syvien vatsalihasten aktivointi. Selän pitää olla suorassa, eikä yhtään notkolla, jotta en liikkeitä tehdessäni pullista erkaumaa ja suurenna sitä entisestään. Ja tämä on just mulle se vaikein asia, jonka takia olikin todella hyvä, että käytiin kaikki tarkkaan läpi Rikun kanssa. Heti jos mulla keskittyminen herpaantuu, selkä menee notkolle ja erkauma pullistuu. Näillä lattialla tehtävillä liikkeillä me harjoiteltiin juuri sitä, että muistaisin pitää selän suorana aina.

Yksi tosi hyvä syvien vatsalihasten liike selinmakuulla oli jalan nosto ylös ja eteen (en tiedä tän liikkeen oikeaa nimeä, mutta anyway). Kuvattiin se vaihe vaiheelta, sillä tämä liike sopii hyvin myös kotona tehtäväksi ihan kenelle tahansa. Liikkeessä huomaa itsekin tosi hyvin sen, jos selkä menee notkolle. Tätä voi tehdä molemmilla jaloilla esim. 10 toistoa. Lisäksi voi samaan aikaan nostaa esim. vastakkaista tai saman puolen kättä samalla tavalla ylös ja taakse.

Keskivartalon lisäksi mun täytyy vahvistaa mun selkä-, rinta- ja olkalihaksia, jotta saan ryhdin hyvään kuntoon. Siksi mun ohjelmassa oli useampia liikkeitä myös niiden vahvistamiseen. Hyviä liikkeitä esimerkiksi ylätalja, ruohonleikkuri ja uimarin olkapäät. Vartaloa ei voi eikä kannata harjoittaa toispuoleisesti, vaan tasapaino täytyy säilyä. Siksi mun saliohjelmassa on myös esimerkiksi kyykky levypainolla sekä perinteinen jalkaprässi. Riku teki mulle sellaisen ohjelman, jossa on kolme eri liikekategoriaa, joissa kaikissa on sekä pääliikkeet että tukiliikkeet. Jokaisesta kategoriasta voin valita aina 1-2 liikettä tehtäväksi salikäynnillä, jolloin mulla on paljon vaihtoehtoja eikä treenaaminen käy tylsäksi, koska erilaisia liikeyhdistelmiä on niin paljon.

Muutamia hyviä vinkkejä Rikulta vielä treenailun aloittamiseen erkauman kanssa:

– Treenin aluksi aktivoidaan lantionpohjalihakset ja syvät vatsalihakset, ja pidetään aktiivisena koko liikkeen ajan, ettei alaselkä lähde notkolle tai pinnalliset vatsalihakset työnny ulospäin.

– Riittävän pienet painot alkuun. Jotta liikkeet voi oppia tekemään oikeassa asennossa, painoa ei saa olla liikaa. Sitten kun oikea asento tulee luonnostaan, voi painoa alkaa pikkuhiljaa lisäämään.

– Erkauman kanssa iso vaikutus on myös niillä liikkeillä, jotka ei tehdessä välttämättä ”tunnu missään”, kuten vaikka tuo ylempänä esitelty selinmakuulla tehty jalan nosto.

– Herkästi apua ammattilaiselta liikkumiseen, ettei vahingossa itse pahenna tilannetta.

Mä olen aivan älyttömän kiitollinen tästä ohjelmasta ja hyvistä neuvoista Rikulle. Ensimmäistä kertaa musta tuntuu, että oikeasti ymmärsin, millainen se oikea selän ja pallean asento on! Olen kyllä aina tiennyt teoriassa, millainen on suora selkä ja miten sen pitäisi olla, mutta en sitä, miten saan sen tehtyä itse liikkeen yhteydessä. En ole tiennyt, miten saan juuri mun vartalon oikeaan asentoon ja miltä se oikea asento tuntuu. Nyt mulla on paljon itsevarmempi olo tehdä liikkeitä ja tiedän, että teen ne oikein. Riku oli ihan super mukava ja kannustava ja rento personal trainer, jonka kanssa oli helppo puhua (eikä nolottanut edes se, että olin ihan vasta-alkaja kaikessa ja mokailin monta kertaa).

Otto oli mun mukana Kuntokeskus Liikussa tällä pt-käynnillä ottamassa näitä kuvia. En olisi ikinä uskonut kuulevani tätä Oton suusta, mutta hän sanoi noin puolivälissä treenejä, että haluaa alkaa käymään mun kanssa salilla ja juuri Tammiston kuntokeskus Liikussa. Ja ihan samoista syistä kuin minäkin: Liikku on niin iso ja avara, että siellä on tosi rauhallinen tunnelma ja tilaa treenata, vaikka treenaajia olisi paljon. Siellä on hyvä ilmanvaihto, eli ei haise muiden treenaajien hiki tai myöskään mun tapauksessa voimakkaat hajusteet. Mua ahdistaa se ajatus, että jos muut treenaajat olisi tosi lähellä koko ajan, olisi iso riski, että saisin esim. migreenin muiden hajusteista. Tuolla on niin paljon tilaa ympärillä, että ei ole pelkoa siitä, vaikka joku olisikin suihkinut reippaammalla kädellä tuoksuja.

Kuntokeskus Liikuissa on ilmaiset tutustumiset aina maanantaista keskiviikkoon klo 16:00-19:00, jolloin voi käydä yksin tai kaverin kanssa kokeilemassa, miltä siellä tuntuu treenata. Tutustumisen aikana jokainen voi halutessaan esittää kysymyksiä paikalla olevalle valmentajalle. Valmentajat auttavat tosi mielellään tekemään liikkeitä oikein. Liikusta on mahdollista saada myös oma henkilökohtainen valmentaja (maksullinen), joka auttaa pääsemään tavoitteisiin fiksusti ja turvallisesti. Valmentajalta saa apua alkuun pääsemiseen, varmuutta liiketekniikoihin, sekä vaihtelevuutta ja tuloksellisuutta harjoitteluun.

Liikku on Suomen nopeimmin kasvava suomalainen kuntokeskusketju, jolla on jo melkein 30 toimipistettä ympäri Suomen. Vuoden 2020 aikana avataan vielä 12 Liikkua lisää. Liikun jäsenistä puolet on naisia ja puolet on miehiä. Liikuissa ei ole ollenkaan ryhmäliikuntatunteja, vaan Liikku panostaa 100% erinomaisten lihaskuntoharjoittelupuitteiden tarjoamiseen. Oman lähimmän Kuntokeskus Liikun voi etsiä Liikun sivuilta. Liikun jäsenyys maksaa 29 euroa kuukaudessa, mikä on mun mielestä tosi kohtuullinen hinta näin upeista ja laadukkaista liikuntapuitteista. Liikun kuukausijäsenyydessä ei ole määräaikaisuutta, eli saliin ei tarvitse sitoutua loppuelämäksi ja stressata siitä, että mitä jos ei sitten käykään siellä. Jäsenet voivat treenata Liikussa klo 05-23 vuoden jokaisena päivänä.

Mulla on niin hyvä fiilis nyt treenaamisesta ja me ollaan itse asiassa tällä viikolla menossa Oton kanssa yhdessä treenailemaan taas! Ihan parasta. Salilla käynnin jälkeen on niin hyvä fiilis aina ja mä rakastan sitä, kun lihaksissa tuntuu seuraavana päivänä. Toivottavasti saan nyt mun ryhdin hyvään kuntoon, eikä tarvitse pelätä selkävaivoja tulevaisuudessakaan.

Tänään blogijoulukalenterissa on jotain ihan uutta, mitä ei ole ennen ollutkaan (ellei Ottoa lasketa)! Nimittäin vieraskynäpostaus. Hannele Kokit ja Potit -blogista teki teille aivan ihanan helpon ja herkullisen jouluisan reseptin tänne ja mä taas vastaavasti tein oman reseptin Hannelen blogiin. Tänään saattekin siis yhden kalenteriluukun sijaan tavallaan kaksi. Hannelen blogiin kannattaa muutenkin käydä tutustumassa, sillä se on täynnä toinen toistaan herkullisempia ruoka- ja leivontaohjeita. Erityisesti kannattaa tsekata Hannelen resepteistä nopeat arkiruoat -kategoria, sieltä itse etsin usein helpotusta kun päässä lyö tyhjää kauppalistaa tehdessä. Mun piparkakku-valkosuklaamoussekakun ohje löytyy siis myös nyt Hannelen blogin joulukalenterista ja Hannelen ohje ja tietenkin myös nämä Hannelen ottamat upeat kuvat tortuista löytyvät täältä mun blogin puolelta.

Kuvat: Hannele Hyvärinen | Kokit ja potit

Terveisiä Oulusta! Minä olen Hannele Kokit ja potit -ruokablogista ja tuon teille jouluisia terveisiä.

Helpot ja suoraviivaiset reseptit ovat minulle kaikkein rakkaimpia. Siksi jaan teille tänään täällä ihanimman Iinan blogissa suolaisten minitorttujen reseptin.

Parasta minitortuissa on, että niissä menee vain hetki ja täytteeksi voi laittaa mitä tahansa. Omia lemppareitani ovat (merilevä)mäti, sienisalaatti ja pororouhe. Jos voisin syödä kalaa, laittaisin ehkä graavilohta. Ranskankerma tai smetana sopii hyvin tortun ja täytteen väliin. Ja kuka muka sanoo, ettei makeitakin täytteitä voisi laittaaa! Joulun helpoin herkkubuffa on tässä.

Suolaiset minijoulutortut by Kokit ja potit

Vuoden viimeisiä viedään, nyt on meneillään viikko 50! Ihan käsittämätöntä, että kolmen viikon kuluttua tämä vuosi ja samalla koko vuosikymmen on ohi. Muistelin jo aiemmin koko kulunutta vuosikymmentä, mutta nyt on aika pureutua tarkemmin tähän vuoteen. Älkää säikähtäkö, tavallinen vuosikooste ilmestyy kyllä vuoden viimeisenä päivänä, kuten yleensäkin. Tänään halusin tehdä Irc-Galleria -kyselyiden tyylisen 2019 x 19 -kysymyshaasteen, jossa vastaan erilaisiin hauskoihin kysymyksiin kuluneesta vuodesta (joita on 19). Nämä kysymykset vedin ihan hatusta yhtenä päivänä autossa, kun oltiin matkalla kotiin ja kirjoitin ne vaan ylös sitä mukaa kun niitä putkahteli mieleen.

2019 x 19 kysymyshaaste:

1. Asiat jotka yllättivät tänä vuonna: No ainakin se, että Tempparit ei kiinnostanut enää. Ollaan katsottu jo monta vuotta Temptation Island Suomea Oton kanssa, mutta tänä syksynä ei vaan enää jaksanut. Katsottiin ekat jaksot, tai siis huomattiin, että ei katsottu niitä ollenkaan, vaikka telkkari oli päällä. Se oli sen aikakauden loppu, heh. Yllätyin myös siitä, miten huono Game Of Thronesin loppu oli, sekä siitä, että meillä on näin vuoden lopuksi 34-vuotias naispuolinen pääministeri. Se on ihan mielettömän hienoa, etenkin näin kolmen tytön äitinä on upeaa, kun he saavat jo näin pienenä nähdä naisen valtion johdossa, kuten itsekin sain pienenä nähdä naispuolisen presidentin.

2. Uudet ihmiset joihin tutustuin tänä vuonna: Tapasin monta uutta ihmistä työrintamalla, mutta tutustuin myös somessa moneen uuteen ihanaan äitiin, joiden kanssa juttu luistaa tosi hyvin. Tänä vuonna musta tuntuu, että olen tutustunut erityisen moneen uuteen ihmiseen, joiden kanssa juttelusta tulee vaan niin hyvä fiilis aina. Esimerkkinä ainakin Puhu Muru -blogista tuttu Marja Kihlström, sekä äitikaveri Fatima, jonka kanssa ollaan tiedetty toisemme pitkään, mutta tutustuttu vasta tänä vuonna. Olen niin iloinen siitä, että mun ympärillä on entistä enemmän sellaisia upeita tyyppejä, jotka inspiroivat ja antavat energiaa ja joiden kanssa asiaa riittää aina vaan.

3. Vuoden mieleenpainuvimmat päivät: Keväällä se päivä, kun meidän kuopus aloitti päiväkodin. Eskarilaisen eka eskaripäivä jäi myös mieleen ja kesältä meidän ihanat treffit Oton kanssa. Meidän hääpäiväbileet helmikuussa olivat niin ihanat, niitä ollaan muisteltu koko vuosi. Ja tietty kaikki yhteiset reissut ja erityisesti mun synttäripäivä Mallorcalla. Lisäksi nautin ihan hirveästi meidän kahdenkeskisestä mökkireissusta pari viikkoa sitten.

4. Vuoden paras sarja ja leffa: Ehdottomasti paras sarja oli Tshernobyl, se oli vaan niin käsittämättömän hyvä, että sen voisi katsoa koska tahansa uudelleen. Vuoden paras leffa on vaikeampi, hmmm. Ainakin Once upon a time in Hollywood oli kova, sekä pari viikkoa sitten katsottu The Irish Man ja eilen kutsuvierasensi-illassa nähty Frozen II. Tällä hetkellä houkuttelisi katsoa myös Marriage Story, jota on kovasti kehuttu, ehkä siitä tulee vielä vuoden paras leffa.

5. Vuoden soitetuin biisi: Meillä se oli oikeasti varmaan Ikuinen vappu, kiitos meidän 2-vuotiaan. Mutta itse taisin soittaa eniten ainakin Dua Lipan Don’t Start Nowta, Ed Sheeranin koko tuotantoa, sekä Miss Lin Lev nu dö seniä.

6. Vuoden kosmetiikkatuote: Sanoisin tähän, että Cliniquen Moisture Surge -kosteusvoide. Kosteuttaa tosi hyvin mun kuivaa ihoa. Ja lisäksi Avenen Tolerance -ripsiväri, joka sopii myös super herkille silmille ja silti erottelee ripset ja pidentää kivasti. Just sopiva mun tarpeisiin ja molemmat ovat täysin hajusteettomia.

7. Vuoden lempparireissu: Mallorcan reissu ja meidän kahdenkeskinen mökkireissu. Molemmat olivat aivan uskomattoman ainutkertaisia reissuja, tosin ihan eri tavoilla.

8. Lause joka jäi mieleen tältä vuodelta: Varmaankin mun rakkaan ystävän sanoma lause, että parisuhteessa ja perheessä on hirveän tärkeää, että tuetaan kaikkien perheenjäsenten unelmia ja on yhteisiä päämääriä, joita tavoitella. Toki se on sellainen asia, joka näin ääneen ajateltuna on ihan itsestäänselvyys, mutta sen kuuleminen jotenkin konkretisoi sitä. Musta tuntuu, että sen jälkeen olen entistä hanakammin tavoitellut unelmiani ja auttanut myös lapsia ja Ottoa tavoittelemaan heidän unelmiaan.

9. Tilanne jossa ylitin itseni tänä vuonna: Viisaudenhampaan poisto. Ihan oikeasti, vaikka se monelle on pikkujuttu (ja omakin operaatio osoittautui lopulta tosi helpoksi), se päätös mennä sinne oli mulle ihan valtava juttu. Mikään ei ole pelottanut mua niin paljon kuin se silloin (aiemman järkyttävän kokemuksen takia) ja olen tosi ylpeä, että menin.

10. Uusi asia jonka tein tänä vuonna: Vietin semi-lihattoman lokakuun, eli ei laitettu kotona liharuokia kuukauteen. Se oli yllättävän helppoa ja hauskaa, eikä tuntunut mitenkään hankalalta keksiä lihattomia reseptejä. Oikeastaan se tuntui aika normilta. Meille jäi siltä kuukaudelta vielä lisää kivoja kasvisreseptejä repertuaariin.

11. Asia, joka sai mut itkemään tänä vuonna: Musta tuntuu, että itkin tänä vuonna aika paljon. Itkin todella vuolaasti viisaudenhampaan poistossa, kyyneleet vaan valui solkenaan. Itkin onnesta meidän mökkireissulla. Itkin, kun taapero aloitti päivähoidon. Mua itketti yksi harmittava päätös, jonka jouduin tekemään. Kyse ei ollut mitenkään niin valtavasta ja merkittävästä asiasta, mutta mua itketti silti, koska se tuntui niin tärkeältä. Mua itkettivät monet inhottavat kommentit surusta, mutta myös vielä useammat kannustavat ja ihanat kommentit ilosta. Musta tuntuu, että ylipäätään olen ollut jotenkin tunteellisempi koko vuoden, kuin pitkään aikaan. Monet leffatkin on saaneet mut itkemään, vaikka välillä meni pitkiä aikoja, ettei koskettavista koskettavinkaan leffa saanut kyyneltä silmäkulmaan.

13. Vuoden arkiresepti, jota kokattiin paljon: Ainakin uunifetapasta ja nachos supreme. Tehtiin myös usein kala-hamppareita ja teriyakilohta.

14. Tärkeä päätös, jonka tein tänä vuonna: Päätin alkaa oikeasti pitää huolta itsestäni ja lenkkeillä, päätin löytää aikaa itsestäni huolehtimiselle ja lopettaa tekosyiden keksimisen. Muutamassa kuukaudessa fiilis on kohentunut tosi paljon sekä henkisesti että fyysisesti.

15. Teinkö uuden vuoden lupauksia ja pidinkö niistä kiinni tänä vuonna? Muistelisin, että lupasin olla itselleni armollinen. Olen yrittänyt olla juuri sitä, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä. Sanoisin, että olen ollut ainakin armollisempi kuin ennen, joten kai mä onnistuin.

16. Vuoden ajatuksia herättävin kirja: Ainakin Michelle Obaman Minun Tarinani oli ihan mieletön kirja. Se herätti tosi paljon ajatuksia. Mieleen jäi myös Maria Veitolan Toisinpäin.

17. Uusi taito, jonka opin tänä vuonna: En tiedä lasketaanko sitä taidoksi, mutta podcastin tekeminen! Mua jännitti tosi paljon etukäteen, että miten pystyn tehdä podcastia, kun vihasin kuunnella omaa ääntäni. Mutta sitten siihen yhtäkkiä vaan tottuikin, että kuulee koko ajan oman äänen kaikuna kuulokkeista samalla kun puhuu. Eikä se häirinnyt yhtään enää. Olen oppinut myös monia uusia juttuja valokuvauksen saralla. Ja opin myös tosi monta lausetta espanjaa meidän Mallorcan reissua varten harjoitellessa.

18. Vuoden hauskin tapahtuma: Ed Sheeranin keikka! Se oli ihan mielettömän ihana hellepäivä ja meillä oli niin hauskaa siellä Oton kanssa. En ikinä unohda sitä kun tanssittiin hitaita Ed Sheeranin Perfectin tahtiin kuuman kosteassa kesäyössä.

19. Vuoden lempparivaate: Varmaankin mom jeansit, jotka olen vihdoin omaksunut kunnolla osaksi omaa tyyliä. Sekä mun nyt syksyllä ostamani Acne Studiosin villapipo.

Viimeksi kun tein jotain haastetta, olin unohtanut kysymyksiä pois. Sen kunniaksi tässä on nyt vielä kahdeskymmenes pitkä ”kysymys” ja vastaus. Oikeesti kyse oli vain siitä, että kirjoitin nyt vahingossa liikaa, eikun. 

Kolme asiaa, joista olen kiitollinen tänä vuonna: 1. Terveys, ollaan saatu olla tosi terveitä koko porukka kuopuksen muutamaa korvatulehdusta ja keskimmäisen keväällä murtunutta kättä lukuunottamatta. 2. Läheiset ihmiset. Meidän ympärillä on nykyään ihan uskomattoman hyvä tukiverkko, johon voi aina luottaa. Se on meille todella iso voimavara arjessa. 3. Mahdollisuudet, joita olen saanut työelämässä. Se on todella hienoa, että mun ympärillä on ihmisiä, jotka uskoo mun villeimpiinkin haaveisiin ja puskee mua eteenpäin. On valtavan suuri kunnia saada tehdä töitä niin hienojen tyyppien kanssa.

Sellaisia juttuja mulla tuli mieleen tästä vuodesta. Aika hieno vuosi! Mistä te olette kiitollisia näin vuoden lopuksi? Muihinkin kysymyksiin saa vastata halutessaan, on aina ihana kuulla teidän ajatuksia omasta elämästänne!