Jouluruoka on rakkautta

06.12.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin & Indieplacen kanssa.

Mä rakastan perinteitä, vaikka monessa asiassa olen myös valmis luopumaan niistä ja ottamaan uudet ja paremmat ideat vastaan.  Tässä kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa mä pohdin jouluruokaperinteitä ja jouluruokaan liittyviä muistoja, joita mulla on.

Joulupöytä on mulle tärkeä sekoitus perinteitä ja kokeilua, rakkaita ruokamuistoja ja uusia ideoita. Yksi niistä asioista, joista mä olen joulussa todella iloinen on se, että ennen kuolemaansa mun mummu ehti antaa mulle meidän suvun perinteiset joulureseptit, jotka hän oli kirjoittanut ja tulostanut. Ne reseptit on aina olleet mulle tärkeitä, mutta nykyään ne on vielä ihan älyttömän ekstra-rakkaita ja vaalin niitä kuin kukkaa kämmenellä.

Olen skannannut ne ja tallentanut ulkoiselle kovalevylle ja google driveen ja puhelimeen ja joka paikkaan. En halua ikinä menettää niitä, vaan haluan, että ne siirtyvät sukupolvelta toiselle. Mun haaveena on ehkä tehdä vielä sellainen valokuvakirja, johon kuvaan kaikki ne perinteiset jouluruuat ja liitän mummun reseptit mukaan. Ehkä sinne voisi liittää meidän perheen omiakin reseptejä mukaan, sillä meille on muodostunut omia jouluherkkuperinteitä myös.

Mun lapsuudessa me vietettiin joulua aina joko mummulassa tai sitten mun tätien tai enon luona. Ei koskaan oltu jouluaattona kotona Helsingissä, vaan lähdettiin aina Ouluun. Meillä ei äidin kanssa siis ollut mitään jouluruokaperinteitä, vaan kaikki tuli sieltä mummulasta tai sukulaisilta. Aina jos vietettiin joulua mummun luona, mä autoin mummua sen minkä pystyin. Leivoin mummun kanssa Hanna-tädin kakkuja ja vaaleita pipareita ja herkuttelin oikeasti itsetehdyillä joulutortuilla, jotka olivat ihan erilaisia kuin ne kaupan taikinasta tehdyt.

Meidän jouluissa oli aina ne kaikki perinteiset jouluruuat: imelletty perunalaatikko, lanttu- ja porkkanalaatikko, sinappihunnutettu joulukinkku, graavilohi, kinkun kastike ja hernetuuvinki, eli oululainen perinneruoka, sellainen paksu hernemössö. Jälkkäriksi oli sekahedelmäkeittoa ja pipareita ja torttuja. Mä tykkäsin jouluruuasta kovasti jo ihan lapsesta asti. Myös ne laatikot, joista moni lapsi ei tykkää, olivat mun suosikkeja. Aina odotin ihan hirveästi ruokailua jouluisin. Mun mummu teki kaiken aina alusta asti itse, tuoreista juureksista ja muutenkin tuoreista aineksista.

Mulle on jäänyt ihan elävästi mieleen yksi joulu mun lapsuudesta, kun oltiin kaikki influenssassa: minä, mun äiti ja mummu sekä vähän pappakin. Kaikki, paitsi mun teräspappa, me oltiin aivan sänkyjen omia. Jatkuvasti korkeassa kuumeessa ja yskässä. Muistan vaan kuinka aaton aattona mun pappa kokkasi yksin jouluruokia, koska pitihän ne jouluruuat silti saada pöytään. Hän paistoi kinkkua ja teki laatikoita. Yleensä mun mummu aina teki ruuat, mutta sinä jouluna pappa valmisti ne. Olivat kyllä ihan yhtä hyviä kuin mummunkin tekemät. Mummu taisi sängyn pohjalta huudella ohjeistuksia.

Mulle ei silloin oikein edes maistunut ruoka, mutta muistan kuinka mulle tuotiin vaaleita Hanna-tädin kakkuja ja söin niitä sängyssä kuumeisena ja murustelin mun lakanoille. Vaikka harmitti olla jouluna kipeänä, tämäkin joulu on jäänyt mieleen lämpimänä muistona. Siellä me sairasteltiin kaikki yhdessä ja lopulta kuitenkin päästiin yhteisen joulupöydän ääreen ja alettiin parantua. Vaikka olo oli kurja, niin ainakin oltiin kaikki yhdessä.

Vietin ensimmäistä kertaa joulua kotona vasta ollessani 21-vuotias. Se oli mun ja Oton ensimmäinen yhteinen joulu. Sinä jouluna me saatiin ne mun mummun reseptit ja sinä jouluna me alettiin luomaan niitä meidän omia jouluruokaperinteitä ja muistoja. Ollaan alusta asti tehty kaikki ruuat Oton kanssa yhdessä. Mun mielestä on ihanaa, että lapset ovat nähneet niin jouluruuissa kuin muutenkin meidän ruokaperinteissä sen, että Oton kanssa ollaan keittiössä(kin) tasa-arvoisia, eikä ruuanlaittovastuu kasaudu kummallekaan yksin. Joulun aikaan me ollaan aina hääräilty kahdestaan keittiössä joulumusiikin soidessa ja tehty saumatonta yhteistyötä.

Toinen todella elävästi mieleen jäänyt muisto, on mun ja Oton joulukinkkumoka vuodelta 2015. En kertakaikkiaan käsitä mikä aivopieru meille tuli Oton kanssa (oltiin siis molemmat ihan todella poikki töistä ja töissä vielä 23.päivä). Me leikattiin kinkusta se verkko pois vahingossa silloin, kun se kinkku oli vielä raaka. Siis miksi, mitä, miten, en vieläkään käsitä. Kätevinä me ratkaistiin tämä ompelemalla se verkko takaisin kiinni kinkun ympärille. Ihan hyvä kinkku me saatiin silloinkin ja nyt naurattaa, mutta silloin meinasi tulla melkein itku, kun ajateltiin kalliin kinkun olevan menetetty. Oltiin siis ennen sitä paistettu onnistuneesti kinkku jo monena jouluna, joten en vieläkään käsitä miksi me yhtäkkiä mokattiin silloin. Onneksi saatiin se pelastettua lopulta. Ja opittiinpahan kerrasta, että ei todellakaan tehdä niin enää.

Vaikka tässä nyt tuli mieleen nämä kaksi muistoa, sairastelu ja mokailu, niin päällimmäisenä ruokamuistona joulusta on kuitenkin ne ihanat yhteiset ateriat, upeat maut ja rentous. Herkulliset ruokamuistot, täysi maha kun on syönyt liikaa graavilohta, mätiä ja sienisalaattia, joulupäivän helppo lounas kun voi vaan yökkäreissä lämmittää jouluruokia. Kynttilänvalo, juuri sopivan makea imelletty perunalaatikko ja aaton aatto -yönä syödyt ensimmäiset kinkkusiivut. Sekin perinne tulee mun lapsuudesta, että kinkku paistetaan aina yöllä. Vaikka me aloitettaisiin kuinka aikaisin, niin yöhommiksi se kuitenkin aina menee.

Mä haluan välittää jouluruualla samanlaisia arvoja ja rakkautta meidän lapsille, kuin itsekin koin lapsuuden jouluissa. Vanhoja ruokaperinteitä, itse alusta asti tekemistä, yhdessä rauhassa syömistä, tuoreita ja laadukkaita aineksia, sekä kiireettömyyttä. Jouluruuat tehdään isoissa satseissa etukäteen valmiiksi, jotta jouluna voi sitten keskittyä olennaiseen: yhdessäoloon, nauttimiseen ja rentoutumiseen. Jouluruokiin panostetaan, koska se on meille mahdollista ja koska joulu on tärkeä juhla ja me halutaan kunnioittaa sitä.

Me ostetaan meidän jouluruuat K-Supermarketista. Sieltä löytyvät niin tuoreet paikallisten tuottajien juurekset, ihanat herkulliset juustot myöhäisillan juustotarjottimelle, tuoreet kalat ja mädit tiskistä sekä loistava glögivalikoima. Suositaan joulupöydässä mahdollisimman paljon lähellä tuotettua, kotimaista ja luomua. Monia reseptejä meidän joulupöytään on tullut myös K-ruoka -sivustolta, kuten savuporoterriini, joka on Oton suurinta herkkua jouluisin. Jaan myöhemmin teille meidän tämän joulun joulumenun, mutta siihen asti jouluruokainspiraatiota voi etsiä hyvin K-Supermarketin sivuilta ja kauppojen hyllyiltä. Siellä voi tutustua paremmin myös K-Supermarketin arvoihin ja ajatuksiin ruokaan liittyen.

Millaisia jouluruokaperinteitä teillä on? Millaisia muistoja teillä on lapsuuden joulupöydistä?


11 helppoa ja nopeaa arkiruokaa lapsiperheelle (vege & kala)

07.11.2019

Lihattoman lokakuun aikana meidän kasvisruokalistalle tuli uusia kivoja reseptejä, jotka aion jakaa nyt teille. Koskaan ei voi olla liikaa helppoja ja nopeita arkiruokareseptejä, vai mitä? Musta on jotenkin ihanaa, että meillä on nykyään niin iso repertuaari kasvis- ja kalareseptejä. Kauas on tultu niistä ajoista kun osasin tehdä lähinnä lohikeittoa  kalaruuaksi tai hernekeittoa kasvisruuaksi. Nekin on toki hyviä, mutta kiva, että on myös vaihtelua. Vaikka marraskuussa me ei olla enää vietetty ”lihatonta” elämää samalla intensiteetillä kuin lokakuussa, niin ei me kyllä olla siltikään kovin paljoa lihaa ostettu. Ollaan syöty mm. sienikeittoa itse poimituista sienistä, katkarapu-riisibowlia, beluga bolognesea ja sienipastaa.

Helppo ja nopea arkiruoka tarkoittaa tietysti eri ihmisille eri asioita, mullakin se käsitys on vaihdellut eri aikoina. Aiemmin mä ajattelin, että helppoa arkiruokaa ovat lähinnä kinkkukiusauksen tai uunimakkaran tyyliset ”aktiivinen valmistus 2min + paistoaika” -ruuat, mutta olen laajentanut käsitystäni. Nykyisin mulle helppo ja nopea arkiruoka tarkoittaa sellaista, jonka valmistukseen menee maksimissaan puoli tuntia. Puoli tuntia ehdin hyvin käyttää arkipäivinä kokkaukseen, mutta suuri osa näistä resepteistä kyllä valmistuu nopeamminkin kuin puolessa tunnissa. Olen maininnut ruokien otsikon yhteydessä arvioidun valmistusajan. Resepteissä määrät ovat sellaisia, että riittävät hyvin meidän 5-henkiselle perheelle ja usein jää vähän jämiäkin.

Kaikki nämä ruuat on ollut meillä ruokalistalla muutaman viime viikon aikana ja kuvattu ihan oikean ruokailutilanteen aikana (pl. kaupalliset yhteistyöt), mikä näkyy etenkin ihan lähipäivinä otetuissa kuvissa siten, että ne on kuvattu hehkulampun valossa. Hitsi että tähän aikaan vuodesta tulee aikaisin pimeää! Mutta sen pidemmittä puheitta, tässä 11 helppoa ja nopeaa kasvisruokaa ja kalaruokaa.

1. Suppilovahverokeitto koskenlaskijalla (valmistusaika 20min)

1l sieniä (suppiksia, kanttarelleja tai muita hyviä sieniä)

1 sipuli

1rkl voita

4rkl vehnäjauhoja

1l kasvislientä

1pkt perus koskenlaskijaa tai oman maun mukaan maustettua koskenlaskijaa

mustapippuria

ripaus suolaa

1dl silputtua lehtipersiljaa tai muita lempiyrttejä

(täysjyväpatonkia)

Puhdista ja pilko sienet. Pilko sipuli silpuksi. Paista sieniä kattilassa kunnes kaikki neste on haihtunut ja lisää sitten sipulit, sekä nokare voita. Ripottele jauhot niiden päälle ja lisää 1l vettä sekä kasvisliemikuutio. Anna kiehua matalalla lämmöllä n. 10min. Pilko Koskenlaskija-pala kuutioiksi ja ripottele sekaan, sekoittele kunnes on sulanut. Mausta pippurilla, suolalla ja lehtipersiljalla ja tarjoile täysjyväpatongin kanssa.

2. Beluga Bolognese (aktiivinen valmistusaika 5min / valmistusaika yhteensä 25min)

Ohje on vapaasti suomennettu coop.se -sivuilta ja hieman muokattu meidän mieltymysten ja perhekoon mukaan. Tällä ohjeella itse valmistan beluga bolognesen, josta riittää meidän perheelle ainakin kahteen ruokailuun:

400g spagettia

2 sipulia

3 valkosipulinkynttä

2rkl oliiviöljyä

3rkl tomaattipyreetä

3dl kuivattuja beluga-linssejä

2 tlk tomaattimurskaa esim. Mutti ( á 400g)

3dl creme fraichea

3dl vettä

2 tl kuivattua oreganoa

2tl kuivattua basilikaa

2tl ruokokidesokeria

1tl rouhittua mustapippuria

1tl suolaa

Pilko sipulit ja valkosipulit ja kuullota pannulla öljyssä. Kaada sekaan linssit, tomaattimurska, creme fraiche, vesi ja kaikki mausteet. Keitä miedolla lämmöllä 25 minuuttia. Valmista spagetti pakkauksen ohjeen mukaan. Tarjoile juustoraasteen kanssa.

3. Valkosipulinen tofu Sticky Sauce (kaupallinen yhteistyö)

Makeantulinen sticky sauce maistuu ihan super hyvältä, suosittelen testaamaan. Mukana myös toinen ohje, joka maistuu lapsille.

4. Tofu & riisi vihanneksilla (valmistusaika 15min)

3dl riisiä

2 rs valmiita tofukuutioita maustettuna aasialaistyylisesti (esim. SoFine)

Kurkkua, tomaattia, paprikaa, punasipulia (tai muita omia lempivihanneksia)

Pähkinöitä tai siemeniä

Soijaa, sweet chiliä, srirachaa tai muuta lemppari kastiketta

Kuumenna tofu pannulla, keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko lemppari vihanneksia ja tarjoile koko komeus yhdessä lempi kastikkeesi kanssa. Voit lisätä myös tuoretta korianteria tuomaan makua.

5. Härkis-Tikka Masala (kaupallinen yhteistyö)

Tämä ohje on tosi helppo ja nopea valmistaa ja miedon makunsa puolesta maistuu tosi hyvin myös lapsille.

7. Beanit-Satay-kastike & riisi (valmistusaika 15min)

2 rasiaa Beanit-suikaleita (maustamattomia)

1 sipuli

1 paprika

2-3 porkkanaa

Valmista Satay-kastiketta oman maun mukaan (kaupoissa useita erilaisia, osa mietoja ja osa mausteisempia)

3dl riisiä

Pilko vihannekset. Paista vihannekset ja Beanit-suikaleet pannulla. Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää kastike pannulle ja tarjoile yhdessä riisin kanssa.

8. Uunifetapasta (Aktiivinen valmistusaika 10min / valmistusaika yhteensä 30min)

Uunifetapastan ohje on varmasti kaikille tuttu, mutta se löytyy siis Liemessä -blogista. Me laitetaan aina ihan hulluna chiliä ja valkosipulia, niinkuin lähes kaikkeen muuhunkin ruokaan.

9. Rouskuva tofu-salaatti (kaupallinen yhteistyö)

Värikäs ja rouskuva tofu-salaatti valmistuu tosi nopeasti ja on täynnä makua. Postauksessa myös toinen kasvisruokaohje, joka on myös nopea ja helppo.

10. Chili-katkarapu bowlit nopealla korianterikastikkeella (valmistusaika 30min)

Bongasin tämän ohjeen K-Ruoka -sivuilta ja ihastuin siihen heti! Me testattiin sitä tällä viikolla ekaa kertaa ja toinen purkki katkarapuja odottaa jo valmiina jääkaapissa, että voidaan syödä tätä uudelleen.

11. Paranneltu jättikatkarapu-pasta chilillä ja sitruunalla (aktiivinen valmistusaika 10min / yhteensä 3omin sisältäen rapujen sulatuksen)

200g kypsiä pakastettuja jättikatkaravun pyrstöjä

1 sitruuna

1 chili

4 valkosipulinkynttä

2rkl voita

2dl kuohukermaa

50g Pecorino romanoa tai Parmiggiano reggianoa

1 ruukku rucolaa

300g hyvää pastaa esim. tagliatelle

Sulata jättiravut pakkauksen ohjeen mukaan (yleensä 3omin). Pilko chilit pieneksi ja purista valkosipulit puristimella murskaksi. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Kuullota voissa pannulla chiliä, valkosipulia ja sitruunankuoriraastetta. Lisää sitruunamehu sekä 2dl kuohukermaa. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Kaada kastike pastan joukkoon, lisää sulatetut ravut ja sekoita. Tarjoile juuston ja rucolan kanssa.

Toivottavasti näistä löytyi kivoja uusia arkiruokia teidänkin ruokalistoille! Jos ei, niin tsekkaa aiemmat postaukset:

12 helppoa ja nopeaa arkiruokaa kesään

15 helppoa ja nopeaa arkiruokaa meidän perheen ruokalistalta 


Maailman paras pizza ikinä

30.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Maldonin ja Indieplacen kanssa. 

Ylihuomenna on virallisesti halloween ja lauantaina vietetään pyhäinmiestenpäivää, nyt on siis loistava aika viettää sadonkorjuujuhlaa. Lokakuu on kurpitsoiden kulta-aikaa ja me ollaankin syöty aika paljon kurpitsaruokia viime aikoina. Hyllyllä odottaa suuri pyöreä kurpitsa kaiverrusta, tarkoituksena oli kaivertaa kurpitsa nyt viikonlopuksi ja sitten sen sisällöstä kokkaillaan ainakin kurpitsakeittoa sekä kurpitsapiirakkaa. 

Mun suurin kurpitsalemppari maun puolesta on kuitenkin pitkulainen ja vaalea myskikurpitsa. Myskikurpitsa toimii niin upeasti erilaisissa ruuissa piirakoista keittoihin ja pastoista risottoihin. Tällä kertaa halusin kehitellä vähän erilaista kurpitsareseptiä, sillä kermaiset pastat on täällä blogissa jo aikalailla mun osalta “nähty”. Viime vuodeltakin löytyy upea kermainen pastaresepti yhteistyössä Maldonin kanssa ja siinä käytin Maldonin savusuolaa. 

Tällä kertaa mä laitoin kurpitsaa pizzaan ja siihen sain inspiraation, kun me viime viikolla käytiin italialaisessa ravintolassa syömässä ja bongasin siellä listalta kurpitsapizzan. Arvoin itse sen ja pastan väliltä ja päädyin pastaan, mutta kurpitsa pizzassa jäi ajatuksena kytemään mun mieleen. Pakkohan sitä oli testata! Ja voi kuulkaa me testattiin ja siitä tuli niin älyttömän hyvää, että testataan varmasti vielä toisen ja kolmannenkin kerran. 

Tein pohjan pizzaan itse ja paahdoin kurpitsat uunissa etukäteen yhdessä Maldon-suolan ja oliiviöljyn kanssa, koska uunipaahto tuo niin ihanasti sitä kurpitsan makua esiin. Lisäsin tähän vähän valkosipulia ja chiliä sekä murusteltua vuohenjuustoa ja ne sopivat aivan mielettömän hyvin kurpitsan makean ja pehmeän maun kanssa yhteen. 

Maldon on varmasti tuttu teille, jotka olette mun ruokapostauksia ennenkin lukeneet. Käytän Maldon-suolaa aina ruuanlaitossa, koska pyramidinmuotoiset suolakiteet ovat niin ihanan kevyitä ja niissä on niin puhdas ja hyvä suolan maku. Maldon-suolaa valmistetaan Englannin Maldonissa samoilla perinteisillä käsityömenetelmillä kuin jo vuonna 1882, jolloin Maldon on perustettu. 

Maldonilta tuli tänä vuonna tuttujen pahvipakkausten rinnalle huiput ja kestävät lasiset suola- ja pippurimyllyt, joista tykkään ihan älyttömän paljon. Jos olen ihan rehellinen, niin sormisuola on aina tuntunut arkiruokailussa vähän työläältä. Mylly poistaa tämän ongelman ja ne ovat uudelleentäytettäviä! Eli kun Maldon-mylly on tyhjä, laitan sinne vaan lisää Maldon-suolaa pahvipakkauksesta. Ihanan kätevää ja helppoa. Maldon-suola- ja pippurimyllyjä myydään Prismoissa ja Food Market Herkuissa. 

Kurpitsapizza sadonkorjuu-juhliin (2 pellillistä pizzaa)

Pizzataikina:

2dl vettä

2/3pala(à 50 g)tuorehiivaa

5dl vehnäjauhoja

4rkl oliiviöljyä

1tl Maldon-suolaa myllystä

Kurpitsatäyte:

1 pienehkö myskikurpitsa

2rkl Oliiviöljyä

½ tl Maldon-suolaa myllystä tai Maldon-sormisuolaa

⅓ tl Muskottipähkinää

Pizzan päälle kurpitsan lisäksi:

200g Creme Fraichea tai Kaura fraichea

½ ruukkua Salviaa

70g Pinjansiemeniä

4rkl Hunajaa

2rkl Oliiviöljyä

3 valkosipulin kynttä murskattuna 

1 chili siemenet poistettuna

1 iso punasipuli 

Kurpitsan valmistus: Poista kuoret ja siemenet ja pilko myskikurpitsa kuutioiksi. Levitä kuutiot tasaisesti uuninpellille ja rouhi Maldon-suolamyllystä suolaa niiden päälle sekä ripottele muskottipähkinäjauhetta, ja kaada 2rkl oliiviöljyä ja sekoittele pellillä. Paahda kurpitsoita uunissa n. 35 minuuttia 200 asteessa.

Valmista pizzataikina: Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää jauhot, suola ja öljy ja vaivaa tasaiseksi. Laita puoleksi tunniksi liinan alle kohoamaan lämpimään paikkaan (esim. altaaseen vettä ja kulho altaaseen kellumaan). Kauli kahdeksi tasaiseksi pizzapohjaksi kahdelle leivinpaperoidulle ja kevyesti jauhotetulle leivinpaperille uunipellille. 

Täytteet: Murskaa valkosipulinkynnet. Poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi silpuksi.  Levitä Creme fraiche pizzapohjien päälle. Ripottele valkosipuli- ja chilimurska Creme fraichen päälle. Maista kurpitsakuutioita (onko maku kohdillaan), jos ei, lisää suolaa sekä muskottipähkinää. Pilko punasipulit ohuiksi renkaiksi. Levitä creme fraichen päälle punasipulit sekä kurpitsakuutiot tasaisesti. Murusta niiden päälle vuohenjuusto ja lisää salvian lehtiä. Ripottele pizzoille hunajaa sekä oliiviöljyä ja lopuksi pinjansiemeniä. Paista uunissa 225 asteessa n. 20 minuuttia.

Tämä pizza oli rehellisesti sanottuna parasta pizzaa, mitä mä olen koskaan tehnyt itse. Se oli niin täynnä makua, loistavaa makean ja suolaisen yhteistyötä, ihanasti pientä potkua chilistä ja sopivasti pehmeää ja rapsakkaa. Jo se pelkkä tuoksu oli niin huumaava kun pizzat olivat uunissa, että odotettiin Oton kanssa vesi kielellä. Ihan käsittämättömän hyvää. Olen ehkä vähän arka yleensä kehumaan omia reseptejäni, koska en halua ”ylimyydä” mun ruokia. Yleensä ne on sellaisia perushyviä, jotka maistuu meidän perheelle. Mutta tämä oli kertakaikkiaan ihan mun lemppari, ei ehkä pelkästään paras pizza ikinä vaan ehkä myös yksi parhaista ruuista ikinä. Tämän reseptin mä aion tulostaa kauniisti kuvan kera ja liimata meidän jääkaapin oveen.


Vatsaystävällistä ja herkullista vegeruokaa

27.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Green Choicen & Indieplacen kanssa.

Oletteko kuulleet fermentoinnista? Mä kuulin siitä ekaa kertaa jollain pressi-illallisella monta vuotta sitten erässä Helsingin kantakaupungin fine dining -ravintolassa. Mulla ei ollut ennen sitä mitään hajua, mitä fermentointi tarkoittaa. Nykyisin tiedän, että se on sama asia kuin hapattaminen. Fermentointi perustuu maitohappokäymiseen ja se on vanha tapa säilöä ruokia. Nimestään huolimatta maitohappokäyminen ei tarkoita, että tuotteissa käytettäisiin eläinperäisiä bakteereja, vaan hapattaminen muodostaa ruokaan maitohappobakteerikannan, joka pidentää sen säilyvyyttä. Samalla kun hapatettavaan ruokaan muodostuu maitohappobakteerikanta, sen happamuus laskee niin alas, että haitalliset bakteerit eivät pysty toimimaan. Siksi hapattaminen siis pidentää myös säilyvyyttä. 

Fermentointi on noussut viime aikoina aika isoksi ruokatrendiksi niin maailmalla kuin Suomessakin. Ei mikään ihme, sillä maitohappobakteerit eli probiootit tekevät suoliston bakteerikannalle hyvää. Mä syön niitä vuoden ympäri purkista joka päivä, mutta niitä saa hyvin myös joistakin ruuista. Esimerkiksi Green Choicen herkullisista hapankaalivalmisteista, joita me ollaan päästy maistelemaan tänä syksynä brändilähettiläisyyden myötä.

Green Choice luomu Kimchi meillä on ollut jo aiemmin sellainen vakkariherkku kaikkien korealais-tyylisten ruokien kaveriksi, mutta nyt otettiin testiin myös Green Choice luomu hapankaali ja Green Choice luomu punakaali omenalla.

Green Choice kaalituotteet valmistaa hollantilainen Machandel, jolla on pitkä historia (jo vuodesta 1978 lähtien) biodynaamisten ja luomu tuotteiden valmistuksesta.  Green Choice hapankaalit valmistetaan edelleen isoäidin perinteisellä reseptillä käyttäen katajanmarjaa. Machandel myös tarkoittaa muuten katajanmarjaa hollanniksi, aika hauska. Mun mielestä herkulliset kaalivalmisteet sopii hyvin ruokien kylkeen ihan sellaisenaan ja meillä onkin monesti pöydässä jotakin näistä lähes kaikkien arkiruokien kaverina. Hapatusprosessissa kaalien ravintoaineet saadaan säilymään tehokkaasti, mikä on tosi hyvä. Ihanan helppo ja nopea kylkiäinen monelle helpolle arkiruualle makaronilaatikosta kalapuikkoihin.

Green Choice tekee näiden herkullisten hapankaalivalmisteiden lisäksi myös sekä crunchya että sileää luomu maapähkinävoita sekä neutraalin makuista luomu kookosöljyä.

Ajattelin jakaa teille tässä postauksessa meillä usein Green Choice luomu Kimchin kaverina tarjoillun reseptin, joka on korealaistyylinen sticky cauliflower -bowl. Kutsutaan sitä vaikkapa Korealaistyyliseksi kukkakaalikulhoksi sitten suomeksi. Se koostuu herkullisesta tahmean tulisella kastikkeella maustetusta paahdetusta kukkakaalista, herkullisista maustetuista kurkuista, riisistä, korianterista ja kevätsipulista, sekä tietty siitä Kimchistä. Mä lupaan, että nää kukkakaalit vie kielen mennessään sellaisiltakin, jotka eivät yleisesti ole mitään maailman suurimpia kukkakaalifaneja. Mutta sanon myös, että jos ei tykkää tulisesta, niin kannattaa jättää sticky sauce pois, tai tarjoilla se erikseen. Ilman sitä kukkakaalit maistuvat loistavasti myös meidän lapsille.

Siihen kastikkeeseen tulee muuten toistakin fermentoitua juttua, nimittäin korealaista Gochujang-tahnaa, joka on tehty fermentoidusta chilistä. Ei kannata säikähtää reseptin pitkää ainesosaluetteloa, se on todella simppeli tehdä niistä huolimatta ja työvaiheet on tosi yksinkertaiset ja helpot.

Korealaistyylinen kukkakaalikulho 4:lle

Kukkakaalit:

1 iso kukkakaali

1dl tomaattipyreetä

4 valkosipulinkynttä

1/2tl suolaa

2dl pankojauhoja

Tahmean tulinen kastike:

1dl Gochujang-tahnaa

3/4dl siirappia (esim. vaahterasiirappi, vaalea siirappi, glukoosisiirappi, hunaja tai agave-siirappi käy)

2rkl ruokokidesokeria

2rkl soijaa

2rkl seesamiöljyä

Maustetut kurkut:

1/2 kurkku

1dl valkoviinietikkaa

1tl roseepippuria

1/2 punainen chili

2rkl sokeria

1/2tl merisuolaa

Lisäksi:

Basmati- tai Jasmiiniriisiä

kevätsipulia

korianteria

Green Choice luomu kimchiä

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Pilko kukkakaalit sopivan kokoisiksi nupuiksi. Ota iso kulho, sekä laakea lautanen. Sekoita kulhossa keskenään tomaattipyree, murskaksi puristetut valkosipulinkynnet ja suola. Sen jälkeen kaada pankojauhot laakealle lautaselle ja pyörittele kukkakaalit pankojauhoissa. Paista uunissa pellillä 25 minuuttia.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja keitä miedolla lämmöllä kastikkeeksi kunnes se on tahmeaa, eikä enää niin vetistä. Ota pois liedeltä. Pyörittele uunista tulleet kukkakaalit kastikkeessa tai tarjoile kastike erikseen.

Keitä riisi ja pilko kevätsipulit. Tarjoile kukkakaalit riisin, kevätsipulin, korianterin sekä Green Choice luomu kimchin kanssa. NAM!

LUKIJAKILPAILU: VOITA GREEN CHOICE -TUOTEPAKETTI!

Mitä Green Choice luomu kaalivalmistetta sä haluaisit maistaa? Kommentoi postauksen kommenttiboksiin ja voita Green Choice -tuotepaketti! Tuotepaketteja arvotaan yhteensä kolme kappaletta, eli kolme voittajaa. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, jotta sinulle voidaan ilmoittaa voitosta henkilökohtaisesti. Arvonta-aikaa on 3.11.2019 klo 23.59 asti ja tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ.


Kaksi oikeasti herkullista tofu-reseptiä

24.10.2019

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä SoFine ja Indieplace kanssa.

Me ollaan vietetty koko perhe nyt sellaista semi-lihatonta lokakuuta, eli ei olla ostettu kotiin lihaa koko lokakuussa. Jos muualla on ollut tarjolla lihaa niin ollaan syöty tai oltu syömättä mahdollisuuksien mukaan. On ollut ilo huomata, että tämä on oikeastaan sujunut aika helposti ja huomaamatta. Tämä ei ole tuntunut oikeastaan muutokselta edes, koska ollaan niin pitkään oltu matkalla tätä kohti muutenkin. Tämä oikeastaan sujui meillä vähän niinkuin kaikki muutkin isot jutut, huomaamatta ja keskustelematta. Mehän ei siis mitenkään jalosti päätetty pitää lihatonta lokakuuta, mutta kun lokakuuta oli viikko takana, huomattiin ettei oltu ostettu lihaa viikkoon. Silloin ajateltiin, että miksi ei siis jatkettaisi samaan malliin loppukuutakin teeman kunniaksi ja kokeiltaisi miltä se tuntuu.

Nyt kokeilu on loppusuoralla ja voin siis sanoa, että ei se ole tuntunut yhtään miltään. Ihan normilta. Tässä vaiheessa kun kasvisruokien lisäämistä ruokavalioon on takana jo useampi vuosi, erilaisia reseptejä ja tuotteita on takataskussa jo ihan hyvä repertuaari. Ei ole enää sellaista fiilistä, että pitäisi aina syödä samaa tylsää kasvisruokaa, vaan on ihan valtavasti vaihtoehtoja ja variaatioita.

Me ollaan aina lähestytty kasvisruokailua alusta asti nimenomaan lisäämisen, ei vähentämisen kannalta. Ei olla ajateltu, että nyt kyllä vähennetään lihansyöntiä pakolla, vaan ollaan ajateltu, että nyt lisätään herkullisia kasvisruokia ruokavalioon. Kuulostaa todella yksinkertaiselta ja sitä se onkin. Se on myös vaikuttanut tosi paljon kaikkien perheenjäsenten asenteeseen kasvisruokia kohtaan. Kun tavoitteena on ollut keksiä lisää hyvänmakuisia lempiruokia, eikä poistaa väkisin hyvänmakuisia lempiruokia, kaikki ovat olleet ihan messissä hyvällä fiiliksellä. Meidän vanhemmille lapsille ideologia kasvisruokailun lisäämisen taustalla tuntuu olevan tosi tärkeä, jopa tärkeämpi kuin meille vanhemmille ja he puhuvat siitä mielellään. Ollaan otettu heidän mutkattomasta suhtautumisesta mallia.

Mulle on todella tuttu se fiilis, että ei keksi mitään helppoa kasvisruokaa. Mullakin oli joskus se fiilis, silloin kun vasta tuntui siltä, että ”pitäisi vähentää lihansyöntiä”, vaikka en oikeasti halunnut. Silloin tuntui, että kaikki ne arjen helpot lempparit on liharuokia – makaronilaatikko, tortillat, jauhelihakastike, kanawokki ja lihapullat. Vasta kun muutin mun asennetta ja aloin etsiä kiinnostavia reseptejä ja lisätä niitä pikkuhiljaa avoimin mielin, aloin löytää toisenlaisia arkiruokalemppareita.

Multa monesti kysytään, että miten olen saanut meidän lapset syömään niin ”outoja” ruokia. Siihen olen käyttänyt vain yhtä keinoa: kannustan maistamaan, en koskaan pakota maistamaan enkä syömään. Muuten kiitos avoimuudesta ruokia kohtaan kuuluu ihan vaan meidän lapsille. Meillä kenenkään ei koskaan ole pakko edes maistaa jos tuntuu siltä, että ei kertakaikkiaan halua tai pysty. Rohkaistaan silti siihen hyvin vahvasti ja kehutaan maistamisesta aina. Jos ruoka (maistettu tai ei) ei ole omaan makuun, sitä ei tarvitse syödä, vaan sitten saa syödä jotain muuta. Niin ei käy usein, mutta silloin joskus kun käy, siitä ei tehdä mitään numeroa vaan keksitään yhdessä sitten jotain muuta syötävää.

Rohkaisen maistamaan myös uudelleen sellaisia ruokia, joista ei joskus ole tykännyt. Meidän lapsetkin tietävät, että jotkut ruuat vaativat useamman maistelukerran ennen kuin makuhermot tottuu. Esimerkiksi yksi meidän lapsista on inhonnut tomaattia pienestä asti, mutta säännöllisesti kysyin aina, että saanko laittaa yhden puolitetun kirsikkatomaatin hänen annokseensa mukaan, että hän voi maistaa. Aina hän vastasi joo ja useiden maistelukertojen jälkeen hän totesi, että tomaatti on ihan hyvää. Nykyisin hän ottaa sitä ihan yhtä paljon kuin muutkin. Olen myös aina kokeillut paljon uusia ruokia eli lapset ovat tottuneet siihen, että meillä on joka viikko uudenlaisia ruokia maisteltavana, eikä pelkkiä vanhoja suosikkeja.

Tässä postauksessa on kaksi meidän uusinta nopeaa arkiruokahittiä, jotka molemmat valmistuvat helposti myös sinä tiistai-iltana, kun tehdään Oton kanssa läpsystä vaihto ja kuskaan esikoista harrastuksiin sekä olen yksin lasten kanssa illan Oton ollessa koulussa. Kummatkin reseptit ovat täysin vegaanisia.

Aasialaistyylinen rouskuva tofusalaatti (4 aikuiselle tai 2 aikuiselle ja 4 lapselle)

2pkt SoFine Luomu Tofu A’la minute Thai -kuutioita tai Teriyaki-kuutioita (K-ryhmän kaupoista) 

1 ps Pakaste-edamamepapuja

2 Porkkanaa

1/4 Punakaali

100g Cashew-pähkinää

1/2 Ruukku korianteria

2 Kevätsipulia varsineen

Chili

Kuumenna 2rkl öljyä wokkipannussa. Lisää SoFine Luomu Tofu ála minute -kuutiot pannulle ja wokkaa 2 minuuttia. Lisää sekaan pakastetut edamame-pavut. Keitä edamame-pavut pakkauksen ohjeen mukaan. Pilko porkkanat ohuiksi tikuiksi ja punakaali ohuiksi suikaleiksi. Pilko kevätsipulit ja chilit pieneksi silpuksi sekä korianterit sopivan kokoisiksi. Yhdistä kaikki ainekset ja viimeistele cashew-pähkinöillä. Vinkki! Mikäli sinulla on pari minuuttia enemmän aikaa, pähkinät kannattaa paahtaa pannulla hunajan ja merisuolan kanssa ennen tarjoilua. Jos haluat salaatista ruokaisamman, lisää riisiä tai nuudelia.

SoSea-wrapit sweet chili-majoneesilla (6:lle henkilölle)

2pkt SoFine SoSea Sticks  tai SoFish Sticks -puikkoja

6kpl tortilloja

4dl Basmati-riisiä 

3rkl Sweet Chili -kastiketta

1dl Vegaanista maustamatonta majoneesia

1 Ruukku salaattia

1/2 Kurkkua

1 Punasipuli

Kiehauta vesi ja lisää suola. Keitä riisit pakkauksen ohjeen mukaan. Kuumenna 2 rkl öljyä paistinpannulla. Paista SoSea Sticks-puikkoja pannulla muutaman minuutin ajan säännöllisesti käännellen. Lämmitä tortillat mikrossa. Sekoita sweet chili -kastike ja majoneesi keskenään. Leikkaa kurkku pieniksi kuutioiksi ja punasipuli ohuiksi renkaiksi, sekä revi salaatit. Voitele tortillat sweet-chili-majoneesilla ja kasaa kaikkia aineksia päälle sopivasti. 

SoFinen tofut ovat tosi helppoja, varsinkin näissä resepteissä käyttämäni SoFine Luomu Tofu ála minute -kuutiot, jotka ovat valmiiksi marinoituja ja esivalmistettuja sekä nuo pakastehyllystä löytyvät SoFine SoSea ja SoFish Sticks-puikot, koska nekin käyttäytyvät aivan kuin normi kalapuikot. Paistetaan vaan pannulla. Ne ovat yhtä iisejä kuin kaikki muutkin ”vain lämmitettävät” kasviproteiinit, tosin noita Tofu ála minute -kuutioita voi käyttää kylmänäkin, eli ovat oikein ekstra-helppoja. Voi syödä vaikka suoraan paketista. Tofun puolesta puhuu myös edullinen hinta: esimerkiksi nuo hetivalmiit Tofu ála minute -kuutiot maksavat alle kaksi euroa paketti ja riittävät hyvin.

Maustamatonta tofua on tärkeää käsitellä oikein, jotta se maistuu hyvältä ja koostumus on miellyttävä. Tofu on itsessään aika mautonta, siksi se onkin mahtava alusta mille tahansa maulle. Tofun onnistuneessa valmistuksessa tärkeintä on sen kuivaus, paistaminen rapeaksi sekä maustaminen. Tofu paistetaan öljyssä pannulla ja pannun on oltava paistaessa todella kuuma, sekä tofun pinnan kuiva, jotta tofusta tulee rapeaa. Näin välttyy siltä kumimaiselta ja mauttomalta kokemukselta, joka monilla tofusta on. 

SoFine on valmistanut muuten tofua jo vuodesta 1963, joten heille on kertynyt aika hyvä tietämys siitä, miten tofusta saa herkullista. Kannattaa käydä kurkkaamassa vinkkejä ja reseptejä tofun valmistukseen SoFinen sivuilta, sekä tutustumassa tuotteisiin!

Mitkä on teidän parhaat tofu-reseptit? Entäs parhaat niksit maustamattoman tofun käsittelyyn?