Girls Girls Girls -lehdessä julkaistu Cynthia Nixonin tähdittämä mieletön video inspiroi mua kirjoittamaan, koska videon sanat ja lauseet kuulostivat juuri niiltä sanoilta ja lauseilta, joita mullekin on sanottu niin monta kertaa. Monet sanat, joita nuorempana luin itsestäni, ovat porautuneet ikuisesti mun mieleen, enkä koskaan tule unohtamaan niitä. En, vaikka olen kovasti itselleni sanonut, etteivät ne ole totta. En, vaikka olen vuosien ajan kovettanut itseäni ja yrittänyt unohtaa ne. Monet sanat nykyäänkin satuttavat, ainakin sen hetken kun niitä luen.

”Älä välitä”

”Älä anna niille huomiota, ne vain innostuu”

”Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos”

Niin sanotaan aina, kun näistä kertoo. On parempi hiljaisesti hyväksyä, lukea niitä yksin hiljaa ja olla kertomatta, ettei ne vaan innostu enää enempää. Usein se auttaakin, ainakin hetken, että ei vaan sano mitään. Kunnes on jotain uutta sanottavaa. Niiden sanojen kanssa on niin yksin, eikä tiedä mitä niille tekisi. Vaikka tietää, ettei kannata välittää, ei osaa olla välittämättä. Vaikka tietää, että ne sanat on valhetta, ne satuttavat silti. Suurimmaksi osaksi kommentointi on tietenkin onneksi positiivista ja ihanaa, mutta joskus se ottaa koville, kun hyväntahtoisen palautteen lisäksi ulkonäkööni, naiseuteeni ja jokaiseen tekemääni tai tekemättä jättämääni asiaan takerrutaan kynsin hampain joka ikinen päivä.

Kauniimpi, rumempi, luonnollisempi, panostaisit itseesi enemmän, läskihän susta jäi, onko sulla anoreksia? Näytät oksettavalta. Sulla on huoran maine, ei susta vaimoa saa. Olet läheisriippuvainen, teetkö koskaan mitään ilman miestäsi? Miehesi juoksee baarissa joka viikonloppu ja pettää sua, kun olet niin ruma. Hevosnaama, anorektikko, pyöristyneet kasvot. Luonnoton,  liikaa meikkiä, pinnallinen. Liian luonnollinen, nuhjuinen. Raha, raha, raha, välität vain rahasta. Eikö perhe ole tärkein? Tekisit oikeita töitä. Etkö osaa olla hetkeäkään ilman perhettäsi? Huono esimerkki, liian siloiteltu, epäaito, huolehtisit ulkonäöstäsi, nuorena olit kauniimpi kun meikkasit enemmän. Onneksi et enää näytä samalta kuin ennen. 

Huomaatko sinäkin ristiriidan? Koskaan et minkäänlaisena voi olla riittävän hyvä, että kelpaisit kaikille. Mun anoreksia- ja läskikommenttien välissä on pahimmillaan ollut viisi kiloa. Siksi ei kannata edes yrittää kelvata kaikille. Mutta ääni päässä huutaa aina silti, että yritä yritä yritä! Mä kuulen näitä sanoja enemmän, koska olen esillä. Se ei silti oikeuta niitä. Eikä mun ikinä oikeasti tarvitse yrittää miellyttää ketään. Ei, vaikka joka päivä saan kuulla olevani jollain tavalla vääränlainen tai tekeväni jollain tavalla väärin. Näissä kuvissa näkyvät kommentit ovat jäävuoren huippu yhdeksän vuoden ajalta, ne muutamat, joita en ole poistanut suoraan, jotka löytyivät yleisimmillä ikävillä sanoilla blogin kommenttihausta. Oma lukunsa ovat ne, joista varsinaiset haukkumasanat puuttuvat tai ne postausten mittaiset tiivistelmät siitä, mikä kaikki minussa, meidän elämässä tai mun tekemässä työssä on pielessä. 

 

Videon tarkoituksena oli kiinnittää huomiota nimenomaan naisten kohtaamiin ahtaisiin ja ristiriitaisiin muotteihin ja arvosteluun yhteiskunnassa. Kun katsoin videota, en edes ajatellut miehiä. Niistä ilkeistä ja inhottavista sanoista mulle ei tullut mieleen miehet tai miesten mulle asettamat paineet, vaikka niihin haluttiin videolla kiinnittää huomiota.

Mulle tuli mieleen tämän blogin kommentit ja mun 90% naisista koostuva seuraajakunta. Ne ihmiset, jotka mulle näitä sanoja sanovat, ovat (ainakin pääosin) naisia. Naisia, jotka itse elävät näiden samojen vaatimusten ja arvostelun ristitulessa ja silti siirtävät niitä eteenpäin toisille jatkuvasti. Vastuu tämän kulttuurin muuttamisesta on myös meidän naisten omissa käsissä. Naisten vaatimukset toisilleen ovat ihan yhtä ristiriitaisia kuin tuolla videolla. Me naiset eletään maailmassa, jossa edelleen ollaan monessa asiassa heikommilla kuin miehet. Siksi se tuntuukin niin hemmetin typerältä, että naiset itse myös ylläpitävät niitä naurettavia vaatimuksia, slutsheimaavat ja arvostelevat niin elämän valintoja, arkea, kehoja kuin ulkonäköäkin ja samalla kaventavat entisestään sitä muottia, johon meitä ahdetaan.

Video sanoitti hienosti sen, millaisessa vaatimusten ristitulessa koen ainakin itse olevani. Todella monet ovat sen jakaneet ja siihen samaistuneet, vaikka toki se on saanut myös kritiikkiä. Mulle tämä video oli voimaannuttava, koska usein näiden sanojen ja tunteiden kanssa on tosi yksinäinen olo. Nyt sain huomata, että en ole niiden kanssa yksin. Tiesinhän minä sen, mutta usein se unohtuu. Siksi arvostan ihan älyttömän paljon sitä, että näistä asioista keskustellaan ja niitä nostetaan esiin. Vain siten näistä ristiriitaisista vaatimuksista voidaan luopua.

Ymmärrän sen, että ne ahtaat muotit ja vaatimukset ovat syvällä rakenteissa, eivät toisia haukkuvat naiset niitä itse ole keksineet. Mutta jokainen voi itse valita olla arvostelematta toisia. Jokainen voi itse valita, että kun tekee mieli haukkua toisen ulkonäköä, arvostella toisen työtä tai äitiyttä tai kommentoida toisen vaatteita negatiivisesti, onkin hiljaa, ei sano mitään. Jokainen voi myös valita puuttua ja puolustaa, kun huomaa jonkun toisen kohtaavan ristiriitaisia vaatimuksia.

En halua pienentää itseäni, vaan haluan rohkeasti olla juuri sitä mitä olen. En halua, enkä aio antaa koskaan sitä valtaa jollekin toiselle, että hän saisi määritellä kuka ja millainen mä olen naisena, äitinä tai ihmisenä. En halua olla hiljaa asioista, jotka ovat minulle merkityksellisiä, koska pelkäisin, etten ole oikeanlainen puhuessani niistä. En halua pukeutua vähemmän huomiota herättävästi, koska pelkäisin, että näytän jonkun mielestä naurettavalta. En halua kovettaa itseäni, jokaisella on oikeus olla herkkä. En halua esittää, etten pahoittaisi mieltäni ilkeistä sanoista.

Video oli todella tarpeellinen ulostulo ja keskustelun herättäjä. Se toimi ainakin mulle tärkeänä vertaistukena. Olen niin kiitollinen siitä, että nykyään tällaisten sisältöjen tekeminen ja laajalle leviäminen on mahdollista. Tällaiset rohkeat teot rohkaisevat myös minua. Mitä rohkeammin uskallan itse puhua, sitä vähemmän ilkeillä sanoilla on muhun valtaa.

Tämän kuvan on napannut meidän 3-vuotias minusta ja isästään. Hän rakastaa valokuvaamista ja onkin varmaan meidän perheen ahkerin kuvaaja. Meidän lapset on myös just niitä tyyppejä, jotka saa Otosta noin leveän hymyn tallennettua kameran muistikortille. Ei hän hymyile kenellekään toiselle niinkuin meidän lapsille. Mä rakastan tuota hymyä Oton kasvoilla, kun hän katsoo meidän minejä. Se on niin täynnä rakkautta ja lämpöä, se hymy huokuu kaikkea sitä, mitä Otto on isänä.

Kuvassa me laitetaan meidän olohuoneen sohvaan uusia päällisiä, mikä ei ollutkaan ihan niin pieni ja helppo homma kuin muistelin etukäteen. Piti irrottaa ainakin miljoona mutteria ja osasta toisistaan ja sitten kasata koko homma takaisin. Tässä kuvassa me oltiin vasta päästy alkuun ja suurin osa työstä oli vielä edessä. Mutta oli kyllä todellakin vaivan arvoista, kun saatiin sitten niin kivan näköinen olkkari.

Me rakastetaan kasata huonekaluja Oton kanssa ja laittaa kotia muutenkin. Se on kivaa yhteistä tekemistä. Tavallaan voihan se olla, että me tykättäisiin myös vaikkapa remontoida, jos meillä olisi siitä kokemusta yhtä paljon kuin Ikea-huonekalujen kasaamisesta. Ehkä me tykättäisiinkin ostaa joku vanha talo, jota laitettaisiin pikkuhiljaa yhdessä? Ei voi tietää kun ei ole kokeiltu. Tietty huonekalujen kasaaminen on pikkuisen helpompaa kuin se remppaaminen, että ei niitä oikein voi verrata toisiinsa. Mutta noin niinkuin yleisesti niin yhdessä kotihommissa puuhastelu sopii meille. Ainakin pintaremontointi on sellaista kivaa hommaa, mitä me jopa osataan tehdä.

Keskusteltiin yksi ilta Oton kanssa perustavanlaatuisesti ajatuksista muuttamiseen nähden. Todettiin molemmat, että ei jakseta enää olla koko ajan sellaisessa ”no me muutetaan tästä kuitenkin kohta pois” -moodissa, missä ollaan oltu yli vuosi. Yli vuoden ajan ollaan ajateltu, että ei tehdä muutoksia kotona, ei sisusteta ei mitään, koska kuitenkin ollaan lähdössä. Samalla monet asiat kotona on alkanut pikkuhiljaa ärsyttääkin. Päätettiin, että kyllä me jotain pieniä muutoksia voidaan ihan hyvin tehdä, kuten vaihtaa sohvan päälliset tai verhot. Kunhan nyt ei investoida mihinkään tuhansien eurojen design-huonekaluihin ennen kuin ollaan muutettu ja tiedetään, että ne sopivat myös uuteen kotiin.

Tekstiilejä ja sisustusjuttuja voi aivan hyvin päivittää vanhassakin kodissa, sehän vain lisää viihtyvyyttä. Ja harvoin tekstiilit ovat sopimattomia johonkin toiseen kotiin. Violetin liman, koiran oksennuksen ja tämän keskustelun turvin sitten päädyttiin päivittämään olohuonetta ja lopputuloksen näette tästä postauksesta, jos ette ole vielä nähneet. Nyt kotona on paljon parempi ilme ja se tuntuu taas sellaiselta raikkaalta ja oman näköiseltä. Ehkä nyt on helpompi etsiä uutta kotiakin, kun ei ärsytä olla vanhassa niin paljon? Hyvä kotihan se on edelleen, jota rakastetaan ja joka joskus tuntui ihan unelmakodilta. Sen on vaan unohtunut, kun on niin kova kiire päästä kokonaan omaan kotiin.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Tässä postauksessa tulee paljon asiaa kerralla. Tässä on nimittäin kaikki New York -vinkit, joita mulla on teille antaa meidän neljän päivän perusteella ja niitä on pal-jon. Alunperin kun lähdin itse etsimään vinkkejä New Yorkiin, suuntasin Pinterestiin (ja tietty luin kaikki teidän jakamat vinkit). Pinterestistä löytyi paljon vinkkejä yhden, kahden, kolmen ja myös neljän päivän NYCin reissuja varten. Tähän postaukseen kirjoitin meidän vinkit käytännön asioista, nähtävyyksistä, ravintoloista, ostoksista lapsille/lasten kanssa, aikuisten ostoksista, alueista ja ”muista” jutuista. Toivottavasti niistä on iloa!

Yleiset vinkit

Esta-hakemukset

Muista tehdä netissä Esta-hakemus hyvissä ajoin (vähintään 72h ennen matkaa) ja muista tarkistaa, että passisi on voimassa vähintään 6kk reissun jälkeen. ESTA-matkustuslupa (Electronic System For Travel Authorisation) on sähköinen matkustuslupa Yhdysvaltoihin. Hakemuksen tekemiseen tarvitset passin (ja aikaa) ja se maksaa n. 14 dollaria per hlö. Tämä oli mulle itselle ihan uusi juttu ja olen super kiitollinen teille, kun vinkkasitte ja ehdittiin tehdä ne oikein hyvissä ajoin. 

Taksi lentokentältä

Helppo keino siirtyä esim. JFK:lta hotellille on taksi. New Yorkissa luotettavilla takseilla on se oma taksinumero useassa eri paikassa esillä, esim. rekisterikilvessä, taksikyltissä, sivuilla ja lisäksi ”vaakuna” konepellillä. Me saatiin flat rate -hinta, joka oli 53 dollaria kentältä meidän hotellille Mid Towniin. Sen päälle maksettiin kuitenkin vielä 20% tippi. Hotellilta kentälle mennessä hotelli tilasi meille autokuljetuksen, jossa oli ”flat rate -hinta” 70 dollaria, mutta siihen päälle tuli vielä tietullit ja ruuhkamaksut sekä tippi, jolloin lopullinen hinta oli n. 90 dollaria.

Verot ostoksista

New Yorkista esim. vaate- ja kenkäostoksista joutuu maksamaan ylimääräisen 8,75% myyntiveron, mikäli niiden loppusumma ylittää kerralla 110 dollaria. Eli jos tekee ostoksia, eikä halua maksaa ylimääräistä, niin kannattaa pitää loppusumma kerralla alle 110 dollarissa, ellei sitten osta jotain kalliimpaa, jolloin ei voi välttyä verolta. Me ei jouduttu kertaakaan maksamaan veroa, koska kallein ostos oli Leviksen farkut, jotka maksoivat 98 dollaria.

Liikkuminen

Suosittiin ehdottomasti kävelyä! New Yorkissa välimatkat kohteelta toiselle eivät ole pitkiä, jos reitit suunnittelee järkevästi. Mukaan kannattaa varata hyvät kengät, sillä kävellen kaupungista saa niin paljon enemmän irti.

Ruokailu

Kannattaa hyödyntää Happy Hour -tarjoukset ja lounasaika, mikäli haluaa päästä edullisemmin. Monet paikalliset sanovat vinkkipostauksissa, että ei kannata mennä ketjuravintoloihin, koska New York tarjoaa niin paljon parempaakin. Ja varmasti näin onkin, mutta ainakin itseäni myös itselleni vieraat ketjut kiinnostavat aina paikallisen tarjonnan lisäksi. Usein ravintolaketjuista tulee ketjuja ihan syystä: niillä on paljon asiakkaita ja kysyntää, koska ne vastaavat johonkin tiettyyn haluun tai tarpeeseen poikkeuksellisen passelisti. Mä testaan mielellään myös paikallisia ketjuja kun matkustan (mutta olenkin tällainen turvallisuushakuinen matkailija).

Subway

Jos haluaa nähdä mahdollisimman paljon, kannattaa aloittaa päivä sillä, että ajaa metrolla johonkin tiettyyn sijaintiin ja sitten kävelee sieltä takaisin päin kohti hotellia. Metrolla kulkeminen on edullista ja me koettiin helpoimmaksi ladata vähän arvoa metro cardille ja kulkea sillä. Ajettiin metrolla yhteensä kolme kertaa, joten esim. 7 päivän lipun ostamisessa ei olisi ollut meille mitään järkeä, kun metroliput on muutenkin niin edullisia (2,75 dollaria aikuiselta per matka). Kun ostaa metrolipun, sillä saa matkustaa niin monta vaihtoa kuin haluaa, kunhan pysyy siellä metrolaitureiden alueella. Eli niin kauan kuin ei tule pois metrolaitureilta puomin läpi, sillä yhdellä ja samalla lipulla voi matkustaa vaikka viisi tuntia. Vastaavasti siis jos vaikka ostat lipun ja poistut alueelta, sinulla menee uusi matka kortista, vaikka palaisit alueelle jo puolen tunnin sisään.

Nähtävyydet

Me ei ostettu New York Passia, koska tiedettiin, että ei aiota käydä yli kahdessa maksullisessa nähtävyydessä. Se tulee siis edullisemmaksi mikäli käy vähintään kolmessa eri kohteessa, mutta jos käy vain yhdessä tai kahdessa maksullisessa kohteessa, kannattaa maksaa ne erikseen. Pidemmällä reissulla New York Pass varmasti kannattaa. Jos haluaa välttää jonoja, kannattaa hyödyntää aikaeroa ja mennä vierailtavaan kohteeseen aina heti kun se aukeaa aamulla. Näin saattaa parhaimmillaan välttää jonon ihan kokonaan, kuten meille kävi. New York Passin avulla voi ohittaa myös mahdolliset jonot.

Rockefeller Center / Top Of The Rock, 30 Rockefeller Plaza, New York, NY 10112

TÄMÄ! Suosittelen niin paljon. Me arvottiin ihan viimeiseen saakka, että mennäänkö Empire State Buildingiin vai Top Of The Rockiin. Ensin mainittu nyt jäi tietty näkemättä, mutta oltiin aivan käsittämättömän tyytyväisiä Top Of The Rockiin. Sieltä oli ihan huikea näköala. Mentiin sinne kello 8.00 aamulla kun se aukesi, eikä tarvinnut jonottaa ollenkaan. Päästiin siis ihan normaaleilla lipuilla sinne ilman jonotusta. Näköala oli mieletön! Siellä oli kaksi eri kerrosta ulkona, joihin pääsi ihmettelemään näköaloja. Suosittelen ehdottomasti menemään sinne ihan huipulle, missä lasiseinät eivät ole tiellä. Sieltä näkee koko New Yorkin kaikessa laajuudessaan ja voi vain haukkoa henkeä ja miettiä, että voiko tämä olla tottakaan. Ihan käsittämätön kokemus!

Hauska vinkki! Toisella puolella Rockefeller Centeriä on jono, jossa jonottamalla voi saada liput johonkin NBC:n late night show:n yleisöön. Kun me mentiin esim. maanantaiaamuna kasilta käymään, jono ei vielä ollut kovin pitkä! Jos haluaa siis mukaan johonkin tunnettuun telkkariohjelmaan yleisöön, kannattaa kokeilla onnea jonottamalla aikaisin aamulla.

9/11 Museum & Memorial, 180 Greenwich St, New York, NY 10007, United States

Me käytiin katsomassa vain ilmainen osuus, eli ulkona muistomerkit. Ne olivat todella vaikuttavat jo ihan itsessään ja vetivät hiljaiseksi. Seisoskeltiin siellä hyvä tovi. Jos olisi ollut enemmän aikaa, oltaisiin ehdottomasti vierailtu myös museossa ja observation deckillä, mutta se jäi nyt toiseen kertaan. Ensi kerralla sinne siis. Suosittelen käymään alueella, vaikka ei museoon haluaisikaan mennä, sillä se on vaan todella vaikuttava. Lähellä sijaitsee lisäksi arkkitehtonisesti upea Oculus -ostari, Century 21 lippulaivamyymälä sekä Eataly italialainen ruokamarket ja ravintolamaailma.

Brooklyn Bridge

Mieletön kokemus! Sillalta näkee upeasti niin New Yorkin skylinen kuin vapauden patsaankin. Meille riitti oikein hyvin se, että saatiin töllistellä patsasta sillalta, ei ollut tarvetta lähteä ajelemaan lautalla lähemmäs. Sillalla oli jotenkin niin mahtava tunnelma ja suosittelen erityisesti, että menee heti aikaisin aamulla, jolloin siellä ei ole niin paljoa tungosta. Me nähtiin sillalla mm. upea akrobaattiesitys, ihan hirveästi lenkkeilijöitä, paljon turisteja, aivan älyttömiä rantakämppiä ja kattoterasseja ja jotenkin oli niin ihana aloittaa koko reissu sieltä.

Sillalle on Brooklynissa kaksi sisäänkäyntiä. Ensimmäinen on Tillary Streetiltä ja Boerum Placelta alkava virallinen jalkakäytävä. Toinen (jota me käytettiin) on alikulkutunneli Washington Streetillä, se johtaa suoraan sillalle kävelytielle. 

Flat Iron Building, 175 5th Ave, New York, NY 10010, United States

Ikoninen Flat Iron Building oli mulle sellainen, jonka ehdottomasti halusin nähdä ja kuvata. Tällä hetkellä se on kuitenkin remontin vuoksi paketissa, eikä mitenkään hirveän ihmeellinen. Jos siis nyt lähtisin ekaa kertaa ja tietäisin sen olevan paketissa, en lähtisi pelkästään sen vuoksi kävelemään sinne suuntaan. Flat Iron Buildingin vieressä on kuitenkin myös kiva Lego-kauppa, jossa voisin käydä.

The Vessel, The Shops and Restaurants at Hudson Yards, New York, NY 10001, Yhdysvallat

The Vessel on älytön viritelmä. Se on rakennelma, jossa on vaan hulluna portaita ja tasanteita. Siellä voi vierailla ilmaiseksi, mutta vierailuaika pitää varata etukäteen. Me ei käyty siellä ”sisällä” vaan kuvattiin sitä ulkopuolelta. The Vessel sijaitsee The Shops at Hudson Yards -ostarin edustalla, lähellä High Line Parkia. Jos on siis matkalla sinne suunnalle, kannattaa se käydä kurkkaamassa samalla.

Central Park

En välttämättä suosittele Central Parkia näin talviaikaan, ellei sitten halua käydä siellä eläintarhassa. Central Park Zoon hyljealtaan tosin näkee, vaikka ei ostaisikaan lippuja. Muuten siellä Central Parkissa ei ollut hirveästi talvella mitään ihmeellistä, me käveltiin siellä n. tunnin verran. Kun ei ole puissa lehtiä, eikä nurmikot viherrä, niin ei se tunnu silloin niin jännältä, eikä näytä niin kauniilta. Söpöjä oravia siellä kyllä oli. Kesällä, keväällä tai syksyllä sen sijaan vierailisin siellä ehdottomasti, voin vain kuvitella miten henkeäsalpaavan kaunista siellä on silloin.

The High Line Park, useita sisäänkäyntejä, helpoin on Westfield -ostoskeskuksen ja The Vesselin vieressä vieressä

Sama homma The High Line parkin kanssa, sekään ei ollut näin talvella kovin erikoinen. Kun jonkun paikan juttu on vehreys, niin se ei välttämättä ole hirveän merkittävä kun se kaikki on riisuttu pois. Näin talviaikaan High Line park oli meluisa jalkakäytävä vähän korkeammalla, that’s it. Mutta siellä kävellessä näki hyvin sen, että keväällä, kesällä ja syksyllä se on varmasti upea. Talviaikaan en tuhlaisi siihen turhaan aikaa tai askelia jos nyt menisin New Yorkiin.

The Empire Hotel, 44 West 63rd Street

Me haluttiin vaan nähdä se, koska Chuck Bass 4evah!!!! Empire Hotelin näkee, kun lähtee esim. Central Parkista kävelemään alaspäin kohti Midtownia. Ja siellähän voi siis vaikka yöpyä jos haluaa, se on ihan oikea hotelli.

Ravintolat

Momofuku Noodle bar, The Shops at Columbus Circle , 10 Columbus Circle, New York, NY

Nimensä mukaisesti nuudelirafla, eli sieltä saa kaikkea aasialaistyylistä ruokaa. Me otettiin molemmat ramenia ja tykättiin meidän annoksista to-del-la paljon. Älyttömän herkullista ruokaa! Hyvä viinivalikoima myös. Momofuku on ketju ja niitäkin sijaitsee useammassa eri paikassa. Me käytiin The Shops at Columbus Circle -ostoskeskuksen Momofukussa.

Black Tap, 136 W 55th street, New York, NY

Rento burgeripaikka, jossa pienpanimo-oluita, hulluja pirtelöitä ja älyttömän hyvää musiikkia! Sijaitsee lähellä Central Parkia, vähän eteenpäin Top Of The Rockista ja Radio City Music Hallista.

Shake Shack, 691 8th avenue, New York, NY 

Burgeri-ketju, jossa aina paljon ihmisiä ja hyvä tunnelma. Burgerit oli hyviä ja löytyi myös vegevaihtoehtoja. Jos ei jaksa miettiä ja on hirveä nälkä, suosittelen menemään Shake Shackiin. Niitä löytyy useasta eri osoitteesta. Me käytiin siinä, joka sijaitsi lähimpänä Times Squarea.

Los Tacos No. 1, 229 West 43rd Street, New York, NY 10036

Rento taco-paikka, jolla ihan loistavat arvostelut! Tacot on todella hyviä. Paikka on tunnelmaltaan melko ”kiireinen” eikä istumapaikkaa siis välttämättä saa. Jos haluaa rauhassa istuskella ja nauttia, suosittelen menemään johonkin muualle. Ruoka on siis kuitenkin älyttömän hyvää.

Prince Street Pizza, 27 Prince St A, New York, NY 10012, Yhdysvallat

Kymmenien julkkistenkin vierailema pizzeria NoLitassa, eli North of Little Italyssa. Pieni paikka, jossa aina paljon jonoa, mutta super nopea palvelu. Mekin saatiin pizzat alle kymmenessä minuutissa. Ihan törkeän hyvää margheritaa!

Vino e Grano, Eataly, 4 World Trade Center 101 Liberty Street, Floor 3, New York, NY 10007

Ihan mieletön italialainen ravintola, jossa tosi hyvä viinivalikoima ja parasta pizzaa, mitä olen ikinä syönyt. Suosittelen erityisesti FUNGHI E TALEGGIO -pizzaa, jossa on Cremini-sieniä, Taleggio-juustoa, Parmigiano Reggiano-juustoa, Balsamicoa ja rucolaa. Ihan mielettömän herkullinen pizza. Eatalyssa on myös todella hieno italialainen ruokamarket, josta voi ostaa kaikkea mahdollista italialaista. Myös ihana valikoima kirjoja ja keittiövälineitä. Jos vierailee 911 memorialilla, kannattaa pysähtyä myös täällä.

230 Fifth avenue Roof Top Bar, 230 5th avenue, New York, NY

Täällä kannattaa todellakin vierailla myös talvella ja mennä paikalle happy hourin aikaan, vähän ennen kuin aurinko laskee. Paikalla on lämpölamput joka puolella, vilttejä sekä katettuja ”igluja”, joten siellä tarkenee ihan hyvin, vaikka mittari näyttäisi alle kymmenenkin astetta. Todella hyvää musiikkia ja upea näköala kattojen yli, myös Empire State Building näkyy ihan mielettömän upeasti täältä! Me viihdyttiin monta tuntia ja syötiin herkullista friteerattua kanaa snackina. Törmättiin paikalla myös suomalaisiin, siis hitsi millä todennäköisyydellä New Yorkissa toisilleen tuntemattomat suomalaiset onnistuvat istumaan vierekkäisiin pöytiin kattoterassilla?? 230 Fifth Rooftop bar on kenties New Yorkin yksi tunnetuimmista kattoterasseista ja me oltiin ainakin todella vaikuttuneita siitä.

Pret-A-Manger, joka paikassa

Siis tämä on varmasti monille tuttu ketju, jonka kahviloita on myös ympäri Eurooppaa, mekin oltiin käyty jo Lontoossa siellä monta kertaa. Tykkään konseptista ja me syötiin joka aamu aamupalat siellä. Joka päivä tuoreet aamupalajutut, älyttömän hyvää kreikkalaista jugurttia, hedelmiä ja marjoja ja itsetehtyä granolaa, herkullista tuoretta mehua, hyvää kahvia ja musiikkia ja kiva tunnelma. Jos ei jaksa miettiä sen enempää (kuten me ei jaksettu aina herätessämme aamuviideltä), niin Pret-A-Manger on aina turvallinen ja herkullinen vaihtoehto.

Ostokset lapsille / lasten kanssa

Camp, The Family Experience Store, 110 5th Ave, New York, NY 10011, Yhdysvallat

The Shops at Columbus Circlessä sijaitseva ihana lelu- ja kirjakauppa lapsille, jossa ihan älyttömästi myös tekemistä! Kauppa itsessään on jo elämys, mutta siellä on myynnissä myös aivan ihania leluja ja kirjoja. Me ostettiin täältä esim. Coco Chanel -kirja, joka on ollut ihan hitti. Paljon myös puuleluja ja kaikkea kaunista lastenhuoneeseen.

Yoya, 605 Hudson St, New York, NY 10014

En suosittele. Odotin jotain isoa tavarataloa, sillä nettisivujen perusteella myynnissä oli valtava määrä mun rakastamia lastenvaatemerkkejä. Kyseessä olikin todella pieni kivijalkaliike (siis ehkä max. 20 neliötä), jossa oli jokaiselta merkiltä vain 1-2 vaatetta myynnissä. Siis samalle rekille oli tungettu kymmentä eri merkkiä, joilta kaikilta oli myynnissä vain yksi tai kaksi erilaista paitaa tai mekkoa. Tosi söpö kauppa ja varmasti ihan kiva piipahduspaikka jos asuu naapurissa, mutta kauempaa en sinne lähtisi.  Pienoinen pettymys, koska siellä ei vaan oikeasti ollutkaan mitään. Paljon paremmin löytää ihan kotimaaasta näitä vaatteita.

FAO Schwarz, 67 5th Avenue, New York, NY 10153

New Yorkin vanhin ja tunnetuin lelukauppa Rockefeller Centerissä. Lelukaupassa on ihana ”ruokamarket”, jossa lapsi voi valita lasten ostoskärryihin leikkiruokia ihan kuin oikeassa ruokakaupassa. Lisäksi siellä voi tehdä oman barbien, siellä on Build-a-bear-workshop ja kaikkea muuta. Mieletön kolmekerroksinen lelukauppa, jossa myös ihana karkkimaailma. Ihan älyttömiä pehmoleluja ja kaikkea mitä ikinä vaan lapsi voisi toivoa. Elämys!

Nintendo NYC lippulaivamyymälä, 10 Rockefeller Plaza, New York, NY 10020, Yhdysvallat

Oton taivas! Siellä on pieni ”pelikonsolimuseo” eli kaikki Nintendon konsolit esillä. Mukana myös Persianlahden sodasta selvinnyt ja edelleen toimiva Gameboy. Ostettiin täältä meidän keskimmäiselle hänen nimeään kantava pehmolelu, jollaista ei oltu löydetty koskaan mistään. Paljon Nintendo-vaatteita, mahdollisuus pelata pelejä, kaikki mahdolliset amiibot mitkä vain on ilmestynyt. Pelaajan unelmakauppa. Nintendo NYCissä järjestetään myös kaikkia pelitapahtumia ja pelien julkkareita.

Disney Store, 1540 Broadway, New York, NY 10036, Yhdysvallat

Todellinen elämys jopa aikuisille! Isoin Disney Store, jossa itse olen vieraillut. Kaksi isoa kerrosta täynnä kaikkea, mistä Disney-fani haaveilee. Leluja, vaatteita, sisustusta, pelejä, kenkiä, asusteita. Everything Disney. Käytiin siellä useamman kerran, kun se sijaitsi kätevästi Times Squarella. Auki tosi myöhään, niinkuin kaikki Times Squarella.

Lego-myymälät, Flat Iron District, 200 5th Ave, New York, NY 10010, Yhdysvallat  & Rockefeller Center 

Iso kaksikerroksinen Lego-myymälä molemmissa osoitteissa, Lego-fanin unelmat. Myymälöissä tapahtuu jatkuvasti ja myynnissä paljon spesiaalimpia legoja, joita ei ihan joka Prismasta löydy.

M&M’s World, 1600 Broadway, New York, NY 10019, Yhdysvallat

Times Squarella sijaitseva valtava karkkikauppa, josta saa kaikkia mahdollisia erilaisia M&M’sejä sekä oheistuotteita.

Abercrombie & Fitch, 720 5th Ave, New York, NY 10019, Yhdysvallat

Kivoimmat perus-ketju -lastenvaatteet löysin Abercrombielta. Kivoja huppareita ja farkkuja ja pehmeitä materiaaleja.

Tavaratalot

Tavarataloissa  ja Century 21 -outlet-tavaratalossa lapsille todella peruskamaa, ei oikeasti mitään kovin ihmeellistä. Toki jonkin verran esim. Kenzoa, Stella Mc Cartneyta yms mutta ei hirveästi mitään, mikä olisi kiinnostanut itseäni. Varsinkin noissa outleteissa näkee melko selkeästi, että kyseessä on merkeiltä ne jämätuotteet, joita kukaan ei ostanut normihintaan. Suomessa on ehdottomasti paremmat lastenvaatevalikoimat kuin New Yorkissa.

Vintage-ostokset

The Vintage Twin, 543 Broadway, New York, NY

Mieletön vintage-liike, jossa vaatteet on kaikki värien mukaan järjestetty. Kaikissa vaatteissa on The Vintage Twin-label ja ne on käyty tarkasti yksitellen läpi. Fiilis on kuin ”tavallisessa” vaatekaupassa, mutta kaikki vaatteet on vaan vintagea. Ihania bändipaitoja, mielettömiä vintage-farkkuja eri merkeiltä valtava valikoima ja college-paitoja (kirjaimellisesti), asusteita ja mekkoja. Kaikkea ihanaa ja loistava, kätevä sijainti. Ei kovin edullinen kuitenkaan.

Artists & Fleas, 490 Broadway, Broome St., New York, NY

Ihana yhdistetty vintagekojujen ja paikallisten taiteilijoiden ”market”, jossa myynnissä kaikkea taiteesta ja koruista 90-luvun Levi’s 501-farkkuihin. Farkkujen hinnat tosin on kohdillaan, vanhat ysäri-501-farkut olivat 138 dollaria pari. Ihana tunnelma ja hyvää musiikkia, paljon kiinnostavia ihmisiä, söpöjä koruja ja ihania julisteita.

Beacon’s Closet, 74 Guernsey St, Brooklyn, NY 11222, United States

Yksi tunnetuimpia vintage-liikkeitä NYCissä. Upea valikoima, joka päivittyy jatkuvasti.

L-train vintage, eri sijainteja ympäri New Yorkia

En suosittele ainakaan East Villagen myymälää. Nettisivujen perusteella innostuin, mutta kokemus ei ollut hyvä ks. liikkeestä, jossa me käytiin. Käveltiin pitkä matka East Villageen ja liike oli todellinen pettymys. Halvat hinnat, mutta huonokuntoista tavaraa ja koko liike haisi todella tunkkaiselta. Käännyttiin hyvin nopeasti takaisin. Nettisivujen perusteella odotin siis UFFia, mutta totuus oli ihan toinen.

Aikuisten vaatteet

Century 21, 21 Dey Street New York NY 10007

Mun mielestä ei ehkä ihan niin hyvä kuin hehkutetaan, vaikkakin heti sisäänkäynnillä oli kauniisti asetellut upeat luksustuotteet. Mä en oikein löytänyt sieltä mitään, vaikka siellä oli ihan älyttömästi kaikkea seitsemässä kerroksessa. Mulle laadukkaan luksustuotteen ostamisessa kyse on koko ostoskokemuksesta. Ei tuntunut hyvältä ostaa esim. Guccia niinkuin olisi jossain Tokmannilla (niinkuin siellä monet tuotteet oli aseteltu sitä kaunista sisäänkäyntiä lukuunottamatta). Myynnissä on toki paljon myös edullisempien perusmerkkien tuotteita. Jos tietää tarkkaan mitä haluaa (vaikka Niken treenihousuja, merkkilenkkareita (ei suosituimpia malleja) tai edullisen merkki-korttikotelon tai meikkejä) niin sitten löytää hyvin, mutta jos vaan katselee tai etsii ”sitä oikeaa”, niin siitä tavara-ähkystä ei välttämättä löydy mitään, niin mulle kävi.

Nordstrom Rack,  865 6th Ave, New York, NY 10001

Sama juttu kuin Century 21. Luksusmerkkien lisäksi myös paljon perusmerkkejä, kuten Tommy Hilfiger, Calvin Klein yms. Molemmissa myymälöissä on aika sekavasti kaikki tuotteet ja vähän epäsiisti ja kiireinen tunnelma. Jos jaksaa kaivella niin saattaa löytää jonkun helmen, mä en jaksanut, eli en ostanut mitään.

Macy’s, 151 W 34th St, New York, NY 10001, USA

Yksi New Yorkin ikonisimmista tavarataloista. Vähän kuin Stockmann tai Harrod’s, mutta vielä isompi. Lapsille perus merkkejä, Ralph Laurenia tai Tommy Hilfigeriä enimmäkseen. Kosmetiikkaa älytön valikoima!

Ostoskeskukset

Kaikissa ostareissa aikalailla samat perus vaatekaupat, niin Zara, H&M, American Eagle, Abercrombie, Old Navy, J. Crew, Banana Republic, Forever 21, Club Monaco ja muut perusmerkit löytyy. Ravintoloissa eroja. Ostarivierailu kannattaa yhdistää johonkin muuhun vierailuun, kuten Westfield tsekata samalla kuin 911 Memorial ja The Shops at Hudson Yards samalla kuin The Vessel ja Highline Park.

The Shops at Hudson Yards, between 10th and 12th Avenues from West 30th to West 34th Streets, New York, NY. 

The Shops at Columbus Circle, 10 Columbus Cir, New York, NY 10019, Yhdysvallat

Oculus / Westfield World Trade Center,185 Greenwich Street, New York, NY.

Alueet

Dumbo

Jos haluaa Dumbosta päin Manhattan Bridge -sillasta kuvan, kannattaa suunnata osoitteeseen: 39-21 Washington St, Brooklyn, NY 11201. Täällä otetaan monet turistikuvat ja paikalle kannattaa mennä heti aikaisin aamulla, niin ei ole niin paljon ihmisiä. Dumbossa sijaitsee myös Gossip Girlin Dan Humphreyn loft-asunto ihan lähellä Brooklyn Bridgen sisäänkäyntiä, osoitteessa 15 Washington St, Brooklyn, NY 11201, USA. Molemmat upeat sillat, Manhattan Bridge ja Brooklyn Bridge näkyvät upeasti Brooklynissä eri puolilla. Rannassa on myös ihana karuselli ja lasten leikkipuisto. 

Times Square

Suosittelen Times Squarea ihan mihin aikaan päivästä tahansa. Myöhään illalla se kuhisee, etenkin jos on perjantai tai lauantai. Keskellä yötä sieltä saa ehkä vaikuttavimmat kuvat, joissa ei ole niin paljoa ihmisiä (mutta valoa kuitenkin on, koska mainostaulut valaisevat mihin kellonaikaan tahansa). Arkiaamuna meteli siellä on korvia huumaava, autot tööttäävät jatkuvasti, ihmisiä on aivan hitosti. Times Squarella on paljon kauppoja, kuten Covergirl, Disney Store, Old Navy, American Eagle, Levi’s, M&M’s, Hershey’s ja muut. Kaupat ovat myöhempään auki kuin muualla NYCissä, puoleen yöhön tai klo 01.00 asti. Times Squarella näkee ehkä eniten erilaisia ihmisiä pienellä alueella, mitä on koskaan ennen nähnyt.

Midtown

Me koettiin, että Midtown oli aika hyvä sijainti hotellille, koska sieltä pääsi niin nopeasti ja helposti ihan joka puolelle kaupunkia. Midtownissa on myös paljon ravintoloita ja kauppoja ja monet nähtävyydet aika lähellä. Varjopuolena se, että sijainti on todella hektinen. Jos haluaa rauhallisempaan ympäristöön, suosittelen ennemmin jotain muuta aluetta.

5th Avenue

Täältä löytyvät kaikki luksusliikkeiden lippulaivamyymälät, sekä Tiffany’s ja isoimmat tavaratalot. Me ei käyty suurimmassa osassa edes sisällä, kunhan katseltiin vaan ulkoapäin myymälöiden upeita ulkoasuja. Ne olivat niin hienoja!

SoHo

Paras ostosalue meidän mielestä. Siellä on eniten ostosmahdollisuuksia aikuisille. Löytyy niin perus eurooppalaiset merkit kuin kaikki perus amerikkalaisetkin merkit. Lisäksi paljon luksuskauppoja, pieniä putiikkeja ja vintage-liikkeitä.

Little Italy / Nolita

Tunnelmallinen ravintola-alue, jossa vähän matalampia rakennuksia ja suloisia kahviloita. Jos kaipaa rauhaa hetkeksi ja haluaa kävellä vähän kotoisammalla alueella.

East Village

Ei oikein ollut meidän makuun ainakaan parin tunnin kävelyn perusteella, mutta ei me tietty kaikkea nähty. Jos nyt tekisin matkasuunnitelmaa, niin East Villageen en itse käyttäisi aikaa.

Muut

Whole Foods, useita eri sijainteja. 

Niin ihana ruokakauppa! Olisipa Whole Foods myös Suomessa. Paljon tuoreita raaka-aineita, luomua ja kaikkea ihanaa. Täältä löysin myös mahtavan Flexicadon, eli muovisen välineen, joka pilkkoo avokadon helposti kerralla täydellisiksi siivuiksi, hah. Ostin sieltä tuoreita herkullisia granolapalleroita, joita söin aina aamulla pika-aamupalaksi ennen kuin Otto heräsi. Whole Food’sissa on kaikkea, ihan unelma ruokakauppa.

Target, joka puolella

Amerikkalaisten Tokmanni. Täältä löytyy edullisen päivittäistavaran, kosmetiikan ja vaatteiden lisäksi paljon samoja leluja kuin Suomesta, mutta edullisemmin. Esim. Barbiet on New Yorkissa puolet edullisempia kuin Suomessa.

Kun mä muistelen näköalaa Top Of The Rockista, mä tiedän, että me ei olla nähty oikeasti vielä mitään, sillä se kaupunki on valtava. Mutta kun mä luen tätä mun listaa, niin kyllä me kuitenkin aika paljon ehdittiin kokea. Tämä on hyvä alku, ensi kerralla sitten paljon lisää. Se helpottaa, kun tietää jo valmiiksi vähän niitä alueita ja tietää missä viihtyy ja mitä haluaa nähdä lisää. Neljä päivää oli meille täydellinen aika tähän elämäntilanteeseen, mutta kyllähän meidän reissu aika intensiivinen oli. Oltiin liikkeellä kaikki se aika, mitä ei nukuttu ja iltaisin oltiin ihan puhki, mutta valtava hymy kasvoilla. Eli fiilis oli juuri se, mitä tavoiteltiinkin. Me ollaan kaupunkireissaajina sellaisia, että halutaan nähdä ja kokea mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa – rantalomat on asia erikseen. Onneksi ollaan Oton kanssa samanlaisia reissaajia, niin reissaaminen onnistuu helposti, koska pystytään tekemään sellaisia matkoja, joista molemmat tykkää.

Kiitos vielä ihan älyttömän paljon kaikille teille, jotka vinkkasitte kohteita NYCissä! Autoitte meitä tekemään meidän reissusta juuri sellaisen kuin toivottiin <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä WWF:n & Indieplacen kanssa.

Olen jo aiemmin kertonutkin, että toimin WWF:n kautta norppakummina. Kummiksi päädyin vuonna 2014 kun asematunnelissa WWF:n feissari nykäisi mua hihasta. Mulla oli jo silloin suuri heikkous hyviin myyntipuheisiin, mutta tykkäsin erityisesti siitä, että WWF:n kohdalla kyse ei ollut ainoastaan hyvästä myyntipuheesta vaan konkreettisista asioista ja toimista, joihin mulla oli oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Lähdin mukaan siinä saman tien summalla, joka oli 12 euroa kuukaudessa. Meillä oli silloin rahasta tiukkaa, järjestimme häitä ja niissä oli paljon kuluja, eikä meillä ollut varaa mihinkään ylimääräiseen vain yhden aikuisen keskivertotuloilla. Mua jännitti kertoa Otolle, että olin ryhtynyt kummiksi juuri siksi, koska oltiin yhdessä puhuttu, että yritetään säästää. Se tuntui kuitenkin niin tärkeältä, että lähdin samantien mukaan ja toivoin vaan, että se on Otolle ok. Otto ei epäröinyt hetkeäkään kun kerroin, vaan oli vaan iloinen, että olin lähtenyt mukaan.

12 euroa kuukaudessa oli kuitenkin niin pieni summa, että se tuntui mahdolliselta ja olikin sitä. Kertaakaan näinä vuosina en ole edes huomannut sen katoamista mun tililtä suoraveloituksena, vaikka tiesin, että se sieltä menee. Nykyisin olen nostanut summaa hieman suuremmaksi, koska pystyin, mutta jo kuusi vuotta sitten feissari kertoi hyvin selkeästi mitä meidän norppakummien tuella saa aikaan. Ne olivat isoja, konkreettisia ja tärkeitä asioita:

• Hankitaan varusteet kinoskolaajille apukinoskolauksiin
• Katetaan saimaannorpan poikasten pesälaskentojen kulut
• Tuetaan taloudellisesti saimaannorpan suojelututkimusta
• Laaditaan vaatimuksia ja aloitteita päättäjille
• Kehitetään norpparekisteriä suojelutyön tueksi

Ja täytyy myös huomioida se, että 12 euroa kuukaudessa on vuodessa jo 144 euroa. Viidessä vuodessa jo 720 euroa. Pienistä summista kasvaa suuria, kun on säännöllinen kuukausilahjoittaja. Säännöllinen kuukausilahjoittaminen mahdollistaa pitkäjänteisen ympäristön ja luonnon suojelutyön.

Jos haluat nähdä videon apukinoskolauksista, WWF:n Facebook-sivuilta löytyy.

Tykkään siitä, että mulle kerrotaan aina WWF:n kummikirjeissä mitä mun lahjoittamalla rahalla on tehty.  Kun WWF aloitti norppien suojelun vuonna 1979, Saimaassa ui hieman yli 100 norppaa. Vuonna 2019 yksilöitä arvioitiin olevan jo yli 400. Kannan kasvu on selkeä osoitus suojelutyön onnistumisesta, mutta tehtävää riittää, sillä ilmastonmuutos uhkaa norppien tulevaisuutta. Viime vuosien aikana norpille on kolattu aina tarvittaessa apukinoksia pesimistä helpottamaan, mutta apukinoksia ei voida kolata, mikäli lunta ja jäätä ei ole.

Norppa on pesimisessään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä. Tämä talvi onkin ollut erityisen surullinen, sillä kumpaakaan ei juuri ole ollut eteläisellä Saimaalla. Jos lumikinoksia ei synny itsestään tai niitä ei kolata, kuutit syntyvät jäälle, missä ne ovat täysin paljaana, vailla suojaa kylmältä, häirinnältä ja pedoilta. Esimerkiksi apukinosten kolaaminen, norppatutkimuksen tukeminen sekä norppien pesien ja poikasten laskeminen ovat juuri niitä konkreettisia toimia, joita voidaan tehdä ainoastaan kuukausilahjoittajien tuella.

Haluan opettaa meidän lapsille luonnon monimuotoisuutta ja muiden auttamista jo pienestä asti ja tämä on yksi niistä asioista, joissa koen näyttäväni heille esimerkkiä. Mä en ole täydellinen, enkä voikaan olla, mutta pyrin auttamaan niissä asioissa, missä voin. Koko ajan sellaisia asioita tulee lisää, vaikka en ehdoton olekaan. Mun on täytynyt opetella tämä tiedon hakemisen kautta vuosien varrella, mutta haluan, että mun lapsille luonnosta ja ilmastosta välittäminen ja huolehtiminen on tärkeä osa elämää jo pienestä asti. Sen lisäksi, että puhutaan paljon eläimistä, luonnosta ja ilmastosta, me luetaan yhdessä norpan kuulumisia ja ollaanpa haaveiltu apukinosten kolaajiksi lähtemisestäkin yhdessä, kunhan lapset vähän kasvavat.

Tämä kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen vuonna 2014 oli mulle varmaan ensimmäinen ja yksi helpoimpia askeleita alkaa tehdä parempia valintoja, koska se ei vaatinut itseltäni mitään muutosta missään, ainoastaan pienen summan rahaa, jolla oli iso vaikutus. Siitä oli hyvä aloittaa näiden asioiden tiedostaminen ja huomioiminen.

WWF:n missio on: Suojelemme luontoa ja ratkaisemme maapallon vakavimpia ympäristöongelmia innostamalla ihmiset mukaan muutokseen luonnon, ympäristömme ja hyvinvointimme puolesta. Aivan älyttömän arvokasta työtä. WWF n kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi, jolla on toimintaa jo yli 100 maassa.

Vaikka olen itse norppakummi, tällä hetkellä maailma kaipaa kummeja ihan kaikille eläimille. Australian metsäpaloissa kuoli arvioiden mukaan satoja miljoonia eläimiä, mikä on aivan käsittämätön määrä. Jos me haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja eläinlajeja myös lapsille ja lapsenlapsille, nyt täytyy toimia. Me voimme yhdessä vielä vaikuttaa tulevaisuuteen. WWF:n henkilökunta tekee päivittäin arvokasta työtä sen hyväksi, että tuleville sukupolville jäisi elinkelpoinen planeetta.

Tässä muuten pari kuvaa meistä syyskuulta 2014, jolloin kirjoitin WWF:n työstä ekan kerran blogissani. Tuo sama kuvassa näkyvä WWF:n jääkarhupehmo on bongattavissa myös tuoreemmista kuvista, sillä se on edelleen yhden meidän lapsista rakkain pehmo ja aina mukana. 

Kun liityt WWF:n yleiskummiksi, tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin. Nyt WWF kampanjoi vahvasti luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin hillitsemiseksi. WWF:n sivuilta voit myös lukea lisää siitä, mihin kummien lahjoittamia varoja käytetään. Lahjoittajaksi on edelleen mahdollista ryhtyä sillä samalla 12€/kk summalla, jolla minäkin lähdin aluksi mukaan, mutta toki summa voi olla korkeampikin. Kummina saa ajankohtaista tietoa luonnon tilasta ja tukijuuskohteesta niin uutiskirjeiden, kummiuutisten kuin WWF-lehdenkin muodossa.

Mitä enemmän meitä kummeja on, sitä vahvempia olemme yhdessä! Mä toivon, että mahdollisimman moni jolla vain on pienikin mahdollisuus lähtisi tähän mukaan. Se antaa ainakin mulle tosi paljon, kun tiedän, että kummina autan ja tuen luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Eilen oli meidän kuudes hääpäivä ja tänään on meidän yhdeksäs vuosipäivä. Tänään on yhdeksän vuotta siitä, kun oltiin Oton opiskelijasolussa Kannelmäessä pienellä porukalla viettämässä pikkulauantaita ja päätettiin, että nyt kerrotaan kaikille ihan Facebookissa, että meistä on tullut Iina ja Otto. Aika paljon olen kirjoittanut siitä hetkestä, kun me saatiin tietää, että meille tulee  vauva, mutta seurustelemaan alkamisen olen kuitannut lähinnä sanoilla ”ilmoitettiin siitä Facebookissa”.

Haluatteko tietää mitä muuta sinä iltana tapahtui? No ainakin puhuin paljon kaverin kanssa vessassa. Perus illanvietot teinivuosina, mulla ainakin oli tapana käydä kavereiden kanssa vessassa kikattamassa ja höpöttämässä. Siellä vessassa mä muun muassa mietin, että uskallanko oikeasti heittäytyä tähän täysillä, uskallanko jakaa itsestäni Otolle kaiken ja tykkäisiköhän se Otto silti vielä musta, jos kertoisin sille millainen ”oikeasti olen”. Näin vuosia myöhemmin ymmärrän, että ei mussa ollut mitään vikaa, enkä oikeasti ollut yhtään minkäänlainen, olin ihan tavallinen teini. Mutta omassa päässä kaikki omat teinivuosien kokemukset tuntuivat tosi dramaattisilta silloin. Ajattelin, että jos Otto tietäisi musta ”ihan kaiken”, hän ei enää haluaisi olla mun kanssa. Päätin kuitenkin ottaa riskin, koska mulla oli sellainen tunne, että tämän ihmisen kanssa haluan olla joko kokonaan tai en ollenkaan.

Sinä iltana mä kerroin Otolle kaiken, mitä mun elämässä oli siihen mennessä tapahtunut (kaiken mitä muistin tai pidin tärkeänä), mun tyhmimmät teot, noloimmat mokat ja kaiken, mitä musta oli puhuttu. En halunnut, että meidän välillä on mitään salaisuuksia. Odotin, että Otto juoksisi karkuun, mutta vielä mitä. Hän kuittasi mun ”synkimmät salaisuudet” naurahtaen ja kertomalla reteästi olevansa itse ”paljon pahempi”. Ja mä kun odotin jotain suurta reaktiota. En saanut sellaista. Sen sijaan sain yhden meidän suhteen merkittävimmistä keskusteluista, jonka pohjalta oli oikeasti aika hyvä aloittaa suhde. Kun oli kertonut toiselle heti kättelyssä kaikki ne asiat, joita häpesi tai jotka tuntuivat kivuliaalta omassa menneisyydessä, oli aika helppo lähteä rakentamaan suhdetta puhtaalta pöydältä. Olen aika hiton ylpeä 19-vuotiaasta Iinasta ja 20-vuotiaasta Otosta.

Siitä lähti meidän suhde etenemään, viikon kuluttua saatiin raskausuutiset ja hyvin pian sen jälkeen asuttiinkin jo yhdessä.

”Onhan tää kaikki tapahtunu hullun nopeesti mut mitä sitten? Jos meidän suhde toimii ja kaikki on hyvin niin sillä ei mun mielestä oo mitään väliä kauanko ollaan tunnettu, me ollaan kumminkin niin samalla aaltopituudella siinä et mitä halutaan elämältä.” Iina <3 Otto 9.7.2011 

Näin kirjoitin heinäkuussa 2011 mun silloin vain pari kuukautta pystyssä olleeseen blogiini. En ollut väärässä, vaan harvinaisen oikeassa. Se sama tunne on edelleen hyvin vahvana. Me ollaan niin täysin samalla aaltopituudella siinä, mitä halutaan elämältä, että sillä ei ole mitään väliä kuinka nopeasti kaikki alkoi. Se on vaan bonus, hauska tarina. Meidän suhde alkoi vauhdikkaasti ja vauhdikkaasti se on myös jatkunut.

Me ei ikinä olla uskottu kuherruskuukauden olemassaoloon tai sen loppumiseen meidän kohdalla, siinä on meidän salaisuus. Elämässä tulee erilaisia tapahtumia ja vaiheita, jotka vaikuttaa toki välillä myös parisuhteeseen, kuten kaikkeen muuhunkin. Mutta se meidän parisuhteen pohja on aina sama. Palava rakkaus toista kohtaan, täysi luottamus, halu tehdä toinen onnelliseksi ja halu kuherrella, miksi kuherrella saisi vain kuukauden kun sehän on ihan parasta parisuhteessa? Ei kai ole mitään ihanampaa kuin pussailla ja kikatella ja halailla ja sanoa toiselle ihania asioita ja pitää toista hyvänä. Ei ainakaan meidän mielestä ole. Silloin kun elämässä tulee eteen vaikeampia hetkiä, parasta lääkettä on puhua ja käpertyä toisen kainaloon ja antaa kaikkien tunteiden tulla. Silloin kun olen onneni kukkuloilla, ihaninta on jakaa se toisen kanssa ja hypätä syliin pussailemaan. En keksi tilannetta, jossa haluaisin kauemmas Otosta. Kaikki tapahtumat meidän elämässä ovat sitoneet meitä tiiviimmin yhteen.

 

Me ollaan ihan pirun onnekkaita, kun meillä on toisemme. Jotkut maailmankaikkeuden kappaleet olivat oikeilla paikoilla silloin kun me ollaan tavattu, puhuttu ja rakastuttu. Siitä huolimatta, että oltiin aivan kokemattomia teinejä, epävarmoja ja molemmat ihan pihalla siitä mitä halutaan elämältä, me tiedettiin mitä haluttiin toisiltamme. Ja me haluttiin samoja asioita. Turvaa, tasaisuutta, luottamusta, lämpöä, huolenpitoa ja elämää suurempaa rakkautta. Olen varma, että niitä tullaan antamaan toisillemme joka päivä niin kauan kuin meissä henki pihisee, tapahtui mitä tapahtui.

Kiitos Otto, kun sä saat mut joka ikinen päivä tuntemaan itseni tärkeäksi, rakastetuksi ja kuulluksi. Enempää en voisi toivoa, enkä malta odottaa mitä seuraavat yhdeksän vuotta tuo meille tullessaan. Olen varma, että paljon ihania ja hienoja seikkailuja, odottamattomia tilanteita, rakkautta ja voimaa. On maailman siisteintä saada jakaa elämä just sun kanssa. Hyvää hääpäivää ja vuosipäivää meille rakas!

PS: Kirjoitin muuten eilen hääpäivän kunniaksi Otolle rakkauskirjeen. Just sellaisen vähän kiusallisen, liian pitkän ja imelän, jota lukiessaan Otto kuitenkin hymyili ja sen jälkeen kiitteli vuolaasti. Aion tallettaa sen samaan muistolaatikkoon, jossa säilytän mm. kiusallisen imeliä kuukausipäiväkirjeitä (nrot 1-12), ultrakuvia, lasten sairaalarannekkeita synnytysosastolta, Otolle tekemiäni lahjakortteja ja muita rakkaita juttuja.

PPS: Meidän Yhdessä-podcast jatkuu tänä yönä klo 00.00! Muistakaa ottaa uudet jaksot kuunteluun Spotifyssa, Soundcloudissa tai Apple Podcasteissa!