Just nyt lauantaina 10.2.2018 – Lasten toivelauantai

10.02.2018

Heräsin: Seitsemältä ihan itse, ja jo ennen kuopusta. Hän nukkui viime yönä juuri elämänsä kolmannen täysin kokonaisen yön ilman yhtään herätyksiä. Olo oli aamulla levännyt, kun olin jopa mennyt ajoissa nukkumaan. Näin myös yöllä unta, mikä oli hämmentävää. Jostain syystä mä en nää koskaan unia yöimetyksen aikana, ehkä nukun vain niin kevyesti silloin. En siis ole nähnyt mitään unia melkein vuoteen. Nyt kun en enää imetä yöaikaan, olen nähnyt jo kahtena yönä jännittävää unta parin viikon sisään! Niin hassua ja outoa samaan aikaan.

Puuhasin lasten kanssa: Tämä on ollut oikea lasten lauantai – käytiin ensin tsekkaamassa Suomen suurinta Legonäyttelyä johon meidät kutsuttiin, sitten syötiin lasten valitsemaa ruokaa lounaaksi ravintolassa, ja sitten mentiin Duudsonit Activity Parkiin riehumaan moneksi tunniksi (liput saimme samalla kun menimme katsomaan legonäyttelyä). Oli ihanaa vaan keskittyä lapsiin täysillä, pomppia ja juosta ja kiipeillä ja touhuta puistossa ilman kiirettä.

Matkustin: Autolla matkustettiin Espooseen, sillä näyttely ja sisäleikkipuisto sijaitsivat siellä Isossa Omenassa. Päivän jälkeen kaikki kolme tyttöä vetelivät sikeitä takapenkillä, ja me päätettiin Oton kanssa pitää viikon tokat ”treffit” sillä aikaa kun lapset saivat kunnon päikkärit. Ajeltiin siis toisin sanoen paljon pidempää reittiä kotiin, käytiin ihastelemassa Kantakaupungin katuja, Kaivopuiston rantaa ja Pohjoisrantaa ja kauniin talvisia maisemia. Oli ihanaa vaan ajella ja höpötellä, ja takapenkiltä kuului tasainen tuhina koko sen ajan. Parisuhdeaikaa pitää napata sieltä mistä sitä saa!

Söin lounaaksi: Pasta Carbonaraa, sillä lapset halusivat syödä tänään lounaaksi pastaa. Oli kyllä hyvää, vaikka itse olisin halunnut mennä japanilaiseen ravintolaan ja syödä Donburia. Mutta ehtiihän sitä, tänään mentiin lasten ehdoilla.

Kuuntelin Spotifysta: Ed Sheeranin ja Eminemin Holy Riveriä. Olen päättänyt mielivaltaisesti että seuraava reissu jonka tulen Oton kanssa kahdestaan tekemään, sisältää Ed Sheeranin keikan jossain päin maailmaa. En tiedä meneekö siihen vuosi vai vuosia mutta joskus, joskus on pakko päästä. Kuunneltiin myös siivotessa Justin Timberlaken uutta levyä, siis damn  että oon onnellinen että se jäbyli on tehnyt uutta musiikkia! Teinivuosieni suurin ihastus ja hemmetin lahjakas muusikko.

Kokkasin illalliseksi: Kinkkukiusausta, lasten toiveesta sekin. Aika kinkku päivä, siksi mua naurattikin tuo lasten lounasvalinta, kun he olivat jo aiemmin kauppalistaa tehdessäni saaneet esittää ruokatoiveen lauantaille, ja he toivoivat kinkkukiusausta. Tänään syötiin siis possua kahdella aterialla, vaan eipä se mitään haittaa. Huomenna syödään lohta.

Katsoin telkkarista: Putousta lasten kanssa. Lasten toivelauantai päättyi heidän tän hetken lemppariohjelmaansa eli Putoukseen, jonka jälkeen he menivät nukkumaan ”yökylään” eli vaihtoivat ylä- ja alasänkyä päittäin. Tämä Putous-kausi on ainakin tähän asti ollut mustakin tosi hauska, ja ollaan innolla katsottu sitä lasten kanssa. He alkavat olla sen ikäisiä että saavat siitä jotain jo irtikin, aiemmin ei kiinnostanut niin paljoa. Nyt he fanittavat hahmoja ihan täysillä, keskimmäisen lemppari on pirullisen pureva Ansa Kynttilä, ja esikoinen tykkää Amaryllis Yamamotosta, ovathan he Pokemon-faneja molemmat. Tanhupallo on kyllä best mun mielestä.

Otto kokkaa meille iltaherkuksi: Toast Skagenia pitkästä aikaa, namnamnam!! TÄLLÄ reseptillä.

Nauroin: Kun kuopus kaatoi nokkamukistaan vettä lautaselle, ja yritti sen jälkeen hörppiä sitä lautaselta kuin koira. Häntä nauratti itseäänkin kyllä ihan huolella.

Tänään on ollut ihana lauantai, loistava päätös tälle viikolle, joka on sisältänyt sekä ihania hetkiä että paljon velvollisuuksia. Kotimatkalla kuulin vielä radiosta Jay-Z:n ja Alicia Keysin Empire State of Mindin, joka on ollut teinistä asti mun voimabiisi. Kun mä kuulen sen, mä tiedän että vaikka mitä hyvää ja ihanaa on tulossa. Ihan sama vaikka olisi aivan hömppää!

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3


Miten valita lapselle hyvät ensiaskelkengät? – Oikea koko ja malli

09.02.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Viime vuonna alkanut pitkäaikainen yhteistyöni Polarn O. Pyretin kanssa jatkuu tänäkin vuonna, ja olen siitä tosi iloinen. Uuden vuoden alkajaisiksi päästiin tutustumaan Polarn O. Pyretin monipuoliseen Kavat-kenkävalikoimaan, ja valitsemaan kaikille tytöille kengät tähän talveen ja alkukevääseen. Kenkäostosten keskiössä oli tietenkin se, miten valita lapselle hyvät ensiaskelkengät, se ei nimittäin ole aivan läpihuutojuttu. Siitä liikkuu vielä tänäkin päivänä paljon väärää tietoa, vaikka ohjeistusta kenkien valintaan on muutettu jo esikoisemme vauva-aikana.

Miten valita lapselle hyvät ensiaskelkengät?

Ensiaskelkengän valinta aloitetaan mittaamalla lapsen jalan koko. Tai siis tarkemmin sanottuna jalkojen koko. Ne voivat olla myös eri kokoiset (n. 40% ihmisillä jalkaterät ovat eri kokoiset). Koko kannattaa mitata iltapäivällä tai illalla, jolloin jalan koko on suurimmillaan, se kun voi nimittäin vaihdella päivän aikana paljonkin. Helpointa koko on mitata esimerkiksi piirtämällä jalka paperille ja leikkaamalla jalan kuva irti paperista. Koon voi mitata myös suoraan liikkeessä vaikka myyjän avustuksella. Jalkaterän pituus mitataan aina kantapään takaa pisimmän varpaan kärkeen. Uusia kenkiä ostettaessa jalkaterän mittaan lisätään kasvu- ja käyntivara. 

Kuinka paljon on sopiva kasvuvara tai käyntivara?

Sopiva kasvuvara kengälle ostettaessa on kengästä riippuen n. 1,5-1,7cm, toki kesäsandaalit ovat asia erikseen. Käyntivara käytössä olevalle kengälle on 1,2cm, toisin sanoen jos kengässä on alle sen verran tilaa, se on jo liian pieni. Villasukkien tai lämpöä lisäävien huopapohjallisten kanssa käytettäessä kokoon lisätään ylimääräiset 5mm varaa, eli talvikengissä ja kumppareissa kasvunvaran tulee olla jopa 2cm.

Alle kolmivuotiaan lapsen jalan mitta tulisi tarkistaa joka toinen kuukausi, ja yli 3-vuotiaaltakin neljä kertaa vuodessa. Eskari-iässä mittailua tarvitsee suorittaa enää puolivuosittain, koska silloin jalan kasvu alkaa hieman hidastua. MUISTA! Huomioi myös jalan leveys, jalka ei saa puristua liian kapeaan lestiin.

Miksi on tärkeää, että kengässä on kasvu- ja käyntivaraa riittävästi?

Jalka liikkuu kengän sisällä, ja painautuu kengän kärkeen joka askeleella. Liian pienissä kengissä käyntivaraa ei ole, ja varpaat voivat painua virheasentoihin, tai esimerkiksi kynnet voivat kasvaa sisäänpäin. Pienet kengät aiheuttavat myös vaivaisenluita, levinneitä päkiöitä ja vasaravarpaita.

Ensiaskelkengän EI kuulu olla tukeva

Vielä nykyäänkin monet ajattelevat, että ensiaskelkengän kuuluu tukea nilkkaa ja kantapäätä, ja olla mahdollisimman jäykkä. Tämä on virheellistä tietoa, ja aivan väärä luulo. Ensiaskelkengän, kuten kaikkien kenkien muutenkin, tulee olla mahdollisimman kevyt, ja taipuisa joka puolelta. Pohjan tulee taipua taivutettaessa reippaasti, ja kenkä ei saa puristaa jalkaa mistään kohdasta. Kengän pohjan tulee olla mahdollisimman ohut, tasainen ja muotoilematon, mutta vuodenaikaan suhteutettu. Näin talviaikaan pohjan tulee olla riittävän paksu, jotta se pitää jalan lämpimänä.

Meidän kenkävalinnat

Kuopukselle valittiin sovittelun aikana Kavatin Nymölla XC-malli, joka on yksi suosituimmista kenkämalleista lapsille. Kaunis vetoketjullinen chelsea-boots-malli on aina ajankohtainen, ja helppo pukea jalkaan. Se on muodostunut jo klassikoksi myös lastenvaateharrastajien keskuudessa, jollaiseksi itsenikin jossain määrin lasken. Nymölla on tyylikäs malli, jonka pinta on kestäväksi käsiteltyä nahkaa.

Isommille tytöille valittiin Bodås XC -malli, eli vähän samantyyppiset kuin kuopuksen Nymöllat, mutta isompien versiot. Bodåseissa ei ole vetoketjua, mutta nekin on helppo vetää jalkaan. Bodås XC:t on valmistettu upeasta nahasta ilman teflonia, PTFE:tä tai muita fluorattuja hiilivetyjä, kuten kaikki muutkin Kavatin kengät. Kiinnitän paljon huomiota kemikaaleihin lastenvaatteissa, ja valitsen aina mahdollisimman turvallisia ja vähäkemikaalisia vaatteita. On tärkeää kiinnittää huomiota samaan myös kengissä. 

Kenkien käyttäminen lapselta toiselle

Kun nahkakenkiä hoitaa oikein, ne kestävät lasten käytössä pitkään, lapselta toiselle. Aina, kun pintaan tulee likaa tai tahroja, kenkä on hyvä harjata kenkäharjalla ja pyyhkiä hieman kostealla liinalla. Pinnan kuivumisen jälkeen kenkä on hyvä käsitellä nahalle sopivalla hoitotuotteella, kuten Kavatin omalla ympäristöystävällisellä ja vegaanisella eco kenkävahalla, joka on turvallista vaikka maistettavaksi.

Vielä yksi virheluulo oikaistavaksi: toisin kuin aiemmin on yleisesti neuvottu, kenkiä voi oikein hyvällä mielellä kierrättää lapselta toiselle. Jalalla täytyy muutenkin olla kengän sisällä tarpeeksi tilaa, jolloin ei ole pelkoa että lapsen jalka ”muotoutuisi toisen lapsen jalan mukaan”, mikäli kenkä on oikean kokoinen ja hyvä jalalle muuten. Tämä tukee loistavasti kenkien osalta Polarn O. Pyretinkin periaatteita siitä, että heidän jokaisen vaatteensa tulisi kestää vähintään kolmelle lapselle käyttöön. 

Muistilista ensiaskelkenkien valintaan:

1. Mittaa jalkaterän koko oikein

2. Muista jättää riittävä kasvu- ja käyntivara

3. Valitse mahdollisimman tasaisella, ohuella ja taipuisalla pohjalla varustettu kenkämalli

4. Hoida kenkiä hyvin, ja käytä hyvillä mielin pikkusisaruksilla tai myy tai lahjoita eteenpäin tarvitsevalle

Miksi ostaa kengät Polarn O. Pyretistä?

Yksinkertaisesti siksi, koska kenkien hankinta oli ainakin meille PO.Pissa todella mukavaa ja leppoisaa. Asiantunteva myyjä auttoi jalkojen mittailussa, lapset leikkivät vuorotellen junaradalla ja kaikki oltiin hyvällä tuulella. Ja tämä täytyy oikein mainita erikseen, sillä aika ei ollut ehkä se kaikkein otollisin kenkien hankinnalle muuten kuin oikean jalan mitan puolesta. Suoritettiin kenkäoperaatiota nimittäin maanantai-iltana kello kuuden jälkeen, jolloin jalkaterät olivat suurimmillaan ja jaksaminen varmasti pienimmillään.

Kaikille jäi hyvä mieli, ja upeat kengät talveksi ja kevääksi käyttöön. Ja yllättäen kenkien sovittelu oli lasten mielestä tällä kertaa oikein hauskaa puuhaa, eikä yhtään tylsää tai hankalaa. Se meni siinä junaradalla leikkimisen lomassa oikein mukavasti. Kannattaa käydä kurkkimassa muuten myös kevään ihania ulko- ja sisävaatteita Polarn O. Pyretin instasta tai FB-sivuilta. Pian esittelen myös meidän kuopuksen välikausivarusteet, sillä vaikka sitä ei näillä lumimäärillä uskoisikaan, kevätkin on tulossa vielä joskus, hah!

Oletteko törmänneet virheellisiin neuvoihin ensikenkien valinnassa? Millaisia ohjeita olette saaneet?


4. Hääpäivä ja muutama sana rakkaudesta

08.02.2018

Olemme olleet Oton kanssa naimisissa tänään neljä vuotta, ja huomenna seurustelleet tasan seitsemän vuotta. Seitsemän vuotta on pitkä aika olla yhdessä – olen viettänyt koko aikuisikäni Oton kanssa. Jo vuonna 2011 kun me alettiin seurustelemaan, meillä oli samanlaiset näkemykset siitä, millainen parisuhde me halutaan. Miten halutaan rakastaa, miten halutaan olla toistemme kanssa. Silti kun katson taaksepäin sinne seitsemän vuoden taakse, niin eihän meillä ollut mitään taitoja tai työkaluja toimivan parisuhteen luomiseen. Me oltiin hirmuisen nuoria ja kokemattomia.

Se mikä meidät kuitenkin silloinkin piti yhdessä, oli vahva tahto haluta olla toiselle hyvä, ja halu olla yhdessä, tuli vastaan mitä tahansa. Ei tiedetty tai osattu, me vaan haluttiin. En ollut lukenut yhtäkään parisuhdeopasta tai kysynyt keneltäkään neuvoja. Olin seurustellut vain pari kertaa aiemmin, ja niiden kokemusten perusteella tiesin rakkaudesta vain yhden asian: en ollut kokenut sitä ennen Ottoa. Rakkaus ei ollut pelejä tai leikkiä toisen tunteilla, tai sitä että toisen naama ärsyttää niin paljon että miettii miten voisi ärsyttää sitä vielä enemmän. Missään nimessä rakkaus ei ollut myöskään sitä että joutuu itkemään tai pelkäämään toisen ilkeiden sanojen tai tekojen takia. Ei ikinä. 

Oikean ihmisen kanssa molemmilla oli tarpeeksi suuri halu laittaa se toinen omien tarpeiden edelle alusta asti. Se halu on kantanut pitkälle, ja se on tallella edelleen meillä molemmilla, muutenhan se ei toimisikaan. Rakkauden ja ihastumisen erottaa mielestäni se, että rakastaminen on kaikkea muuta kuin itsekästä. Rakastaminen on halua tehdä toinen onnelliseksi, pyrkimystä tehdä toiselle mahdollisimman paljon hyvää, joka päivä, ihan kaikessa, pienessä ja suuressa.  Parisuhde ei toimi, jos toista ei rakasta. 

Sillä pääsee hurjan pitkälle, että haluaa tehdä hyvää ja tehdä toisen onnelliseksi, mutta sekään ei yksin riitä. Tarvitaan myös taistelutahtoa, ja kykyä kohdata sattuman summia. Elämä kun ei aina mene niin kuin itse toivoisi, vaikka kuinka olisi halua tehdä toiselle hyvää. Joskus elämä heittää eteen myös vaikeita asioita ja tilanteita, joskus useammin, joskus harvemmin. Jotta parisuhde voi toimia, täytyy löytyä halu selvitä yhdessä niistä asioista mitä eteen tulee. Täytyy kyetä turvautumaan toiseen, ja saada voimaa toisesta, sen sijaan että vaikeudet kääntäisivät kumppanit toisiaan vastaan.

Lomalla, hääpäivänä ja kahdenkeskisellä illallisella on helppoa rakastaa ja osoittaa rakkautta. Tasaisessa ja helpossa arjessa on helppoa pitää parisuhteesta hyvää huolta, yllättää toinen satunnaisesti kukilla ja muistaa pusuttaa kultaa otsalle töihin lähtiessä. Rakkautta voi olla myös niissä pimeissä talviaamuissa, jolloin joku lapsista on kipeä, toinen on valvonut puoli yötä, pyykit on unohtuneet koko yöksi koneeseen märkänä ja to do-listalla odottavat liian monet tekemättömät asiat. Juuri niinä aamuina, on erityisen tärkeää muistaa sanoa että rakastaa, että on onnellinen, ja että kyllä me selvitään hienosti tästäkin päivästä, tuli mitä tuli.

Joskus elämässä kohtaa vaikeampiakin asioita kuin huonosti nukuttuja öitä tai märältä koiralta haisevia pyykkejä. Niissä tilanteissa, se toinen siinä rinnalla on jotain korvaamattoman arvokasta. Niissä tilanteissa se rakkauden kestävyys punnitaan. Rakkaus on turvallisuutta, luottamusta siihen, että se toinen on siinä vaikka tielle osuisi jotain ikävää, ja vielä sen jälkeenkin. Me ollaan näiden seitsemän vuoden aikana selvitty koetinkivestä jos toisestakin, ja aina yhdessä eikä koskaan erikseen. Tiedän, että voin luottaa siihen että Otto seisoo mun rinnalla aina.

Meidän rakkaus on sitä että keksitään höpsöjä juttuja yhdessä niinäkin päivinä kun väsyttää, laitetaan yhdessä iltapalaa ja puhutaan toisillemme laulaen jonkun huonon biisin sävelellä. Se on sitä, että keitetään aina toisellekin kahvia aamulla, ja mennään yhdessä joka paikkaan aina kun mahdollista. Meidän rakkaus on sitä, että kuunnellaan toista ja ollaan kiinnostuneita toistemme ajatuksista, mielipiteistä ja kiinnostuksenkohteista, vaikka oltaisiin joskus eri mieltä. Meidän rakkaus on yömyöhään jatkuvaa höpöttelyä, pönttöjä vitsejä, sitä että langataan hampaita aina yhdessä ja pidetään arjesta huolta YHDESSÄ.

Meidän rakkaus on sitä, että koskaan ei mene päivääkään että ei pussattaisi tai sanottaisi että rakastetaan. Se on sitä, että ei koskaan ärsytetä toisiamme tahallaan, tai haluta loukata. Se on sitä, että ei nalkuteta tahallaan turhista asioista, tai laiteta omia tarpeita muiden edelle. Ja sitä, että jos joskus niin vahingossa tehdään, osataan itse pyytää anteeksi reilusti.

Mä rakastan meidän rakkautta ja mä rakastan Ottoa, koska Otto on vaan best. Kiitos Otto, että heräsit tänään klo 5.40 kuopuksen kanssa, että mä saisin vielä nukkua, ja lähdit töihin aivan liian aikaisin, koska en siitä huolimatta saanut enää unta ja nousin ylös. Kiitos, että tulit aikaisin kotiin, ja päästiin lähtemään aiemmin hääpäivän viettoon. <3

Hyvää neljättä hääpäivää Otto, rakastan sua <3


Helpoin tapa käyttää autoa ja asiaa taloudesta

07.02.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Santander Consumer Financen kanssa.

Miten ostaa uusi auto fiksusti?

Joku varmasti muistaa, että me päivitettiin autoa kuopuksen raskausaikana isompaan upouuteen malliin. Edellisvuonna oltiin ostettu itse edullinen auto, joka osoittautui aivan surkeaksi ja oli joka kuukausi huollossa. Vaikka tämä auto oli edullinen, se tuli loppupeleissä tosi kalliiksi, koska makseltiin sitten niitä ylimääräisiä huoltoja koko ajan. Sen lisäksi auto aiheutti hirveästi stressiä. Aina sai olla sydän syrjällään, että koska se ei enää käynnistykään, tai stoppaa keskelle motaria. Vuoden jälkeen siis tuli mitta täyteen, samalla kun mun vatsassa alkoi kasvaa meidän kuopus, ja alettiin miettiä parempaa vaihtoehtoa sille autolle.

Me haluttiin uusi ja turvallinen menopeli, jonka kanssa huoltoja ei tarvitse miettiä. Uuden auton ostamisessa epäilytti kuitenkin se mitä kaikki sanovat: auton arvo tippuu heti ainakin puolet kun ajaa autokaupan pihasta ulos, ja omiaan ei saa pois. Kuinka saada käyttöön uusi auto mahdollisimman järkevästi? Tutustuttiin huolellisesti kaikkiin erilaisiin vaihtoehtoihin ennen lopullista päätöstä, ja parhaalta meidän mielestä vaikutti silloin uusi palvelu, nimeltä Santander All-in-one.

Mikä on Santander All-in-one?

Santander All-in-one on nimensä mukaisesti kaiken sisältävä, asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöitävä autopaketti. Meillä siihen kuuluu auto, rahoitus, kausihuollot, mahdolliset muut huollot ja taattu hyvityshinta sopimuskauden päätteeksi. Maksetaan kiinteää kuukausierää, johon sisältyy siis nämä kaikki, ja ainoa mitä me tehdään itse autolle, on tankkaus ja pesu. Sitten kun tämä kausi päättyy, auton saa myydä itse pois mihin liikkeeseen haluaa, ja maksaa jäljellä olevan osuuden sillä (ja pitää mahdollisen myyntivoiton), tai sitten auto lunastetaan meiltä takaisin rahoituksesta jäjellä olevalla osuudella. Halutessaan auton voi myös pitää itsellään, ja maksaa jäljellä olevaa osuutta sitten uuden suunnitelman mukaan pois.

Me ollaan ajeltu nyt siis puolitoista vuotta autolla, jota ei ole ajanut ikinä kukaan muu kuin Otto. Kun Otto ajoi sen ulos autokaupasta, me ei hävitty rahaa, vaan saatiin käyttöömme uudelta tuoksuva, turvallinen menopeli, joka oli kaikkien meidän toiveiden täyttymys. Siellä on välillä riisikakkumurusia jalkatilassa, ja kuraiset rattaat takakontissa, mutta se tuntuu silti vieläkin uudelta.

Santander All-in-one meidän valintamme myös jatkossa

Vaikka me tykätään tästä autosta hulluna, niin veikkaan että silti tämän kauden päätyttyä myydään tämä auto pois, ja otetaan kokonaan uusi auto, jälleen samalla Santander All-in-onella. Lasten kasvaessa me tarvitaan autoon ne kaksi penkkiä enemmän, jotta sitten voi kuskata kavereitakin tarvittaessa. Nyt kuitenkin pärjätään hienosti tällä sen mitä tästä kaudesta on jäljellä. Ollaan oltu todella tyytyväisiä palveluun, ja kertaakaan ei ole tarvinnut murehtia auton toimivuutta tai oikeastaan mitään muutakaan. Ja näinhän sen kuuluukin olla: auton kuuluu helpottaa arkea eikä olla ylimääräinen stressin aihe.

Jos etsii mahdollisimman edullista vaihtoehtoa, niin sitä tämä meidän rahoitus ei välttämättä ole kokonaishinnaltaan. Mutta jos etsii turvallista, fiksua ja stressitöntä vaihtoehtoa, niin sitä tämä kyllä on. Ja toki rahoituspaketin voi ottaa juuri sellaisena kuin itse haluaa, ja sen saa myös käytettyyn autoon niin halutessaan, jolloin se on varmasti paljon edullisempi. Jos auton päivittäminen tai ensimmäisen auton hankkiminen on ajankohtaista, niin kannattaa käydä lukemassa lisää Santander Consumer Financen sivuilta.

Vaikka tämä on kaupallinen yhteistyö, niin tämä rahoitus me ollaan otettu itse ihan ilman mitään yhteistyökuvioita, tai tietoa tulevista sellaisista, jo yli puolitoista vuotta sitten. Voin siis todellakin puhua sen puolesta omakohtaiseen kokemukseen perustuen.

Santander Consumer Financen palvelut pähkinänkuoressa

Santander Consumer Finance Oy on suomalainen rahoitusyhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2007. Se tarjoaa yksilöllisiä ja joustavia rahoitusvaihtoehtoja niin yksityisille kuin yritysasiakkaillekin. Se on Suomen suurin autorahoittaja. All-In-Onen lisäksi se tarjoaa ihan tavallista autorahoitusta, sekä Santander Lainaa, joka on kulutusluotto. Santander Consumer Finance ei ole pikavippifirma tai pankki, vaan tarjoaa luotettavia ja joustavia rahoitusvaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin.

Meille auton täydellinen omistaminen ei ole mikään itseisarvo, vaan me haluttiin löytää vaihtoehto joka sopii meille kaikkein parhaiten, ja tämä on juuri se. Muutenkin mun mielestä on hyvä aina pohtia, että mikä on omalle perheelle tai itselle paras ratkaisu, eikä toimia aina niin, miten yleisesti on ”hyväksyttyä” tai muiden mielestä parasta. Ja tämä koskee ihan kaikkea elämässä, ei pelkkää auton ostoa. Mun mielestä esimerkiksi se ei tee ihmisestä mitenkään hienompaa, että hän omistaa auton 100%. Mutta jos se on itselle tärkeää, niin go for it.

Santander Consumer Financen sivuilla voi tutustua kaikkiin rahoitusvaihtoehtoihin, ja laskea omia tarpeitaan vastaavan rahoituksen kuluineen helposti. Kannattaa kokeilla!

Mukavaa päivää kaikille <3






Rakkaalle 1-vuotiaalle ensimmäisenä syntymäpäivänä

06.02.2018

Vuosi sitten tähän aikaan oli yhtä kova pakkanen kuin nytkin. Aamu alkoi niin tavallisesti kuin mahdollista, ja koko päivä sujui aivan tavallisissa merkeissä, leikkien, ruokaa laittaen ja hengaillen. Mikään ei enteillyt että meidän perhe olisi saamassa uuden jäsenen juuri sinä päivänä. Mulle tulvahtavat kaikki ihanat muistot kuopuksen synttäripäivästä mieleen kun ajattelenkin vain sitä. Ihan kuin se olisi ollut viime viikolla, eikä VUOSI sitten.

Kello 20.51 illalla, vain kolme tuntia aiemmin lapsivesien menolla käynnistyneen synnytyksen jälkeen, saatiin syliimme maailman ihanin pieni ruttuinen vauva, joka kävi heti hanakasti kiinni rintaan ja otti oman paikkansa. Siinä hän on ollut tiiviisti vuoden, äidissä kiinni kuin pieni takiainen, pieni, ihana takiainen. Ja minä hänessä. Olemme olleet takiaisia, koska se on ollut ihanaa ja parasta, juuri sitä mitä toivoin. Raskausaikana en asettanut itselleni paineita, en ajatellut että mun pitäisi olla niin kiinni vauvassa. Ajattelin, että kaikki kulkee kyllä omalla painollaan, ja mulle ja Otolle kehittyy juuri ne vanhemman roolit kuopuksen kanssa, kuin on tarkoitettu.

Kuva: Annina Segerman Photography

Paineita en ole ottanut koko vuonna, kolmannen kanssa olen todellakin osannut relata enemmän kuin kahden aiemman. Ajattelin koko ajan, että olen juuri niin kiinni vauvassa kuin itse haluan ja jaksan. Olen luottanut omiin kykyihin, ja olen luottanut vauvan kykyyn ja vaistoon toimia. Hän kyllä tietää itse paljonko haluaa syödä ja nukkua, kaikessa ollaan menty lapsentahtisesti. Ja se on ollut parasta. Ei olla yritetty mahtua mihinkään muottiin, vaan ollaan toimittu just niin kuin meidän vauvalle ja perheelle on ollut parasta. Voin suositella sitä tapaa ihan kaikille, sillä ei todella ole olemassa yhtä toimivan vauva-arjen muottia, vaan jokaisella perheellä on omansa.

Nyt meidän pienestä vastasyntyneestä on kasvanut yksivuotias. Pieni ja vauva hän on edelleenkin, mutta uskomattoman taitava pieni ihminen joka ei millään osa-alueella varmasti jää huomiotta, hän ottaa oman tilansa, mentiin minne tahansa. Viime viikolla nauratti, kun menin käymään hänen kanssaan pressipäivässä. Showroom oli täynnä ihmisiä, ja tyyppi vaan käveli itsevarmana keskelle suurta tilaa, kaikkien ihmisten eteen ja suoraan DJ-pöydän viereen. Siihen hän jäi seisomaan ja hymyilemään kaikille, ja oikein poseerasi. Hän on sellainen pieni sydäntenmurskaaja, joka rakastaa ihmisiä.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän on pieni ihminen jolla on suuri persoona, ja vahva tahto. Hän osallistuu keskusteluun ja kertoo oman mielipiteensä painokkaasti. Hän on täynnä rakkautta, ja osoittaa sitä usein ja paljon, märillä pusuilla, halauksilla ja paijauksilla. Jos joku ei mene hänen mielensä mukaan, hän kertoo myös sen. Esimerkiksi jos hän ei saa kaupasta kahta samanlaista muumipalloa, jollainen häneltä jo löytyy kotoa, hän ottaa kaksi palloa kainaloon ja lähtee itse kävelemään kassaa kohti niiden kanssa. Ja koska hän ei siitä huolimatta saa vielä kahta samanlaista palloa, hän kertoo painokkaasti, että sellainen ratkaisu on hänen mielestään aivan väärä.

Kyseisen incidentin aikaan eräs turisti-nainen Stockmannilla naurahteli meidän tahtotyypille ja kommentoi ytimekkäästi ”character”. Jep, luonnetta meidän#girlbossilta löytyy. Sen kanssa tulee varmasti vielä hauskaa tulevina vuosina, voin jo kuvitella. Mutta eiköhän me johdonmukaisella meiningillä, tunteiden sanoittamisella, isosiskojen hienolla esimerkillä ja huumorilla päästä aika pitkälle, näin ainakin haluan uskoa. Ja se että on vahva luonne, on pelkästään hyvä juttu.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän puhuu kuin nuori Runeberg, jonka päivä osuvasti onkin synttäriä edeltävä. Sanoja tulee kahdella kielellä, joka päivä uusia, ja niin paljon että niitä ei enää voi edes laskea. Hän vastaa kaikkiin kysymyksiin ”joooooooo” ja nyökkää painokkaasti. Tällä viikolla hän oppi sanomaan myös ei, mutta säestääkseen eitä hän ei puistele päätään, vaan keikkuu puolelta toiselle kuin pikkuinen pingviini. Se vasta on hellyyttävän näköistä. Ja onneksi joo on vielä paljon suositumpi kuin ei.

Hän syö kaikkea ja paljon, koska hän liikkuu aina ja koko ajan. En ihmettelisi jos hän lähtee tässä kohta juoksemaan, sen verran terhakkaasti hän yrittää jo välillä ottaa juoksuaskelia, kun tulee kiire jonkun jännittävän jutun perään. Hän rakastaa heittäytyä lattiatyynylle, kiivetä sohvalle ja sukeltaa pallomereen. Parasta on kuitenkin touhuta isosiskojen kanssa, ja olla yksi ”isoista tytöistä”. Siisteintä mitä hän tietää on leikkiä isosiskojen huoneessa, ihan mitä vaan.

Kuva: Annina Segerman Photography

Hän tykkää kovasti järjestellä kyniä purkkiin ja pois purkista, hoitaa vauvoja, lukea kirjoja, ja touhuta ulkona lumessa. Lempparein lelu on iso parkkitalo, ja synttärilahjaksi saatu saman sarjan poliisiasema. Autoilla hän päristelee ja ajelee jatkuvasti, sekä parkkitalossa että lattialla. Hän tanssii aina kun musiikki soi, paitsi jos äiti yrittää tanssia. Silloin hän haluaa tulla syliin, ja tuntea äidin rytmin sylistä.

Isosiskot rakastavat pikkusiskoaan ehdoitta, ja pitävät hänestä aina huolta. Side näiden kolmen välillä on aivan älyttömän vahva, enkä itse ainoana lapsena edes osannut kuvitella miten ihanaa sitä olisi seurata. Olen niin ylpeä meidän kaikista kolmesta tytöstä. Vaikka isompienkin elämään tuli uusi iso palanen tasan vuosi sitten, he ovat ottaneet sen loistavasti vastaan.

Kuva: Annina Segerman Photography

Kiitos rakas 1-vuotias Nova, että tulit meidän elämään ja olet juuri sinä. Kiitos, että pöristelet äidin mahaa. Kiitos, että laitat aina portaiden turvaportin kiinni jos se unohtuu auki. Kiitos, että tuot äidin kengät valmiiksi olkkariin kun ollaan lähdössä jonnekin. Kiitos, että haluat pestä hampaat seitsemäntoista kertaa päivässä, ja syöt niin hienosti. Kiitos että sanot aina ihanan pienellä unisella äänellä ”moiiii” kun heräät. Kiitos, kun olet nukkunut jo kaksi hienoa kokonaista yötä, ja kohta kaksi viikkoa ilman yötissiä. Kiitos myös niistä ihanista öistä, kun nukuit meidän vieressä ja olit pehmeä ja lämmin äidin mahaa vasten, vauvan kanssa nukkuminen on ihanaa. Kiitos, että teit meidän perheestä vielä enemmän meidän perheen ja hitsasit meitä vielä enemmän yhteen. Olet täydellinen lisä meidän jengiin. #TeamHyttiset

Kuva: Annina Segerman Photography

Onnea meidän maailman rakkaimmalle yksivuotiaalle vielä kerran <3