Tänään on blogisynttärit ja vuosia on mittarissa tasan K A H D E K S A N! What! Vastahan me juhlittiin 7v-synttäreitä ja käytiin äkkiä nappaamassa Oton kanssa illalla kuvat postausta varten vuosi sitten. Muistan, kuinka taapero ei yhtään viihtynyt rattaissa, vaan hän halusi olla Oton sylissä samalla, kun Otto otti musta muutaman hassun kuvan postausta varten. Hän halusi innokkaana 1-vuotiaana myös osallistua kuvaukseen painelemalla kameran nappuloita.

Tänään me otettiin nämä kuvat kaikessa rauhassa työpäivän aikana, sillä aikaa kun taapero oli hoidossa keskimmäisen kanssa ja esikoinen koulussa. Nämä meidän rauhalliset kahdenkeskiset työ-ja koulupäivät ovat yksi hienoimpia asioita, joita tämä blogi on meidän perheelle mahdollistanut. Vähintään yhtä hienoa on se, että pystytään tarjoamaan lapsille ylimääräisiä vapaapäiviä päiväkodista joka viikko, sekä pitkä 10 viikon kesäloma jo monetta vuotta putkeen. Me ollaan saatu aimo annos joustoa lapsiperhearkeen näinä vuosina blogin ansiosta.

 Yrittäjän vapaus ja jousto perhearjessa on yksi niistä asioista, joista olen sanoin kuvaamattoman kiitollinen joka päivä.

Näiden kahdeksan vuoden aikana on miljoona huvittavaa muistoa tilanteista, jotka eivät ole menneet ihan putkeen. Hetkiä kun on tuntunut, että miksi mä edes yritän, hetkiä kun on naurettu vedet silmissä ja hetkiä kun on itketty sitä, että ei pysty kaikkeen mihin haluaisi. Eniten on kuitenkin muistoja kasvusta, kovasta työstä ja siitä pitkästä matkasta, minkä olen ajatuksissani käynyt läpi näitä tuhansia ja taas tuhansia rivejä kirjoittaessani.

Blogi- ja somemaailma on edelleen niin tuore, että joka vuosi monilla osa-alueilla tapahtuu suuria muutoksia. Ehkä kaikkein ilahduttavin muutos on kuluneen vuoden aikana ollut se, miten paljon vuorovaikutus teidän kanssa on lisääntynyt IG Storiesin ansiosta. Se on tarjonnut todella paljon työkaluja teidän kuulemiseen ja teidän kanssa on käyty siellä ihan älyttömän mielenkiintoista keskustelua ja ajatusten vaihtoa.

Mun sydäntä lämmittää se, että olen saanut teiltä pitkiä viestejä ja videoita, joissa olette kertoneet siitä, mitä mun tekstit on teille merkinneet. Tuntuu hienolta kuulla, että moni on saanut arvokasta vertaistukea tilanteeseen, jonka kanssa on aiemmin kokenut olevansa aivan yksin. Olen jutellut muiden kanssa, jotka eivät myöskään ole tavanneet isäänsä koskaan, kuten en minäkään. Olen jutellut muiden kanssa, jotka tasan tietävät millaista on olla masentuneen läheinen. Olen jutellut muiden kanssa, joiden vanhempi on sairastunut vakavasti ja he ovat ottaneet paljon vastuuta perheestä jo nuorena. Jos se on ollut arvokasta vertaistukea teille, niin se todella on ollut sitä myös minulle itselleni. On ollut ihan älyttömän hienoa huomata, että minäkään en ole yksin. On muitakin, jotka tietävät tasan miltä musta tuntuu. Se on ihan korvaamatonta.

Vaikka on mieletöntä antaa ja saada vertaistukea tällaisissa elämän suurissa käänteissä, vähintään yhtä hienoa ja arvokasta mulle on ollut saada palautetta siitä, millainen vaikutus mun teksteillä on ollut joidenkin arkeen tai vanhemmuuteen. Kuten olen jo monien vuosien ajan ajatellut, mun suurin toive ja tavoite kaikella mitä teen, on muuttaa suhtautumista lapsiperheisiin ja perhearkeen positiivisemmaksi. Niin perheiden itsensä kuin muidenkin. Näiden vuosien aikana olen saanut satoja ellen tuhansiakin kommentteja ja viestejä, joissa on jaettu omia kokemuksia siitä, millaista inspiraatiota täältä on saanut omaan elämään tai vanhemmuuteen. Se on niin hienoa, että mä melkein halkean. Jokainen viesti jonka saan, on mulle arvokas ja mua monesti itkettää ajatella miten onnekas olen, kun olen saanut jutella niin monen teidän kanssa.

Kysyin teiltä eilen, mikä oli ensimmäinen postaus, jonka luitte mun blogista. Täällä blogissa ja Instagram storiesin puolella sain yhteensä monta sataa vastausta muistoista. Se merkitsi mulle aivan älyttömästi ja teidän muistoja lukiessani mä tirautin kyyneleitä useampaan kertaan. Niin monta ihanaa muistoa tuli mullekin pintaan. Osa on päätynyt tänne arkisten ajatusten kautta, osa Oton blogista, osa niistä elämän suurista käännekohdista. Ilahduttavan ja itkettävän ihanan iso osa teistä on kuitenkin seurannut blogia jopa ensimmäisestä tekstistä lähtien. Moni on kasvanut lapsesta aikuiseksi samalla, kun on lukenut näitä mun postauksia. Se, että omasta kasvusta ja muutoksesta huolimatta te olette pysyneet matkassa kaikki nämä vuodet, on ihan mieletöntä.

Mun suurin toive on, että pystyn jatkamaan samaan tapaan kuin nämä kuluneet vuodet hamaan tulevaisuuteen asti. Toivon, että pystyn uudistumaan ja kehittymään. Toivon, etten muutu muinaisjäänteeksi historiasta, vaan pysyn relevanttina vielä viiden vuoden päästä, vaikka kaikki alalla muuttuisi. Haluan pysyä mukana. Ja mä toivon, että te pysytte mun mukana. Te innostatte ja inspiroitte mua joka päivä ja teidän ansiosta olen oppinut ihan älyttömän paljon kaikesta. Elämästä, vanhemmuudesta, rakkaudesta, kirjoittamisesta, surusta, lapsista, erilaisuudesta, itsensä hyväksymisestä ja kieliopista, heh. Ikinä en tule valmiiksi vaan joka päivä mun täytyy kehittyä lisää.

Maailman parasta synttäripäivää mun 8-vuotiaalle blogille ja maailman suurin kiitos teille kaikille <3

Jokavuotisen synttäriperinteen mukaan, esitän toiveen, että kertoisitte itsestänne tänne kommenttiboksiin.  Sana on vapaa! Jos haluatte niin kertokaa kommenttiboksiin keitä olette, kauanko olette lukeneet mun blogia ja miten  olette löytäneet tienne tänne, sekä voitte halutessanne esittää postaustoiveita jos sellaisia on.  Kiitos että olette täällä, uudet ja vanhat huipputyypit <3 

Blogin synttäreitä vietetään huomenna keskiviikkona 8.5., mutta sitä varsinaista synttäripostausta ennen mä halusin tehdä tämän. Blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen. Jos top10:sta jätetään pois ne selkeät synnytykset, vauvauutiset & vauvan sukupuolen paljastus sekä meidän häät, näiden 8 vuoden aikana seuraavat allaolevat 10 postausta ovat olleet kaikkein luetuimpien joukossa. Suoritin perusteellista tutkimusta Google Analyticsissa ja selveni, että kun ne meidän elämän suurimmat käänteet on jätetty pois, eniten tykätään lukea (todella yllättäen) ruuasta, sekä raskaudesta, vauvaan valmistautumisesta ja synnyttämisestä yleisesti. Sen pidemmittä puheitta, tässä tulevat blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen.

Blogin 10 luetuinta postausta kautta aikojen

1. Tätä kukaan ei OIKEASTI kerro synnytyksestä

Sijalla yksi tämä klassikko vuodelta 2016. Mulla oli silloin vauvakuume pahimmillaan ja taisin lukea aika paljon kaikkia raskaus- ja vauva-aiheisia artikkeleita. Mua alkoi pohdituttaa se, miten synnytyksestä yleisesti kirjoitettiin niissä kaikissa. Halusin tuoda jotain uutta niihin ”tätä kukaan ei koskaan kerro” -listauksiin omien kokemusteni pohjalta ja tämä oli lopputulos. Teksti sai jo julkaisupäivänä aikaan valtavan määrän kävijöitä, mutta vielä näin yli kolme vuotta julkaisun jälkeenkin sitä luetaan kymmeniä, parhaimmillaan satoja kertoja, joka ikinen päivä. Tätä postausta luetumpi on itse asiassa ainoastaan meidän kolmannen raskauden julkistus, eli jopa meidän suurimmat elämänmullistukset jäivät sitä lukuunottamatta tämän taakse kokonaislukukerroissa. Se ehkä kertoo siitä, miten kovasti raskausaikana ihmiset etsivät sitä tietoa ja kokemuksia synnytyksestä.

2. Minä olen oikea nainen

Vuonna 2015 kehopositiivisuus teki tuloaan mediassa, mutta sitä ei välttämättä osattu toteuttaa aivan sillä tavalla kuin oli tarkoitus. Silloin joka puolella puhuttiin siitä, miten virkistävää on, kun mediassa vihdoin näytetään ”oikeita naisia” ja ”normaalin näköisiä naisia”. Samaan aikaan oli myös eräs ”tissigate” eli julkisuudesta tuttu henkilö antoi lausunnon, että ilman isoja tissejä ei voi olla oikea nainen.  Myös itse sain juuri silloin todella paljon kriittisiä kommentteja alhaisesta painostani. Tämä kaikki yhdessä sai mulle aikaan tunteen, että en kertakaikkiaan voinut olla hiljaa. Oikea nainen on jokainen nainen, eikä sen asian kanssa ole mitään merkitystä tissien koolla tai vaa’an lukemalla. Kenelläkään toisella ei ole oikeutta määritellä kuka tai millainen voi olla oikea nainen.

Ikävää on ehkä se, että vaikka nykyisin kehopositiivisuus on levinnyt jo laajemmalle ja mediassakin sitä osataan toteuttaa mielestäni paremmin, moni edelleen toistelee näitä samoja lauseita. Juuri pari päivää sitten näin instassa H&M:n mielettömän upean uimapukukuvan, jossa oli kaunis nainen mallina. Kommenttiboksi oli täynnä kommentteja ”Kiitos kun näytitte kerrankin OIKEAN vartalon”, ”vihdoinkin valitsitte NORMAALIN naisen malliksi”. Ihana puoli oli se, että kuvan kommenttiboksissa oli myös paljon niitä, jotka kiinnittivät huomion siihen, että ei tulisi puhua oikeasta tai normaalista yhtään minkään kokoisen vartalon kohdalla pelkästään, kun me kaikki olemme koosta riippumatta yhtä normaaleja ja oikeita. Mun mielestä on upeaa, että mediassa ja mainonnassa näkyy ihan kaikenlaisia vartaloita yhä enemmän ja enemmän.

3. ”Susta tulee isä”

Kolmantena on postaus, jossa kirjoitin siitä, miltä tuntui kertoa Otolle ensimmäistä kertaa, että hänestä tulee isä. Postaus oli vastine Oton omassa blogissaan kirjoittamalle postaukselle siitä, miltä hänestä tuntui kuulla tulevansa isäksi ensimmäistä kertaa. Molempien osapuolten näkökulmien kertominen oli yksi hauskimpia asioita siinä, kun blogattiin molemmat. Se oli mullekin jotenkin niin hauskaa, varsinkin, kun tykkäsin tosi paljon Oton kirjoitustyylistä. Nykyisin saan lukea läpi lähinnä jotain koulutehtäviä joita hän kirjoittaa, on nekin ihan hauskoja, mutta en saa ehkä lukijana niin paljoa irti sovelluksen käyttöliittymän toimivuuden arvioinnista kuin mitä sain hänen blogiteksteistään.

4. Mitä vauva tarvitsee vuonna 2017

Odotettiin meidän kuopusta ja pohdiskelin silloin meille tarpeellisia hankintoja. Ei oltu vielä ostettu juuri mitään eikä meillä ollut jäljellä esikoisen tai keskimmäisen jäljiltä juuri mitään. Postaukseen tuli paljon hyödyllisiä vinkkejä aiheeseen liittyen. Tällä postauksella on edelleen päivittäin kymmeniä tai satoja lukukertoja.

5. Sairaalakassin sisältö (2)

Myös tämä raskausajan postaus vuodelta 2017 on yksi blogin luetuimmista. Sairaalakassin sisältö ei niinkään saanut valtavaa kävijäpiikkiä aikaiseksi julkaisuhetkellä, mutta koko tänä sen julkaisun jälkeisenä aikana se on yksi kaikkein eniten lukukertoja keränneistä. Toivottavasti mahdollisimman moni sairaalakassin sisältöä miettinyt raskaanaoleva on saanut siitä hyviä vinkkejä! Myös tämän postauksen kommenttiboksissa oli loistavia vinkkejä teiltä.

6. Raskausajan ruokavalio

Ruokavalio pohdituttaa lähes kaikkia raskaanaolevia varmasti jossain vaiheessa ja siitä tulee etsittyä tietoa. Se on varmasti suurin syy sille, miksi tämä mun postaus keikkuu Google Analyticsin top10:ssä, vaikka en ole ollut raskaana yli kahteen vuoteen, eikä tässä ollut mitään järisyttävän erilaista tai huomiota herättävää. Se, miten suosittu tämä postaus on ollut, on yksi hyvä muistutus siitä, miten tärkeää on tarkistaa faktat ja noudattaa suosituksia, kun kirjoittaa jostain terveyteen liittyvästä. Mä onneksi pohjasin oman postaukseni ruokavaliosta 100% Eviran 2017 tuoreimpiin raskausajan ruokasuosituksiin, enkä lähtenyt neuvomaan ketään mututuntumalla. Kenties pitäisi vielä päivittää postaus joka vuosi uusimpien suositusten mukaan, sillä sitä luetaan edelleen joka päivä.

7. Tuleeko meille neljäs lapsi 

Vastaanotin viime joulun alla raskauskysymyksiä ja onnitteluita neljännestä lapsesta, koska mun vatsa kuulemma pömpötti instagram-kuvassa, jossa mulla oli rutussa oleva villapaita päällä. Kirjoitin aiheesta postauksen ja pyysin myös muita jakamaan omia kokemuksiaan perättömistä raskaushuhuista ja uteluista hashtagilla #maharauha. Postausta jaettiin laajasti ja se oli kiistatta viime vuoden luetuin postaus ja yltää kautta aikain myös sijalle 7. Aihe oli tosi tärkeä ja olen ihan älyttömän iloinen, että niin moni siihen silloin tarttui ja myös samaistui.

8. Vegaaninen & gluteeniton suklaakakku

Suklaakakkupostaus kesältä 2016 on ollut suosituin ruoka-aiheinen postaukseni jo kolmen vuoden ajan. Postausta kommentoidaan edelleen varmaan useimmin kaikista vanhoista postauksistani. En sitä tehdessäni ollut huomannut, että käyttämäni leivontamargariinin aromit tulivat kuitenkin maidosta vaikka itse rasva oli pelkkää kasvirasvaa, joten tätä on korjattu ainakin, että juuri kyseinen margariini ei ollutkaan vegaaninen, mikä on tosi hyvä,  ettei kukaan vegaani vahingossa joudu syömään eläinperäistä. Onneksi ohje on ihan pätevä, jos valitsee itselle sopivan margariinin sen sijasta.

9. 15 helppoa ja nopeaa arkiruokaa meidän perheen ruokalistalta

Arkiruokapostaus viime syksyltä on top10:ssä, koska se on myös yksi eniten päivittäin luetuista postauksista. Ja voi vitsit olen onnellinen, että löysin sen uudelleen tätä koontipostausta tehdessäni, siellä oli nimittäin monta arkiruokasuosikkia, jotka talveksi jäivät meiltä pois, mutta nyt voisi hyvin ottaa taas repertuaariin. Toivottavasti mahdollisimman moni on saanut sitä kautta uusia helppoja arkiruokia omalle listalle! Tälle voisi myös joku kerta tehdä kakkososan, sillä me ollaan testattu vaikka mitä hyviä arkisapuskoita tässä kuluneen puolen vuoden aikana. Miltä kuulostaisi esim. lohi-bibimbap, tuorepasta-vihannessörsseli, härkislasagne, härkiscurry ja nopeat vuohenjuusto-paholaisenhillopizzat?

10. Vauvan vaatekaappi: Vastasyntyneen pukeminen talvella

On helppo ymmärtää miksi myös tämä postaus nousi top10 joukkoon. Vastasyntyneen pukeminen sydäntalvella, varsinkin ekaa kertaa, mietitytti ainakin mua ihan tosi paljon kevät- ja syysvauvojen jälkeen. Siksi halusin tehdä siitä postauksen ja kysyä samalla teidän neuvoja. Postauksen kommenttien ansiosta meille hankittiin silloin vielä ainakin merinovillainen kypärälakki, joka oli tosi hyvä vinkki.

Heti top10 tuntumassa oli useampiakin postauksia tältä keväältä, kuten Ihanat erilaiset perheet -sarjan kaikki postaukset, 10 suoraa kysymystä rahasta -postaus sekä viime viikolla julkaistu suoraa puhetta parisuhteesta. Ne ovat olleet esillä näitä tässä listauksessa olevia postauksia vähemmän aikaa, joten on mahdollista, että ne nousevat sieltä vielä näiden listaamieni tekstien ohi joku kaunis päivä. Tuntuu hienolta ajatella, että näin monen vuoden jälkeen pystyy vielä herättämään paljon keskustelua ja kiinnostusta ja olen siitä tosi kiitollinen. Huomenna synttäripäivänä luvassa on vähän erilaista postausta, sekä tietovisaa ja ylläriä IG:ssä @iinalaura! Kannattaa siis seurailla huomenna!

Nyt mua kiinnostaisi ihan hirveästi tietää, jos vaan muistatte, että mikä oli eka postaus jonka luit mun blogista? Mikä oli se teksti, joka sai teidät tulemaan tänne ekaa kertaa? Olis aivan älyttömän mielenkiintoista kuulla! 

Vaikka viime viikonloppu oli hyytävän kylmä verrattuna edeltävään, se oli ihana ja tunnelmaltaan lämmin. Ja sunnuntaina sentään lämpeni jo vähän lauantaihin verrattuna ilmatkin. Lauantain lumisateet naurattivat lapsia, mutta eivät niin Ottoa, joka oli koko päivän noutamassa ja laskemassa venettä vesille (ei meidän omaa, meillä ei ole venettä). Mutta onneksi meillä tytöillä oli lämmintä ja hauskaa koko päivän. Leikittiin stailausleikkiä (=glitteriä lapsille poskiin ja lapset saivat meikata mut), pelattiin Eye Found It! -peliä, meillä oli kaveri käymässä ja herkuteltiin hyvillä ruuilla. Illalla katsottiin Putous-finaali koko perhe yhdessä, kun Ottokin oli kotiutunut.

Sunnuntaina herkuteltiin pitkästä aikaa banaaniletuilla (joista multa muuten kysyttiin moneen kertaan instassa, että miten saan ne pysymään niin hyvin kasassa). Mä teen banaaniletut aina tosi simppelisti: 1 banaani/2 munaa/ muutama tippa vanilja-aromia. Eli kun laitan 4 banaania, laitan 8 munaa. Paistan letut rypsiöljyssä meidän superhyvällä lettupannulla. Ekat 1 tai 2 ei yleensä pysy ihan kokonaisena, mutta siitä se sitten lähtee. Tärkeintä on iso lasta ja se, ettei tee liian isoja lettuja, muuten niitä ei saa käännettyä. Kääntäminen vasta sitten, kun lettu on kokonaan hyytynyt päältä, vaikka ei ole vielä käännetty. Ja banskujen pitää olla mielellään mahdollisimman kypsiä, ei haittaa vaikka olisi jo ihan mustuneita. Mulla kestää aina ihan törkeän kauan paistaa ne banskuletut, koska pannulle mahtuu vain 2 kerrallaan ja ne on aika pieniä. Mutta kun paistaa rauhassa eikä liian kovalla lämmöllä, niin ne eivät pala kiinni ja pysyvät kasassa.

Käytiin Fallkullassa rapsuttelemassa eläimiä ja syöttämässä vuohille ja lampaille ruohoa, kun niitä saa syöttää kädestä.  Sunnuntaille onneksi tosiaan ilmat jo lämpesivät huomattavasti ja saatiin nauttia mielettömän upeasta auringonpaisteesta.

Taaperoa niin nauratti suloiset vuodet ja lampaat, jotka nuolivat hänen pieniä sormia samalla, kun hän antoi niille ruohoa. Hän ei olisi millään malttanut lähteä kotiin, kun nautti niin paljon eläimistä. Oli se kyllä ihanaa munkin mielestä. Eläimissä on jotain niin rauhoittavaa ja ihanaa, tekee hyvää aina välillä käydä vähän rapsuttelemassa. Vaikka Helsinki muuten on kovin kaupunkimainen niin on ihan mahtavaa, että täältäkin löytyy upea Fallkulla ja myös Haltialan tila ihan läheltä, niin pääsee viettämään aikaa eläinten parissa helposti.

Katsottiin eilen leffaa ulkoilun jälkeen ja herkuteltiin lasagnella. Mukavan rauhallinen viikonloppu ja paljon kaikkea kivaa tekemistä. Oli kiva viettää chilli kotiviikonloppu edellisen viikon (ihanan) polttarihulinan jälkeen. Tällä viikolla luvassa on paljon kaikkea kivaa, sillä keskiviikkona on mulle tärkeä päivä (kuka muistaa mikä päivä on 8.5.?) ja torstaina ja perjantaina mulla on kivoja töihin liittyviä menoja. Viikonloppuna juhlitaan myös äitienpäivää, jota odotan innolla lähinnä siksi, kun tiedän saavani silloin ainakin tosi hyvän aamupalan ja paljon haleja.

Ihanaa uutta viikkoa kaikille!

PS: Tuntuuko muistakin, että maanantait on tällä hetkellä huomattavasti kivempia kuin yleensä, kun saa aina aloittaa viikon katsomalla Game Of Thronesin uusimman jakson?

Kun viime kuussa julkaisin uudet asukuvat vuoden takaisesta gaala-asustani, sain postaustoiveen, että voisinko esitellä kaikki mun gaala-asut tähän asti! Ja mä innostuin ideasta, koska vitsi miten hauskaa oli käydä läpi näitä asukuvia, joista yhdet on jopa melkein kuuden vuoden takaa. Miten valtavan muutoksen olen käynyt läpi ja miten jossain vaiheessa hukkasin oman tyylini aivan täysin ja sitten taas löysin (onneksi) uudelleen.

Tässä tulee siis täyslaidallinen gaala-asuja vuodesta 2013 alkaen, joka oli ensimmäinen vuosi ikinä kun olin missään gaalassa ehdolla. Siitä lähtien olen ollut ehdolla (ja gaalassa) joka vuosi paitsi vuonna 2017, jolloin vietin äitiysvapaata kotona meidän pienen kuopuksen kanssa. Ja tietty tänä vuonna en ainakaan toistaiseksi ole ollut missään ehdolla. Tänä vuonna ei blogigaalaa ole ainakaan vielä järjestetty. Sitä ei tiedä mitä syksy tuo tullessaan, vai onko blogigaalojen aika jo ohi? Joinakin vuosina oli parhaimmillaan jopa kolme blogigaalaa.

Aloitetaan aivan alusta, eli vuodesta 2013. Te niin tulette huomaamaan sen vuoden, kun olin aivan hukassa ja voin siitä muutaman rivin kirjoitella enemmänkin, että miksi näin kävi. Mutta nyt ensin, se ihan ensimmäinen asu.

2013 Indiedays Inspiration Blog Awards

Ensimmäinen gaalani ikinä, aivan jäätävä asukriisi ja ahdistus! Pukukoodina oli ”inspiration” ja gaalanoviisina se oli mulle tosi epämääräinen, en oikeasti tiennyt yhtään mitä laittaisin päälle. Muistan kun seikkailin meille gaalan vuoksi lapsia hoitamaan tulleen äitini ja meidän tyttöjen kanssa silloin ympäri keskustaa etsimässä ”sitä oikeaa” mekkoa ja lopulta löysin tämän mustan mekon Gina Tricotista. Vaikka en todella pukisi noita kenkiä tuon mekon kanssa enää ja puku voisi muutenkin istua vähän paremmin, olen suht tyytyväinen tähän ensimmäiseen gaala-asuun. Hätätapauksessa voisin pukea sen päälleni vaikka vielä tänäkin päivänä.

2014 Aussie Blog Awards

Mulle oli aivan älyttömän suuri kunnia olla Aussie Blog Awardseissa ehdolla ja silloin tulin vielä yleisöäänestyksessä toiseksi, mikä oli mulle ihan jäätävä ylläri! Olin silloin niin alkutaipaleella koko hommassa, että en olisi ikinä osannut kuvitella, että mut äänestettäisiin tokaksi, monen jo silloin ikuisuuden bloganneen konkarin kanssa samasta kategoriasta. Tämä puku on edelleen yksi mun suosikki-gaala-asuista ikinä. Tuo ihana punainen mekko on mulla edelleen kaapissa. Tilasin sen Zalandolta ja merkki oli Warehouse. Ostin silloin myös nämä mun mustat luottosandaletit, jotka ovat kulkeneet sen jälkeen niin monessa gaalassa mukana.

2014 Kevät Indiedays Inspiration Blog Awards

Tämä upea paljettimekko oli eka vaate ikinä, jonka lainasin PR-toimistolta. Zalandon ihana mekko osui silmiini jossain pressipäivässä ja pyysin sen lainaan. Tuntui muutenkin turhalta ostaa kaksi eri gaala-asua samassa kuussa, kun niille on niin vähän käyttöä. Gaalat olivat kuitenkin peräkkäisinä päivinä ja tiesin, että ei kukaan muukaan kyllä laittaisi samaa mekkoa peräkkäisinä päivinä päälle. Lainaaminen oli siispä tosi hyvä vaihtoehto. Myöhemmin samana keväänä sain tämän mallikappalemekon itselleni omaksi, kun se poistui lainakäytöstä ja se on mulle tosi rakas.

2014 Syksy Indiedays Inspiration Blog Awards

Tämän Guess by Marcianon neulosmekon lainasin myös PR-toimistolta gaalaa varten ja se oli ehkä samaan aikaan yksi upeimpia ja haastavimpia vaatteita, joka mulla oli ollut päällä! Mä kiinnitin mekon kaksipuoleisella ihoteipillä sivuilta, jotta se pysyisi hyvin päällä. Koko illan mua silti jännitti, miten mekko pysyy. Kyllä se onneksi pysyi, mutta muistelen myös, että sain silloin kommenttia blogiin, että hui kun mulla näkyy nänni läpi mekosta. Ei näkynyt ainakaan omaan silmään, mutta vaikka olisi näkynyt niin hui – mitä sitten? Nännit on ihan fine. Myös Moschinon paljettinen leopardilaukku oli lainassa gaalan ajan. Tästä gaalasta muistan päällimmäisenä sen, että olin niin älyttömän ylpeä Otosta, joka voitti silloin vuoden tulokkaan palkinnon omalla blogillaan. Mäkin tulin palkintosijalle omassa kategoriassani, mutta Ottoa mä kyllä juhlin koko illan. Se oli ihan huikea juttu.

2015 Kevät Inspiration Blog Awards

Keväällä 2015 ostin pitkästä aikaa gaala-asun itselleni, sillä ajattelin saman mekon menevän hyvin myös kesällä vaikka festariasuna. Festareille en kyllä mennyt, mutta muuten käytin mekkoa. Hapsuhelmainen mekko olikin H&M:n Coachella-mallistosta, kuten myös metalliväriset siirto”tatskat” jotka olivat silloin iso trendi. Mulla oli tämän mekon kanssa selässä sellainen joku metallivärinen kuvio. Samoihin aikoihin tämän gaalan kanssa kirjoitin myös TÄMÄN postauksen. Palasin tuohon postaukseen tänään monen vuoden tauon jälkeen ja vieläkin tuli oikein paha olo siitä, miten mun keho on ollut arvioinnin kohteena. Toki se on sitä nykyäänkin, mutta pikkuhiljaa olen vuosien aikana oppinut kestämään sitä paremmin.

2015 Syksy The Blog Awards Finland

Syksyllä oli tiedossa taas kaksi gaalaa, joten halusin lainata ainakin toisen puvun. The Blog Awards Finland -blogigaalaan lainasin BCBG Max Azrian mielettömän upean haalarin, johon iskin silmäni mallinuken päällä PR-toimistolla. Se oli kertakaikkiaan niin mielettömän upea, mulla oli suorastaan taianomainen fiilis kun sain lähteä juhliin niin upeassa puvussa. Ja taas oli samat luottosandaletit jalassa, niitä on tosiaan kulutettu gaaloissa. Mä muistan kuinka olisin halunnut jotkut tosi upeat asukuvat vaikka keskustassa, mutta meillä ei ollut aikaa, sillä löysin puvun viime hetkellä vasta gaalapäivänä. En tietenkään tajunnut, että olisihan sen voinut vielä jälkeenpäin kuvata, vaan mentiin näillä matkalla napatuilla asuntovaunukuvilla sitten, hah. Näitä otettaessa oli jo kiire juhlapaikalle. Onneksi tässä vuosien varrella on tullut opittua edes jotain asukuvauksesta. 

2015 Syksy Inspiration Blog Awards

Syksyn 2015 Inspiration Blog Awardseissa oli halloweenin mukaisesti naamiaisteema ja meitä lähtikin aika sekalaisen näköinen sakki sinne tämän erään hotellin käytäviltä, seuruessa oli mukana mm. Joosef & Maria. Mutta me oltiin tällainen heppapariskunta Oton kanssa, Otto heppanaamarissaan ja mä pukeuduin yksisarviseksi. Silloin yksisarvistrendi ei ollut vielä niin valtava, eikä kertakaikkiaan MISSÄÄN ollut yksisarvisen sarvia myynnissä naamiaisasuksi. Niinpä mä ostin askartelumassaa ja muotoilin ja maalasin sekä koristelin itselleni glitterillä yksisarvisen sarven, jonka liimasin hiuspantaan hirveällä satsilla kuumaliimaa. Hepan korvat tein muka hiuksista, kun myöskään sellaisia ei löytynyt mistään. Kokeilin myös yksisarvistukkaa, kun värjäsin hiukset jollain pesussa pois lähtevällä vaaleanpunaisella sävyllä. Ihanan mekon tilasin Zalandolta ja kengät ostin samana syksynä Lontoosta. Tämä on kyllä ehdottomasti yksi mun omista suosikeista vuosien varrelta. Tässä gaalassa voitin yleisön suosikki kategorian ja se oli ihan mieletön fiilis, kun ihan ekaa kertaa mä oikeasti olin ykkössijalla. En meinannut uskoa todeksi.

2016 Kevät Inspiration Blog Awards

Tämä oli sitä aikaa kun mulla oli ekaa kertaa elämässäni ihan oikea ponitukka, eli violetit hiukset! Mä rakastin mun hiuksia, mutta koin niiden kanssa pukeutumisen tosi haastavaksi. Tämä sininen haalari oli mulla PR-toimistolta lainassa ja merkiltään se oli BCBGeneration, Zalandon valikoimista. Naurattaa muuten, että aika monessa mun gaala-asussa on ollut saman tyyppinen yläosa, vaikka muuten ovat olleet eri tyylisiä. Selkeästi tuo mesh-kangas yläosassa on vedonnut muhun monena vuonna. Näyttää se vieläkin mun silmään kivalta. Tykkäsin haalarista ihan älyttömästi ja tykkään edelleen, mutta en yhdistäisi itse näin jälkeenpäin tuohon tukkaan ehkä. Tai sitten voisin vaikka yhdistääkin. Ah on niin ihanan helppoa olla blondi tällä hetkellä, kun ei tarvitse miettiä värejä. Tätä muistutan itselleni aina, kun tulee ikävä pastellitukkaa. 

2016 Syksy Inspiration Blog Awards

Kuva: Henri Ilanen

TÄMÄ. Tämä on se gaalakuva, josta en tunnista itseäni. Tai koko mun ulkonäkö noihin aikoihin. Kolmannen raskauden keskivaiheilla mä hukkasin itseni ja oman tyylini ihan kokonaan. Tämä gaala oli seuraavana päivänä meidän muutosta tähän nykyiseen kotiin ja mulla oli meneillään raskausviikko 23 tai 24 muistaakseni. Mua supisteli koko gaalan ajan ihan valtavasti  ja kipeästikin. Pelkäsin koko gaalan ajan, että supistukset yltyvät liian koviksi, mutta onneksi eivät. Sain juuri ja juuri käveltyä lavalle noutamaan palkinnon, kun voitin vuoden Lifie -vaikuttajan palkinnon. Muistan tilanneeni itselleni kaksi mekkoa sovitukseen, joista toinen oli ihan erilainen ja olisin halunnut laittaa sen. Siinä oli kuitenkin niin vahva kemikaalien haju kun se tuli, että en voinut edes ottaa sitä ulos pussista hajuherkkyyksissäni ja palautin sen. Tämä toinen oli mun varavaihtoehto, joka ei livenä ollut yhtään sen näköinen kuin kuvissa. Mun oli kuitenkin pakko laittaa se, kun ei ollut muitakaan.

2018 Kevät Inspiration Blog Awards

Ja tässä tämä tänä keväänä kuvattu gaala-asu vuodelta 2018 (eri topilla ja laukulla). Tämä on näistä kaikista mun suurin suosikki, koska sekä bleiseri että housut ovat niin monikäyttöiset ja olleet mun yllä lukuisissa muissakin tilaisuuksissa yhdessä ja erikseen. Näissä myös arvatenkin näytän eniten itseltäni, kun ovat tuoreimmat kuvat. Onneksi löysin itseni ja oman tyylini uudelleen (vai pitäisikö sanoa jälleen?) raskauden jälkeen. En aio enää ikinä niitä hukata, mutta tuskinpa niin ajattelin myöskään vuonna 2016. Se vain tapahtui. Eniten siihen vaikutti silloin v. 2016 se, että kriiseilin itse muuttuvan vartaloni kanssa ja sen lisäksi sain kuulla jatkuvasti myös täällä kommentteja siitä, kuinka olin lihonut ja mun naama oli niin valtavan turvonnut. Mulla oli kertakaikkisen ruma olo ja se näkyi myös kuvista. En pystynyt kantamaan itseäni sillä itsevarmuudella, jolla nyt taas pystyn. Onpa ikävää myöntää, että ne kommentit menivät silloin ihon alle, mutta niin siinä kävi.

Toivon, että jos joskus vielä mun vartalo muuttuu, mä pystyn kantamaan sen silloinkin ylpeydellä ja tuntien itseni kauniiksi, koska mulla ei ole mitään syytä tuntea toisin, niinkuin ei kenelläkään muullakaan. Huh, menipä diipiksi. Mutta palataanpa itse aiheeseen, eli gaala-asuihin!

Mikä oli sun suosikki gaala-asu? Mistä pidit vähiten? Onko joku näistä asuista jäänyt sun mieleen?

Tässä tulee toivottu vinkkipostaus, eli kaason vinkit polttareiden järjestämiseen. Olen listannut sellaisia asioita, joita itse olisin halunnut tietää ennen, kun lähdin järjestämään ensimmäisiä polttareita. Toivottavasti näistä neuvoista ja vinkeistä on apua tämän kesän kaasoille tai miksei myös bestmaneille. Mä olin itse ainakin ihan huuli pyöreänä kun eka kertaa polttareita järjestin, että mistä lähdetään edes aloittamaan. Silloin googlettelin hirveästi ja kyselin muiden neuvoja ja kokemuksia. Joku saa aina olla se eka, joka kaveriporukassa polttarit järjestää ja silloin saattaa kaivata edes jonkun aiempia kokemuksia. Osa näistä vinkeistä voi tuntua myös aivan itsestäänselvältä (hyvä niin), ainakaan silloin ei jää mitään tärkeää puuttumaan.

1. Lista päivistä, jotka eivät sovi polttareille & lista vieraista, jotka morsian haluaa paikalle.

Ensimmäiseksi kannattaa pyytää morsiamelta lista päivistä ennen hääpäivää, jotka eivät sovi hänelle polttareiden järjestämiseen. Näin hän voi edelleen yllättyä, mutta päivä sopii hänelle varmasti. Kannattaa pyytää myös lista ihmisistä, jotka morsian haluaa paikalle.

2. Selvitä kaikille sopivin päivä niiden järjestämiseen esim. kyselyllä.

Jäljelle jäävistä päivistä kannattaa järjestää kysely niiden ihmisten kesken, jotka morsian on ilmoittanut haluavansa mukaan polttareihin. Valitaan se päivä, johon pääsisi eniten osallistujia paikalle. Tämä kysely on helppo järjestää esim. yksityisessä FB-tapahtumassa tai -ryhmässä, tai sitten vaikka Whatsappissa. Joku polttariryhmä kannattaa perustaa yhteydenpidon helpottamiseksi, jotta kaikki pysyvät ajantasalla suunnitelmista ja kysymyksistä.

3. Tulevalle puolisolle polttaripäivä tietoon.

Kannattaa informoida tulevaa puolisoa päätetystä päivämäärästä, jotta hän voi auttaa pitämään sen vapaana polttareita varten.

4. Budjetti

Kuinka paljon ihmiset ovat valmiita panostamaan? Budjetti kannattaa sopia heti seuraavana päivämäärän jälkeen, jotta tietää, mitä on juhliin mahdollista järjestää. Mitä enemmän osallistujia, sitä pienempi summa per osallistuja yleensä riittää. Mitä vähemmän osallistujia, sitä enemmän yksittäinen ihminen ”joutuu” maksamaan. Esimerkki: jos summaksi per osallistuja sovitaan 100€ ja osallistujia 5, rahaa on käytettävissä 500€ koko polttareihin. Jos osallistujia on 15, on rahaa käytettävissä jo 1500€. Summa kannattaa sopia yhteisesti sellaiseksi, joka on kaikille ok. Toisissa porukoissa kaikki ovat valmiita panostamaan vaikka monen päivän ulkomaan reissuun ja toisessa mennään murto-osan budjetilla. Mä uskon, että onnistuneet polttarit ei ole summasta kiinni, vaan siitä, että kaikki on täysillä mukana ja morsianta huomioidaan niin hyvin kuin mahdollista.

5. Mitä morsian toivoo polttareille? Tai mitä hän ehdottomasti ei toivo?

Ihan siitä riippuen millainen morsian on kyseessä, kannattaa vähän kysellä toiveita. Monella on joku ehdoton ei-juttu, mitä ei missään nimessä halua tehdä. Ja se olisi kyllä tosi ikävää, jos morsian joutuisi omissa polttareissaan tekemään jotain, mikä on hänelle erityinen no-no. Morsiamesta riippuen ihan mikä tahansa asia voi olla sellainen, mitä ei omiin polttareihin haluaisi. Jollekin saunominen voi olla kauhistus, joku ei halua nolausjuttuja ja yksi ei missään nimessä halua tehdä mitään extremeä. Vaikka yleensä tuntee omat kaverit tosi hyvin, joku sellainen juttu voi yllättää, mitä juuri omiin polttareihin ei haluaisi, vaikka muuten tykkääkin. Toiveet kannattaa ehdottomasti huomioida mahdollisuuksien mukaan. Jotkut toivovat myös jotain erityistä teemaa polttareilleen ja teemapolttarit voivat myös olla tosi hauskat!

6. Mitä budjettiin sisällytetään?

Ovatko polttarit täysin kuluttomat osallistujille sen maksetun summan jälkeen, vai maksetaanko esim. omat ruuat ja juomat itse? Nyrkkisääntönä se, että budjettiin pitäisi sisältyä ainakin mahdollinen kaikkien yhteinen tekeminen, mahdollinen morsiamen tekeminen, morsiamen ruuat ja juomat polttareiden ajan, sekä mahdollinen yöpyminen joko morsiamelle, osalle porukasta tai kaikille. Budjetin jakaminen kannattaa suunnitella pääpiirteittäin valmiiksi ennen kuin alkaa buukkaamaan yöpymispaikkaa, illallista tai tekemistä. Paljonko on varattuna yöpymiseen, paljonko morsiamen ruokailuun, paljonko panostetaan tekemiseen.

7. Aikataulu

Moneltako polttarit alkavat, montako ruokailua niihin sisältyy, missä vaiheessa halutaan tehdä mitäkin. Tähän voi toki vaikuttaa se, että mihin aikaan päivästä esim. joku aktiviteetti on saatavilla tai moneltako on mahdollista varata pöytää. Moneltako polttarit päättyvät. Ovatko ne esim. koko viikonlopun kestävät, yhden illan kestävät vai yön yli kestävät.

8. Aktiviteetit

Halutaanko jotain yhteistä aktiviteettia? Vai useampi aktiviteetti? Kannattaa hyvissä ajoin varata ne mitä haluaa tehdä. Olen ollut polttareissa, joissa ei ollut erityisiä aktiviteetteja, polttareissa, joissa oli aktiviteetti yhteisesti sekä morsiamelle ja polttareissa, joissa oli yksi yhteinen aktiviteetti. Yhteisiksi aktiviteeteiksi voi keksiä mitä vaan hauskaa, kannattaa miettiä se, haluaako urheilla vai tehdä jotain rauhallisempaa. Erilaisia vaihtoehtoja on esim. tankotanssitunti, Korkeasaaren polttarikierros, Escape room-pakopeli ulkona, joku historiallinen kierros polttariteemalla, sauna & uiminen, kuplapukujalkapallo, twerkkaustunti ym. Hauskoja ideoita löytää googlailemalla. Aktiviteetti voi olla myös reissu tai risteily, esim. Otto on ollut sekä viikonloppupolttareilla Latvian Riikassa, että viikonloppupolttareilla mökkeilemässä.

9. Mahdollinen morsiamen oma aktiviteetti

Tähän voi miettiä jotain extreme-juttua, mikäli morsian on sen tyylinen tyyppi, joka niistä innostuu. Esimerkiksi mulle itselleni joku benjihyppy olisi hirvein asia ikinä, enkä missään nimessä suostuisi tekemään, koska mua pelottaisi liikaa. Jollekin toiselle se taas voisi olla siisteintä, mitä on ikinä päässyt tekemään. Tässä kannattaa kuulostella tosi vahvasti morsianta.

10. Ruokailut

Laitetaanko ruokaa itse vai mennäänkö syömään, vai molempia? Tosi ihana idea, jolla itse asiassa kaikki polttarit joissa olen ollut on aloitettu, on ollut yhteinen itse tehty brunssi. Se on toiminut joka kerta yhdessä skumpan kanssa loistavasti. Se on myös edullinen vaihtoehto, jos pari ”pääruokalajia” ja skumpat esim. kustannetaan kaikille polttaribudjetista ja muuten mennään nyyttärimeiningillä niin, että jokainen osallistuja tuo jonkun yhden jutun mukanaan. Näin pystyy panostamaan enemmän esimerkiksi illalliseen ravintolassa, jos haluaa.

11. Leikit

Leikit ovat hauska lisä, jotka erottavat polttarit muista pirskeistä. Toki kaikki eivät niitäkään halua. Leikit ovat siitä hauskoja, että ne ovat yleensä ilmaisia tai tosi edullisia. Tässä tulee nyt muutama leikki-idea, joita minä olen nähnyt polttareissa.

• Prosecco Pong eli sama kuin Beer Pong mutta kuoharilla. Tähän tarkoitettuja settejä löytyy juhlatarvikeliikkeistä. Hinta n. 20€: skumppa 10€ ja pelisetti 10€.
• Tuttu juttu show: Kysytään tulevalta puolisolta kysymyksiä etukäteen morsiameen ja parisuhteeseen liittyen ja morsian saa vastata samoihin kysymyksiin. Tästä voidaan tehdä myös juomapeli: jos morsiamen vastaukset ovat samat, polttariporukka juo, jos erit, morsian juo. Hinta: ilmainen
• Wc-paperihääpukukisa: Morsian toimii tuomarina ja polttarivieraat jaetaan 2-3hlö joukkueisiin. Ostetaan Wc-paperia n. 2-3 rullaa per joukkue. Annetaan esim. 5 minuuttia aikaa ja joukkueet tekevät yhdelle joukkueen jäsenelle niin hienon hääpuvun wc-paperista kuin osaavat. Hinta: iso wc-paperipaketti n. 3€
• Polttari-aarrejahti (valokuvaustehtävä): Morsiamen pitää ottaa valokuvia erilaisista etukäteen määritetyistä jutuista, joista hän kerää pisteitä. Tähän löytyy hauskoja listoja ja ideoita Pinterestistä. Jos polttareissa on joku teema, sitä voi soveltaa myös tähän. Hinta: ilmainen
• Kuvamuistot: Jokainen polttarivieras tuo yhden tai useamman valokuvan itsestään ja morsiamesta (tai pelkästä morsiamesta) ja morsian muistelee, mistä tilanteesta kuvassa oli kyse. Samalla voidaan tutustua vieraisiin, koska tämän voi tehdä myös niin, että jokaisen vieraan yhteiskuvan kohdalla morsian kertoo miten ja missä on kyseiseen vieraaseen tutustunut. Hinta: kuvat voi tilata tai tulostaa itse, 0-5€
• Never have I ever: En ole koskaan-leikki sopii hyvin loppuiltaan, testattu on! Tähän löytyy valmiita listoja ja appeja, tai sitten voi keksiä omasta päästään näitä. Herättää loistavia keskusteluita. Hinta: ilmainen

Lisää polttarileikkejä löytää helposti esim. Pinterestistä tai googlailemalla Bachelorette party games tai Henparty games.

12: Morsiamen yllättäminen polttaripäivänä

Miten morsian saapuu polttareille, vai saapuvatko polttarit hänen luokseen? Tämä kannattaa suunnitella hyvin, jotta yllätys on mahdollisimman suuri! Kannattaa myös miettiä, miten morsian saa tarvittavat tavarat mukaan polttareille. Pakkaako hän ne itse, vai pakkaako esim. tuleva puoliso ne hänelle valmiiksi? Sopiiko joku morsiamen kanssa treffit jonnekin, vai yllätetäänkö morsian kotoa?

13: Morsiamen asu & polttarivieraiden asut

Riippuen polttareiden teemasta tai ei-teemasta, polttariasuja kannattaa pohtia. On olemassa esim. ihania matchaavia ja kustomoitavia polttarisettejä (me tilattiin esim. Henparty Superstoresta kustomoidut polttaripaidat mustana vieraille ja valkoisena morsiamelle). On myös olemassa erilaisia polttarinauhoja tai kruunuja. Monet tykkäävät ”merkata” morsiamen ilmapalloilla ulkona liikkuessa, mä törmäsin viime viikonloppuna pariinkin polttariporukkaan, joissa morsiamella oli sormus-ilmapallo ja hempeän värisiä pienempiä ilmapalloja. Myös teeman mukaan voi pukeutua ja miettiä vaikka roolit kaikille.

Huh, aika paljon asiaa. Kannattaa edetä yksi asia kerrallaan. Tärkeintä polttareiden järjestämisessä on hyvä yhteishenki, hyvä organisointikyky ja rento asenne. Tai no, kaikkein tärkeintä on pitää mielessä kenelle niitä polttareita järjestää. Ykkösprioriteettina mulla on aina ollut se, että toteutetaan morsiamen toiveita ja pidetään hänelle mahdollisimman ihanat juhlat. Polttaripäivänä vieraiden pitäisi laittaa ne omat mieltymykset ja esim. mahdolliset keskinäiset ristiriidat sivuun ja heittäytyä täysillä mukaan juhlimiseen, morsianta ja toisiaan kunnioittaen.

Onko teillä polttarivinkkejä, jotka eivät tässä tulleet vielä esille? Hauskoja polttarileikkejä? Kivoja aktiviteetteja, joita ei heti ekana tulisi ajatelleeksi? Kauhukokemuksia omista tai muiden polttareista? Mitä EI kannata tehdä polttareilla? Nyt saa jakaa kaikki omat polttareihin liittyvät kokemukset, niin täältä löytyy mahd. paljon hyviä vinkkejä erilaisiin tilanteisiin!